Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (20)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1157/2003 | 2004-01-01 | muutt. 4 luvun otsikko, 15 § ja 17 §:ää | |
| 497/2005 | 2005-07-01 | muutt. 15, 16 ja 17 §:ää | |
| 1225/2005 | 2006-01-01 | ||
| 1417/2006 | 2007-01-01 | muutt. 5, 6 ja 7 § | |
| 1356/2007 | 2008-01-01 | muutt. 15, 18, 19 ja 20 a §:ää | |
| 233/2009 | 2009-05-01 | muutt. 16 §:ää ja 19 § | |
| 1276/2013 | 2014-01-01 | muutt. 1 §:ää sekä 4 § | |
| 1008/2014 | 2015-01-01 | kum. 8 § | |
| 1543/2016 | 2017-01-01 | muutt. 3 §, lis. 1 a luku | 1 |
| 1156/2017 | 2018-01-01 | muutt. 6 §:ää, lis. 2 a luvun | 3 |
| 153/2018 | 2018-03-01 | muut. 3 § | 2 |
| 1313/2018 | 2019-01-01 | muutt. 8 | |
| 933/2020 | 2021-01-01 | 2 | |
| 310/2022 | 2022-05-02 | muutt. 3 a § | |
| 1064/2022 | 2023-01-01 | muutt. 2 § | 2 |
| 1294/2023 | 2024-01-01 | kum. 5–7 §, muutt. 2 luvun otsikko ja 4 § | 6 |
| 389/2024 | 2025-01-01 | muutt. 3 a § | |
| 784/2024 | 2025-01-01 | muutt. 15, 20 ja 20 a § sekä 17 §:ää sekä 5 luvun ... | 5 |
| 174/2026 | 2026-04-01 | muutt. 3 a §; lis. 3 b § | 11 |
| 331/2026 | 2026-05-01 | kum. 16 ja 17 §; muutt. 1, 13, 15, 20 ja 20 b § se... | 20 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 7 §:n 3 momentin, 5 luvun 4 §:n 5 momentin ja 11 luvun 16 §:n sekä 14 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla:
1 luku
Työttömyysetuuden maksaminen
1 §
Työttömyysetuuden maksaminenAnsiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi.
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan niin, että se on hakijan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä.
Ansiopäiväraha voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työn maksukauden aikana.
Ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi.
Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyysetuus sekä kulukorvaus voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen.
Koulutuspäivärahaan sovelletaan vastaavasti, mitä edellä peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja ansiopäivärahan maksamisesta säädetään.
Työttömyysetuus voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työn maksukauden aikana.
1 §
Työttömyysetuuden maksaminenPeruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan niin, että se on hakijan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä.
Ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi.
Työttömyysetuus voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työn maksukauden aikana.
Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyysetuus sekä ylläpitokorvaus voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen.
2 §
Muutosturvarahan hakeminenMuutosturvarahan hakijan on esitettävä selvitys työsuhteen päättymispäivästä sekä annettava muut muutosturvan myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Muutosturvarahan maksaja voi edellyttää työtodistuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.
Hakemus työttömyysturvalain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetun työmarkkinatuen myöntämisestä jätetään kansaneläkelaitoksen toimistoon tai työvoimatoimistoon, jossa työllistettävä henkilö on työttömänä työnhakijana.
1–2 momentit on kumottu A:lla 29.12.2005/1225.
2 §
Työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen hakeminen ja maksaminen1–2 momentit on kumottu A:lla 29.12.2005/1225.
Kansaneläkelaitoksen toimisto maksaa työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen työnantajan määräämälle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen kuukausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hyväksymän maksatushakemuksen perusteella.
Tuki voidaan maksaa 3 momentissa säädettyä pidemmältä ajanjaksolta, jos tuen saaja siihen suostuu.
2 §
Muutosturvarahan hakeminenMuutosturvarahan hakijan on esitettävä selvitys työsuhteen päättymispäivästä sekä annettava muut muutosturvan myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Muutosturvarahan maksaja voi edellyttää työtodistuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.
3 §
Liikkuvuusavustuksen hakeminen ja maksaminenLiikkuvuusavustusta haettaessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta ja työn suorituspaikasta sekä annettava muut avustuksen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Työttömyysetuuden maksaja voi edellyttää työsopimuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.
Hakemus työttömyysturvalain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työmarkkinatuen myöntämiseksi jätetään kansaneläkelaitoksen toimistoon tai työvoimatoimistoon, jossa hakija on työttömänä työnhakijana.
Liikkuvuusavustuksen maksamiseen sovelletaan 1 §:n 1 momenttia.
Hakemuksessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta, työn suorituspaikasta sekä annettava muut tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Hakemukseen on liitettävä lisäksi kirjallinen työ- tai oppisopimus taikka muu työvoimatoimiston hyväksymä selvitys.
Liikkuvuusavustuksen maksamisessa noudatetaan, mitä peruspäivärahan maksamisesta 1 §:n 1 momentissa säädetään.
Kansaneläkelaitoksen maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 1 momentissa säädetään peruspäivärahan maksamisesta. Työttömyyskassan maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään ansiopäivärahan maksamisesta.
3 §
Matka-avustuksena maksettavan työ- markkinatuen hakeminen ja maksaminenHakemus työttömyysturvalain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työmarkkinatuen myöntämiseksi jätetään kansaneläkelaitoksen toimistoon tai työvoimatoimistoon, jossa hakija on työttömänä työnhakijana.
Hakemuksessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta, työn suorituspaikasta sekä annettava muut tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Hakemukseen on liitettävä lisäksi kirjallinen työ- tai oppisopimus taikka muu työvoimatoimiston hyväksymä selvitys.
Matka-avustuksena maksettavan työmarkkinatuen maksamisessa noudatetaan, mitä työmarkkinatuen maksamisesta 1 §:n 1 momentissa säädetään.
3 §
Liikkuvuusavustuksen hakeminen ja maksaminenLiikkuvuusavustusta haettaessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta ja työn suorituspaikasta sekä annettava muut avustuksen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Työttömyysetuuden maksaja voi edellyttää työsopimuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.
Liikkuvuusavustuksen maksamisessa noudatetaan, mitä peruspäivärahan maksamisesta 1 §:n 1 momentissa säädetään.
3 §
Liikkuvuusavustuksen hakeminen ja maksaminenLiikkuvuusavustusta haettaessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta ja työn suorituspaikasta sekä annettava muut avustuksen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Työttömyysetuuden maksaja voi edellyttää työsopimuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.
Kansaneläkelaitoksen maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 1 momentissa säädetään peruspäivärahan maksamisesta. Työttömyyskassan maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään ansiopäivärahan maksamisesta.
1 a luku
Työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset
3 a §
Työstä kieltäytymisen ajankohtaJollei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tai 9 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua taikka hakea tai ottaa vastaan työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua taikka hakea tai ottaa vastaan työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä taikka on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaan työhön;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä taikka on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaan työhön;
avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos työnhakija ei hae työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
14. päivänä työtarjoukseen merkityn antamispäivän jälkeen, jos tarjotussa työssä ei ole hakuaikaa eikä hän ota työtarjouksen saatuaan yhteyttä työnantajaan;
sitä edellisenä päivänä, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
sitä päivää, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ, edeltäneenä päivänä, jos hän ei aloita työtä;
avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos työnhakija ei hae työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
sinä päivänä, jota seuraavana päivänä hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos hän ei hae hänelle tarjottua työtä, jossa on hakuaika;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta työ- tai virkasuhdetta.
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta kyseistä työ- tai virkasuhdetta.
sinä päivänä, jota seuraavana päivänä hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta kyseistä työ- tai virkasuhdetta.
sitä edellisenä päivänä, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta kyseistä työ- tai virkasuhdetta.
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
14. päivänä työtarjoukseen merkityn antamispäivän jälkeen, jos tarjotussa työssä ei ole hakuaikaa eikä hän ota työtarjouksen saatuaan yhteyttä työnantajaan;
avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos hän ei hae hänelle tarjottua työtä, jossa on hakuaika;
sitä edellisenä päivänä, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta työ- tai virkasuhdetta.
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
sitä edellisenä päivänä, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta työ- tai virkasuhdetta.
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
sitä päivää, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ, edeltäneenä päivänä, jos hän ei aloita työtä;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta kyseistä työ- tai virkasuhdetta.
Jollei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tai 9 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua taikka hakea tai ottaa vastaan työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä taikka on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaan työhön;
avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos työnhakija ei hae työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
sinä päivänä, jota seuraavana päivänä hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta kyseistä työ- tai virkasuhdetta.
Jos työstä kieltäytymisen ajankohdaksi katsottavia tilanteita on useampia kuin yksi, kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sinä 1 momentissa tarkoitettuna päivänä, joka on ajallisesti aikaisin.
Työstä kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sen 1 momentin kohdan mukaisesti, jossa tarkoitettu menettely on ajankohdaltaan aikaisin.
Työstä kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sen 1 momentin kohdan mukaisesti, jossa tarkoitettu menettely on ajankohdaltaan aikaisin.
Jos työstä kieltäytymiseksi katsottavia syitä on useampia kuin yksi, kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sinä 1 momentissa tarkoitettuna päivänä, joka on ajallisesti aikaisin.
3 a §
Työstä kieltäytymisen ajankohtaEllei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
14. päivänä työtarjoukseen merkityn antamispäivän jälkeen, jos tarjotussa työssä ei ole hakuaikaa eikä hän ota työtarjouksen saatuaan yhteyttä työnantajaan;
avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos hän ei hae hänelle tarjottua työtä, jossa on hakuaika;
sitä edellisenä päivänä, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta työ- tai virkasuhdetta.
Työstä kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sen 1 momentin kohdan mukaisesti, jossa tarkoitettu menettely on ajankohdaltaan aikaisin.
3 a §
Työstä kieltäytymisen ajankohtaEllei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
sitä edellisenä päivänä, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta työ- tai virkasuhdetta.
Työstä kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sen 1 momentin kohdan mukaisesti, jossa tarkoitettu menettely on ajankohdaltaan aikaisin.
3 a §
Työstä kieltäytymisen ajankohtaEllei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;
sitä päivää, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ, edeltäneenä päivänä, jos hän ei aloita työtä;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta kyseistä työ- tai virkasuhdetta.
Jos työstä kieltäytymiseksi katsottavia syitä on useampia kuin yksi, kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sinä 1 momentissa tarkoitettuna päivänä, joka on ajallisesti aikaisin.
3 a §
Työstä kieltäytymisen ajankohtaJollei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tai 9 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla:
sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua taikka hakea tai ottaa vastaan työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä taikka on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun tai työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaan työhön;
avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos työnhakija ei hae työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamaa työtä;
sinä päivänä, jota seuraavana päivänä hänen olisi pitänyt aloittaa työ;
työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta kyseistä työ- tai virkasuhdetta.
Jos työstä kieltäytymisen ajankohdaksi katsottavia tilanteita on useampia kuin yksi, kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sinä 1 momentissa tarkoitettuna päivänä, joka on ajallisesti aikaisin.
3 b §
Työllistymissuunnitelmaan sisältyvän työnhakuvelvollisuuden laiminlyömisen ajankohtaJollei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan laiminlyöneen hakea työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan merkityn työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson päättymispäivänä.
Jos työnhakija on hakenut työtä ja työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson päättymisen jälkeen omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työnhaku johda työllistymiseen, hänen katsotaan laiminlyöneen työnhakuvelvollisuutensa sinä päivänä, jona menettely tapahtui.
3 b §
Työllistymissuunnitelmaan sisältyvän työnhakuvelvollisuuden laiminlyömisen ajankohtaJollei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan laiminlyöneen hakea työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan merkityn työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson päättymispäivänä.
Jos työnhakija on hakenut työtä ja työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson päättymisen jälkeen omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työnhaku johda työllistymiseen, hänen katsotaan laiminlyöneen työnhakuvelvollisuutensa sinä päivänä, jona menettely tapahtui.
2 luku
Taloudellisen etuuden jaksotus (28.12.2023/1294)
4 §
Jaksotuksessa käytettävän päiväpalkan määrittäminenViimeisimmän työsuhteen päiväpalkka määritellään jakamalla työsuhteen palkka siihen sisältyvillä työpäivillä. Päiväpalkkaa määritettäessä kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän viisi työpäivää ja kalenterikuukauteen 21,5 työpäivää. Työpäiviksi ei kuitenkaan lueta niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa työstä työnantajasta aiheutuneesta työn keskeytyksestä tai työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta tältä ajalta palkkaa.
Opetusalalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko,
jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikottaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Henkilön pyynnöstä voidaan työssäoloehdon täyttymisessä ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä ollut vähintään 34 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle. Työajalla tarkoitetaan kalenteriviikottain tehtyjä työtunteja tai sitä keskimääräistä viikkotyöaikaa, johon kuukausipalkka perustuu.
Opetusalalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko:
jona työaika on ollut vähintään puolet kyseessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia.
Jos viimeisin työsuhde on kestänyt yli 12 kuukautta, päiväpalkka lasketaan vähintään työssäoloehtoa vastaavalta ajalta.
Työajalla tarkoitetaan kalenteriviikoittain tehtyjä työtunteja tai sitä keskimääräistä viikkotyöaikaa, johon kuukausipalkka perustuu.
4 §
OpetusalaOpetusalalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko,
jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikottaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Henkilön pyynnöstä voidaan työssäoloehdon täyttymisessä ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä ollut vähintään 34 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle. Työajalla tarkoitetaan kalenteriviikottain tehtyjä työtunteja tai sitä keskimääräistä viikkotyöaikaa, johon kuukausipalkka perustuu.
4 §
OpetusalaOpetusalalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko:
jona työaika on ollut vähintään puolet kyseessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia.
Työajalla tarkoitetaan kalenteriviikoittain tehtyjä työtunteja tai sitä keskimääräistä viikkotyöaikaa, johon kuukausipalkka perustuu.
4 §
Jaksotuksessa käytettävän päiväpalkan määrittäminenViimeisimmän työsuhteen päiväpalkka määritellään jakamalla työsuhteen palkka siihen sisältyvillä työpäivillä. Päiväpalkkaa määritettäessä kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän viisi työpäivää ja kalenterikuukauteen 21,5 työpäivää. Työpäiviksi ei kuitenkaan lueta niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa työstä työnantajasta aiheutuneesta työn keskeytyksestä tai työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta tältä ajalta palkkaa.
Jos viimeisin työsuhde on kestänyt yli 12 kuukautta, päiväpalkka lasketaan vähintään työssäoloehtoa vastaavalta ajalta.
5 §
Työsuhteinen kotityöTyösuhteessa olevan kotonaan ulkopuoliselle työnantajalle työtä tekevän henkilön kohdalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään kolme neljäsosaa kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle maksettavasta vähimmäispalkasta tai, jollei työehtosopimusta ole, vähintään kolme neljäsosaa peruspäivärahan 40-kertaisesta määrästä kuukaudessa.
5 §
Työsuhteinen kotityöTyösuhteessa olevan kotonaan ulkopuoliselle työnantajalle työtä tekevän henkilön kohdalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään kolme neljäsosaa kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle maksettavasta vähimmäispalkasta tai, jollei työehtosopimusta ole, vähintään kolme neljäsosaa työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisesta määrästä kuukaudessa.
6 §
Luovan ja esityksellisen työn alatAlle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään peruspäivärahan 40-kertainen määrä.
6 §
Luovan ja esityksellisen työn alatAlle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama veronalainen tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukainen määrä.
6 §
Luovan ja esityksellisen työn alatTyösuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama veronalainen tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukainen määrä.
7 §
UrheilutoimintaPeruspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko sellaisessa urheilutoiminnassa, jossa henkilön urheilemisesta saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään peruspäivärahan 40-kertainen määrä.
7 §
UrheilutoimintaPeruspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko urheilutoiminnassa, jossa henkilön urheilemisesta saama veronalainen tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukainen määrä.
2 a luku
Työttömyysetuuden määrää koskevat edellytykset
8 §
8 § on kumoutunut, ks. L 1311/2019.
Työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna palveluna tai toimintana pidetään:
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun rekrytointikokeiluun osallistumista;
sellaiseen rekrytointikoulutukseen osallistumista, jota ei pidetä työttömyysturvalain 10 luvussa tarkoitettuna palveluna ja jonka ajalta on maksettu työttömyysetuutta.
Työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna palveluna tai toimintana pidetään osallistumista :
sellaiseen rekrytointikoulutukseen, joka ei ole työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu ja jota ei pidetä työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitettuina opintoina ja jonka ajalta on maksettu työttömyysetuutta;
kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen taikka julkista rahoitusta saavan muun rekisteröidyn yhdistyksen yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan;
ammattiliiton tai ammattijärjestön tai sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka jäsenenä on ammattiliitto tai ammattijärjestö tai näiden yksin tai yhdessä perustaman säätiön taikka sellaisen yhdistyksen, joka tarjoaa jäsenille oikeudellista työsuhdeneuvontaa ja työsuhteeseen liittyviä ryhmävakuutuksia, yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan;
työnantajan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 13 §:n tai sitä vastaavan työnantajaa velvoittavan muun säännöksen tai työehtosopimuksen määräyksen perusteella tarjoamaan työllistymistä tukevaan valmennukseen; ja
rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka tuottajalla on mahdollisuus saada toiminnan tulokseen perustuvaa palkkiota valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista.
8 §
Työttömyysetuuden määrä ja osallistuminen muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluunTyöttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna palveluna tai toimintana pidetään:
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun rekrytointikokeiluun osallistumista;
sellaiseen rekrytointikoulutukseen osallistumista, jota ei pidetä työttömyysturvalain 10 luvussa tarkoitettuna palveluna ja jonka ajalta on maksettu työttömyysetuutta.
8 §
Työttömyysetuuden määrä ja osallistuminen muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluunTyöttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna palveluna tai toimintana pidetään osallistumista :
sellaiseen rekrytointikoulutukseen, joka ei ole työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu ja jota ei pidetä työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitettuina opintoina ja jonka ajalta on maksettu työttömyysetuutta;
kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen taikka julkista rahoitusta saavan muun rekisteröidyn yhdistyksen yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan;
ammattiliiton tai ammattijärjestön tai sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka jäsenenä on ammattiliitto tai ammattijärjestö tai näiden yksin tai yhdessä perustaman säätiön taikka sellaisen yhdistyksen, joka tarjoaa jäsenille oikeudellista työsuhdeneuvontaa ja työsuhteeseen liittyviä ryhmävakuutuksia, yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan;
työnantajan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 13 §:n tai sitä vastaavan työnantajaa velvoittavan muun säännöksen tai työehtosopimuksen määräyksen perusteella tarjoamaan työllistymistä tukevaan valmennukseen; ja
rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka tuottajalla on mahdollisuus saada toiminnan tulokseen perustuvaa palkkiota valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista.
Julkisella rahoituksella tarkoitetaan valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista saatavaa rahoitusta sekä Euroopan unionin rakennerahastoista ja Euroopan globalisaatiorahastosta saatavaa rahoitusta.
Työttömyysetuuden saajan tulee toimittaa työttömyysetuuden maksajalle valmennuksen tai muun toiminnan järjestäjän antama todistus osallistumisesta 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Todistuksessa on tarvittaessa mainittava järjestäjän saama rahoitus.
Työllistymistä edistävään valmennukseen osallistumisena tai sitä vastaavana toimintana ei pidetä itsenäistä valmentautumista tarjolle annetun materiaalin perusteella.
3 luku
Myyntivoiton jaksottaminen
9 §
MyyntivoittolaskelmaMyyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä ansiopäivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään:
oletettuna hankintamenona 50 prosenttia; tai
oletettuna hankintamenona 50 prosenttia; tai
omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu hankintameno.
omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu hankintameno.
Myyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä päivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään:
oletettuna hankintamenona 50 prosenttia; tai
omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu hankintameno.
Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.
Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.
Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.
9 §
MyyntivoittolaskelmaMyyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä päivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään:
oletettuna hankintamenona 50 prosenttia; tai
omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu hankintameno.
Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.
Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.
Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.
10 §
JaksotusajankohtaMyyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.
Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus ansiopäivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.
Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus päivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.
10 §
JaksotusajankohtaMyyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.
Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus päivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.
11 §
Jaksotus konkurssin yhteydessäJos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.
Jos konkurssituomion jälkeen ansiopäivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut ansiopäivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen ansiopäivärahan saajana.
Jos konkurssituomion jälkeen päivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut päivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen päivärahan saajana.
11 §
Jaksotus konkurssin yhteydessäJos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.
Jos konkurssituomion jälkeen päivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut päivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen päivärahan saajana.
12 §
Jaksotus osakkuudesta luopumisen yhteydessäYritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.
12 §
Jaksotus osakkuudesta luopumisen yhteydessäYritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.
13 §
JaksotuslaskelmaMyyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.
Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Perusturvassa jaksotus tehdään kuitenkin peruspäivärahan määrän perusteella, jos se on suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu työtulo. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.
Työtulona pidetään sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa.
Työtulona pidetään ansioturvassa sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa.
13 §
JaksotuslaskelmaMyyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Perusturvassa jaksotus tehdään kuitenkin peruspäivärahan määrän perusteella, jos se on suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu työtulo. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.
Työtulona pidetään ansioturvassa sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa.
Perusturvassa työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole ollut yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi pitänyt ottaa eläkevakuutus yritystoimintaa varten.
14 §
Myyntivoittolaskelmassa käytettävä lomakeMyyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.
14 §
Myyntivoittolaskelmassa käytettävä lomakeMyyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.
4 luku
Liikkuvuusavustuksen rahoitus (30.4.2026/331)
15 §
Kansaneläkelaitoksen ilmoitus valtion ennakon määrästäKansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen ennakon maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle se ennakko, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien liikkuvuusavustusten maksamiseen.
Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään kesäkuun 15 päivänä toimitettava
työministeriölle arvio seuraavana vuonna maksettavasta työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten määrästä; ja
sosiaali- ja terveysministeriölle arvio työttömyysturvalain 15 luvun 2 §:n 2 ja 3 momentissa mainituista valtion seuraavana vuonna vastattavista peruspäivärahoista ja lapsikorotuksista. Lisäksi kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään marraskuun 15 päivänä sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys ennakoiden vahvistamista varten.
Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio valtion seuraavana vuonna vastattavista:
peruspäivärahoista ja koulutuspäivärahoista sekä niihin liittyvistä lapsikorotuksista;
perustukena maksettavista koulutustuista sekä niihin liittyvistä lapsikorotuksista ja ylläpitokorvauksista;
vuorottelukorvauksista.
Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään 10 pankkipäivää ennen ennakon maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle se ennakko, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien peruspäivärahojen, työmarkkinatukien, työmarkkinatuen rahoituksen vähimmäismäärän, peruspäivärahoihin ja työmarkkinatukiin liittyvien lapsikorotusten, korotusosien ja niiden yhteydessä maksettavien kulukorvausten sekä vuorottelukorvausten ja liikkuvuusavustusten maksamiseen.
Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään 10 pankkipäivää ennen ennakon maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle se ennakko, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien peruspäivärahojen, työmarkkinatukien, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoituksen vähimmäismäärän, peruspäivärahoihin ja työmarkkinatukiin liittyvien korotusosien ja niiden yhteydessä maksettavien kulukorvausten sekä vuorottelukorvausten ja liikkuvuusavustusten maksamiseen.
Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahastoon 1 momentin mukaisen ennakon edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä pankkipäivänä. Poikkeuksellisissa tilanteissa ennakon maksupäivää voidaan siirtää aikaisemmaksi tai myöhemmäksi.
Asianomainen ministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun ennakon seuraavalle vuodelle viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa samalla arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.
Kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään 15 päivänä marraskuuta sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys 1 momentissa tarkoitettujen ennakoiden vahvistamista varten ja työttömyysvakuutusrahastolle arvio seuraavana vuonna maksettavista työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 9 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisista korotusosista ja työllistymisohjelmalisistä niiden ennakoiden vahvistamista varten. Ministeriö ja työttömyysvakuutusrahasto vahvistavat seuraavan vuoden ennakot viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä ja vahvistavat samalla arvion lopullisen suorituksensa määrästä kuluvalta vuodelta. Sanotun arvion ja kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.
Tiettynä kuukautena maksetun 1 momentissa tarkoitetun etuuden määrän kattamiseksi maksetun ennakon ja toteutuneen etuusmenon erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakkoa määritettäessä.
Kuluvan vuoden ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.
Kuluvan vuoden ennakoita tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.
15 §
Ennakoiden vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään kesäkuun 15 päivänä toimitettava
työministeriölle arvio seuraavana vuonna maksettavasta työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten määrästä; ja
sosiaali- ja terveysministeriölle arvio työttömyysturvalain 15 luvun 2 §:n 2 ja 3 momentissa mainituista valtion seuraavana vuonna vastattavista peruspäivärahoista ja lapsikorotuksista. Lisäksi kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään marraskuun 15 päivänä sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys ennakoiden vahvistamista varten.
Asianomainen ministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun ennakon seuraavalle vuodelle viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa samalla arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.
Kuluvan vuoden ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.
15 §
Ennakoiden vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio valtion seuraavana vuonna vastattavista:
peruspäivärahoista ja koulutuspäivärahoista sekä niihin liittyvistä lapsikorotuksista;
perustukena maksettavista koulutustuista sekä niihin liittyvistä lapsikorotuksista ja ylläpitokorvauksista;
vuorottelukorvauksista.
Kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään 15 päivänä marraskuuta sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys 1 momentissa tarkoitettujen ennakoiden vahvistamista varten ja työttömyysvakuutusrahastolle arvio seuraavana vuonna maksettavista työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 9 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisista korotusosista ja työllistymisohjelmalisistä niiden ennakoiden vahvistamista varten. Ministeriö ja työttömyysvakuutusrahasto vahvistavat seuraavan vuoden ennakot viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä ja vahvistavat samalla arvion lopullisen suorituksensa määrästä kuluvalta vuodelta. Sanotun arvion ja kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.
Kuluvan vuoden ennakoita tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.
15 §
Kansaneläkelaitoksen ilmoitus valtion ennakon määrästäKansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään 10 pankkipäivää ennen ennakon maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle se ennakko, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien peruspäivärahojen, työmarkkinatukien, työmarkkinatuen rahoituksen vähimmäismäärän, peruspäivärahoihin ja työmarkkinatukiin liittyvien lapsikorotusten, korotusosien ja niiden yhteydessä maksettavien kulukorvausten sekä vuorottelukorvausten ja liikkuvuusavustusten maksamiseen.
15 §
Kansaneläkelaitoksen ilmoitus valtion ennakon määrästäKansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään 10 pankkipäivää ennen ennakon maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle se ennakko, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien peruspäivärahojen, työmarkkinatukien, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoituksen vähimmäismäärän, peruspäivärahoihin ja työmarkkinatukiin liittyvien korotusosien ja niiden yhteydessä maksettavien kulukorvausten sekä vuorottelukorvausten ja liikkuvuusavustusten maksamiseen.
16 §
Ennakoiden maksaminenValtion ja työttömyysvakuutusrahaston tulee suorittaa ennakko Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai vuotuisen ennakon olennaisesti muuttuessa voidaan ennakko jaksottaa edellä säädetystä poiketen.
Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.
16 §
Ennakoiden maksaminenValtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahastoon 15 §:n mukaisen ennakon edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä pankkipäivänä. Poikkeuksellisissa tilanteissa ennakon maksupäivää voidaan siirtää aikaisemmaksi tai myöhemmäksi.
17 §
Valtion lopullisen rahoituksen vahvistaminenKansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain vahvistettava määrä, joka peruspäivärahoina ja lapsikorotuksina sekä työmarkkinatukena ja ylläpitokorvauksina on tullut valtion varoista tilivuonna suorittaa. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.
Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n 5 momentissa tarkoitetut ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltynä.
17 §
Valtion ja työttömyysvakuutusrahaston lopullisen rahoituksen vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka peruspäivärahana, koulutuspäivärahana ja perustukena niihin liittyvine lapsikorotuksineen ja ylläpitokorvauksineen sekä vuorottelukorvauksena on tullut valtion varoista tilivuonna suorittaa, ja määrä, joka työttömyysvakuutusrahaston varoista on tullut peruspäivärahan ja perustuen korotusosina ja työllistymisohjelmalisinä suorittaa. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.
Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 14 luvun 3 b §:n 3 momentissa tarkoitetut ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltyinä.
17 §
Valtion ja Työllisyysrahaston lopullisen rahoituksen vahvistaminenTiettynä kuukautena maksetun 15 §:ssä tarkoitettujen etuuksien määrän kattamiseksi tarkoitetun ennakon ja toteutuneen etuusmenon erotus otetaan huomioon kyseessä olevaa kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakkoa määritettäessä.
Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Finanssivalvonnalle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaiset ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltyinä.
Työmarkkinatuen rahoituksen vähimmäismäärän lopullisen valtionosuuden ja maksettujen ennakoiden erotus vahvistetaan vuosittain maaliskuun ennakkoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.
Valtion ja Työllisyysrahaston maksuosuuksien lopulliset osuudet vahvistetaan vuosittain maaliskuun ennakkoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.
5 luku
Kuntien rahoitusosuus ansiopäivärahan perusosaan (30.4.2026/331)
18 §
Kansaneläkelaitoksen ennakoiden vahvistaminenSosiaali- ja terveysministeriö suorittaa kansaneläkelaitokselle kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena.
Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään marraskuun 15 päivänä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio koulutuspäivärahan määrästä ennakoiden vahvistamista varten. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa seuraavan vuoden ennakon viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Ennakko tulee välittömästi tarkistaa ja sen jaksotus voidaan muuttaa, jos ennakon perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.
18 §
Ennakoiden vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio valtion seuraavana vuonna vastattavasta työmarkkinatuen ja siihen liittyvien lapsikorotusten ja ylläpitokorvausten määrästä.
Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä marraskuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi seuraavana vuonna tulevasta työmarkkinatuen ja siihen liittyvien lapsikorotusten ja ylläpitokorvausten määrästä kuukausittain sekä valtion kuukausikohtaisesta rahoitusosuudesta. Mukaan tulee liittää arvio Kansaneläkelaitoksen tarvitseman maksuvalmiussuorituksen määrästä ja ajankohdasta. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen tulee esittää arvio kuluvan vuoden valtion rahoitusosuuden lopullisesta määrästä sekä vuoden lopussa palauttamatta olevan maksuvalmiussuorituksen määrästä.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa seuraavan vuoden valtion rahoitusosuuden ennakot viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Samassa yhteydessä ministeriö vahvistaa arvion kulumassa olevan vuoden lopullisen suorituksensa määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.
Kuluvan vuoden ennakoita tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.
19 §
Kansaneläkelaitoksen ennakoiden maksaminenValtion tulee suorittaa ennakkoa kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.
19 §
Ennakoiden maksaminenValtion tulee suorittaa työmarkkinatuen ennakot Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan yleisrahastoon. Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.
20 §
Kunnan rahoitusosuuden periminen ja maksaminenKansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:n ja työttömyyskassalain(603/1984) 25 ja 25 a §:n mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun ansiopäivärahaan. Laskuun tulee liittää työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.
Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka koulutuspäivärahoina valtion on tullut tilivuonna suorittaa. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.
Kansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:n 1 momentin mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun työmarkkinatukeen. Laskuun tulee liittää mainitun lain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.
Kansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysturvalain 14 luvun 3 a ja 3 b §:n, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:n ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:n mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun työttömyysetuuteen. Laskuun tulee liittää työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.
20 §
Valtion lopullisen rahoituksen vahvistaminen kansaneläkelaitokselleKansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka koulutuspäivärahoina valtion on tullut tilivuonna suorittaa. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.
20 §
Kunnan rahoitusosuuden periminen ja maksaminenKansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:n 1 momentin mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun työmarkkinatukeen. Laskuun tulee liittää mainitun lain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.
20 §
Kunnan rahoitusosuuden periminen ja maksaminenKansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysturvalain 14 luvun 3 a ja 3 b §:n, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:n ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:n mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun työttömyysetuuteen. Laskuun tulee liittää työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.
20 a §
Kunnan rahoitusosuuden tilittäminen TyöllisyysrahastolleKansaneläkelaitoksen on tilitettävä Työllisyysrahastolle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:ssä ja työttömyyskassalain(603/1984) 25 ja 25 a §:ssä tarkoitettu kunnan maksama rahoitusosuus:
kahden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä;
kahden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä;
kunnan 1 kohdassa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus viiden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä, ja
kunnan 1 kohdassa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus viiden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä, ja
kunnan 1 ja 2 kohdissa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus seuraavan 1 kohdassa mainitun tilityksen yhteydessä.
kunnan 1 ja 2 kohdissa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus seuraavan 1 kohdassa mainitun tilityksen yhteydessä.
Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka työmarkkinatukena, lapsikorotuksina ja ylläpitokorvauksina on tullut valtion varoista tilivuonna suorittaa, sekä määrä, joka kuntien on tullut rahoitusosuutenaan työmarkkinatukeen suorittaa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen on vahvistettava tilivuoden lopussa palauttamatta olleen maksuvalmiussuorituksen määrä.
Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka kuntien on tullut rahoitusosuutenaan työmarkkinatukeen suorittaa.
Kansaneläkelaitoksen on tilitettävä Työllisyysrahastolle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:ssä ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:ssä tarkoitettu kunnan maksama rahoitusosuus:
kahden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä;
kunnan 1 kohdassa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus viiden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä, ja
kunnan 1 ja 2 kohdissa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus seuraavan 1 kohdassa mainitun tilityksen yhteydessä.
20 a §
Lopullisen rahoituksen vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka työmarkkinatukena, lapsikorotuksina ja ylläpitokorvauksina on tullut valtion varoista tilivuonna suorittaa, sekä määrä, joka kuntien on tullut rahoitusosuutenaan työmarkkinatukeen suorittaa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen on vahvistettava tilivuoden lopussa palauttamatta olleen maksuvalmiussuorituksen määrä.
Valtion suoritettavaksi vahvistetun määrän ja valtion maksamien ennakoiden erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.
20 a §
Lopullisen rahoituksen vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka kuntien on tullut rahoitusosuutenaan työmarkkinatukeen suorittaa.
20 a §
Kunnan rahoitusosuuden tilittäminen TyöllisyysrahastolleKansaneläkelaitoksen on tilitettävä Työllisyysrahastolle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:ssä ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:ssä tarkoitettu kunnan maksama rahoitusosuus:
kahden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä;
kunnan 1 kohdassa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus viiden pankkipäivän kuluessa 20 §:ssä säädetystä laskun eräpäivästä, ja
kunnan 1 ja 2 kohdissa mainittua ajankohtaa myöhemmin maksama rahoitusosuus seuraavan 1 kohdassa mainitun tilityksen yhteydessä.
20 b §
Kunnan lopullisen rahoituksen vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka kuntien on tullut rahoitusosuutenaan ansiopäivärahan perusosaan suorittaa ja Kansaneläkelaitoksen edelleen Työllisyysrahastolle tilittää.
Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka:
kuntien on tullut rahoitusosuutenaan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen suorittaa; ja
kuntien on tullut rahoitusosuutenaan ansiopäivärahan perusosaan suorittaa ja Kansaneläkelaitoksen edelleen Työllisyysrahastolle tilittää.
20 b §
Lopullisen rahoituksen vahvistaminenKansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka:
kuntien on tullut rahoitusosuutenaan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen suorittaa; ja
kuntien on tullut rahoitusosuutenaan ansiopäivärahan perusosaan suorittaa ja Kansaneläkelaitoksen edelleen Työllisyysrahastolle tilittää.
6 luku
Voimaantulo
21 §
VoimaantulosäännösTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (742/1984) työttömyysturvalain täytäntöönpanosta ja 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus(1361/1997) työmarkkinatuesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 24 päivänä heinäkuuta 1998 annettu asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta(550/1998).
Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (742/1984) työttömyysturvalain täytäntöönpanosta ja 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus (1361/1997) työmarkkinatuesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 24 päivänä heinäkuuta 1998 annettu asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta (550/1998).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
21 §
VoimaantulosäännösTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (742/1984) työttömyysturvalain täytäntöönpanosta ja 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus (1361/1997) työmarkkinatuesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 24 päivänä heinäkuuta 1998 annettu asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta (550/1998).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1157/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
497/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Vuonna 2005 sovelletaan 16 §:n 1 momenttia työttömyysvakuutusrahaston suoritettaviin ennakoihin siten, että heinäkuussa maksetaan vuotuisen ennakon määrästä vähintään yksi kolmasosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä.
1225/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1417/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1356/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
233/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1276/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Asetuksen 4 §:ää sovelletaan 30 päivänä joulukuuta 2013 ja sen jälkeen tehtyyn työhön.
1008/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
1543/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Matka-avustuksena maksettavaan työmarkkinatukeen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 3 §:ää, jos työsuhde alkaa viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2017 ja matka-avustusta on haettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.
1156/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Asetuksen 6 §:ää sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2018 ja sen jälkeen alkavaan työsuhteeseen.
153/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2018.
1313/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019. Sitä sovelletaan, jos työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 1 momentissa tai 7 luvun 5 a §:n 1 momentissa tarkoitettu aktiivisuuden seurannan jakso alkaa asetuksen voimaantulon jälkeen.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain vuoden 2018 loppuun voimassa olleessa 4 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyyn rekrytointikokeiluun osallistumista pidetään työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan osallistumisena, jos rekrytointikokeilua koskeva sopimus on tehty viimeistään 31.12.2018.
933/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
310/2022
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä toukokuuta 2022.
Työnhakijan menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta säännöstä.
1064/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
1294/2023
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 kertyneeseen palkansaajan työssäoloehtoon ja siihen perustuvan ansiopäivärahan määrän laskentaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
389/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
784/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
Tätä asetusta sovelletaan työttömyysetuuksiin, joita Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa on maksanut tämän asetuksen tultua voimaan.
174/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2026.
331/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2026.