Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (7)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1354/2003 | 2004-01-01 | 2 | |
| 308/2004 | 2004-05-01 | muutt. 2 ja 7 §:ää | 2 |
| 1221/2005 | 2006-01-01 | 9 | |
| 1397/2006 | 2007-01-01 | muutt. 23 § | |
| 369/2008 | 2008-09-01 | muutt. 18 § | |
| 1635/2009 | 2010-01-01 | kum. 18 ja 19 §, muutt. 15 ja 17 § | 4 |
| 332/2010 | 2010-05-10 | 30 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) ja 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain(1290/2002) 9 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Työvoimatoimiston palvelujen toimeenpanoJulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) tarkoituksen toteuttamiseksi työvoimatoimiston palveluja on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaiden tarpeista lähtien toimeenpantava siten kuin sanotussa laissa, muissa laeissa sekä tässä asetuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa erikseen säädetään.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
sopimusvaltiolla valtiota, jonka kansalaisilla on Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa sitä vastaan ilman työvoimatoimiston työvoimapoliittista harkintaa;
sopimusvaltiolla valtiota, jonka kansalaisilla on Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa sitä vastaan ilman työlupaa;
korkeakoululla ammattikorkeakoulua ja yliopistoa;
oppisopimuskoulutuksella ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa(631/1998) tarkoitettua työnantajan ja oppisopimusoppilaan sopimussuhdetta;
4 kohta on kumottu A:lla 29.12.2005/1221.
työnsuunnittelijalla henkilöä, jonka valtion virasto tai laitos, kunta, yhdistys tai säätiö on palkannut työllisyysmäärärahoin suunnittelemaan ja järjestämään työttömille sopivia työ- ja koulutuspaikkoja sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä.
sosiaalisella yrityksellä sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa (1351/2003) tarkoitettua elinkeinonharjoittajaa.
2 luku
Työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen käyttö ja palveluprosessi (6.5.2010/332)
3 §
Työnhakijaksi rekisteröityminenHenkilöasiakkaan pyytäessä työnhakijaksi rekisteröintiä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti hänen tulee antaa lainkohdassa tarkoitetut tiedot sekä muut työnhakuaan koskevat tiedot sähköisellä ilmoittautumislomakkeella. Tarvittaessa tiedot voi antaa paperilomakkeella.
Henkilöasiakkaan pyytäessä työnhakijaksi rekisteröintiä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti hänen tulee antaa työnhakutietonsa ja -selvityksensä ilmoittautumislomakkeella, joka voi olla kirjallinen tai sähköinen. Lomakkeen tiedot kirjataan sanotun lain 1 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään.
Lomakkeen tiedot tallennetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään. Lomakkeessa kerrotaan asiakastietojen tallettamisesta tietojärjestelmään.
Henkilöasiakkaan suostumus työnhakutietojen luovuttamiseen tietojärjestelmään ja suostumus työnhakutietojen luovuttamiseen työnantajalle samoin kuin maininta siitä, että asiakastietojen tallettamisesta tietojärjestelmään on kerrottu asiakkaalle, merkitään lomakkeeseen.
3 §
Työnhakijaksi rekisteröityminenHenkilöasiakkaan pyytäessä työnhakijaksi rekisteröintiä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti hänen tulee antaa työnhakutietonsa ja -selvityksensä ilmoittautumislomakkeella, joka voi olla kirjallinen tai sähköinen. Lomakkeen tiedot kirjataan sanotun lain 1 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään.
Henkilöasiakkaan suostumus työnhakutietojen luovuttamiseen tietojärjestelmään ja suostumus työnhakutietojen luovuttamiseen työnantajalle samoin kuin maininta siitä, että asiakastietojen tallettamisesta tietojärjestelmään on kerrottu asiakkaalle, merkitään lomakkeeseen.
4 §
TyöllistymissuunnitelmaTyöllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma muodostuu kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Kartoitus sisältää työnhakijan arvioidun palvelutarpeen ja yhteenvedon työnhakijan tilanteesta. Toimintasuunnitelmaan merkitään yhteenveto työnhakijan tavoitteista sekä yksilöidyt sovitut toimenpiteet ja palvelut tavoitteen saavuttamiseksi, toimenpiteiden ja palveluiden aikataulu sekä seurantatapa.
Työnhakusuunnitelma laaditaan kirjallisesti alkuhaastattelun perusteella, ja sitä tarkistetaan sovituin määräajoin toistuvissa työnhakuhaastatteluissa. Työnhakusuunnitelmaan liittyy arvio palvelutarpeesta ja osaamiskartoitus, johon kootaan tiedot työnhakijan koulutuksesta, ammattitaidosta, työkokemuksesta ja erityisosaamisesta.
4 §
TyöhakusuunnitelmaTyönhakusuunnitelma laaditaan kirjallisesti alkuhaastattelun perusteella, ja sitä tarkistetaan sovituin määräajoin toistuvissa työnhakuhaastatteluissa. Työnhakusuunnitelmaan liittyy arvio palvelutarpeesta ja osaamiskartoitus, johon kootaan tiedot työnhakijan koulutuksesta, ammattitaidosta, työkokemuksesta ja erityisosaamisesta.
4 a §
Työllistymissuunnitelman allekirjoittaminen ja arkistointiSuunnitelman osapuolet allekirjoittavat työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toimintasuunnitelmaosion, joka annetaan työnhakijalle. Työ- ja elinkeinotoimiston kappale merkitään allekirjoitetuksi ja arkistoidaan sähköisesti työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään. Jos kunnan edustaja tai työnantaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen, kunnalla tai työnantajalla on pyynnöstä oikeus saada kopio suunnitelmasta.
5 §
TyönhakuvalmennusHenkilöasiakkaan palveluna järjestetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työnhakuvalmennusta. Työnhakuvalmennus voidaan järjestää työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai ryhmäpalveluna.
Työnhakuvalmennukseen kuuluu:
henkilöasiakkaan opastaminen työnhaussa;
henkilöasiakkaan tukeminen arvioitaessa hänen työllistymisedellytyksiään ja -mahdollisuuksiaan; sekä
avustaminen sopivan työpaikan hakemiseen liittyvissä käytännön toimissa.
3 luku
Työnvälitys Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen
6 §
Henkilöasiakkaan työnvälityspalvelutUlkomailta työtä hakevalle henkilöasiakkaalle annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työtä sopimusvaltiosta. Muihin valtioihin työhön aikovalle annetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien hankkimisesta sekä käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.
Henkilöasiakkaalle, joka ulkomailta hakee työtä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos kysymyksessä on Suomen kansalainen, sopimusvaltion kansalainen tai muu ulkomaan kansalainen, jolle Suomen edustusto on myöntänyt oleskeluluvan suomalaisen syntyperän perusteella. Palveluja annetaan myös näiden perheenjäsenille. Muille Suomeen työhön aikoville annetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien hankkimisesta sekä tietoja työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.
7 §
Työnantaja-asiakkaan työnvälityspalvelutTyönantaja-asiakkaalle, jonka toimipaikka on ulkomailla ja joka hakee työntekijöitä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos työnantajan toimipaikka on sopimusvaltiossa. Muista valtioista olevien työnantajien avoimista työpaikoista voidaan tiedottaa työnhakijoille tarpeen mukaan.
Työnantaja-asiakkaalle, joka hakee työntekijöitä ulkomailta, annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työntekijöitä sopimusvaltioista. Muista valtioista työntekijöitä hakevalle annetaan tiedot luvanvaraisen ulkomaisen työvoiman käytön edellytyksistä sekä lupamenettelystä ja käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työnhakijoista.
Työnantaja-asiakkaalle, joka hakee työntekijöitä ulkomailta, annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työntekijöitä sopimusvaltioista. Muista valtioista työntekijöitä hakevalle annetaan tiedot luvanvaraisen ulkomaisen työvoiman käytön edellytyksistä sekä työlupamenettelystä ja käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työnhakijoista.
8 §
Harjoittelijoiden kansainvälinen liikkuvuusTyönvälityspalveluja Suomeen ja Suomesta ulkomaille täydentää kansainvälinen harjoittelu, jossa tiedotetaan harjoitteluohjelmista ja avustetaan asiakkaita niihin hakeutumisessa, hankitaan harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille harjoittelijoille ja välitetään harjoittelijoita työnantaja-asiakkaille.
4 luku
Työnantaja-asiakkaan maksulliset erityispalvelut
9 §
Henkilöstön hankintaan, vähentämiseen tai työyhteisön kehittämiseen liittyvät erityispalvelutJulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisilla työnvälitystä täydentävillä, työnantajan tarpeita vastaavilla henkilöstön hankintaan tai vähentämiseen taikka työyhteisön kehittämiseen liittyvillä erityispalveluilla tarkoitetaan;
henkilöstön hankintaan liittyvää ehdokkaiden haku- ja haastattelupalvelua ja soveltuvuusarvioiden tekemistä sanotun lain 4 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työnantajan rekrytointipalvelua laajempana ja käytettäviltä menetelmiltään perusteellisempana;
henkilöstön hankintaan liittyvää ehdokkaiden haku- ja haastattelupalvelua ja soveltuvuusarvioiden tekemistä sanotun lain 4 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työnantajan rekrytointipalvelua laajempana ja käytettäviltä menetelmiltään perusteellisempana;
henkilöstön vähentämiseen liittyvää uudelleensijoitusvalmennusta henkilöstön työhön pääsyn edistämiseksi laaditun suunnitelman pohjalta; sekä
henkilöstön vähentämiseen liittyvää uudelleensijoitusvalmennusta henkilöstön työhön pääsyn edistämiseksi laaditun suunnitelman pohjalta; sekä
työyhteisön kehittämiseen liittyviä yritysten henkilöstölle suoritettavia resurssikartoituksia, työyhteisön sisäisen toimivuuden analyysimenetelmien tekemistä sekä henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta ja konsultointia.
työyhteisön kehittämiseen liittyviä yritysten henkilöstölle suoritettavia resurssikartoituksia, työyhteisön sisäisen toimivuuden analyysimenetelmien tekemistä sekä henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta ja konsultointia.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisilla erillisiin toimeksiantoihin perustuvilla henkilöstöratkaisulla tarkoitetaan;
henkilöstön hankintaan liittyvää ehdokkaiden haku- ja haastattelupalvelua ja soveltuvuusarvioiden tekemistä sanotun lain 4 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työnantajan rekrytointipalvelua laajempana ja käytettäviltä menetelmiltään perusteellisempana;
henkilöstön vähentämiseen liittyvää uudelleensijoitusvalmennusta henkilöstön työhön pääsyn edistämiseksi laaditun suunnitelman pohjalta; sekä
työyhteisön kehittämiseen liittyviä yritysten henkilöstölle suoritettavia resurssikartoituksia, työyhteisön sisäisen toimivuuden analyysimenetelmien tekemistä sekä henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta ja konsultointia.
9 §
HenkilöstöratkaisutJulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisilla erillisiin toimeksiantoihin perustuvilla henkilöstöratkaisulla tarkoitetaan;
henkilöstön hankintaan liittyvää ehdokkaiden haku- ja haastattelupalvelua ja soveltuvuusarvioiden tekemistä sanotun lain 4 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työnantajan rekrytointipalvelua laajempana ja käytettäviltä menetelmiltään perusteellisempana;
henkilöstön vähentämiseen liittyvää uudelleensijoitusvalmennusta henkilöstön työhön pääsyn edistämiseksi laaditun suunnitelman pohjalta; sekä
työyhteisön kehittämiseen liittyviä yritysten henkilöstölle suoritettavia resurssikartoituksia, työyhteisön sisäisen toimivuuden analyysimenetelmien tekemistä sekä henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta ja konsultointia.
10 §
Partneritoimiston tehtävätJulkisista työvoimapalveluista annetun lain 4 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoitetun partneritoimiston tehtävänä on henkilöstöratkaisuja järjestävän työvoimatoimiston kanssa tehdyn sopimuksen perusteella markkinoida työnantaja-asiakkaalle tarjolla olevia maksullisia erityispalveluja, hankkia toimeksiantoja palvelujen tuottamiseksi ja tuottaa palveluja.
Tuotettavista työnantaja-asiakkaan alihankintapalveluista niitä järjestävä työvoimatoimisto tekee kirjallisen toimeksiantosopimuksen työnantaja–asiakkaan kanssa. Sopimuksen voivat tehdä palveluja järjestävä toimisto ja partneritoimisto myös yhdessä tai partneritoimisto yksin saatuaan siihen palveluja järjestävän toimiston luvan.
11 §
Työntekijöiden vuokraus ja sen osapuoletJulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n mukaisella työntekijöiden vuokrauksella tarkoitetaan tilapäistyön järjestämistä työ- ja elinkeinotoimiston palveluna niin, että työ- ja elinkeinotoimisto työnantajana sopii henkilöstövuokraukseen ilmoittautuneen työnhakijan käyttämisestä korvausta vastaan toisen työnantajan (käyttäjäyritys) johdon ja valvonnan alaisessa tilapäistyössä.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n mukaisella henkilöstövuokrauksella tarkoitetaan tilapäistyön järjestämistä työvoimatoimiston palveluna niin, että työvoimatoimisto työnantajana sopii henkilöstövuokraukseen ilmoittautuneen työnhakijan käyttämisestä korvausta vastaan toisen työnantajan (käyttäjäyritys) johdon ja valvonnan alaisessa tilapäistyössä.
Työ- ja elinkeinotoimisto ja työnhakija tekevät keskenään työsopimuksen. Työ- ja elinkeinotoimisto ja käyttäjäyritys tekevät vuokraussopimuksen. Sopimukset tehdään kirjallisina työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymän mallin mukaan. Vuokraussopimuksessa ei voida sopia käyttäjäyritykselle velvollisuutta suorittaa työnvälitysmaksua tai muuta työ- ja elinkeinotoimistolle suoritettavaa maksua, jos käyttäjäyritys tekee välittömästi tilapäistyön jälkeen työsopimuksen ja ottaa työntekijän työsuhteeseen.
Työvoimatoimisto ja työnhakija tekevät keskenään työsopimuksen. Työvoimatoimisto ja käyttäjäyritys tekevät vuokraussopimuksen. Sopimukset tehdään kirjallisina työministeriön hyväksymän mallin mukaan. Vuokraussopimuksessa työvoimatoimisto ei saa sopia käyttäjäyritykselle velvollisuutta suorittaa työnvälitysmaksua tai muuta työvoimatoimistolle suoritettavaa maksua, jos käyttäjäyritys tekee tilapäistyön aikana tai sen jälkeen työsopimuksen ja ottaa työntekijän työsuhteeseen.
11 §
Henkilöstövuokraus ja sen osapuoletJulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n mukaisella henkilöstövuokrauksella tarkoitetaan tilapäistyön järjestämistä työvoimatoimiston palveluna niin, että työvoimatoimisto työnantajana sopii henkilöstövuokraukseen ilmoittautuneen työnhakijan käyttämisestä korvausta vastaan toisen työnantajan (käyttäjäyritys) johdon ja valvonnan alaisessa tilapäistyössä.
Työvoimatoimisto ja työnhakija tekevät keskenään työsopimuksen. Työvoimatoimisto ja käyttäjäyritys tekevät vuokraussopimuksen. Sopimukset tehdään kirjallisina työministeriön hyväksymän mallin mukaan. Vuokraussopimuksessa työvoimatoimisto ei saa sopia käyttäjäyritykselle velvollisuutta suorittaa työnvälitysmaksua tai muuta työvoimatoimistolle suoritettavaa maksua, jos käyttäjäyritys tekee tilapäistyön aikana tai sen jälkeen työsopimuksen ja ottaa työntekijän työsuhteeseen.
12 §
Rekisteröityminen henkilöstövuokraukseenVuokratyötä hakeva henkilöasiakas voidaan pyynnöstä rekisteröidä haastattelun perusteella ja soveltuvuutensa mukaan vuokratyönhakijaksi henkilöstövuokrauksen erilliseen asiakasrekisteriin, joka on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen yksittäisen palvelun asiakasrekisteri.
13 §
Oikea työehtosopimusHenkilöstövuokrausta järjestävän työvoimatoimiston on varmistettava, että vuokrattujen tekijöiden työsuhteissa noudatetaan oikeaa työehtosopimusta ottaen huomioon työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain (56/2001) säännökset
14 §
Työsuojeluvaatimukset vuokratyössäTyövoimatoimisto on varmistaakseen vuokratyöntekijöille lain mukaisen ja saman työsuojelun tason kuin työpaikan muille työntekijöille velvollinen noudattamaan, mitä eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (782/1997) säädetään.
15 §
KustannusvastaavuusTyönantaja-asiakkaan maksullisia erityispalveluja järjestettäessä työ- ja elinkeinotoimiston on huolehdittava siitä, että maksullisten erityispalvelujen maksutuloilla katetaan palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kulut (kustannusvastaavuus).
Työnantaja-asiakkaan maksullisia erityispalveluja järjestettäessä työvoimatoimiston on huolehdittava siitä, että henkilöstöratkaisujen ja henkilöstövuokrauksen maksutuloilla katetaan palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kulut (kustannusvastaavuus). Kustannusvastaavuuden on toteuduttava sekä henkilöstöratkaisujen että henkilöstövuokrauksen osalta erikseen työvoimatoimistoittain työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella.
Työnantajan maksullisten erityispalvelujen kustannusvastaavuuden on toteuduttava siten, että maksullisia erityispalveluja tuottavien työ- ja elinkeinotoimistojen verkoston palvelutoiminta tuottaa maksulliseen toimintaan sidotulle pääomalle vähintään valtiokonttorin laskeman tuottovaatimuksen mukaisen koron. Kustannusvastaavuuden on toteuduttava valtakunnallisesti.
Henkilöstöratkaisujen ja henkilöstövuokrauksen kustannusvastaavuuden on toteuduttava siten, että maksullisia erityispalveluja tuottavan työvoimatoimiston palvelutoiminta tuottaa maksulliseen toimintaan sidotulle pääomalle vähintään valtiokonttorin laskeman tuottovaatimuksen mukaisen koron.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työ- ja elinkeinotoimistoissa on kustannusvastaavuuden toteutumisen seuraamiseksi oltava erillinen kustannuspaikka. Maksulliseen palveluun kuuluvasta toiminnasta on vuosittain laadittava kustannusvastaavuuslaskelma.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työvoimatoimistoissa on kustannusvastaavuuden toteutumisen seuraamiseksi oltava erillinen kustannuspaikka. Maksulliseen palveluun kuuluvasta toiminnasta on vuosittain laadittava kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma on laadittava myös partneritoimistossa.
15 §
KustannusvastaavuusTyönantaja-asiakkaan maksullisia erityispalveluja järjestettäessä työvoimatoimiston on huolehdittava siitä, että henkilöstöratkaisujen ja henkilöstövuokrauksen maksutuloilla katetaan palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kulut (kustannusvastaavuus). Kustannusvastaavuuden on toteuduttava sekä henkilöstöratkaisujen että henkilöstövuokrauksen osalta erikseen työvoimatoimistoittain työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella.
Henkilöstöratkaisujen ja henkilöstövuokrauksen kustannusvastaavuuden on toteuduttava siten, että maksullisia erityispalveluja tuottavan työvoimatoimiston palvelutoiminta tuottaa maksulliseen toimintaan sidotulle pääomalle vähintään valtiokonttorin laskeman tuottovaatimuksen mukaisen koron.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työvoimatoimistoissa on kustannusvastaavuuden toteutumisen seuraamiseksi oltava erillinen kustannuspaikka. Maksulliseen palveluun kuuluvasta toiminnasta on vuosittain laadittava kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma on laadittava myös partneritoimistossa.
5 luku
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta
16 §
TuloksellisuusvaatimusTyövoimapoliittista aikuiskoulutusta tulee hankkia siten, että hankinnat täyttävät julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaiset ja sen nojalla asetetut tavoitteet ja vaatimukset ja että hankinnat ovat kokonaistaloudellisesti edullisia siten kuin julkisista hankinnoista erikseen säädetään.
17 §
Koulutusta hankkiva työvoimaviranomainenKoulutushankinnat suorittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Työ- ja elinkeinotoimisto voi suorittaa koulutushankintoja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämissä rajoissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot voivat myös yhdessä suorittaa koulutushankintoja.
Koulutushankinnat suorittaa työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoimatoimisto voi suorittaa koulutushankintoja työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämissä rajoissa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot voivat myös yhdessä suorittaa koulutushankintoja.
17 §
Koulutusta hankkiva työvoimaviranomainenKoulutushankinnat suorittaa työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoimatoimisto voi suorittaa koulutushankintoja työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämissä rajoissa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot voivat myös yhdessä suorittaa koulutushankintoja.
18 §
Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena hankittava korkeakoulututkintoKorkeakoulututkinto voidaan hankkia työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena vain opiskelijaryhmälle.
Ammattikorkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että siihen valittava henkilöasiakas on aiemmin suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että
alemman korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän enintään vuoden päätoimisia opintoja;
ylemmän korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän enintään kahden vuoden päätoimisia opintoja.
Työvoimaviranomaisen tulee ennen korkeakoulututkinnon hankintapäätöstä pyytää asiasta lausunto opetusministeriöltä.
19 §
Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena hankittavat lukio-opinnotLukio-opintojen hankkiminen työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena edellyttää, että puuttuva opintosuoritus tai aiempien lukio-opintojen opintomenestys ilmeisesti on esteenä ammatillisen koulutuksen suorittamiselle.
20 §
Tarjouspyynnön sisältöValtion hankinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (614/2007) säädetyn lisäksi tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi:
koulutuksen hinnan ja laadun välisen suhteen arvioimiseksi tarvittava erittelypyyntö; ja
selvitys työnantajan osallistumisesta koulutushankintaan, jos tarkoituksena on hankkia koulutusta julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisena koulutuksen yhteishankintana.
Valtion hankinnoista annetusta asetuksesta poiketen tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että hankintaan sovelletaan työministeriön vahvistamia koulutushankintoja koskevia yleisiä hankintaehtoja.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että tarjouksesta tulee käydä ilmi opiskelijan oikeusaseman perusteet. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettava, että hankintahintaan sisällytetään koulutusaikaiset oppimateriaalit ja opetusvälineet. Hankintahintaan ei kuitenkaan sisällytetä asiakirjojen saamiseen tai lunastamiseen välittömästi liittyviä kustannuksia tai asiakirjoista viranomaisille suoritettavia maksuja, jos kyseessä on lupa, lisenssi tai muu vastaava asiakirja, jota koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimiminen edellyttää.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että tarjouksesta tulee käydä ilmi opiskelijan oikeusaseman perusteet. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettava, että hankintahintaan sisällytetään koulutusaikaiset oppimateriaalit ja opetusvälineet, ei kuitenkaan kustannuksia, jotka aiheutuvat koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimimisen edellyttämistä luvista, lisensseistä tai muista vastaavista asiakirjoista viranomaisille suoritettavista maksuista.
21 §
Hankinnasta päättäminen ja hankintasopimusPäätöksen tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee tarjouksen pyytänyt työvoimaviranomainen. Jos koulutusta hankitaan yhteishankintana, tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä.
Tarjouksen hyväksymisen jälkeen laaditaan koulutuksen hankinnasta tarjouksen hyväksyjän ja koulutuspalvelujen tuottajan välinen kirjallinen koulutuksen hankintasopimus. Koulutuksen hankintasopimus voidaan tarvittaessa tehdä useammassa vaiheessa.
6 luku
Palkkatuki (29.12.2005/1221)
22 §
Palkkatuen myöntämisen edellytyksetPoiketen siitä, mitä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, palkkatukea voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetuksi sijaiseksi.
Poiketen siitä, mitä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa (1663/1995) tai vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetuksi vuorotteluvapaan ajaksi palkattavaksi työntekijäksi.
Poiketen siitä, mitä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetään, työnantajalle voidaan myöntää:
palkkatukea, vaikka työnantaja saa oppisopimuksen perusteella maksettavaa koulutuskorvausta;
työllistämistukea ja yhdistelmätukea, vaikka työnantaja saa työmarkkinatukea työllistettävän palkkauskustannuksiin tai oppisopimuksen perusteella maksettavaa koulutuskorvausta;
palkkatukea korkeimpana korotettuna palkkatukena, vaikka työnantaja saa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tai veikkausvaroista maksettavaa avustusta tuella palkattavan henkilön palkkauskustannuksiin tai työllistämisen edistämiseen.
yhdistelmätukea, vaikka työnantaja saa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta työllistettävän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen.
Poiketen siitä, mitä sanotun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetään voidaan myöntää:
työllistämistukea ja yhdistelmätukea, vaikka työnantaja saa työmarkkinatukea työllistettävän palkkauskustannuksiin tai oppisopimuksen perusteella maksettavaa koulutuskorvausta;
yhdistelmätukea, vaikka työnantaja saa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta työllistettävän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen.
22 §
Tuen myöntämisen edellytyksetPoiketen siitä, mitä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa (1663/1995) tai vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetuksi vuorotteluvapaan ajaksi palkattavaksi työntekijäksi.
Poiketen siitä, mitä sanotun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetään voidaan myöntää:
työllistämistukea ja yhdistelmätukea, vaikka työnantaja saa työmarkkinatukea työllistettävän palkkauskustannuksiin tai oppisopimuksen perusteella maksettavaa koulutuskorvausta;
yhdistelmätukea, vaikka työnantaja saa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta työllistettävän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen.
23 §
Palkkatuella palkatun edelleensijoitusKunta, yhdistys, säätiö, yksityinen työvoimapalvelu ja sosiaalinen yritys voivat sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Tuella palkatun edelleen sijoittaminen edellyttää, että palkkatuen saaja ilmoittaa siitä ennen sijoituksen alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle ja liittää ilmoitukseen työn järjestäjän vakuutuksen siitä, ettei tämä ole vakuutuksen antamista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa.
Kunta voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaukseen on myönnetty työllistämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle.
Yksityisen työvoimapalvelun osalta edelleen sijoittaminen edellyttää lisäksi, että tuella palkattavan työsuhde on voimassa vähintään kuukauden ja tuella palkattavan työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.
Kunta voi periä työn järjestäjältä enintään työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja työllistetystä kunnalle maksettavan työllistämistuen erotuksen päivää kohti.
23 §
Työllistetyn edelleensijoitusKunta voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaukseen on myönnetty työllistämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle.
Kunta voi periä työn järjestäjältä enintään työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja työllistetystä kunnalle maksettavan työllistämistuen erotuksen päivää kohti.
Työpajaan työllistetty voidaan sijoittaa työhön 1 ja 2 momentin mukaisesti myös silloin, kun työpajan ylläpitäjänä on yhdistys tai säätiö. Työpajaan työllistetty voidaan sijoittaa työhön myös yritykseen. Työpajalla tarkoitetaan tässä pykälässä sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi.
24 §
Korkein korotettu palkkatukiRekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jota ei pidetä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuna elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana, voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatun palkkauskustannukset. Muulle työnantajalle elinkeinotoimintaa harjoittavaa työnantajaa lukuun ottamatta voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatulle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.
Yhdistelmätuella työllistettäessä voidaan työnantajana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei sääntöjen mukaan ole voiton hankkiminen jäsenilleen tai säätiöidyn varallisuusmassan kasvattaminen, maksaa enintään palkkauskustannukset. Muulle työnantajalle voidaan maksaa tukena enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.
Korkein korotettu palkkatuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää 1 momentin mukaista enimmäismäärää.
Yhdistelmätuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää 1 momentin mukaista enimmäismäärää.
Vähennys korkeinta korotettua palkkatukea maksettaessa tehdään ensisijaisesti tuen lisäosasta, jos myönnetty tuki ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun enimmäismäärän.
24 §
Yhdistelmätuen enimmäismääräYhdistelmätuella työllistettäessä voidaan työnantajana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei sääntöjen mukaan ole voiton hankkiminen jäsenilleen tai säätiöidyn varallisuusmassan kasvattaminen, maksaa enintään palkkauskustannukset. Muulle työnantajalle voidaan maksaa tukena enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.
Yhdistelmätuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää 1 momentin mukaista enimmäismäärää.
25 §
Tuen kestoVajaakuntoisen ja työnsuunnittelijan palkkaukseen työllistämistukea voidaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 11 §:n 1 momentin mukaisesta 10 kuukauden enimmäisajasta poiketen myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.
Sen jälkeen, kun joku on ollut työllisyysmäärärahoin työllistettynä enimmäisajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, häntä ei voida osoittaa uudelleen työllisyysmäärärahoin tuettuun työhön, ennen kuin hän on ollut viimeisten kuuden kuukauden aikana vähintään viisi kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.
Yhdistelmätuen enimmäisajasta ja tuen myöntämisestä uudelleen on voimassa, mitä työttömyysturvalaissa säädetään.
26 §
PalvelukokonaisuusTyöllistämistuki tai yhdistelmätuki voidaan yhdistää työttömän työllistymisedellytyksiä parantavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuksi palvelukokonaisuudeksi siten, että työttömälle järjestetään tukityöllistämiseen yhdistettynä joko ennen työllistämistä, tuella työllistämisen aikana tai sen jälkeen työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, ammatillista kuntoutusta tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitettuja työmarkkinatoimenpiteitä. Tukea ei myönnetä, jos työnantaja saa samalta ajalta työn ohella järjestettäviin toimenpiteisiin muuta valtion tukea.
Palvelukokonaisuus voi sisältää myös työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, ammatillisen kuntoutuksen tai työmarkkinatoimenpiteiden yhdistämistä toisiinsa.
27 §
Palvelukokonaisuuden kestoTyöllistämistuella tai yhdistelmätuella työllistämisen ja muiden toimenpiteiden kesto palvelukokonaisuutena on yhteensä enintään 24 kuukautta. Tällöin työllistämistuella työllistämisen osuus palvelukokonaisuudessa ei saa ylittää 10 kuukauden enimmäisaikaa eikä sen osuus yhdistelmätuella työllistettäessä 12 kuukauden enimmäisaikaa.
Jos henkilö työllistetään yhdistelmätuella yli 12 kuukaudeksi, voidaan 1 momentissa tarkoitettua palvelukokonaisuuden 24 kuukauden enimmäiskestoa pidentää vastaavasti enintään 12 kuukaudella.
7 luku
Erinäiset säännökset
28 §
Työllistymiseen suoranaisesti tähtäävät työnvälityspalvelutJulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiseksi työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi katsotaan:
työnhakuun liittyvä neuvonta olemassa olevaa avointa työpaikkaa varten;
työnhakijaksi rekisteröinti, työnhakijatietojen kirjaaminen ja ylläpito;
tarjolla olevien avointen työpaikkojen esittely työtä hakevalle henkilölle;
avoimista työpaikoista tiedottaminen tai työnhakijoista tiedottaminen palvelupuhelimissa tai muutoin sähköisesti;
työnhakijan ehdolle asettelu ja esittely työnantajalle; sekä
työnantajan edellyttämä muun kuin kyseisen työnantajan työhön ottaman työnhakijan soveltuvuuden selvitys.
Työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi ei katsota toimintaa, jossa suomalaisille nuorille ulkomailla ja ulkomaisille nuorille Suomessa tarjotaan perheissä tapahtuvaa kotityötä vastaan mahdollisuus oleskeluun ulkomailla (au pair -asemaan välittäminen).
29 §
Työntekijöiden vuokraukseen liittyvä yhteistyö ja tietojenvaihtoJulkisena työvoimapalveluna järjestettävän työntekijöidenvuokrauksen kehittämistä ja järjestämistä koskevat asiat käsitellään kolmikantaisesti.
Julkisena työvoimapalveluna järjestettävän henkilöstövuokrauksen kehittämistä ja järjestämistä koskevat asiat käsitellään työpolitiikan neuvottelukunnassa.
Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten työvoimapalvelujen välisen yhteistyön suunnittelua varten työntekijöiden vuokrausta järjestävän työ- ja elinkeinotoimiston on annettava työntekijöiden vuokrauksen toteuttamista koskevia tietoja noudattaen, mitä yksityisten työvoimapalvelujen tietojenantovelvollisuudesta säädetään yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta annetussa asetuksessa (1349/2002).
Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten työvoimapalvelujen välisen yhteistyön suunnittelua varten henkilöstövuokrausta järjestävän työvoimatoimiston on annettava henkilöstövuokrauksen toteuttamista koskevia tietoja noudattaen mitä yksityisten työvoimapalvelujen tietojenantovelvollisuudesta säädetään yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta annetussa asetuksessa (1349/2002).
29 §
Henkilöstövuokraukseen liittyvä yhteistyö ja tietojenvaihtoJulkisena työvoimapalveluna järjestettävän henkilöstövuokrauksen kehittämistä ja järjestämistä koskevat asiat käsitellään työpolitiikan neuvottelukunnassa.
Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten työvoimapalvelujen välisen yhteistyön suunnittelua varten henkilöstövuokrausta järjestävän työvoimatoimiston on annettava henkilöstövuokrauksen toteuttamista koskevia tietoja noudattaen mitä yksityisten työvoimapalvelujen tietojenantovelvollisuudesta säädetään yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta annetussa asetuksessa (1349/2002).
30 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1354/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
308/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004.
1221/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Mitä 23 §:ssä säädetään, sovelletaan myös, jos kunnalle, työpajalle tai sosiaaliselle yritykselle on myönnetty työllistämistukea tai yhdistelmätukea tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1397/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
369/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2008.
1635/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
332/2010
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta 2010.