Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (25)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 637/2002 | 2002-08-01 | muutt. 4 §:ää | 1 |
| 1312/2003 | 2004-01-01 | lis. 20 a § | 2 |
| 1192/2003 | 2004-01-01 | muutt. 7 §:ää ja 13 § | |
| 1342/2007 | 2008-01-01 | 9 | |
| 587/2007 | 2008-01-01 | lis. 3 a luku | 1 |
| 988/2008 | 2009-01-01 | muutt. L:n 587/2007 voimaantulosäännöstä | |
| 987/2008 | 2009-01-01 | 13 | |
| 1131/2010 | 2011-01-01 | muutt. 20 § | 2 |
| 714/2010 | 2011-03-01 | muutt. 12 b § | 2 |
| 1094/2010 | 2012-01-01 | muutt. 13 § ja 14 §:ää | |
| 1255/2011 | 2012-01-01 | muutt. 12 a ja 12 d §:ää sekä 12 e ja 12 f § | 5 |
| 1206/2013 | 2014-01-01 | muutt. 12 f § | 3 |
| 24/2014 | 2015-01-01 | muutt. 10 § | |
| 875/2014 | 2015-01-01 | lis. 22 ja 22 a § | 2 |
| 1162/2015 | 2016-01-01 | muutt. 5 ja 18 §:ää | 1 |
| 1030/2015 | 2016-01-01 | muutt. 24 § | |
| 745/2016 | 2017-01-01 | muutt. 12 g, 12 h ja 14 §:ää | 4 |
| 101/2016 | 2017-01-01 | muutt. 13 § ja 14 §:ää | 3 |
| 1193/2019 | 2020-01-01 | muutt. 12 e §:ää | |
| 425/2021 | 2021-06-01 | muutt. 2, 10, 12 d ja 20 a §:ää | 3 |
| 212/2021 | 2021-07-01 | muutt. 22 §:ää | 2 |
| 1138/2023 | 2024-01-01 | muutt. 12 d §:ää | 1 |
| 711/2023 | 2024-01-01 | muutt. 12 e §:ää | 2 |
| 331/2024 | 2024-07-01 | muutt. 5, 7, 12, 12 f ja 18 §:ää sekä 9 §; lis. 22... | 31 |
| 1057/2025 | 2026-01-01 | muutt. 6, 7, 9, 11 ja 20 a §:ää sekä 24 §; lis. 2 ... | 36 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
AsemaKansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.
1 §
AsemaKansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.
2 §
TehtävätKansaneläkelaitoksen sosiaaliturvaa koskevista tehtävistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintapalveluja koskevista tehtävistä säädetään eri laeissa. Kansaneläkelaitokselle voidaan antaa lailla myös muita tehtäviä.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvaa koskevista tehtävistä säädetään etuuksia koskevissa eri laeissa.
Kansaneläkelaitos voi sopimuksen perusteella hoitaa muutakin sosiaaliturvan toimeenpanoa sekä muita palveluja.
Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on lisäksi:
tiedottaa etuuksista ja palvelutoiminnastaan;
tiedottaa etuuksista ja palvelutoiminnastaan;
harjoittaa etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palvelevaa tutkimusta;
harjoittaa etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palvelevaa tutkimusta;
laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita; sekä
laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita; sekä
tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä.
tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä.
Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on lisäksi:
tiedottaa etuuksista ja palvelutoiminnastaan;
harjoittaa etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palvelevaa tutkimusta;
laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita; sekä
tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä.
2 §
TehtävätKansaneläkelaitoksen sosiaaliturvaa koskevista tehtävistä säädetään etuuksia koskevissa eri laeissa.
Kansaneläkelaitos voi sopimuksen perusteella hoitaa muutakin sosiaaliturvan toimeenpanoa sekä muita palveluja.
Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on lisäksi:
tiedottaa etuuksista ja palvelutoiminnastaan;
harjoittaa etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palvelevaa tutkimusta;
laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita; sekä
tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä.
2 a §
Oikeus saada ja käsitellä tietojaKansaneläkelaitoksella on salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien rajoitusten estämättä oikeus käsitellä etuusrekisterinsä tietoja 2 §:n 3 momentin 2 ja 3 kohdassa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten.
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maksutta sekä salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien rajoitusten estämättä 2 §:n 3 momentin 2 ja 3 kohdassa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten välttämättömät tiedot seuraavasti:
Eläketurvakeskukselta lakisääteisten työeläkkeiden ja eläkettä vastaavien luopumisetuuksien, kuntoutusta koskevien ennakkopäätösten, kuntoutusrahoja ja -korotuksia koskevien päätösten sekä ansaintarekisterin tietoja;
Keva-eläkelaitokselta tietoja omaishoitajina ja perhehoitajina toimineista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista;
Verohallinnolta verotustietoja;
Maahanmuuttovirastolta ulkomaan kansalaisten oleskelulupien lajia ja luvan kestoa koskevia tietoja;
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta lääkkeiden saatavuushäiriötiedot;
sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) tarkoitetut, reseptikeskukseen tallennetut tiedot lääkemääräyksistä ja niihin liittyvistä toimitustiedoista;
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) 13 §:ssä tarkoitetuilta asiakastietojen rekisterinpitäjiltä tietoja terveydenhuollon käynneistä sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidosta;
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tietoja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon toiminnasta ja kustannuksista;
Tilastokeskukselta tietoja väestön koulutuksesta, ammateista ja sosioekonomisesta asemasta;
Opetushallitukselta tietoja varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan; sekä
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä opiskeluterveydenhuoltopalveluita koskevat henkilö- ja potilastiedot sekä opiskeluterveydenhuoltopalveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja toimintatiedot.
Edellä 2 momentin nojalla kerättyjä tietoja ei saa luovuttaa käytettäväksi yksityishenkilöä koskevassa etuusasioiden käsittelyssä, hallinnollisessa päätöksenteossa, eikä muussa vastaavassa asioiden käsittelyssä.
2 b §
Avustavien tehtävien siirtäminen yksityiselle taholleKansaneläkelaitos voi siirtää sosiaaliturvan toimeenpanoon liittyvän avustavan tehtävänsä yksityiselle taholle, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Kansaneläkelaitoksen on varmistettava, että palveluntuottajalla on riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen tällaisen tehtävän hoitamiseen. Kansaneläkelaitoksen on valvottava sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamista. Yksityiset palvelutuottajat toimivat henkilötietojen käsittelijöinä Kansaneläkelaitoksen lukuun. Avustavia tehtäviä ovat:
Kansaneläkelaitokselle saapuvien hakemusten ja muiden asiakirjojen vastaanotto, lajittelu sekä asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen tallentaminen;
Kansaneläkelaitoksen lähettämien asiakirjojen tulostaminen ja laittaminen kuoriin;
sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) mukainen sähköinen tiedoksianto.
Avustavia tehtäviä hoitava henkilö toimii 1 momentin mukaisia tehtäviä hoitaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla. Vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
2 luku
Hallinto
3 §
ToimielimetKansaneläkelaitoksen toimielimiä ovat valtuutetut ja hallitus.
3 §
ToimielimetKansaneläkelaitoksen toimielimiä ovat valtuutetut ja hallitus.
4 §
ValtuutetutEduskunta valitsee kaksitoista valtuutettua ja kullekin heistä yhden varavaltuutetun sekä hyväksyy valtuutetuille johtosäännön.
Valtuutetut asetetaan vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi.
Valtuutetun katsotaan eronneen, jos hänet kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi tai nimitetään Kansaneläkelaitoksen muun toimielimen jäseneksi tai varajäseneksi taikka jos hän on ottanut sellaisen toimen, joka muiden valtuutettujen yksimielisen päätöksen mukaan ei sovellu hoidettavaksi valtuutetun toimen ohella.
4 §
ValtuutetutEduskunta valitsee kaksitoista valtuutettua ja kullekin heistä yhden varavaltuutetun sekä hyväksyy valtuutetuille johtosäännön.
Valtuutetut asetetaan vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi.
Valtuutetun katsotaan eronneen, jos hänet kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi tai nimitetään Kansaneläkelaitoksen muun toimielimen jäseneksi tai varajäseneksi taikka jos hän on ottanut sellaisen toimen, joka muiden valtuutettujen yksimielisen päätöksen mukaan ei sovellu hoidettavaksi valtuutetun toimen ohella.
5 §
Valtuutettujen tehtävätValtuutettujen tehtävänä on:
valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus;
valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus;
määrätä hallituksen jäsenet ja heidän palkkionsa;
määrätä hallituksen jäsenet ja heidän palkkionsa;
3 kohta on kumottu L:lla 21.12.2007/1342.
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
3 kohta on kumottu L:lla 21.12.2007/1342.
valita tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja tarkastamaan Kansaneläkelaitoksen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa;
valita tarpeellinen määrä tilintarkastajia ja varatilintarkastajia, joista vähintään kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon suorittaneita, sekä vahvistaa heille johtosääntö;
valita tarpeellinen määrä tilintarkastajia ja varatilintarkastajia, joista vähintään kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastajia tai JHT-tilintarkastajia, sekä vahvistaa heille johtosääntö;
valita tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja tarkastamaan Kansaneläkelaitoksen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa;
vahvistaa hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet;
vahvistaa hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet;
vahvistaa laitoksen tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; sekä
vahvistaa laitoksen tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; sekä
antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle.
antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle.
Valtuutettujen tehtävänä on:
valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus;
määrätä hallituksen jäsenet ja heidän palkkionsa;
3 kohta on kumottu L:lla 21.12.2007/1342.
valita tarpeellinen määrä tilintarkastajia ja varatilintarkastajia, joista vähintään kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon suorittaneita, sekä vahvistaa heille johtosääntö;
vahvistaa hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet;
vahvistaa laitoksen tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; sekä
antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle.
5 §
Valtuutettujen tehtävätValtuutettujen tehtävänä on:
valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus;
määrätä hallituksen jäsenet ja heidän palkkionsa;
3 kohta on kumottu L:lla 21.12.2007/1342.
valita tarpeellinen määrä tilintarkastajia ja varatilintarkastajia, joista vähintään kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon suorittaneita, sekä vahvistaa heille johtosääntö;
vahvistaa hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet;
vahvistaa laitoksen tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; sekä
antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle.
6 §
HallitusHallituksessa on enintään kymmenen jäsentä, jotka valtuutetut määräävät. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee avoimeksi kesken toimikauden, hänen tilalleen on jäljellä olevan toimikauden ajaksi määrättävä uusi jäsen. Valtuutetut määräävät hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksessa on enintään kymmenen jäsentä, joista valtuutetut määräävät enintään kahdeksan jäsentä. Hallitukseen kuuluvat myös Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja ja pääjohtajan sijaiseksi määrätty johtaja. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee avoimeksi kesken toimikauden, hänen tilalleen on jäljellä olevan toimikauden ajaksi määrättävä uusi jäsen. Valtuutetut määräävät hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäseniä määrättäessä on otettava huomioon sosiaaliturvan, johtamisen, hallinnon, talous- ja sijoitustoiminnan sekä julkisen tietohallinnon asiantuntemus. Lisäksi on otettava huomioon työ- ja yrityselämän ja vakuutettujen asiantuntemus, jota edustavat työnantajakeskusjärjestöjen ja palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat. Hallituksen jäsenistä yhden tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön edustaja.
Hallituksen jäseniä määrättäessä on otettava huomioon sosiaaliturvan, johtamisen, hallinnon sekä talous- ja sijoitustoiminnan asiantuntemus. Hallituksen jäsenistä yksi on sosiaali- ja terveysministeriön, yksi työnantajakeskusjärjestöjen, yksi palkansaajakeskusjärjestöjen ja yksi maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestöjen edustaja.
Hallituksen jäseneksi ei voida määrätä palvelus- tai työsuhteessa Kansaneläkelaitokseen olevaa henkilöä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustajalla on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimimalla lain tai muiden säännösten vastaisesti taikka muutoin tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut Kansaneläkelaitokselle. Jos vahinko on aiheutunut useamman hallituksen jäsenen menettelystä, he vastaavat korvaamisesta yhdessä.
Valtuutetut voivat vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään kesken toimikauden, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.
Valtuutetut voivat vapauttaa muun hallituksen jäsenen kuin pääjohtajan tai pääjohtajan sijaiseksi määrätyn johtajan tehtävästään kesken toimikauden, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.
6 §
HallitusHallituksessa on enintään kymmenen jäsentä, jotka valtuutetut määräävät. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee avoimeksi kesken toimikauden, hänen tilalleen on jäljellä olevan toimikauden ajaksi määrättävä uusi jäsen. Valtuutetut määräävät hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäseniä määrättäessä on otettava huomioon sosiaaliturvan, johtamisen, hallinnon sekä talous- ja sijoitustoiminnan asiantuntemus. Hallituksen jäsenistä yksi on sosiaali- ja terveysministeriön, yksi työnantajakeskusjärjestöjen, yksi palkansaajakeskusjärjestöjen ja yksi maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestöjen edustaja.
Hallituksen jäseneksi ei voida määrätä palvelus- tai työsuhteessa Kansaneläkelaitokseen olevaa henkilöä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustajalla on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimimalla lain tai muiden säännösten vastaisesti taikka muutoin tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut Kansaneläkelaitokselle. Jos vahinko on aiheutunut useamman hallituksen jäsenen menettelystä, he vastaavat korvaamisesta yhdessä.
Valtuutetut voivat vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään kesken toimikauden, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.
7 §
Hallituksen tehtävätHallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:
vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;
vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;
vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;
laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
laatia laitoksen työjärjestys;
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;
päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;
päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;
päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;
päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;
päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;
päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;
päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;
päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;
ottaa työsopimussuhteeseen johtoryhmän jäsenenä olevat johtavat toimihenkilöt;
ottaa työsopimussuhteeseen johtavat toimihenkilöt;
ottaa työsopimussuhteeseen johtoryhmän jäsenenä olevat johtavat toimihenkilöt;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka-, eläke- ja muut edut;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet;
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet sekä toimihenkilöiden eläke- ja perhe-eläkesäännöt; sekä
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet; sekä
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet;
päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat;
päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat.
päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat;
vahvistaa Kansaneläkelaitoksen strategia;
vahvistaa Kansaneläkelaitoksen strategia;
päättää ylimmän johdon sijaisuuksista.
Hallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:
vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;
laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;
päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;
päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;
ottaa työsopimussuhteeseen johtavat toimihenkilöt;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet; sekä
päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat.
Hallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:
vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;
laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;
päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;
päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;
ottaa työsopimussuhteeseen johtoryhmän jäsenenä olevat johtavat toimihenkilöt;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet;
päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat;
vahvistaa Kansaneläkelaitoksen strategia;
päättää ylimmän johdon sijaisuuksista.
Hallitus voi siirtää toimivaltaansa pääjohtajalle, johtajille sekä toimihenkilöille.
7 §
Hallituksen tehtävätHallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:
vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;
laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;
päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;
päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;
ottaa työsopimussuhteeseen johtavat toimihenkilöt;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet; sekä
päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat.
Hallitus voi siirtää toimivaltaansa pääjohtajalle, johtajille sekä toimihenkilöille.
8 §
Päätöksenteko hallituksessaHallitus on päätösvaltainen, kun hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.
Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.
8 §
Päätöksenteko hallituksessaHallitus on päätösvaltainen, kun hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.
Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.
9 §
Ylin johtoKansaneläkelaitosta johtaa pääjohtaja. Kansaneläkelaitoksessa voi olla myös muita johtajia. Pääjohtajan ja johtajan virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen.
Kansaneläkelaitoksessa on pääjohtaja ja enintään viisi johtajaa, jotka tasavallan presidentti nimittää valtuutettujen esityksestä. Tasavallan presidentti määrää yhden johtajista pääjohtajan sijaiseksi.
Kansaneläkelaitosta johtaa pääjohtaja. Kansaneläkelaitoksessa voi olla myös muita johtajia.
Pääjohtajan ja johtajan virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Pääjohtajan nimittävät valtuutetut hallituksen esityksestä. Pääjohtajan toimikausi on seitsemän vuotta. Muun johtajan nimittää hallitus. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Pääjohtajan tai johtajan nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.
Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.
Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi.
Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi.
9 §
Pääjohtaja ja johtajatKansaneläkelaitoksessa on pääjohtaja ja enintään viisi johtajaa, jotka tasavallan presidentti nimittää valtuutettujen esityksestä. Tasavallan presidentti määrää yhden johtajista pääjohtajan sijaiseksi.
Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.
Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi.
9 §
Ylin johtoKansaneläkelaitosta johtaa pääjohtaja. Kansaneläkelaitoksessa voi olla myös muita johtajia.
Pääjohtajan ja johtajan virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Pääjohtajan nimittävät valtuutetut hallituksen esityksestä. Pääjohtajan toimikausi on seitsemän vuotta. Muun johtajan nimittää hallitus. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Pääjohtajan tai johtajan nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.
Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi.
10 §
Kansaneläkelaitoksen organisaatioKansaneläkelaitoksen toimialueena on koko maa. Kansaneläkelaitoksen työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset Kansaneläkelaitoksen organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä.
Kansaneläkelaitoksen keskushallinnossa voi olla osastoja ja muita toimintayksiköitä.
Kansaneläkelaitoksen keskushallinnossa voi olla osastoja ja muita toimintayksiköitä.
10 §
Keskus-, alue- ja paikallishallintoKansaneläkelaitoksen keskushallinnossa voi olla osastoja ja muita toimintayksiköitä.
Kansaneläkelaitoksessa on vakuutusalueita, joissa on Kansaneläkelaitoksen aluekeskus. Vakuutusalueet määrää Kansaneläkelaitos.
Kansaneläkelaitoksen paikallishallinnon muodostavat vakuutuspiirit. Vakuutuspiirit määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Kussakin vakuutuspiirissä on yksi tai useampia Kansaneläkelaitoksen toimistoja. Laitoksessa voi lisäksi olla muitakin paikallishallinnon yksiköitä.
10 §
Keskus- ja paikallishallintoKansaneläkelaitoksen keskushallinnossa voi olla osastoja ja muita toimintayksiköitä.
Kansaneläkelaitoksen paikallishallinnon muodostavat vakuutuspiirit. Vakuutuspiirit määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Kussakin vakuutuspiirissä on yksi tai useampia Kansaneläkelaitoksen toimistoja. Laitoksessa voi lisäksi olla muitakin paikallishallinnon yksiköitä.
10 §
Kansaneläkelaitoksen organisaatioKansaneläkelaitoksen toimialueena on koko maa. Kansaneläkelaitoksen työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset Kansaneläkelaitoksen organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä.
11 §
Pääjohtajan, johtajien ja toimihenkilöiden asemaPääjohtajaan ja johtajaan sovelletaan, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 a, 26 ja 40 §:ssä säädetään mainitun lain 26 §:n 4 kohdassa tarkoitettujen virastojen päälliköiden sidonnaisuuksien ilmoittamisesta, irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä. Lisäksi pääjohtajaan ja johtajaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään virkamiehen palvelussuhteen ehdoista, velvollisuuksista, vastuusta, sivutoimista, virkasuhteen purkamisesta ja päättymisestä sekä varoituksen antamisesta.
Pääjohtajan ja johtajan palvelussuhteesta Kansaneläkelaitokseen on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/1994) säädetään valtion ylimpien virkamiesten vastuusta, erottamisperusteista ja palvelussuhteen ehdoista.
Pääjohtajan sivutoimiluvasta, irtisanomisesta, virkasuhteen purkamisesta, virantoimituksesta pidättämisestä ja varoituksen antamisesta päättävät valtuutetut. Muiden johtajien osalta näistä asioista päättää hallitus.
Laitoksen toimihenkilöiden työsuhteeseen Kansaneläkelaitokseen noudatetaan työsopimuslakia (55/2001). Työsuhteen ehdoista sovitaan Kansaneläkelaitoksen ja toimihenkilöitä edustavien yhdistysten välisellä työehtosopimuksella.
Laitoksen toimihenkilöiden työsuhteeseen Kansaneläkelaitokseen sovelletaan työsopimuslakia (55/2001). Työsuhteen ehdoista sovitaan Kansaneläkelaitoksen ja toimihenkilöitä edustavien yhdistysten välisellä työehtosopimuksella.
11 §
Pääjohtajan, johtajien ja toimihenkilöiden asemaPääjohtajan ja johtajan palvelussuhteesta Kansaneläkelaitokseen on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/1994) säädetään valtion ylimpien virkamiesten vastuusta, erottamisperusteista ja palvelussuhteen ehdoista.
Laitoksen toimihenkilöiden työsuhteeseen Kansaneläkelaitokseen noudatetaan työsopimuslakia (55/2001). Työsuhteen ehdoista sovitaan Kansaneläkelaitoksen ja toimihenkilöitä edustavien yhdistysten välisellä työehtosopimuksella.
3 luku
Neuvottelukunnat
12 §
Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunnat (13.6.2024/331)Kansaneläkelaitoksen hallitus voi asettaa neuvottelukuntia, joiden tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista.
Kansaneläkelaitoksessa on Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista. Kansaneläkelaitoksen hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on viranomaisten, yhteisöjen ja etujärjestöjen sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustus.
Kansaneläkelaitoksessa voi lisäksi olla muita neuvottelukuntia siten kuin muualla säädetään tai Kansaneläkelaitos niin päättää.
12 §
Kansaneläkelaitoksen neuvottelukuntaKansaneläkelaitoksessa on Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista. Kansaneläkelaitoksen hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on viranomaisten, yhteisöjen ja etujärjestöjen sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustus.
Kansaneläkelaitoksessa voi lisäksi olla muita neuvottelukuntia siten kuin muualla säädetään tai Kansaneläkelaitos niin päättää.
3 a luku
Rahastot
12 a §
Kansaneläkelaitoksen rahastotKansaneläkelaitoksen rahastot ovat kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto ja sosiaaliturvan yleisrahasto (etuusrahastot) sekä palvelurahasto ja eläkevastuurahasto.
Kansaneläkelaitoksen rahastoilla on oikeus erityisestä syystä rahastojen luotonannossa noudatetuin ehdoin lainata varoja toisilleen vakuutta vaatimatta.
12 a §
Kansaneläkelaitoksen rahastotKansaneläkelaitoksen rahastot ovat kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto ja sosiaaliturvan yleisrahasto (etuusrahastot) sekä palvelurahasto ja eläkevastuurahasto.
Kansaneläkelaitoksen rahastoilla on oikeus erityisestä syystä rahastojen luotonannossa noudatetuin ehdoin lainata varoja toisilleen vakuutta vaatimatta.
12 b §
KansaneläkerahastoKansaneläkerahastosta maksetaan kansaneläkelain (568/2007) 97 §:ssä, takuueläkkeestä annetussa laissa(703/2010), vammaisetuuksista annetussa laissa(570/2007), eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa(571/2007), rintamasotilaseläkelaissa(119/1977) ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetussa laissa(988/1988) tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
Kansaneläkerahastosta maksetaan kansaneläkelain (568/2007) 97 §:ssä, takuueläkkeestä annetussa laissa (703/2010), vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007), eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa (571/2007), rintamasotilaseläkelaissa (119/1977) ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetussa laissa (988/1988) tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
12 b §
KansaneläkerahastoKansaneläkerahastosta maksetaan kansaneläkelain (568/2007) 97 §:ssä, takuueläkkeestä annetussa laissa (703/2010), vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007), eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa (571/2007), rintamasotilaseläkelaissa (119/1977) ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetussa laissa (988/1988) tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
12 c §
SairausvakuutusrahastoSairausvakuutusrahastosta maksetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 1 §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
Sairausvakuutusrahastosta maksetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 1 §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
12 c §
SairausvakuutusrahastoSairausvakuutusrahastosta maksetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 1 §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
12 d §
Sosiaaliturvan yleisrahastoSosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan muut kuin 12 b ja 12 c §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut. Lisäksi sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 21 §:ssä tarkoitettu ennakko ja 22 §:ssä tarkoitettu lopullinen korvaus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan muut kuin 12 b ja 12 c §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
Sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan muut kuin 12 b ja 12 c §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut. Lisäksi sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 22 §:n mukaiset korvaukset Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan muut kuin 12 b ja 12 c §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut. Lisäksi sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 21 §:ssä tarkoitettu ennakko ja 22 §:ssä tarkoitettu lopullinen korvaus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvan etuuden maksamiseen suoritettuja varoja voidaan tilapäisesti käyttää toisen tästä samasta rahastosta maksettavan etuuden suorittamiseen. Etuuksien rahoitus on kuitenkin oikaistava mahdollisimman nopeasti, viimeistään etuuden maksuvuoden lopussa.
Sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään etuuksien ja toimintakulujen rahoittamisesta, 1 momentissa tarkoitetut toimintakulut korvataan valtion varoista siltä osin kuin rahaston sijoitustuotot eivät niitä kata.
Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulujen ennakkona tammikuussa vähintään yhden kuudesosan vuotuisen ennakon määrästä ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä olevan määrän tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi ennakko voidaan jaksottaa edellä säädetystä poiketen.
Ennakoiden ja lopullisen valtion osuuden vahvistamisesta ja maksamisesta sekä sitä varten tarvittavista tiedoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
12 d §
Sosiaaliturvan yleisrahastoSosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan muut kuin 12 b ja 12 c §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.
Sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvan etuuden maksamiseen suoritettuja varoja voidaan tilapäisesti käyttää toisen tästä samasta rahastosta maksettavan etuuden suorittamiseen. Etuuksien rahoitus on kuitenkin oikaistava mahdollisimman nopeasti, viimeistään etuuden maksuvuoden lopussa.
Sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään etuuksien ja toimintakulujen rahoittamisesta, 1 momentissa tarkoitetut toimintakulut korvataan valtion varoista siltä osin kuin rahaston sijoitustuotot eivät niitä kata.
Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulujen ennakkona tammikuussa vähintään yhden kuudesosan vuotuisen ennakon määrästä ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä olevan määrän tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi ennakko voidaan jaksottaa edellä säädetystä poiketen.
Ennakoiden ja lopullisen valtion osuuden vahvistamisesta ja maksamisesta sekä sitä varten tarvittavista tiedoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
12 e §
PalvelurahastoPalvelurahastosta maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa(61/2007) tarkoitettujen tehtävien hoidosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi palvelurahastosta voidaan maksaa myös muita sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetussa laissa(552/2019), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain(668/2008) 5 §:ssä tai muussa laissa Kansaneläkelaitokselle valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvien tehtävien hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi palvelurahastosta voidaan suorittaa Digi- ja väestötietovirastolle sen mainittujen lakien perusteella tuottamien varmennepalvelujen aiheuttamat kustannukset.
Palvelurahastosta maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) tarkoitettujen tehtävien hoidosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset. Lisäksi palvelurahastosta voidaan suorittaa Väestörekisterikeskukselle sen mainittujen lakien perusteella tuottamien varmennepalvelujen aiheuttamat kustannukset.
Palvelurahastosta maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) tarkoitettujen tehtävien hoidosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset. Lisäksi palvelurahastosta voidaan suorittaa Digi- ja väestötietovirastolle sen mainittujen lakien perusteella tuottamien varmennepalvelujen aiheuttamat kustannukset.
Palvelurahastosta maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) tarkoitettujen tehtävien hoidosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi palvelurahastosta voidaan maksaa myös muita sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetussa laissa (552/2019), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) 5 §:ssä tai muussa laissa Kansaneläkelaitokselle valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvien tehtävien hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi palvelurahastosta voidaan suorittaa Digi- ja väestötietovirastolle sen mainittujen lakien perusteella tuottamien varmennepalvelujen aiheuttamat kustannukset.
Palvelurahaston rahoitus perustuu 1 momentissa mainittujen lakien perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiltä sekä yhteentoimivuuden testaukseen osallistuvilta tietojärjestelmäpalveluiden tuottajilta perittäviin maksuihin. Lisäksi valtio voi suorittaa palvelurahastoon tietojärjestelmäpalvelujen ylläpidon sekä suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämien kustannusten kattamiseksi varoja siten kuin niistä erikseen säädetään tai päätetään.
Palvelurahaston rahoitus perustuu 1 momentissa mainittujen lakien perusteella terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiltä perittäviin maksuihin. Lisäksi valtio voi suorittaa palvelurahastoon tietojärjestelmäpalvelujen ylläpidon sekä suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämien kustannusten kattamiseksi varoja siten kuin niistä erikseen säädetään tai päätetään.
Palvelurahastolle säädettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvia Kansaneläkelaitoksen toimintakuluja ei jaeta etuusrahastojen toimintakuluiksi.
12 e §
PalvelurahastoPalvelurahastosta maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) tarkoitettujen tehtävien hoidosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset. Lisäksi palvelurahastosta voidaan suorittaa Väestörekisterikeskukselle sen mainittujen lakien perusteella tuottamien varmennepalvelujen aiheuttamat kustannukset.
Palvelurahaston rahoitus perustuu 1 momentissa mainittujen lakien perusteella terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiltä perittäviin maksuihin. Lisäksi valtio voi suorittaa palvelurahastoon tietojärjestelmäpalvelujen ylläpidon sekä suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämien kustannusten kattamiseksi varoja siten kuin niistä erikseen säädetään tai päätetään.
Palvelurahastolle säädettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvia Kansaneläkelaitoksen toimintakuluja ei jaeta etuusrahastojen toimintakuluiksi.
12 f §
Muiden toimintakulujen jako ja rahoitusKansaneläkelaitoksen toimintakulut, jotka eivät aiheudu etuuksien toimeenpanosta, jaetaan etuusrahastojen toimintakuluiksi etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Kansaneläkelaitoksen Verohallinnolle maksamat korvaukset jaetaan kuitenkin etuusrahastojen toimintakuluiksi siinä suhteessa kuin etuusrahastot käyttävät Verohallinnon tarjoamia maksujen perintä- ja tilityspalveluja.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen muut toimintakulut rahoitetaan vastaavasti kuin etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut.
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin eikä sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) säädetyn biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävästä aiheutuviin toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta(1201/2013). Kansaneläkelaitoksen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoituksesta säädetään laissa sähköisestä lääkemääräyksestä.
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013).
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin eikä sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) säädetyn biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävästä aiheutuviin toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013). Kansaneläkelaitoksen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoituksesta säädetään laissa sähköisestä lääkemääräyksestä.
12 f §
Muiden toimintakulujen jako ja rahoitusKansaneläkelaitoksen toimintakulut, jotka eivät aiheudu etuuksien toimeenpanosta, jaetaan etuusrahastojen toimintakuluiksi etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Kansaneläkelaitoksen Verohallinnolle maksamat korvaukset jaetaan kuitenkin etuusrahastojen toimintakuluiksi siinä suhteessa kuin etuusrahastot käyttävät Verohallinnon tarjoamia maksujen perintä- ja tilityspalveluja.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen muut toimintakulut rahoitetaan vastaavasti kuin etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut.
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013).
12 g §
EläkevastuurahastoEläkevastuurahaston varat ovat Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkelaitoksen palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena. Rahaston varoista maksetaan 13 §:ssä tarkoitetut eläkkeet ja perhe-eläkkeet.
Eläkevastuurahaston varojen on kunkin kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 30 prosenttia eläkevastuun täydestä määrästä. Vähimmäistason saa alittaa ainoastaan tilapäisesti.
Eläkevastuurahaston varojen on kunkin kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 41 prosenttia eläkevastuun täydestä määrästä. Vähimmäistason saa alittaa ainoastaan tilapäisesti.
Eläkevastuun täyden määrän laskemisessa noudatetaan eläkesäätiölain (1774/1995) 43, 44 ja 44 a §:n mukaisia vapaaehtoisten lisäeläkkeiden eläkevastuun laskuperusteita, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta eläkevastuun laskemisessa käytettävän koron enimmäismäärästä ja Finanssivalvonnan mainittujen perusteiden soveltamisesta eläkesäätiöille antamia tarkempia määräyksiä.
Eläkevastuun täyden määrän laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin eläkesäätiölain (1774/1995) 6 luvussa säädettyjä perusteita ja Finanssivalvonnan mainittujen perusteiden soveltamisesta eläkesäätiöille antamia tarkempia määräyksiä.
Eläkevastuun täyden määrän laskemisessa noudatetaan eläkesäätiölain (1774/1995) 43, 44 ja 44 a §:n mukaisia vapaaehtoisten lisäeläkkeiden eläkevastuun laskuperusteita, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta eläkevastuun laskemisessa käytettävän koron enimmäismäärästä ja Finanssivalvonnan mainittujen perusteiden soveltamisesta eläkesäätiöille antamia tarkempia määräyksiä.
12 g §
EläkevastuurahastoEläkevastuurahaston varat ovat Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkelaitoksen palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena. Rahaston varoista maksetaan 13 §:ssä tarkoitetut eläkkeet ja perhe-eläkkeet.
Eläkevastuurahaston varojen on kunkin kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 41 prosenttia eläkevastuun täydestä määrästä. Vähimmäistason saa alittaa ainoastaan tilapäisesti.
Eläkevastuun täyden määrän laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin eläkesäätiölain (1774/1995) 6 luvussa säädettyjä perusteita ja Finanssivalvonnan mainittujen perusteiden soveltamisesta eläkesäätiöille antamia tarkempia määräyksiä.
12 h §
Eläkevastuun kattaminenEtuusrahastoista on maksettava Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkevastuun kattamiseksi ja eläkkeiden maksamiseksi eläkevastuurahastoon kannatusmaksua. Kannatusmaksu on osa etuusrahastojen toimintakuluja. Etuusrahaston toimintakuluksi ei kuitenkaan lueta sitä osaa kannatusmaksusta, joka suoritetaan siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastosta eläkevastuurahastoon.
Edellä 12 g §:n 2 momentissa säädetty vähimmäistaso voidaan ylittää omaisuuden arvonvaihteluista johtuvista syistä tai jos kattaminen tapahtuu siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastoista eläkevastuurahastoon.
Edellä 12 g §:n 2 momentissa säädetty 41 prosentin vähimmäistaso voidaan ylittää omaisuuden arvonvaihteluista johtuvista syistä tai jos kattaminen tapahtuu siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastoista eläkevastuurahastoon.
Eläkevastuurahastoon siirrettävät varat arvostetaan käypään arvoon.
12 h §
Eläkevastuun kattaminenEtuusrahastoista on maksettava Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkevastuun kattamiseksi ja eläkkeiden maksamiseksi eläkevastuurahastoon kannatusmaksua. Kannatusmaksu on osa etuusrahastojen toimintakuluja. Etuusrahaston toimintakuluksi ei kuitenkaan lueta sitä osaa kannatusmaksusta, joka suoritetaan siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastosta eläkevastuurahastoon.
Edellä 12 g §:n 2 momentissa säädetty 41 prosentin vähimmäistaso voidaan ylittää omaisuuden arvonvaihteluista johtuvista syistä tai jos kattaminen tapahtuu siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastoista eläkevastuurahastoon.
Eläkevastuurahastoon siirrettävät varat arvostetaan käypään arvoon.
4 luku
Toimisuhde-eläkkeet
13 §
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvaKansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista.
Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevalla henkilöllä on oikeus Kansaneläkelaitoksen varoista kustannettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläketurvaan soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin valtion palveluksessa olevien eläkkeistä ja perhe-eläkkeistä säädetään.
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva määräytyy samoin kuin valtion eläkelaissa (1295/2006) ja valtion eläkelain voimaanpanosta annetussa laissa (1296/2006) säädetään valtion henkilöstöstä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta huolehtii kunnallinen eläkelaitos. Eläkeasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) säädetään. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista.
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista.
13 §
Eläkkeen myöntäminen ja muutoksenhakuKansaneläkelaitoksen palveluksessa olevalla henkilöllä on oikeus Kansaneläkelaitoksen varoista kustannettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläketurvaan soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin valtion palveluksessa olevien eläkkeistä ja perhe-eläkkeistä säädetään.
Kansaneläkelaitos myöntää 1 momentissa säädetyt etuudet. Laitoksessa on eläkeasiamies, jolla on oikeus seurata näiden asioiden käsittelyä.
Kansaneläkelaitoksen päätökseen eläkettä ja perhe-eläkettä koskevassa asiassa haetaan muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusoikeus on eläkkeen ja perhe-eläkkeen hakijalla tai saajalla ja eläkeasiamiehellä. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tässä pykälässä tarkoitettujen asioiden käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä valtion eläkelain (280/1966) 24 §:ssä säädetään.
13 §
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvaKansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva määräytyy samoin kuin valtion eläkelaissa (1295/2006) ja valtion eläkelain voimaanpanosta annetussa laissa (1296/2006) säädetään valtion henkilöstöstä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta huolehtii kunnallinen eläkelaitos. Eläkeasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) säädetään. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista.
13 §
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvaKansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista.
14 §
Työntekijän eläkemaksuKansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan henkilön työntekijän eläkemaksu on yhtä suuri kuin työntekijän työeläkevakuutusmaksu, josta säädetään työntekijän eläkelain (395/2006) 153 §:ssä.
Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan henkilön työntekijäin eläkemaksu on työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 b §:n 1 momentissa säädetyn eläkemaksuprosentin suuruinen osa 2 momentissa tarkoitetusta palkasta.
Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan henkilön työntekijän eläkemaksu on yhtä suuri kuin työntekijän työeläkevakuutusmaksu, josta säädetään työntekijän eläkelain (395/2006) 153 §:ssä.
Työnantaja pidättää työntekijältä työntekijän eläkemaksun maksamastaan palkasta (työansio) sen maksamisen yhteydessä siten kuin työntekijän eläkelain 152 §:ssä ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Työntekijän eläkemaksusta kertyvät varat tilitetään tämän lain 12 a §:ssä tarkoitettuun eläkevastuurahastoon.
Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijäin eläkemaksun palveluksessaan olevan henkilön ennakonperintälain (1118/1996) 13 §:ssä ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitetusta palkasta. Työntekijäin eläkemaksusta kertyvät varat tilitetään kansaneläkelain (347/1956) 59 §:ssä tarkoitettuun eläkevastuurahastoon.
Työntekijän eläkemaksuista koostuvista varoista rahastoidaan määrä, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä työntekijöiden eläkemaksuista kertynyttä vastuuvelkaa.
Työntekijäin eläkemaksuista koostuvista varoista saadaan käyttää eläkkeiden maksuun enintään yhtä suuri osuus kuin työntekijäin eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä käytetään keskimääräisen eläkkeistä aiheutuvan vastuun tasaamiseen.
Työntekijän eläkemaksuista koostuvista varoista saadaan käyttää eläkkeiden maksuun enintään yhtä suuri osuus kuin työntekijän eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä käytetään keskimääräisen eläkkeistä aiheutuvan vastuun tasaamiseen.
Työntekijän eläkemaksua koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan, mitä julkisten alojen eläkelaissa säädetään muutoksenhausta eläkepäätökseen.
Työntekijäin eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä muutoksenhausta toimisuhde-eläkepäätökseen säädetään.
Työntekijän eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä muutoksenhausta eläkepäätökseen kunnallisessa eläkelaissa säädetään.
14 §
Työntekijäin eläkemaksuKansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan henkilön työntekijäin eläkemaksu on työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 b §:n 1 momentissa säädetyn eläkemaksuprosentin suuruinen osa 2 momentissa tarkoitetusta palkasta.
Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijäin eläkemaksun palveluksessaan olevan henkilön ennakonperintälain (1118/1996) 13 §:ssä ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitetusta palkasta. Työntekijäin eläkemaksusta kertyvät varat tilitetään kansaneläkelain (347/1956) 59 §:ssä tarkoitettuun eläkevastuurahastoon.
Työntekijäin eläkemaksuista koostuvista varoista saadaan käyttää eläkkeiden maksuun enintään yhtä suuri osuus kuin työntekijäin eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä käytetään keskimääräisen eläkkeistä aiheutuvan vastuun tasaamiseen.
Työntekijäin eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä muutoksenhausta toimisuhde-eläkepäätökseen säädetään.
14 §
Työntekijän eläkemaksuKansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan henkilön työntekijän eläkemaksu on yhtä suuri kuin työntekijän työeläkevakuutusmaksu, josta säädetään työntekijän eläkelain (395/2006) 153 §:ssä.
Työnantaja pidättää työntekijältä työntekijän eläkemaksun maksamastaan palkasta (työansio) sen maksamisen yhteydessä siten kuin työntekijän eläkelain 152 §:ssä ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Työntekijän eläkemaksusta kertyvät varat tilitetään tämän lain 12 a §:ssä tarkoitettuun eläkevastuurahastoon.
Työntekijän eläkemaksuista koostuvista varoista saadaan käyttää eläkkeiden maksuun enintään yhtä suuri osuus kuin työntekijän eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä käytetään keskimääräisen eläkkeistä aiheutuvan vastuun tasaamiseen.
Työntekijän eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä muutoksenhausta eläkepäätökseen kunnallisessa eläkelaissa säädetään.
5 luku
Varojen sijoittaminen
15 §
Sijoittaminen ja sijoitussuunnitelmaKansaneläkelaitoksen rahastojen varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta.
Kansaneläkelain 59 §:ssä tarkoitettujen kansaneläkerahaston, sairausvakuutusrahaston ja eläkevastuurahaston varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta.
Kansaneläkelaitoksen hallituksen on laadittava laitoksen varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelmassa on erityisesti otettava huomioon rahastojen luonne ja sijoitustoiminnan vaatimukset.
15 §
Sijoittaminen ja sijoitussuunnitelmaKansaneläkelaitoksen rahastojen varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta.
Kansaneläkelaitoksen hallituksen on laadittava laitoksen varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelmassa on erityisesti otettava huomioon rahastojen luonne ja sijoitustoiminnan vaatimukset.
6 luku
Kirjanpito, tilinpäätös, tilintarkastus sekä hallinnon ja talouden tarkastus (28.11.2025/1057)
16 §
KirjanpitoKansaneläkelaitoksen on kirjanpidossaan noudatettava soveltuvin osin, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.
Kansaneläkelaitoksen on kirjanpidossaan noudatettava soveltuvin osin, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.
Laitoksen omaisuus kirjataan tilinpäätöksessä hallituksen päättämään määrään, kuitenkin enintään käypään arvoon.
Laitoksen henkilöstön palkoista pidätettävistä työntekijäin eläkemaksuista kertyviä varoja on kirjanpidossa käsiteltävä siten, että ne voidaan erottaa eläkevastuurahaston muista varoista.
16 §
KirjanpitoKansaneläkelaitoksen on kirjanpidossaan noudatettava soveltuvin osin, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.
Laitoksen omaisuus kirjataan tilinpäätöksessä hallituksen päättämään määrään, kuitenkin enintään käypään arvoon.
Laitoksen henkilöstön palkoista pidätettävistä työntekijäin eläkemaksuista kertyviä varoja on kirjanpidossa käsiteltävä siten, että ne voidaan erottaa eläkevastuurahaston muista varoista.
17 §
TilinpäätösKansaneläkelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, on laadittava tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.
17 §
TilinpäätösKansaneläkelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, on laadittava tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.
18 §
TilintarkastusKansaneläkelaitoksen tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (1141/2015) säännöksiä.
Kansaneläkelaitoksen tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (936/1994) säännöksiä.
Kansaneläkelaitoksen tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (459/2007) säännöksiä.
Kansaneläkelaitoksen tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (1141/2015) säännöksiä.
Tilintarkastajat toimittavat laitoksen tilintarkastuksen vuosittain tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomus annetaan valtuutetuille.
Tilintarkastajat toimittavat laitoksen tilintarkastuksen vuosittain tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajat antavat valtuutetuille tilintarkastuskertomuksen.
Tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tällöin päävastuullisen tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastaja.
Tilintarkastaja toimii samalla Kansaneläkelaitoksen valvontatilintarkastajana.
Tilintarkastajan toimikauden tai peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kuusi vuotta. Enimmäisajan jälkeen tilintarkastaja saa osallistua uudelleen Kansaneläkelaitoksen tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tätä momenttia sovelletaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.
18 §
TilintarkastusKansaneläkelaitoksen tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (936/1994) säännöksiä.
Tilintarkastajat toimittavat laitoksen tilintarkastuksen vuosittain tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajat antavat valtuutetuille tilintarkastuskertomuksen.
18 §
TilintarkastusKansaneläkelaitoksen tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (459/2007) säännöksiä.
Tilintarkastajat toimittavat laitoksen tilintarkastuksen vuosittain tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomus annetaan valtuutetuille.
19 §
Tilinpäätöksen vahvistaminenValtuutetut vahvistavat tilinpäätöksen ja päättävät vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille tilivuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä.
19 §
Tilinpäätöksen vahvistaminenValtuutetut vahvistavat tilinpäätöksen ja päättävät vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille tilivuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä.
19 a §
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeusValtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa Kansaneläkelaitoksen toiminnan ja taloudenhoidon laillisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta, ei kuitenkaan Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintaa.
7 luku
Erinäiset säännökset
20 §
Etuuden ratkaisemista koskeva päätösvaltaOikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan ja työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään Kansaneläkelaitoksessa keskitetysti. Muut etuuden ratkaisemista koskevat asiat päätetään toimistossa tai muussa paikallishallinnon yksikössä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä.
Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan ja työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään keskushallinnossa. Muut etuuden ratkaisemista koskevat asiat päätetään toimistossa tai muussa paikallishallinnon yksikössä, ellei työjärjestyksessä toisin määrätä. Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä.
20 §
Etuuden ratkaisemista koskeva päätösvaltaOikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan ja työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään keskushallinnossa. Muut etuuden ratkaisemista koskevat asiat päätetään toimistossa tai muussa paikallishallinnon yksikössä, ellei työjärjestyksessä toisin määrätä. Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä.
20 §
Etuuden ratkaisemista koskeva päätösvaltaOikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan ja työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään Kansaneläkelaitoksessa keskitetysti. Muut etuuden ratkaisemista koskevat asiat päätetään toimistossa tai muussa paikallishallinnon yksikössä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä.
20 a §
Päätöksen tiedoksiantoKansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyä etuutta koskeva päätös lähetetään postitse kirjeellä. Vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Päätöksen sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetussa laissa. Mainitun lain 19 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen päätös katsotaan kuitenkin annetun tiedoksi seitsemäntenä päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, päätös voidaan asianosaisen suostumuksella antaa tiedoksi sähköisenä viestinä. Päätös katsotaan annetun tiedoksi seitsemäntenä päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
20 a §
Päätöksen tiedoksiantoKansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyä etuutta koskeva päätös lähetetään postitse kirjeellä. Vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
20 b §
Yhteystietojen ilmoittaminen päätöksessäPäätöksestä on käytävä ilmi Kansaneläkelaitoksen yhteystieto, josta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.
21 §
Palkkatietojen julkisuusTiedot Kansaneläkelaitoksen pääjohtajalle, johtajille ja johtaville toimihenkilöille henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkaluokasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat julkisia.
21 §
Palkkatietojen julkisuusTiedot Kansaneläkelaitoksen pääjohtajalle, johtajille ja johtaville toimihenkilöille henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkaluokasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat julkisia.
22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäriLaillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun ja vahvistettava se sanoin "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta". Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa päätöstä.
Kansaneläkelaitokseen sovelletaan, mitä kielilaissa (148/1922) säädetään valtion viranomaisen kielestä.
Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
22 §
VirkakieliKansaneläkelaitokseen sovelletaan, mitä kielilaissa (148/1922) säädetään valtion viranomaisen kielestä.
22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäriLaillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäriLaillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun ja vahvistettava se sanoin "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta". Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa päätöstä.
22 a §
Etuuspäätöksen perusteleminenEtuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
22 a §
Etuuspäätöksen perusteleminenEtuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
22 b §
Kansaneläkelaitoksen antama virka-apuKansaneläkelaitos voi antaa pyynnöstä virka-apua muulle viranomaiselle tai organisaatiolle, joka on estynyt suorittamasta laissa säädettyä julkista hallintotehtäväänsä. Virka-avun tulee liittyä 2 §:ssä säädettyihin Kansaneläkelaitoksen tehtäviin. Virka-avun antaminen ei saa aiheuttaa häiriötä Kansaneläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamiselle.
Virka-apupyyntö on yksilöitävä ja siitä on käytävä ilmi:
mihin tehtävään virka-apua pyydetään;
mihin tehtävään virka-apua pyydetään;
tehtävän kiireellisyys, ajankohta ja arvioitu kesto;
tehtävän kiireellisyys, ajankohta ja arvioitu kesto;
perusteltu arvio tehtävän asianmukaisen suorittamisen edellyttämästä henkilöstöstä ja välineistöstä;
perusteltu arvio tehtävän asianmukaisen suorittamisen edellyttämästä henkilöstöstä ja välineistöstä;
pyynnön perusteet.
pyynnön perusteet.
Virka-apupyyntö on yksilöitävä ja siitä on käytävä ilmi:
mihin tehtävään virka-apua pyydetään;
tehtävän kiireellisyys, ajankohta ja arvioitu kesto;
perusteltu arvio tehtävän asianmukaisen suorittamisen edellyttämästä henkilöstöstä ja välineistöstä;
pyynnön perusteet.
Virka-apupyyntö on tehtävä kirjallisesti. Pyyntö voidaan tehdä suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen pyyntö on viipymättä annettava myös kirjallisena.
Päätöksen virka-avun antamisesta tekee pääjohtaja.
22 b §
Kansaneläkelaitoksen antama virka-apuKansaneläkelaitos voi antaa pyynnöstä virka-apua muulle viranomaiselle tai organisaatiolle, joka on estynyt suorittamasta laissa säädettyä julkista hallintotehtäväänsä. Virka-avun tulee liittyä 2 §:ssä säädettyihin Kansaneläkelaitoksen tehtäviin. Virka-avun antaminen ei saa aiheuttaa häiriötä Kansaneläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamiselle.
Virka-apupyyntö on yksilöitävä ja siitä on käytävä ilmi:
mihin tehtävään virka-apua pyydetään;
tehtävän kiireellisyys, ajankohta ja arvioitu kesto;
perusteltu arvio tehtävän asianmukaisen suorittamisen edellyttämästä henkilöstöstä ja välineistöstä;
pyynnön perusteet.
Virka-apupyyntö on tehtävä kirjallisesti. Pyyntö voidaan tehdä suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen pyyntö on viipymättä annettava myös kirjallisena.
Päätöksen virka-avun antamisesta tekee pääjohtaja.
23 §
Riita-asioiden oikeuspaikkaRiita-asiat, joissa Kansaneläkelaitos on vastaajana, käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.
23 §
Riita-asioiden oikeuspaikkaRiita-asiat, joissa Kansaneläkelaitos on vastaajana, käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.
24 §
MuutoksenhakuMuutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Kansaneläkelaitoksen päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muutoksenhausta muualla toisin säädetä.
Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muutoksenhausta muualla toisin säädetä. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
24 §
MuutoksenhakuKansaneläkelaitoksen päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muutoksenhausta muualla toisin säädetä.
24 §
MuutoksenhakuKansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muutoksenhausta muualla toisin säädetä. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
25 §
Tarkemmat säännöksetSäännöksiä Kansaneläkelaitoksen nimenkirjoitusoikeudesta ja muusta tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
25 §
Tarkemmat säännöksetSäännöksiä Kansaneläkelaitoksen nimenkirjoitusoikeudesta ja muusta tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
8 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan:
7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 1, 3–12, 12 a, 13, 14, 14 a ja 15–19 § sekä 2 ja 3 luku, sellaisina kuin niistä ovat 5 § asetuksessa 461/1962, 6 § osaksi asetuksessa 1146/1992, 9 § asetuksessa 222/1994, 12 § osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, 12 a § asetuksissa 806/1968, 1700/1991 ja 1194/1994, 13 ja 14 § asetuksessa 229/1960, 14 a § asetuksessa 27/1975, 19 § mainitussa asetuksessa 1700/1991 sekä 2 ja 3 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä
7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 1, 3–12, 12 a, 13, 14, 14 a ja 15–19 § sekä 2 ja 3 luku, sellaisina kuin niistä ovat 5 § asetuksessa 461/1962, 6 § osaksi asetuksessa 1146/1992, 9 § asetuksessa 222/1994, 12 § osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, 12 a § asetuksissa 806/1968, 1700/1991 ja 1194/1994, 13 ja 14 § asetuksessa 229/1960, 14 a § asetuksessa 27/1975, 19 § mainitussa asetuksessa 1700/1991 sekä 2 ja 3 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä
1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 39, 42 ja 43 §, sellaisina kuin niistä ovat 39 § osaksi asetuksessa 1215/1996 ja 42 § asetuksessa 1701/1991.
1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 39, 42 ja 43 §, sellaisina kuin niistä ovat 39 § osaksi asetuksessa 1215/1996 ja 42 § asetuksessa 1701/1991.
Tällä lailla kumotaan:
7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 1, 3–12, 12 a, 13, 14, 14 a ja 15–19 § sekä 2 ja 3 luku, sellaisina kuin niistä ovat 5 § asetuksessa 461/1962, 6 § osaksi asetuksessa 1146/1992, 9 § asetuksessa 222/1994, 12 § osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, 12 a § asetuksissa 806/1968, 1700/1991 ja 1194/1994, 13 ja 14 § asetuksessa 229/1960, 14 a § asetuksessa 27/1975, 19 § mainitussa asetuksessa 1700/1991 sekä 2 ja 3 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä
1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 39, 42 ja 43 §, sellaisina kuin niistä ovat 39 § osaksi asetuksessa 1215/1996 ja 42 § asetuksessa 1701/1991.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
26 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan:
7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 1, 3–12, 12 a, 13, 14, 14 a ja 15–19 § sekä 2 ja 3 luku, sellaisina kuin niistä ovat 5 § asetuksessa 461/1962, 6 § osaksi asetuksessa 1146/1992, 9 § asetuksessa 222/1994, 12 § osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, 12 a § asetuksissa 806/1968, 1700/1991 ja 1194/1994, 13 ja 14 § asetuksessa 229/1960, 14 a § asetuksessa 27/1975, 19 § mainitussa asetuksessa 1700/1991 sekä 2 ja 3 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä
1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 39, 42 ja 43 §, sellaisina kuin niistä ovat 39 § osaksi asetuksessa 1215/1996 ja 42 § asetuksessa 1701/1991.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27 §
SiirtymäsäännösTämän lain voimaan tullessa hallituksen puheenjohtajana toimiva siirtyy pääjohtajaksi ja hallituksen jäseninä toimivat siirtyvät johtajiksi entisin ehdoin.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia Kansaneläkelaitoksen ohje- ja johtosääntöjä sovelletaan, kunnes tämän lain 7 §:ssä tarkoitettu työjärjestys on tullut voimaan. Samoin sovelletaan voimassa olevia Kansaneläkelaitoksen eläke- ja perhe-eläkesääntöjä, kunnes 7 §:ssä tarkoitetut eläke- ja perhe-eläkesäännöt ovat tulleet voimaan.
27 §
SiirtymäsäännösTämän lain voimaan tullessa hallituksen puheenjohtajana toimiva siirtyy pääjohtajaksi ja hallituksen jäseninä toimivat siirtyvät johtajiksi entisin ehdoin.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia Kansaneläkelaitoksen ohje- ja johtosääntöjä sovelletaan, kunnes tämän lain 7 §:ssä tarkoitettu työjärjestys on tullut voimaan. Samoin sovelletaan voimassa olevia Kansaneläkelaitoksen eläke- ja perhe-eläkesääntöjä, kunnes 7 §:ssä tarkoitetut eläke- ja perhe-eläkesäännöt ovat tulleet voimaan.
637/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.
LA 60/2002, StVM 12/2002, EK 10/2002
1192/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Mitä valtion eläkelaissa ja valtion perhe-eläkelaissa sekä valtion eläkelain voimaanpanolaissa ja valtion perhe-eläkelain voimaanpanolaissa säädetään valtiokonttorista sekä virka- ja työsuhteesta, koskee tätä lakia sovellettaessa myös Kansaneläkelaitosta ja ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen toimisuhdetta.
Mitä 2 momentissa mainituissa laeissa säädetään valtion eläkelaista ja valtion perhe-eläkelaista, koskee tätä lakia sovellettaessa myös ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen 31 päivänä heinäkuuta 1967 vahvistettua eläkesääntöä ja 21 päivänä helmikuuta 1969 vahvistettua perhe-eläkesääntöä.
Sen sijasta, mitä valtion eläkelain voimaanpanolain 4 ja 7 §:ssä säädetään eläketurvan valinnasta, tätä lakia sovellettaessa sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen eläkesäännön 28 ja 29 §:ää.
Sen sijasta, mitä valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 2 §:ssä säädetään edunjättäjästä ja 5 §:n 1 momentissa säädetään valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista annetun lain (696/1956) ja valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista annetun asetuksen(697/1956) soveltamisesta, tätä lakia sovellettaessa sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen perhe-eläkesäännön 27 §:ää ja 30 §:n 1 momenttia.
Kun Kansaneläkelaitoksen tehtävien siirron yhteydessä Kansaneläkelaitoksen palveluksesta siirtyy henkilö valtion palvelukseen, hänen Kansaneläkelaitoksen palvelukseen perustuva eläketurvansa määräytyy siten kuin se olisi määräytynyt, jos hän olisi jatkanut Kansaneläkelaitoksen palveluksessa eläketapahtumaan saakka. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilö on edellä tarkoitetun siirron jälkeen valtion palveluksessa yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.
HE 85/2003, StVM 26/2003, EV 105/2003
1312/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003
587/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Voimaantulosäännöksen 2 momentti on kumottu L:lla. (19.12.2008/988)
HE 90/2006, StVM 56/2006, EV 283/2006
1342/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vahvistamaa Kansaneläkelaitoksen työjärjestystä sovelletaan, kunnes 7 §:ssä tarkoitettu työjärjestys on tullut voimaan.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 135/2007, StVM 29/2007, EV 134/2007
987/2008
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tämän lain 12 d §:ää sovelletaan kuitenkin elatustukiin vasta 1 päivästä huhtikuuta 2009 lukien.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 73/2008, StVM 21/2008, EV 126/2008
988/2008
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
HE 73/2008, StVM 21/2008, EV 126/2008
714/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.
HE 50/2010, StVM 10/2010, EV 86/2010
1094/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 118/2010, StVM 21/2010, EV 144/2010
1131/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 242/2010, StVM 35/2010, EV 229/2010
1255/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Kansaneläkelaitoksessa oleva terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvä käyttöomaisuus siirtyy osaksi palvelurahastoa tämän lain tullessa voimaan.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 68/2011, StVM 6/2011, EV 26/2011
1206/2013
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 103/2013, StVM 23/2013, EV 171/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa, EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45
24/2014
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 184/2013, StVM 27/2013, EV 185/2013
875/2014
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
HE 109/2014, StVM 7/2014, EV 97/2014
1030/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014
1162/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014
101/2016
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 16/2015, StVM 5/2015, EV 37/2015
745/2016
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Sen estämättä mitä 12 g §:n 2 momentissa säädetään, eläkevastuurahaston varojen on vuoden 2017 päättyessä oltava vähintään 40,5 prosenttia eläkevastuun täydestä määrästä. Tämän jälkeen kattamisasteen vähimmäistaso alenee vuosittain puoli prosenttiyksikköä siten, että vuonna 2038 vähimmäistaso on 30 prosenttia.
HE 71/2016, StVM 6/2016, EV 67/2016
1193/2019
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 10/2019, HaVM 3/2019, EV 20/2019
212/2021
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021.
HE 213/2020, StVM 45/2020, EV 4/2021
425/2021
Tämä laki tukee voimaan päivänä 1 päivänä kesäkuuta 2021.
HE 254/2020, StVM 3/2021, EV 43/2021
711/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
Kansaneläkelaitoksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvä käyttöomaisuus siirtyy osaksi palvelurahastoa tämän lain tullessa voimaan.
HE 246/2022, StVM 48/2022, EV 300/2022
1138/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
HE 59/2023, StVM 9/2023, EV 30/2023
331/2024
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2024.
Tämän lain 9 §:n 2 momenttia ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa alkaneisiin palvelussuhteisiin. Tämän lain 18 §:n 3–5 momenttia sovelletaan ensimmäiseltä tilikaudelta, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.
HE 39/2024, StVM 4/2024, EV 33/2024
1057/2025
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026. Sen 20 a § tulee kuitenkin voimaan vasta 12 päivänä tammikuuta 2026.
HE 81/2025, StVM 19/2025, EV 116/2025