Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1397/2007 | 2008-01-01 | muutt. 2, 4 ja 5 §:ää sekä 6 § | 2 |
| 602/2008 | 2008-09-18 | muutt. 4 § | 4 |
| 1110/2008 | 2009-01-01 | kum. 6 § | 1 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään vähemmistövaltuutetusta 13 päivänä heinäkuuta 2001 annetun lain (660/2001) 1 §:n 2 momentin sekä 5 ja 8 §:n nojalla:
1 §
KelpoisuusvaatimuksetVähemmistövaltuutetun kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan, käytännössä osoitettu johtamistaito ja hyvä englannin kielen kirjallinen ja suullinen taito.
2 §
Henkilökunnan nimittäminen tai ottaminenVähemmistönvaltuutetun nimittää valtioneuvosto määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa sisäasiainministeriö.
Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa työministeriö.
3 §
NeuvottelukuntaVähemmistöasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja etnisen syrjimättömyyden valvonnan ja seurannan kehittämisestä ja ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamisesta; sekä
kehittää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä syrjimättömyyden valvontaan ja seurantaan ja syrjinnän ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä.
4 §
Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vähemmistövaltuutettu. Neuvottelukunnassa on enintään 18 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto nimeää neuvottelukunnan jäsenet sekä varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä varajäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön, opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön hallinnonaloja, työmarkkinaosapuolia, Maahanmuuttovirastoa, Suomen Kuntaliittoa sekä saamelaiskäräjiä. Näiden lisäksi neuvottelukuntaan nimetään neuvottelukunnan toimialaan liittyviä järjestöjä edustavia jäseniä. Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus osallistua neuvottelukunnan työhön.
Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin työministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloja, työmarkkinaosapuolia, ulkomaalaisvirastoa, Suomen Kuntaliittoa, ja vähintään viittä neuvottelukunnan toimialaan liittyvää järjestöä. Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus osallistua neuvottelukunnan työhön.
Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, sisäasiainministeriö määrää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samaa viranomaista tai tahoa edustavan uuden jäsenen tai varajäsenen.
Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen eroaa kesken toimikauden, työministeriö määrää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samaa viranomaista tai järjestöä edustavan uuden jäsenen tai varajäsenen.
4 §
Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä varajäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin työministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloja, työmarkkinaosapuolia, ulkomaalaisvirastoa, Suomen Kuntaliittoa, ja vähintään viittä neuvottelukunnan toimialaan liittyvää järjestöä. Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus osallistua neuvottelukunnan työhön.
Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen eroaa kesken toimikauden, työministeriö määrää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samaa viranomaista tai järjestöä edustavan uuden jäsenen tai varajäsenen.
5 §
Neuvottelukunnan työskentelyNeuvottelukunnalla on sivutoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa sisäasiainministeriöön.
Neuvottelukunnalla on sivutoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa työministeriöön.
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai vähemmistövaltuutetun kutsusta.
Neuvottelukunta voi asettaa selvitys- ja työryhmiä sekä kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa.
Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään.
6 §
KertomusVähemmistövaltuutettu antaa vuosittain työministeriölle kertomuksen toimialaltaan.
7 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
8 §
Tehtäviä koskevat siirtymäsäännöksetUlkomaalaisvaltuutetun toimiston asiat siirtyvät vähemmistövaltuutetun toimistoon.