Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 743/2010 | 2011-06-04 | muutt. 2 § | |
| 810/2011 | 2014-01-01 | muutt. 4 §:ää | 1 |
| 304/2014 | 2014-04-15 | muutt. 1 ja 2 § | 4 |
| 1234/2019 | 2019-12-12 | muutt. 2 §:ää | 3 |
| 233/2023 | 2023-03-01 | muutt. 6 §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Yhteisen tutkintaryhmän perustaminenToimivaltainen esitutkintaviranomainen voi yhdessä vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehdä sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän (tutkintaryhmä) perustamisesta rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemistä toimivaltaisen esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava toimivaltaiselle syyttäjälle aikomuksesta perustaa tutkintaryhmä. Vastaava ilmoitus tulee tehdä myös Eurojustin Suomen kansalliselle jäsenelle, jos tutkintaryhmän toiminta liittyy Eurojustin toimivaltaan tai tehtäviin. Toimivaltainen syyttäjä voi ilmoittautua tutkintaryhmän jäseneksi.
Tutkintaryhmän perustamista koskevaa pyyntöä on käsiteltävä oikeusapupyyntönä.
Tutkintaryhmän perustamista koskevaa pyyntöä on käsiteltävä oikeusapupyyntönä.
1 §
Yhteisen tutkintaryhmän perustaminenToimivaltainen esitutkintaviranomainen voi yhdessä vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehdä sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän (tutkintaryhmä) perustamisesta rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi.
Tutkintaryhmän perustamista koskevaa pyyntöä on käsiteltävä oikeusapupyyntönä.
1 §
Yhteisen tutkintaryhmän perustaminenToimivaltainen esitutkintaviranomainen voi yhdessä vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehdä sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän (tutkintaryhmä) perustamisesta rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemistä toimivaltaisen esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava toimivaltaiselle syyttäjälle aikomuksesta perustaa tutkintaryhmä. Vastaava ilmoitus tulee tehdä myös Eurojustin Suomen kansalliselle jäsenelle, jos tutkintaryhmän toiminta liittyy Eurojustin toimivaltaan tai tehtäviin. Toimivaltainen syyttäjä voi ilmoittautua tutkintaryhmän jäseneksi.
Tutkintaryhmän perustamista koskevaa pyyntöä on käsiteltävä oikeusapupyyntönä.
2 §
Tutkintaryhmän kokoonpanoTutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Tutkintaryhmään kuuluu myös tutkintaryhmään ilmoittautunut Suomen toimivaltainen syyttäjä. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa.
Tutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa.
Jos tutkintaryhmä koskee Suomea ja tutkintaryhmää varten myönnetään Euroopan unionin rahoitusta, tutkintaryhmään on kutsuttava Eurojustin Suomen kansallinen jäsen. Kansallinen jäsen toimii tutkintaryhmässä Suomen kansallisena syyttäjäviranomaisena ja hänellä on Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 10 §:ssä tarkoitettu toimivalta.
Jos tutkintaryhmä koskee Suomea ja tutkintaryhmää varten myönnetään Euroopan unionin rahoitusta, tutkintaryhmään on kutsuttava Eurojustin Suomen kansallinen jäsen. Kansallinen jäsen toimii tutkintaryhmässä Suomen kansallisena syyttäjäviranomaisena ja hänellä on Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 10 §:ssä tarkoitettu toimivalta.
2 §
Tutkintaryhmän kokoonpanoTutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa.
2 §
Tutkintaryhmän kokoonpanoTutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Tutkintaryhmään kuuluu myös tutkintaryhmään ilmoittautunut Suomen toimivaltainen syyttäjä. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa.
Jos tutkintaryhmä koskee Suomea ja tutkintaryhmää varten myönnetään Euroopan unionin rahoitusta, tutkintaryhmään on kutsuttava Eurojustin Suomen kansallinen jäsen. Kansallinen jäsen toimii tutkintaryhmässä Suomen kansallisena syyttäjäviranomaisena ja hänellä on Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 10 §:ssä tarkoitettu toimivalta.
3 §
Tutkintaryhmän yleiset toimintaedellytyksetSuomessa tutkintaryhmä toimii Suomen viranomaisten johdon ja valvonnan alaisena Suomen lainsäädännön mukaisesti.
3 §
Tutkintaryhmän yleiset toimintaedellytyksetSuomessa tutkintaryhmä toimii Suomen viranomaisten johdon ja valvonnan alaisena Suomen lainsäädännön mukaisesti.
4 §
Tutkintaryhmään kuuluvan henkilön toimivaltuudet SuomessaTutkintaryhmään kuuluvalla henkilöllä on oikeus Suomen lain mukaisesti olla läsnä tutkintaan liittyvää toimenpidettä suoritettaessa. Hänellä on esitutkintaa toimitettaessa oikeus osallistua asian käsittelyyn ja esittää kuulusteltaville kysymyksiä, jos esitutkintaviranomainen antaa tähän luvan.
Tutkintaryhmään kuuluvaan henkilöön voidaan soveltaa, mitä pakkokeinolain (806 /2011) 7 luvun 11 §:ssä ja 8 luvun 5 §:n 3 momentissa säädetään asiantuntijasta tai muusta henkilöstä.
Tutkintaryhmään kuuluvaan henkilöön voidaan soveltaa, mitä pakkokeinolain (450/1987) 4 luvun 8 §:ssä ja 5 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään asiantuntijasta tai muusta henkilöstä.
Tutkintaryhmään kuuluvaan henkilöön voidaan soveltaa, mitä pakkokeinolain (806 /2011) 7 luvun 11 §:ssä ja 8 luvun 5 §:n 3 momentissa säädetään asiantuntijasta tai muusta henkilöstä.
Tutkintaryhmään kuuluva vieraan valtion virkamies saa tutkinnanjohtajan määräyksen mukaisesti tämän johdon ja valvonnan alaisena suorittaa kuulustelun, jos se valtio, jonka virkamiehestä on kysymys, on antanut tähän luvan.
4 §
Tutkintaryhmään kuuluvan henkilön toimivaltuudet SuomessaTutkintaryhmään kuuluvalla henkilöllä on oikeus Suomen lain mukaisesti olla läsnä tutkintaan liittyvää toimenpidettä suoritettaessa. Hänellä on esitutkintaa toimitettaessa oikeus osallistua asian käsittelyyn ja esittää kuulusteltaville kysymyksiä, jos esitutkintaviranomainen antaa tähän luvan.
Tutkintaryhmään kuuluvaan henkilöön voidaan soveltaa, mitä pakkokeinolain (806 /2011) 7 luvun 11 §:ssä ja 8 luvun 5 §:n 3 momentissa säädetään asiantuntijasta tai muusta henkilöstä.
Tutkintaryhmään kuuluva vieraan valtion virkamies saa tutkinnanjohtajan määräyksen mukaisesti tämän johdon ja valvonnan alaisena suorittaa kuulustelun, jos se valtio, jonka virkamiehestä on kysymys, on antanut tähän luvan.
5 §
Toimenpiteen suorittaminen ilman oikeusapupyynnön esittämistäJos tutkintaryhmän toimiessa vieraassa valtiossa tutkinnan suorittamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä Suomessa, toimenpiteet on tutkintaryhmän suomalaisen jäsenen pyynnöstä toteutettava samoin edellytyksin kuin ne toteutettaisiin, jos teko olisi tehty Suomessa vastaavissa olosuhteissa.
5 §
Toimenpiteen suorittaminen ilman oikeusapupyynnön esittämistäJos tutkintaryhmän toimiessa vieraassa valtiossa tutkinnan suorittamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä Suomessa, toimenpiteet on tutkintaryhmän suomalaisen jäsenen pyynnöstä toteutettava samoin edellytyksin kuin ne toteutettaisiin, jos teko olisi tehty Suomessa vastaavissa olosuhteissa.
6 §
Tietojen käytön rajoituksetSuomen viranomaiset saavat käyttää tutkintaryhmän toiminnassa saatuja tietoja, jotka eivät muutoin olisi Suomen viranomaisten tiedossa, siihen tarkoitukseen, jota varten tutkintaryhmä on perustettu. Sen valtion luvalla, jossa tiedot on saatu tai joka on toimittanut tiedot, saadaan tietoja käyttää myös muiden rikosten esitutkintaa ja syytteen nostamista varten.
Tietoja saadaan käyttää myös välittömän ja vakavan hengen tai terveyden vaaran torjumiseksi. Muuhun tarkoitukseen tietoja saadaan käyttää sen mukaisesti kuin tutkintaryhmän perustaneet valtiot ovat sopineet.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa, tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa tai vieraan valtion asettamissa ehdoissa on määrätty tietojen käytön rajoituksista.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa, tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa tai vieraan valtion asettamissa ehdoissa on määrätty tietojen käytön rajoituksista.
Silloin, kun tutkintaryhmän toiminnassa saatuja tietoja käytetään muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten tutkintaryhmä on perustettu, ja kyseisiin tarkoituksiin käytettäviin tietoihin sisältyy henkilötietoja, henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (1054/2018) ja erityisesti sen 5 §:n 1 ja 2 momentin ja 10 §:n 1 momentin mukaisesti.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa, tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa tai vieraan valtion asettamissa ehdoissa on määrätty tietojen käytön rajoituksista.
6 §
Tietojen käytön rajoituksetSuomen viranomaiset saavat käyttää tutkintaryhmän toiminnassa saatuja tietoja, jotka eivät muutoin olisi Suomen viranomaisten tiedossa, siihen tarkoitukseen, jota varten tutkintaryhmä on perustettu. Sen valtion luvalla, jossa tiedot on saatu tai joka on toimittanut tiedot, saadaan tietoja käyttää myös muiden rikosten esitutkintaa ja syytteen nostamista varten.
Tietoja saadaan käyttää myös välittömän ja vakavan hengen tai terveyden vaaran torjumiseksi. Muuhun tarkoitukseen tietoja saadaan käyttää sen mukaisesti kuin tutkintaryhmän perustaneet valtiot ovat sopineet.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa, tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa tai vieraan valtion asettamissa ehdoissa on määrätty tietojen käytön rajoituksista.
7 §
Vastuu tutkintaryhmään kuuluvan ulkomaisen virkamiehen aiheuttamasta vahingostaTutkintaryhmään kuuluva ulkomainen virkamies, joka aiheuttaa vahinkoa virkatehtävässä Suomen alueella, rinnastetaan korvausvelvollisuutta määrättäessä suomalaiseen virkamieheen.
7 §
Vastuu tutkintaryhmään kuuluvan ulkomaisen virkamiehen aiheuttamasta vahingostaTutkintaryhmään kuuluva ulkomainen virkamies, joka aiheuttaa vahinkoa virkatehtävässä Suomen alueella, rinnastetaan korvausvelvollisuutta määrättäessä suomalaiseen virkamieheen.
8 §
Suhde muihin lakeihin ja kansainvälisiin velvoitteisiinTutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia (4/1994).
Tutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia (4/1994).
Tämän lain säännösten estämättä tutkintaryhmistä on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen sovittu tai säädetty.
8 §
Suhde muihin lakeihin ja kansainvälisiin velvoitteisiinTutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia (4/1994).
Tämän lain säännösten estämättä tutkintaryhmistä on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen sovittu tai säädetty.
9 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
9 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
HaVM 13/2002
EV 208/2002
Neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS; EYVL N:o L 162, 20.6.2002, s. 1
743/2010
Tämä laki tulee voimaan 4 päivänä kesäkuuta 2011.
HE 18/2010, LaVM 10/2010, EV 85/2010, Neuvoston päätös 2009/426/YOS (32009D0426); EUVL N:o L 138, 4.6.2009, s. 14-32
810/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010
304/2014
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2014.
HE 213/2013, LaVM 2/2014, EV 23/2014
1234/2019
Tämä laki tulee voimaan 12 päivänä joulukuuta 2019.
HE 45/2019, LaVM 1/2019, EV 28/2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727 (32018R1727); EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138
233/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2023.
HE 253/2022, HaVM 33/2022, EV 249/2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/211, (32022L0211); EUVL L 37, 18.2.2022, s. 1–3