Finlex →1192/2002 — Laki maahanmuuttajan erityistuesta

Tämän lain tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka ilmeisesti muutoin olisi jatkuvasti toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tarpeessa.

Tässä laissa tarkoitetaan

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos.

Maahanmuuttajan erityistuki voidaan myöntää:

Lisäksi tuen saamisen edellytyksenä on, että tuen hakija on laillisesti asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viiden vuoden yhdenjaksoisen ajan välittömästi ennen erityistuen alkamista.

Tuen saamisen edellytyksenä on myös, että hakija on taloudellisen tuen tarpeessa ja hän osoittaa hakeneensa Suomesta ja ulkomailta ne eläkkeet ja muut etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus.

Tätä lakia sovellettaessa Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n perusteella.

Työkyvyttömyyden perusteella erityistuki voidaan myöntää niin pitkäksi ajaksi kuin henkilön arvioidaan olevan 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Erityistukea määräajaksi myönnettäessä Kansaneläkelaitoksen on varmistettava, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Erityistuki voidaan myöntää myös siltä ajalta, jonka hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelu kestää.

Jos henkilö saa kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä, otetaan kansaneläke tulona huomioon sen suuruisena kuin se olisi, jos sitä ei olisi varhennettu.

Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, erityistukea määrättäessä sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään avioliitossa olevista henkilöistä.

Jollei avioliitossa olevalla henkilöllä ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen erityistukeaan määrättäessä sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään sellaisen henkilön erityistuesta, joka ei ole avioliitossa.

Erityistukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Erityistuen hakijan on annettava erityistuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset siitä, mitä tietoja hakemuksessa on annettava.

Jos erityistuen saaja tai hakija sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan erityistukea tai muutoin huolehtimaan erityistukea koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä tuen saajan tai hakijan lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, käyttää puhevaltaa tuen saajan tai hakijan puolesta erityistukea koskevassa asiassa.

Työkyvyttömyyden perusteella tehdyn erityistukihakemuksen ratkaisemista varten on Kansaneläkelaitokselle toimitettava hakijan terveydentilasta lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Kansaneläkelaitos voi kuitenkin kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai jos siihen on muu erityinen syy.

Erityistuen hakija on velvollinen käymään työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tutkittavana Kansaneläkelaitoksen määräämän lääkärin luona tai Kansaneläkelaitoksen määräämässä sairaalassa. Kansaneläkelaitos suorittaa tutkimuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Erityistukihakemus voidaan hylätä, jos tuen hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia, tai jos työkyvyttömyyden perusteella haetun erityistuen hakija ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista koskevaa määräystä.

Erityistuki myönnetään myöntämisedellytysten täyttymistä seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien.

Erityistuki maksetaan kuukausittain saajan ilmoittamalle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen. Erityistuki voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset erityistuen maksupäivästä.

Jos erityistuen hakijalla on vireillä eläkettä, korvausta, avustusta tai muuta jatkuvaa erityistuen määrään vaikuttavaa etuutta koskeva hakemus, voidaan erityistuki maksaa väliaikaisena.

Jos erityistuessa tulona huomioon otettavasta eläkkeestä, korvauksesta, avustuksesta tai muusta jatkuvasta erityistuen määrään vaikuttavasta etuudesta on muutoksenhaku vireillä, voidaan erityistuki maksaa väliaikaisena.

Kun eläkettä, korvausta, avustusta tai muuta jatkuvaa erityistuen määrään vaikuttavaa etuutta koskeva hakemus on lopullisesti ratkaistu, annetaan erityistuesta lopullinen päätös.

Jos erityistuen saajalle myönnetään takautuvasti eläkettä, korvausta, avustusta tai muuta jatkuvaa erityistuen määrään vaikuttavaa etuutta, Kansaneläkelaitos voi periä samalta ajalta liikaa maksetun erityistuen määrän takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä tai muusta etuudesta. Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava työeläkelaitokselle tai muulle etuuden maksajalle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen tai muun etuuden maksamista, että eläke tai etuus tai osa siitä on maksettava Kansaneläkelaitokselle.

Erityistukea työkyvyttömyyden perusteella saava on lisäksi velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle terveydentilansa ja työkykynsä olennaisesta parantumisesta sekä ryhtymisestä työhön, jota ei ole pidettävä satunnaisena.

Erityistuki tarkistetaan kerran vuodessa (vuositarkistus). Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tarkistamisen suorittamisesta.

Jos erityistuen korottamisen edellytykset ovat Kansaneläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää myös ilman hakemusta.

Erityistukea maksetaan tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana oleskelu on kestänyt yhteensä 90 päivää. Tämän jälkeen tukea ei makseta kyseisen kalenterivuoden aikana niiltä kuukausilta, joiden aikana tuen saaja oleskelee ulkomailla.

Erityisen painavasta syystä edellä mainitusta 90 päivän ajasta voidaan poiketa.

Erityistuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai sen määrää vähentää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos on perusteltua syytä olettaa, että erityistuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, tai jos 11 §:n 2 momentin tai 18 §:n mukaista velvoitusta erityistuen saamisedellytysten tarkistamiseksi ei noudateta. Määräajaksi myönnetty erityistuki voidaan lisäksi keskeyttää, jos on perusteltua syytä olettaa, että tuen saaja on ilman pätevää syytä kieltäytynyt kuntoutuksesta ja tuki olisi lakkautettava.

Jos erityistuen saaja muuttaa ulkomaille vakinaisesti asumaan, erityistuki lakkautetaan muuttoa seuraavan kuukauden alusta lukien.

Sen lisäksi erityistuki lakkautetaan seuraavan kuukauden alusta lukien, kun tuen saajan olosuhteissa on tapahtunut sellainen muutos, etteivät tuen myöntämisedellytykset enää täyty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tuen epääminen tai alentaminen voi kestää enintään kolmen vuoden ajan.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle viimeistään 30 päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 27 §:ssä säädetään.

Jos Kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava sille heti väliaikaisesta päätöksestä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle viimeistään 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

Jos erityistukea on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu tuki on perittävä takaisin.

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot:

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä etuuden ratkaisemista varten lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) tarkoitetulta ammattihenkilöltä sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain(785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä tai sosiaalipalvelun tuottajalta tai muulta hoitolaitokselta lausunto ja välttämättömät tiedot etuudenhakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä, jollei etuudenhakija itse toimita edellä mainittuja tietoja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulla ammattihenkilöllä tai sosiaalipalvelun tuottajalla on oikeus saada 3 momentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden perusteella antamistaan lausunnoista kohtuullinen palkkio.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista etuutta käsitellessään muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen etuuteen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen.

Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten julkisuudesta annetun lain (621/1999) 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin edellä 33 §:n 1 momentissa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja. Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla myös 33 §:n 3 momentissa mainittuja tietoja siltä osin kuin tiedot koskevat potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohdan mukaista terveydenhuollon toimintayksikköä tai sosiaalipalvelun tuottajaa tai muuta hoitolaitosta.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Erityistukea ei saa ulosmitata.

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön.

Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla maksettavista erityistuista aiheutuvat kustannukset.

Kansaneläkelaitoksen on neljä arkipäivää ennen valtioneuvoston asetuksessa määrättyä maksupäivää ilmoitettava valtiolle määrä, joka tarvitaan Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan maksukuukautena maksettavien erityistukien maksamiseen. Kalenterikuukautena maksettujen erityistukien yhteismäärän ja saman kuukauden ennakkojen erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan kuukauden ennakkoa määrättäessä.

Valtion on 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella maksettava Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen rahamäärä viimeistään yksi pankkipäivä ennen erityistukien maksupäivää.

Tämän lain 6, 7, 9, 19 ja 21 §:n rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuonna 2001 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

Erityistuki myönnetään myös ennen tämän lain voimaantuloa 65 vuotta täyttäneelle tai työkyvyttömäksi tulleelle maahanmuuttajalle.

Laskettaessa 4 §:n 2 momentin mukaista aikaa otetaan huomioon myös aika ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.