Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 937/2008 | 2009-01-01 | muutt. 3 § | |
| 1132/2009 | 2010-01-01 | muutt. 3 § | |
| 76/2011 | 2011-02-02 | muutt. 3 § | 22 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/1922) 2 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 10/1975:
1 §
SoveltamisalaTämä asetus koskee virka- ja itsehallintoalueita, joiden kielestä säädetään kielilain nojalla.
2 §
Koko maan käsittävät virka- ja itsehallintoalueetVirka- ja itsehallintoalueet, jotka käsittävät koko maan, ovat suomenkielisten kuntien osalta suomenkielisiä, ruotsinkielisten kuntien osalta ruotsinkielisiä ja kaksikielisten kuntien osalta kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
3 §
KunnatKuntien kielellinen jaotus on voimassa maakunnittain seuraavasti:
Uudenmaan maakunta:
Etelä-Suomen lääni:
Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Pohja, Porvoo, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio ja Vantaa.
Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo, Karjaa, Liljendal, Pernaja ja Tammisaari.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Kymenlaakson maakunta:
Länsi-Suomen lääni:
Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen, Kokkola, Särkisalo, Turku ja Vaasa.
Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nauvo, Oravainen, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Västanfjärd ja Vöyri.
Ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs, Luoto ja Närpiö.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Varsinais-Suomen maakunta:
Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänissä kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
Pohjanmaan maakunta
Keski-Pohjanmaan maakunta
Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
Kuntien kielellinen jaotus on voimassa lääneittäin seuraavasti:
Etelä-Suomen lääni:
Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Pohja, Porvoo, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio ja Vantaa.
Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo, Karjaa, Liljendal, Pernaja ja Tammisaari.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Länsi-Suomen lääni:
Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen, Kokkola, Särkisalo, Turku ja Vaasa.
Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nauvo, Oravainen, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Västanfjärd ja Vöyri.
Ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs, Luoto ja Närpiö.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänissä kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
3 §
KunnatKuntien kielellinen jaotus on voimassa lääneittäin seuraavasti:
Etelä-Suomen lääni:
Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Pohja, Porvoo, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio ja Vantaa.
Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo, Karjaa, Liljendal, Pernaja ja Tammisaari.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Länsi-Suomen lääni:
Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen, Kokkola, Särkisalo, Turku ja Vaasa.
Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nauvo, Oravainen, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Västanfjärd ja Vöyri.
Ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs, Luoto ja Närpiö.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänissä kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
4 §
LäänitEtelä-Suomen lääni on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Länsi-Suomen lääni on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut läänit ovat suomenkielisiä.
5 §
MaakunnatUudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.
Kymenlaakson maakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Pohjanmaan maakunta on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Keski-Pohjanmaan maakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Kokkolan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut maakunnat ovat suomenkielisiä.
6 §
KihlakunnatEtelä-Suomen lääni:
Espoon, Helsingin, Loviisan ja Vantaan kihlakunnat ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.
Lohjan kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Lohjan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Porvoon kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Orimattilan kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Myrskylän kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Raaseporin kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Kotkan kihlakunta on suomenkielinen Kotkan kaupungin ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.
Länsi-Suomen lääni:
Salon kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Turun ja Vaasan kihlakunnat ovat kaksikielisiä. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Turunmaan kihlakunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Kokkolan kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Kokkolan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Pietarsaaren kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Mustasaaren kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Korsnäsin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Närpiön kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Närpiön kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.
Muiden läänien kaikki kihlakunnat ovat suomenkielisiä.
7 §
Syyttäjäntoimi, ulosottotoimi sekä paikallinen poliisi- ja rekisterihallintoSyyttäjänviraston ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston, ulosottomiehen sekä maistraatin toimialueen kielen osalta noudatetaan mitä toimialueen kihlakunnan tai kihlakuntien kielestä säädetään.
Poliisin paikallishallintoviranomaisen toimialueen kielen osalta noudatetaan mitä kunkin kihlakunnan kielestä säädetään.
8 §
HovioikeudetTurun ja Vaasan hovioikeuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin hovioikeuspiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut hovioikeuspiirit ovat suomenkielisiä.
9 §
Hallinto-oikeudetHelsingin ja Vaasan hallinto-oikeudet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Turun hallinto-oikeus on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kouvolan hallinto-oikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut hallinto-oikeudet ovat suomenkielisiä.
10 §
KäräjäoikeudetEspoon, Helsingin, Loviisan ja Raaseporin käräjäoikeudet ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.
Kokkolan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Kokkolan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Lohjan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Lohjan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Mustasaaren käräjäoikeus on ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Paraisten käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Pietarsaaren käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Porvoon käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja suomenkielinen Pornaisten kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Salon käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Turun käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Vaasan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Vantaan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut käräjäoikeudet ovat suomenkielisiä.
11 §
RangaistuslaitoksetKunkin rangaistuslaitoksen virka-alue käsittää koko maan ja on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
12 §
Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistotEspoon aluetoimisto on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin aluetoimisto on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja suomenkielinen Pornaisten kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kotkan aluetoimisto on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Turun ja Vaasan aluetoimistot ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Vantaan aluetoimisto on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Vantaan kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut aluetoimistot ovat suomenkielisiä.
13 §
OikeusaputoimistotKunkin oikeusaputoimiston virka-alue käsittää koko maan ja on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
14 §
MaanpuolustusalueetLäntinen maanpuolustusalue on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta.
Itäinen maanpuolustusalue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta.
Pohjoinen maanpuolustusalue on suomenkielinen.
Kunkin maanpuolustusalueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
15 §
SotilasläänitHelsingin sotilaslääni on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenmaan sotilaslääni sekä Turun ja Porin sotilaslääni ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Vaasan sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kymen sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut sotilasläänit ovat suomenkielisiä.
16 §
VerovirastotUudenmaan veroviraston virka-alue on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen veroviraston sekä Konserniverokeskuksen virka-alueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö kussakin on suomenkielinen.
Kaakkois-Suomen veroviraston virka-alue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen
Muiden verovirastojen virka-alueet ovat suomenkielisiä.
17 §
TullipiiritEteläinen tullipiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Läntinen tullipiiri on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Itäinen tullipiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Pohjoinen tullipiiri on suomenkielinen.
18 §
MaanmittaustoimistotUudenmaan maanmittaustoimisto on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maanmittaustoimistot ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut maanmittaustoimistot ovat suomenkielisiä.
19 §
MetsäkeskuksetRannikon metsäkeskus on ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kaakkois-Suomen metsäkeskus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut metsäkeskukset ovat suomenkielisiä.
20 §
TiepiiritUudenmaan ja Turun tiepiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kaakkois-Suomen tiepiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Vaasan tiepiiri on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut tiepiirit ovat suomenkielisiä.
21 §
MerenkulkupiiritSuomenlahden merenkulkupiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Saaristomeren ja Pohjanlahden merenkulkupiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Järvi-Suomen merenkulkupiiri on suomenkielinen.
22 §
Työvoima- ja elinkeinokeskuksetUudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä.
23 §
TyösuojelupiiritUudenmaan työsuojelupiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kymen työsuojelupiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Turun ja Porin työsuojelupiiri sekä Vaasan työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut työsuojelupiirit ovat suomenkielisiä.
24 §
Työriitojen sovittelijain piiritTyöriitojen sovittelijain I piiri, joka käsittää Etelä-Suomen läänin, on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Työriitojen sovittelijain II piiri, joka käsittää Länsi-Suomen läänin, on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut työriitojen sovittelijain piirit ovat suomenkielisiä.
25 §
TyövoimatoimistotPorvoon ja Lohjan työvoimatoimistojen toimialueet Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa, Turun ja Salon työvoimatoimistojen toimialueet Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa, Kotkan työvoimatoimiston toimialue Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa sekä Kokkolan ja Kristiinankaupungin työvoimatoimistojen toimialueet Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Vaasan, Närpiön ja Pietarsaaren työvoimatoimistojen toimialueet Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Näistä Vaasan työvoimatoimiston toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja muiden ruotsinkielinen.
Helsingin, Espoon, Hangon, Vantaan, Kirkkonummen, Loviisan, Karjaan ja Tammisaaren työvoimatoimistojen toimialueet Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksessa sekä Kemiön ja Paraisten työvoimatoimistojen toimialueet Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa ovat kaksikielisiä. Näistä Karjaan, Tammisaaren, Kemiön ja Paraisten työvoimatoimistojen toimialueiden asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen ja muiden suomenkielinen.
Muut työvoimatoimistot ovat suomenkielisiä.
26 §
Alueelliset ympäristökeskuksetUudenmaan ja Lounais-Suomen ympäristökeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut alueelliset ympäristökeskukset ovat suomenkielisiä.
27 §
YmpäristölupavirastotLänsi-Suomen ympäristölupavirasto on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on suomenkielinen.
28 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Pietarsaaren käräjäoikeuden osalta asetus on voimassa kuitenkin vain vuoden 2003 helmikuun loppuun.