Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1355/2003 | 2004-01-01 | ||
| 1420/2006 | 2007-01-01 | kum. 4 luku, muutt. 3 luku | 20 |
| 1638/2009 | 2010-01-01 | 19 | |
| 333/2010 | 2010-05-10 | lis. 13 a § | 2 |
| 315/2012 | 2012-07-01 | muutt. 14-16 §, lis. 15 a ja 15 b § | 17 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 7 luvun 13 §:n 1–3 kohdan nojalla:
1 luku
Investointiavustus
1 §
Valtionavun myöntäminen ja määrärahojen osoittaminenTyöllisyysmäärärahoista voidaan myöntää työllisyysperusteista valtionapua rakentamista, kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista, rakenteellisesti uudelleen järjestämistä tai muuta investointia koskevaan hankkeeseen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 2 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuille tahoille valtion talousarvion rajoissa.
Työvoimaviranomainen voi myöntää investointiin työllisyysmäärärahoista haetun valtionavun joko suoraan hakijalle tai osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavat työllisyysmäärärahat toiselle valtion viranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (investointiavustus).
Työvoimaviranomainen voi myöntää investointiin työllisyysmäärärahoista haetun valtionavun joko suoraan hakijalle tai osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavat työllisyysmäärärahat toiselle valtion viranomaiselle (investointiavustus).
Työvoimaviranomainen osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavan määrärahan toiselle viranomaiselle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (valtionapuviranomainen) silloin, kun tämä erityissäännösten nojalla myöntää valtionavun sen hakijalle. Muissa tapauksissa työvoimaviranomainen myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle.
Työvoimaviranomainen osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavan määrärahan toiselle viranomaiselle (valtionapuviranomainen) silloin, kun tämä erityissäännösten nojalla myöntää valtionavun sen hakijalle. Muissa tapauksissa työvoimaviranomainen myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle.
1 §
Valtionavun myöntäminen ja määrärahojen osoittaminenTyöllisyysmäärärahoista voidaan myöntää työllisyysperusteista valtionapua rakentamista, kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista, rakenteellisesti uudelleen järjestämistä tai muuta investointia koskevaan hankkeeseen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 2 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuille tahoille valtion talousarvion rajoissa.
Työvoimaviranomainen voi myöntää investointiin työllisyysmäärärahoista haetun valtionavun joko suoraan hakijalle tai osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavat työllisyysmäärärahat toiselle valtion viranomaiselle (investointiavustus).
Työvoimaviranomainen osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavan määrärahan toiselle viranomaiselle (valtionapuviranomainen) silloin, kun tämä erityissäännösten nojalla myöntää valtionavun sen hakijalle. Muissa tapauksissa työvoimaviranomainen myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle.
2 §
Määrärahan osoittava tai myöntävä viranomainenTyö- ja elinkeinoministeriö osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten ministeriön tai keskushallinnon toimintayksikön alaiselle valtionapuviranomaiselle.
Työministeriö osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle. Työvoima- ja elinkeinokeskus osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten ministeriön tai keskushallinnon toimintayksikön alaiselle valtionapuviranomaiselle.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle.
Työvoima- ja elinkeinokeskus myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle.
2 §
Määrärahan osoittava tai myöntävä viranomainenTyöministeriö osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle. Työvoima- ja elinkeinokeskus osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten ministeriön tai keskushallinnon toimintayksikön alaiselle valtionapuviranomaiselle.
Työvoima- ja elinkeinokeskus myöntää investointiavustuksen suoraan hakijalle.
3 §
Lausunto valtionapuhakemuksestaTyövoimaviranomaisen on hankittava valtionapuhakemuksesta lausunto siltä valtionapuviranomaiselta, jolle määräraha on tarkoitus osoittaa. Jos valtionapuviranomainen on tehnyt esityksen määrärahan osoittamisesta, ei lausuntoa tarvitse hankkia.
Lausunnossa tai esityksessä on selvitettävä:
investoinnin rakennusaikaiset ja pysyvät työllisyysvaikutukset;
hankkeen suunnitteluvalmius sekä ovatko hankkeen kustannusarviossa esitetyt kustannukset hyväksyttäviä ja kohtuullisia;
sovellettavat hankkeen rahoittamista koskevat erityissäännökset; sekä
muut lausuntopyynnössä mainitut asiat.
Jos valtionavun hakija harjoittaa elinkeinotoimintaa, lausunnossa tai esityksessä on 2 momentissa mainitun lisäksi selvitettävä:
voidaanko rahoitettavalla hankkeella katsoa olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytyksiä; sekä
tiedot hakijan kolmen edellisen vuoden aikana mahdollisesti saamasta valtionavusta ja muusta julkisesta rahoituksesta.
Jos valtionapuviranomainen ei ole lausunnossaan puoltanut määrärahan osoittamista, ei määrärahaa voida osoittaa, jollei valtioneuvoston yleisistunto ministeriön päätösvaltaan kuuluvassa asiassa toisin päätä.
4 §
Aloitetut hankkeetTyöllisyysmäärärahoista ei myönnetä avustusta hankkeeseen, jonka varsinaiset rakennustyöt taikka korjaus- tai kunnossapitotyöt on aloitettu ennen kuin valtionapuhakemus on pantu vireille toimivaltaisessa valtionapuviranomaisessa. Tätä asetusta sovellettaessa työn katsotaan alkaneen, kun:
rakennuttajaa sitova urakkasopimus on tehty;
perustusten kaivuutyöt on aloitettu; tai
korjaus- tai kunnossapitotöissä toimenpidesuunnitelman mukaiset purkutyöt on aloitettu.
5 §
Valtionavun määräInvestointiavustus ei saa yhdessä samaan kohteeseen suoritettavan muun valtionavun kanssa ylittää asianomaista valtionapuhanketta koskevissa erityissäännöksissä säädettyä tai muutoin vahvistettua tällaisen hankkeen valtionavun enimmäismäärää. Valtionapu ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Työllisyysmäärärahoista myönnetty valtionapu otetaan huomioon erityissäännösten perusteella myönnettävän valtionavun vähennyksenä.
Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla työttömyysalueilla, voidaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, osoittaa ylimääräistä valtionapua enintään 20 prosenttia valtionavun perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeeseen tulevan valtion rahoituksen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Ylimääräistä valtionapua ei oteta huomioon mahdollisesti myönnettävän muun valtionavun vähennyksenä.
Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ole annettu 1 momentissa tarkoitettuja erityissäännöksiä, investointiavustus yhdessä muun valtionavun kanssa ei saa ylittää 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.
6 §
Työllisyysmäärärahojen käytön edellytyksetInvestointiavustuksen myöntämisen ja osoittamisen edellytyksenä on, että valtionapuhankkeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja valtionaputoiminnassa noudatetaan, mitä hankkeen rahoittamista koskevissa erityissäännöksissä mahdollisesti säädetään.
7 §
Työllisyysvaikutusten seurantaInvestointiavustuksen saajan on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.
Avustuksen saaja on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta avustuksen viimeisen erän maksupäivästä.
2 luku
Työllisyystyöohjelma
8 §
Valtion investointeihin käytettävät työllisyysmäärärahatTyöllisyyden parantamiseksi voidaan investointeihin tarkoitetuista työllisyysmäärärahoista myöntää rahoitusta valtion rakennuttaville toimintayksiköille.
Työllisyyden parantamiseksi voidaan investointeihin tarkoitetuista työllisyysmäärärahoista myöntää rahoitusta valtion rakennuttaville virastoille.
Tässä asetuksessa tarkoitettuja valtion rakennuttavia toimintayksikköjä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueet, Liikennevirasto, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Museovirasto, opetusministeriö, puolustusministeriö, Rajavartiolaitos, Suomenlinnan hoitokunta ja valtioneuvoston kanslia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen työllisyystyöohjelmamenettelystä huolehtii keskitetysti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa.
Tässä asetuksessa tarkoitettuja valtion rakennuttavia virastoja ovat Merenkulkulaitos, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Museovirasto, opetusministeriö, puolustusministeriö, Rajavartiolaitos, Ratahallintokeskus, Suomenlinnan hoitokunta, Tiehallinto, valtioneuvoston kanslia ja alueelliset ympäristökeskukset. Ympäristökeskusten työllisyystyöohjelmamenettelystä huolehtii keskitetysti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa.
8 §
Valtion investointeihin käytettävät työllisyysmäärärahatTyöllisyyden parantamiseksi voidaan investointeihin tarkoitetuista työllisyysmäärärahoista myöntää rahoitusta valtion rakennuttaville virastoille.
Tässä asetuksessa tarkoitettuja valtion rakennuttavia virastoja ovat Merenkulkulaitos, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Museovirasto, opetusministeriö, puolustusministeriö, Rajavartiolaitos, Ratahallintokeskus, Suomenlinnan hoitokunta, Tiehallinto, valtioneuvoston kanslia ja alueelliset ympäristökeskukset. Ympäristökeskusten työllisyystyöohjelmamenettelystä huolehtii keskitetysti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa.
9 §
TyöllisyystyöohjelmaValtion rakennuttavien toimintayksikköjen on toimitettava vuosittain työ- ja elinkeinoministeriölle esitys valtion investointeihin käytettäviksi suunnitelluista työllisyysmäärärahoista (työllisyystyöohjelma). Esitys on toimitettava myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Esitys toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymällä tavalla. Työllisyystyöohjelmaan on sisällytettävä arvio ohjelman työllisyysvaikutuksesta (työllisyysvaikutusarvio).
Valtion rakennuttavien virastojen on toimitettava vuosittain työministeriölle esitys valtion investointeihin käytettäviksi suunnitelluista työllisyysmäärärahoista (työllisyystyöohjelma). Esitys on toimitettava myös työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Esitys toimitetaan työministeriön hyväksymällä tavalla. Työllisyystyöohjelmaan on sisällytettävä arvio ohjelman työllisyysvaikutuksesta (työllisyysvaikutusarvio).
9 §
TyöllisyystyöohjelmaValtion rakennuttavien virastojen on toimitettava vuosittain työministeriölle esitys valtion investointeihin käytettäviksi suunnitelluista työllisyysmäärärahoista (työllisyystyöohjelma). Esitys on toimitettava myös työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Esitys toimitetaan työministeriön hyväksymällä tavalla. Työllisyystyöohjelmaan on sisällytettävä arvio ohjelman työllisyysvaikutuksesta (työllisyysvaikutusarvio).
10 §
Rahoitettavien hankkeiden hyväksyminen työllisyystyöohjelmaanTyö- ja elinkeinoministeriö hyväksyy valtioneuvoston ministeriölle osoittamien määrärahojen kohdentamisen hankkeelle tai osoittamisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy sille osoitettujen määrärahojen kohdentamisen hankkeille.
Työministeriö hyväksyy valtioneuvoston ministeriölle osoittamien määrärahojen kohdentamisen hankkeelle tai osoittamisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen käytettäväksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus hyväksyy sille osoitettujen määrärahojen kohdentamisen hankkeille.
10 §
Rahoitettavien hankkeiden hyväksyminen työllisyystyöohjelmaanTyöministeriö hyväksyy valtioneuvoston ministeriölle osoittamien määrärahojen kohdentamisen hankkeelle tai osoittamisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen käytettäväksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus hyväksyy sille osoitettujen määrärahojen kohdentamisen hankkeille.
11 §
Ohjelman työllisyysvaikutusten seurantaValtion rakennuttavan toimintayksikön on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Rakennuttava toimintayksikkö on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta ohjelmavuoden päättymisestä.
Valtion rakennuttavan viraston on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Rakennuttava virasto on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta ohjelmavuoden päättymisestä.
11 §
Ohjelman työllisyysvaikutusten seurantaValtion rakennuttavan viraston on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Rakennuttava virasto on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta ohjelmavuoden päättymisestä.
3 luku
Työllisyyspoliittinen avustus
12 §
Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitusTyöllisyyspoliittista avustusta (avustus) voidaan myöntää toimintaan, jonka tarkoituksena on:
selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä;
parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä;
kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja; sekä
muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä.
Työllisyyspoliittista projektitukea (projektituki) voidaan myöntää työllisyyden edistämiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi hankkeisiin, joiden avulla järjestetään uusia työmahdollisuuksia työttömille työnhakijoille ja toteutetaan muita heidän työllistymistään edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi projektitukea voidaan myöntää muihin työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistäviin alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin.
Avustusta voidaan lisäksi myöntää sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 §:n 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa sekä tukena uusosuuskunnan perustamiseen.Uusosuuskunnalla tarkoitetaan tässä luvussa työttömien perustamaa osuuskuntaa, jonka jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa on osuuskunnan perustamishetkellä työttöminä työnhakijoina.
Avustuksen myöntävä viranomainen voi avustusta myönnettäessä asettaa avustuksen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja.
12 §
Projektituen tarkoitusTyöllisyyspoliittista projektitukea (projektituki) voidaan myöntää työllisyyden edistämiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi hankkeisiin, joiden avulla järjestetään uusia työmahdollisuuksia työttömille työnhakijoille ja toteutetaan muita heidän työllistymistään edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi projektitukea voidaan myöntää muihin työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistäviin alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin.
13 §
Avustuksen saajaAvustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle.
Projektitukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä säätiölle.
13 §
Projektituen saajaProjektitukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä säätiölle.
13 a §
Avustuksen myöntäminen sosiaaliselle yritykselle ja uusosuuskunnalleAvustus myönnetään sosiaaliselle yrityk selle ja uusosuuskunnalle de minimistukena.
14 §
Avustuksen myöntämisen rajoituksetAvustusta ei myönnetä:
yritystoiminnan tukemiseen;
liiketoiminnan edistämiseen;
investointeihin lukuun ottamatta avustettavaan toimintaan välittömästi liittyviä irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoja, joiden yhteenlaskettu arvo ei saa vuositasolla ylittää kymmentä prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; eikä
investointeihin, ellei kysymys ole tuettavaan hankkeeseen välittömästi liittyvistä vähäisistä tarvike-, kone- tai laitehankinnoista, joiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kymmentä prosenttia koko hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista; eikä
sellaisten palvelujen tuottamiseen tai hankkimiseen, jotka kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään.
niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymisen edistämisestä työllisyysmäärärahojen avulla tai työmarkkinatoimenpiteistä.
Projektitukea ei myönnetä:
liiketoiminnan edistämiseen;
investointeihin, ellei kysymys ole tuettavaan hankkeeseen välittömästi liittyvistä vähäisistä tarvike-, kone- tai laitehankinnoista, joiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kymmentä prosenttia koko hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista; eikä
niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymisen edistämisestä työllisyysmäärärahojen avulla tai työmarkkinatoimenpiteistä.
14 §
Projektituen myöntämisen rajoituksetProjektitukea ei myönnetä:
liiketoiminnan edistämiseen;
investointeihin, ellei kysymys ole tuettavaan hankkeeseen välittömästi liittyvistä vähäisistä tarvike-, kone- tai laitehankinnoista, joiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kymmentä prosenttia koko hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista; eikä
niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymisen edistämisestä työllisyysmäärärahojen avulla tai työmarkkinatoimenpiteistä.
15 §
Avustuksen määräSäätiölle, sosiaaliselle yritykselle ja muulle yhteisölle kuin kunnalle avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.
Projektitukea voidaan myöntää enintään 75 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä hankkeen kokonaiskustannuksista kunnalle ja kuntayhtymälle kuitenkin enintään 50 prosenttia. Tukitasoa määriteltäessä otetaan huomioon hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymisen vaikeus ja hankkeen työllisyyttä edistävät vaikutukset.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, säätiölle ja muulle yhteisölle kuin kunnalle voidaan korvata kokonaan:
12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset, jos toiminta pääasiallisesti kohdistuu pitkäaikaistyöttömiin ja vaikeasti työllistyviin;
12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta toiminnan toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset, jos kohderyhmänä ovat pääasiassa pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistyvät;
työttömien perustaman yhdistyksen toiminnanohjaajan tai vastaavan henkilön palkkauskustannukset.
Poiketen 1 momentista hankkeen toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan, jos hankkeen tavoitteena on työllistää työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja työmarkkinatukeen oikeutettuja.
Avustuksen määrästä päätettäessä otetaan huomioon avustettavan toiminnan laajuus ja sisältö sekä toiminnan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä.
Projektituki ei yhdessä samaan tarkoitukseen maksetun valtion muun rahoitustuen kanssa saa ylittää 1 momentissa mainittua enimmäismäärää. Valtion rahoitustueksi katsotaan projektituen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja -avustus, korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki.
15 §
Projektituen määräProjektitukea voidaan myöntää enintään 75 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä hankkeen kokonaiskustannuksista kunnalle ja kuntayhtymälle kuitenkin enintään 50 prosenttia. Tukitasoa määriteltäessä otetaan huomioon hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymisen vaikeus ja hankkeen työllisyyttä edistävät vaikutukset.
Poiketen 1 momentista hankkeen toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan, jos hankkeen tavoitteena on työllistää työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja työmarkkinatukeen oikeutettuja.
Projektituki ei yhdessä samaan tarkoitukseen maksetun valtion muun rahoitustuen kanssa saa ylittää 1 momentissa mainittua enimmäismäärää. Valtion rahoitustueksi katsotaan projektituen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja -avustus, korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki.
Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta eikä veikkausvaroista maksettavaa avustusta. Edellä 1 momentissa säädettyä projektituen enimmäismäärää laskettaessa enimmäismäärään ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta. Hankkeeseen myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhdessä ylittää tuen myöntävän viranomaisen hyväksymiä hankkeen kokonaiskustannuksia.
15 a §
Kunnalle ja kuntayhtymälle myönnettävän avustuksen määräKunnalle ja kuntayhtymälle avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.
16 §
Avustuksen suhde muuhun valtionrahoitukseenAvustus ei saa yhdessä samaan tarkoitukseen maksetun valtion muun rahoitustuen kanssa ylittää 15, 15 a ja 15 b §:ssä säädettyä enimmäismäärää. Valtion rahoitustueksi katsotaan avustuksen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta ja talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja -avustus, korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki.
Projektitukea voidaan myöntää hankkeeseen enintään kolmen vuoden ajaksi. Samaan hankkeeseen voidaan kuitenkin myöntää uudelleen projektitukea enintään kahdeksi vuodeksi, jos tuen myöntäminen on tarkoituksenmukaista hankkeen toteutumiseksi.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta eikä veikkausvoittovaroista maksettavaa avustusta, eikä niitä lueta enimmäismäärään laskettaessa 15, 15 a ja 15 b §:ssä säädettyä avustuksen enimmäismäärää. Myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhteenlaskettuina ylittää avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymiä kokonaiskustannuksia.
16 §
Projektituen kestoProjektitukea voidaan myöntää hankkeeseen enintään kolmen vuoden ajaksi. Samaan hankkeeseen voidaan kuitenkin myöntää uudelleen projektitukea enintään kahdeksi vuodeksi, jos tuen myöntäminen on tarkoituksenmukaista hankkeen toteutumiseksi.
17 §
Avustuksen kestoAvustusta voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajaksi kerrallaan.
Projektitukea voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta.
Sosiaaliselle yritykselle voidaan yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myöntää avustusta vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi osuuskunnan perustamisesta lukien.
17 §
Projektituen ennakkoProjektitukea voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta.
18 §
Avustuksen ennakkoAvustusta voidaan maksaa ennakkona. Ennakko on enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta avustuksesta. Työttömien perustamalle rekisteröidylle yhdistykselle voidaan maksaa kunkin avustusjakson koko avustus ennakkona.
Projektituen saaja on velvollinen pitämään tukea saavasta hankkeesta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei hankkeen rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön tai säätiön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.
18 §
KirjanpitovelvollisuusProjektituen saaja on velvollinen pitämään tukea saavasta hankkeesta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei hankkeen rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön tai säätiön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.
Projektituen saajan on säilytettävä hankkeen koko kirjanpito ja siihen liittyvät tositteet siten, että ne on helppo tarkastaa. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä kirjanpitolain 2 luvun 10 §:ssä säädetyn ajan ja siinä säädetyllä tavalla.
19 §
KirjanpitoMuu avustuksen saaja kuin sosiaalinen yritys tai uusosuuskunta on velvollinen pitämään avustettavasta toiminnasta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei avustettavan toiminnan rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön tai säätiön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.
Projektituen käyttöä valvoo tuen myöntänyt tai työministeriön päätöksessä määrätty työvoima- ja elinkeinokeskus.
Jos avustuksen saaja on 1 momentin mukaisesti velvollinen pitämään erillistä kirjanpitoa, avustettavan toiminnan koko kirjanpito ja siihen liittyvät tositteet on säilytettävä niin, että ne on helppo tarkastaa. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä kirjanpitolain 2 luvun 10 §:ssä säädetyn ajan ja siinä säädetyllä tavalla.
Projektituen saajan tulee vuosittain projektituen myöntämistä koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa toimittaa selvitys hankkeen toteutumisesta.
19 §
Seuranta ja valvontaProjektituen käyttöä valvoo tuen myöntänyt tai työministeriön päätöksessä määrätty työvoima- ja elinkeinokeskus.
Projektituen saajan tulee vuosittain projektituen myöntämistä koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa toimittaa selvitys hankkeen toteutumisesta.
20 §
Seuranta ja valvontaAvustuksen käyttöä valvoo avustuksen myöntänyt tai työ- ja elinkeinoministeriön määräämä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Muu projektituen ennakon saaja kuin kunta tai kuntayhtymä taikka seurakunta on velvollinen asettamaan tuen maksajan hyväksymän riittävän vakuuden sen varalta, että projektituen ennakko määrätään perittäväksi takaisin.
Avustuksen saajan tulee vuosittain avustuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa toimittaa selvitys avustetusta toiminnasta ja avustuksen käytöstä 1 momentissa tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
20 §
Vakuuden asettaminenMuu projektituen ennakon saaja kuin kunta tai kuntayhtymä taikka seurakunta on velvollinen asettamaan tuen maksajan hyväksymän riittävän vakuuden sen varalta, että projektituen ennakko määrätään perittäväksi takaisin.
5 luku
Erinäiset säännökset
27 §
Alueellisten työttömyyserojen huomioon ottaminenJulkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetun alueellisesti tasapainoisen työllisyyden aikaansaamiseksi valtion talousarvioon esitetään ne määrärahat, joilla ottaen huomioon työllisyystilanteen ja kansantalouden kehitysnäkymät valtion on tarvittaessa järjestettävä työntekomahdollisuuksia siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa.
28 §
Vaikeimmat työttömyysalueetEdellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vaikeimpia työttömyysalueita ovat ne kunnat, joissa keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla ylittää vähintään 50 prosentilla koko maan vastaavan työttömyysasteen tai joissa työllisyystilanne on äkillisesti ja voimakkaasti heikentynyt.
29 §
Hakeminen, myöntäminen ja maksaminenTämän asetuksen mukaisten tukien ja avustusten hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä säädetään julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1347/2002).
30 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1355/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1420/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin avustuspäätöksiin, joilla on myönnetty työllisyyspoliittista projektitukea tai omatoimisuusavustusta, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1638/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
333/2010
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta 2010.
315/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012. Sen 15 b § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015.
Asetuksen 15 b §:n nojalla myönnettyä työllisyyspoliittista avustusta voidaan maksaa enintään 31 päivään maaliskuuta 2016.