Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (35)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 662/2003 | 2003-07-07 | muutt. 21 ja 33 §:ää | 1 |
| 284/2004 | 2004-05-01 | muutt. 3 §:ää | 1 |
| 1401/2004 | 2005-01-01 | 23 | |
| 1235/2005 | 2006-01-01 | muutt. 12 § ja 25 §:ää | |
| 325/2007 | 2007-05-01 | 3 | |
| 494/2007 | 2007-05-01 | muutt. 25 § | 2 |
| 654/2007 | 2007-06-11 | muutt. 25 §:ää | |
| 1021/2007 | 2008-01-01 | 28 | |
| 1143/2008 | 2009-01-01 | muutt. 20 § | 6 |
| 905/2009 | 2010-01-01 | 5 | |
| 309/2010 | 2010-05-01 | muutt. 18 § | 5 |
| 520/2011 | 2011-06-01 | muutt. 6 ja 43 §:ää | 2 |
| 777/2011 | 2011-06-30 | muutt. 26 ja 27 §:ää | 1 |
| 970/2011 | 2011-09-01 | muutt. 3 §.ää | 1 |
| 1575/2011 | 2012-01-01 | muutt. 15, 17 ja 21 §:ää | 2 |
| 92/2012 | 2012-03-01 | 7 | |
| 387/2012 | 2012-07-01 | muutt. 3 §:ää | 2 |
| 1028/2012 | 2013-01-01 | muutt. 3, 11 ja 18 §:ää | |
| 882/2013 | 2014-01-01 | muutt. 4, 15 ja 25 §:ää | 2 |
| 451/2014 | 2014-07-01 | muutt. 10, 12 ja 43 §:ää | 2 |
| 1445/2014 | 2015-01-01 | muutt. 14 §:ää ja 15 § | 10 |
| 160/2015 | 2015-03-01 | kum. 47 §, muutt. 12 § sekä 11, 17 ja 21 §:ää | 10 |
| 527/2015 | 2015-05-01 | muutt. 43 ja 44 a §:ää | 2 |
| 1736/2015 | 2016-01-01 | muutt. 18 ja 20 §:ää, lis. 29 a § | 8 |
| 1208/2016 | 2017-02-02 | muutt. 41 a § | |
| 333/2017 | 2017-06-06 | muutt. 3, 12 ja 26 §:ää | 2 |
| 964/2017 | 2018-01-01 | muutt. 13, 25 ja 26 §:ää | 2 |
| 200/2018 | 2018-05-01 | muutt. 3 ja 45 §:ää | 3 |
| 1467/2019 | 2020-01-01 | muutt. 14, 15, 17 ja 21 §:ää | 6 |
| 1280/2021 | 2022-01-01 | muutt. 11 §:ää | 2 |
| 130/2022 | 2022-03-01 | muutt. 17 §:ää | 1 |
| 1006/2023 | 2023-11-13 | muutt. 41 ja 41 a § | 7 |
| 1116/2023 | 2024-01-01 | muutt. 3, 4, 6, 12, 15 ja 17 §:ää | 11 |
| 1435/2025 | 2026-01-01 | muutt. 3, 11, 13, 17 ja 21 §:ää | 7 |
| 137/2026 | 2026-07-01 | muutt. 11 ja 12 §:ää; lis. 47 § | 6 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Ohjesäännön soveltamisalaTässä ohjesäännössä annetaan yhteiset säännökset ministeriön toimialasta, päätösvallasta ja sen siirrosta virkamiehelle, päätösvallan pidätysoikeudesta, esittelystä ministeriöissä, ministeriöiden esittelijöistä sekä virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä.
1 §
Ohjesäännön soveltamisalaTässä ohjesäännössä annetaan yhteiset säännökset ministeriön toimialasta, päätösvallasta ja sen siirrosta virkamiehelle, päätösvallan pidätysoikeudesta, esittelystä ministeriöissä, ministeriöiden esittelijöistä sekä virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä.
2 luku
Asioiden ratkaiseminen valtioneuvostossa
2 §
Toimivallanjako valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välilläPerustuslaissa ja valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) on yleiset säännökset toimivallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välillä.
Perustuslaissa ja valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) on yleiset säännökset toimivallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välillä.
2 §
Toimivallanjako valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välilläPerustuslaissa ja valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) on yleiset säännökset toimivallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välillä.
3 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat yleiset asiatValtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat yleiset asiat:
eduskunnalle annettava hallituksen esitys, kertomus ja kirjelmä sekä valtioneuvoston tiedonanto, selonteko, kertomus ja kirjelmä;
eduskunnalle annettava valtioneuvoston tiedonanto, selonteko, kertomus ja kirjelmä;
eduskunnalle annettava hallituksen esitys, kertomus ja kirjelmä sekä valtioneuvoston tiedonanto, selonteko, kertomus ja kirjelmä;
eduskunnan vastaus ja kirjelmä, jos asia ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;
eduskunnan kirjelmä asiasta, joka ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;
eduskunnan vastaus ja kirjelmä, jos asia ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;
valtioneuvoston asetukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotukset tasavallan presidentin päätöksiksi;
valtioneuvoston asetukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotukset tasavallan presidentin päätöksiksi;
ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat;
ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat;
päättäminen pääministeriä avustavan ministerin osallistumisesta Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja muun kuin pääministerin toimimisesta Suomen edustajana muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa kuin Eurooppa-neuvostossa;
Suomen edustautuminen Eurooppa-neuvoston kokouksissa sekä valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvassa neuvostossa;
päättäminen pääministeriä avustavan ministerin osallistumisesta Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja muun kuin pääministerin toimimisesta Suomen edustajana muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa kuin Eurooppa-neuvostossa;
Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeäminen Euroopan komissioon, unionin tuomioistuimeen ja unionin yleiseen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talous- ja sosiaalikomiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan, ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin, jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan sekä jäsenen ja varajäsenen nimittäminen Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvostoon;
ehdokkaiden nimeäminen Euroopan yhteisöjen komissioon, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastus-tuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talous- ja sosiaalikomiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan sekä ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin sekä jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan samoin kuin valtuuksien myöntäminen sopimuksen hyväksymiselle silloin, kun sopimuksen tekeminen nimityksistä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten mukaan on tarpeen;
Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeäminen Euroopan komissioon, unionin tuomioistuimeen ja unionin yleiseen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talous- ja sosiaalikomiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan, ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin, jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan sekä jäsenen ja varajäsenen nimittäminen Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvostoon;
valtuuskunnan asettaminen valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevia neuvotteluja tai kansainvälistä kokousta varten, kun asia koskee useampaa kuin yhtä ministeriötä eikä asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
valtuuskunnan asettaminen valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevia neuvotteluja tai kansainvälistä kokousta varten, kun asia koskee useampaa kuin yhtä ministeriötä eikä asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi, samoin kuin jäsenen määrääminen Pysyvään välitystuomioistuimeen ja ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten tuomarin ja jäsenen tehtäviin, jollei heitä nimetä Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä (SopS 1/1956) määrätyn menettelyn mukaisesti;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi, samoin kuin jäsenen määrääminen Pysyvään välitystuomioistuimeen ja ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten tuomarin ja jäsenen tehtäviin, jollei heitä nimetä Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä (SopS 1/1956) määrätyn menettelyn mukaisesti;
Euroopan unionissa päätettäviin asioihin sekä niihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettaviin asioihin liittyvät toimenpiteet, jos ne edellyttävät valtioneuvoston päätöstä;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden voimaansaattaminen tai täytäntöönpano, jos se edellyttää valtioneuvoston päätöstä;
Euroopan unionissa päätettäviin asioihin sekä niihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettaviin asioihin liittyvät toimenpiteet, jos ne edellyttävät valtioneuvoston päätöstä;
esitykset Suomea koskeviksi Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;
esitykset Suomea koskeviksi Euroopan yhteisön alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;
esitykset Suomea koskeviksi Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;
periaate- ja suunnittelupäätökset valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;
periaate- ja suunnittelupäätökset valtio-neuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;
yleiset määräykset asioiden hoidosta ja valmistelusta valtion hallinnossa;
yleiset määräykset asioiden hoidosta ja valmistelusta valtion hallinnossa;
lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;
lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;
kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet;
maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet, kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet ja pelastustoimen alueet;
maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet, maakuntien yhteistoiminta-alueet, kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet ja pelastustoimen alueet;
kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet;
läänien alueet sekä lääninhallitusten nimet ja toimipaikat, valtion aluehallinnon alueet, hätäkeskusalueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa;
aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lukumäärät, toimialueet, nimet ja toimipaikat, valtion aluehallinnon muut toimialueet, hätäkeskuslaitoksen yhteistoiminta-alueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa;
Hätäkeskuslaitoksen yhteistoiminta-alueet;
valtioneuvoston esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;
valtioneuvoston esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtioneuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtio-neuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen heille pyynnöstä samoin kuin heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;
saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen heille pyynnöstä samoin kuin heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;
turvallisuustutkintalaissa (525/2011) tarkoitetun poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittaminen ja tutkintaryhmän asettaminen tällaista tutkintaa varten;
suuronnettomuuden tutkintalautakunnan asettaminen ja tutkintaselostuksesta johtuvista toimenpiteistä päättäminen;
turvallisuustutkintalaissa (525/2011) tarkoitetun poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittaminen ja tutkintaryhmän asettaminen tällaista tutkintaa varten;
pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen;
pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen.
pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen;
määräaikaisen komitean tai muun määräaikaisen laajapohjaisen valmisteluelimen asettaminen yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian valmistelua varten;
määräaikaisen komitean asettaminen yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian valmistelua varten.
määräaikaisen komitean asettaminen yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian valmistelua varten;
määräaikaisen komitean tai muun määräaikaisen laajapohjaisen valmisteluelimen asettaminen yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian valmistelua varten;
pääministerin esityksestä tapahtuva määräaikaisen valmisteluelimen tai -hankkeen asettaminen;
pääministerin esityksestä tapahtuva määräaikaisen valmisteluelimen tai -hankkeen asettaminen;
valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitettujen poikkeusolojen toteaminen ja poikkeusoloista johtuvien, kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista koskevien ilmoitusten antaminen.
valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitettujen poikkeusolojen toteaminen ja poikkeusoloista johtuvien, kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista koskevien ilmoitusten antaminen.
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat yleiset asiat :
eduskunnalle annettava hallituksen esitys, kertomus ja kirjelmä sekä valtioneuvoston tiedonanto, selonteko, kertomus ja kirjelmä;
eduskunnan vastaus ja kirjelmä, jos asia ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;
valtioneuvoston asetukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotukset tasavallan presidentin päätöksiksi;
ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat;
päättäminen pääministeriä avustavan ministerin osallistumisesta Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja muun kuin pääministerin toimimisesta Suomen edustajana muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa kuin Eurooppa-neuvostossa;
Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeäminen Euroopan komissioon, unionin tuomioistuimeen ja unionin yleiseen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talous- ja sosiaalikomiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan, ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin, jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan sekä jäsenen ja varajäsenen nimittäminen Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvostoon;
valtuuskunnan asettaminen valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevia neuvotteluja tai kansainvälistä kokousta varten, kun asia koskee useampaa kuin yhtä ministeriötä eikä asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi, samoin kuin jäsenen määrääminen Pysyvään välitystuomioistuimeen ja ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten tuomarin ja jäsenen tehtäviin, jollei heitä nimetä Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä (SopS 1/1956) määrätyn menettelyn mukaisesti;
Euroopan unionissa päätettäviin asioihin sekä niihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettaviin asioihin liittyvät toimenpiteet, jos ne edellyttävät valtioneuvoston päätöstä;
esitykset Suomea koskeviksi Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;
periaate- ja suunnittelupäätökset valtio-neuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;
yleiset määräykset asioiden hoidosta ja valmistelusta valtion hallinnossa;
lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;
maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet, maakuntien yhteistoiminta-alueet, kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet ja pelastustoimen alueet;
aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lukumäärät, toimialueet, nimet ja toimipaikat, valtion aluehallinnon muut toimialueet, hätäkeskuslaitoksen yhteistoiminta-alueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa;
valtioneuvoston esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtio-neuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen heille pyynnöstä samoin kuin heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;
turvallisuustutkintalaissa (525/2011) tarkoitetun poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittaminen ja tutkintaryhmän asettaminen tällaista tutkintaa varten;
pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen;
määräaikaisen komitean asettaminen yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian valmistelua varten.
3 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat yleiset asiatValtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat yleiset asiat :
eduskunnalle annettava hallituksen esitys, kertomus ja kirjelmä sekä valtioneuvoston tiedonanto, selonteko, kertomus ja kirjelmä;
eduskunnan vastaus ja kirjelmä, jos asia ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;
valtioneuvoston asetukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotukset tasavallan presidentin päätöksiksi;
ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat;
päättäminen pääministeriä avustavan ministerin osallistumisesta Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja muun kuin pääministerin toimimisesta Suomen edustajana muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa kuin Eurooppa-neuvostossa;
Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeäminen Euroopan komissioon, unionin tuomioistuimeen ja unionin yleiseen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talous- ja sosiaalikomiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan, ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin, jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan sekä jäsenen ja varajäsenen nimittäminen Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvostoon;
valtuuskunnan asettaminen valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevia neuvotteluja tai kansainvälistä kokousta varten, kun asia koskee useampaa kuin yhtä ministeriötä eikä asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi, samoin kuin jäsenen määrääminen Pysyvään välitystuomioistuimeen ja ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten tuomarin ja jäsenen tehtäviin, jollei heitä nimetä Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä (SopS 1/1956) määrätyn menettelyn mukaisesti;
Euroopan unionissa päätettäviin asioihin sekä niihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettaviin asioihin liittyvät toimenpiteet, jos ne edellyttävät valtioneuvoston päätöstä;
esitykset Suomea koskeviksi Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;
periaate- ja suunnittelupäätökset valtio-neuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;
yleiset määräykset asioiden hoidosta ja valmistelusta valtion hallinnossa;
lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;
maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet, maakuntien yhteistoiminta-alueet, kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet ja pelastustoimen alueet;
aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lukumäärät, toimialueet, nimet ja toimipaikat, valtion aluehallinnon muut toimialueet, hätäkeskuslaitoksen yhteistoiminta-alueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa;
valtioneuvoston esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtio-neuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen heille pyynnöstä samoin kuin heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;
turvallisuustutkintalaissa (525/2011) tarkoitetun poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittaminen ja tutkintaryhmän asettaminen tällaista tutkintaa varten;
pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen;
määräaikaisen komitean asettaminen yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian valmistelua varten.
4 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat taloudelliset asiatValtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat taloudelliset asiat:
valtiontalouden kehykset ja niihin liittyvät kannanotot sekä valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;
valtiontalouden kehykset ja niihin liittyvät kannanotot sekä valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;
eduskunnan suostumukseen perustuvan lainan takaisin maksamisesta vapauttaminen ja lainan muuttaminen avustukseksi, valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;
eduskunnan suostumukseen perustuvan lainan takaisin maksamisesta vapauttaminen ja lainan muuttaminen avustukseksi, valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;
yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;
yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;
kunnan valtionosuuden harkinnanvarainen korotus sekä määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen euromäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionrahoituksen perusteena olevien keskimääräisten yksikköhintojen vahvistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ja syrjäisyyskertoimet, kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
kunnan valtionosuuden harkinnanvarainen korotus sekä määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttamisen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa;
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttamisen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa;
6 kohta on kumottu A:lla 12.12.2013/882.
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;
6 kohta on kumottu A:lla 12.12.2013/882.
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat.
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat.
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat taloudelliset asiat :
valtiontalouden kehykset ja niihin liittyvät kannanotot sekä valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;
eduskunnan suostumukseen perustuvan lainan takaisin maksamisesta vapauttaminen ja lainan muuttaminen avustukseksi, valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;
yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;
kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen euromäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionrahoituksen perusteena olevien keskimääräisten yksikköhintojen vahvistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ja syrjäisyyskertoimet, kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttamisen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa;
6 kohta on kumottu A:lla 12.12.2013/882.
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat.
4 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat taloudelliset asiatValtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat taloudelliset asiat :
valtiontalouden kehykset ja niihin liittyvät kannanotot sekä valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;
eduskunnan suostumukseen perustuvan lainan takaisin maksamisesta vapauttaminen ja lainan muuttaminen avustukseksi, valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;
yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;
kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen euromäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionrahoituksen perusteena olevien keskimääräisten yksikköhintojen vahvistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ja syrjäisyyskertoimet, kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttamisen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa;
6 kohta on kumottu A:lla 12.12.2013/882.
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat.
5 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat virkamiehiä koskevat asiatValtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat virkamiehiä koskevat asiat:
valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä asettaminen valtioneuvoston käytettäväksi ja tätä koskevan määräajan jatkaminen;
valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä asettaminen valtio-neuvoston käytettäväksi ja tätä koskevan määräajan jatkaminen;
erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;
erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;
virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto;
virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto;
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;
valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet;
valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet;
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;
viran siirtäminen ministeriöiden toimialamuutosten yhteydessä toiseen ministeriöön sekä ministeriön toimintaan talousarviossa osoitetun määrärahan siirtäminen toisen ministeriön käytettäväksi.
viran siirtäminen ministeriöiden toimialamuutosten yhteydessä toiseen ministeriöön sekä ministeriön toimintaan talousarviossa osoitetun määrärahan siirtäminen toisen ministeriön käytettäväksi.
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat virkamiehiä koskevat asiat :
valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä asettaminen valtio-neuvoston käytettäväksi ja tätä koskevan määräajan jatkaminen;
erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;
virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto;
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;
valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet;
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;
viran siirtäminen ministeriöiden toimialamuutosten yhteydessä toiseen ministeriöön sekä ministeriön toimintaan talousarviossa osoitetun määrärahan siirtäminen toisen ministeriön käytettäväksi.
5 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat virkamiehiä koskevat asiatValtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat virkamiehiä koskevat asiat :
valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä asettaminen valtio-neuvoston käytettäväksi ja tätä koskevan määräajan jatkaminen;
erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;
virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto;
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;
valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet;
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;
viran siirtäminen ministeriöiden toimialamuutosten yhteydessä toiseen ministeriöön sekä ministeriön toimintaan talousarviossa osoitetun määrärahan siirtäminen toisen ministeriön käytettäväksi.
6 §
Valtioneuvoston ratkaistaviksi laissa tai asetuksessa säädetyt asiatSen lisäksi, mitä 3–5 §:ssä säädetään, valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat:
virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;
virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;
keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;
keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;
jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;
jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;
valtion liikelaitoksia ja valtion yhtiöitä sekä valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;
valtion liikelaitoksia ja valtion yhtiöitä sekä valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;
valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;
valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;
valtiollisia vaaleja koskevat asiat;
valtiollisia vaaleja koskevat asiat;
rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sisärajoille, rajanylityspaikan väliaikaista sulkemista, rajanylitysliikenteen rajoittamista ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistä koskevat päätökset;
sisärajatarkastusten palauttamismenettelyyn liittyvät päätökset;
sisärajatarkastusten palauttamiseen ja rajanylityspaikan väliaikaiseen sulkemiseen liittyvät päätökset;
rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sisärajoille, rajanylityspaikan väliaikaista sulkemista, rajanylitysliikenteen rajoittamista ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistä koskevat päätökset;
Suomen Pankkia, Valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja Kansaneläkelaitosta koskevat asiat;
Suomen Pankkia, Valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja Kansaneläkelaitosta koskevat asiat;
maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;
maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;
pakkolunastusta ja lunastusta koskevat luvat;
pakkolunastusta ja lunastusta koskevat luvat;
ydinenergiaa koskevat asiat lukuun ottamatta ydinenergialain (990/1987) 45 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksymisiä;
ydinenergiaa koskevat asiat lukuun ottamatta ydinenergialain (990/1987) 45 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksymisiä;
kuntajaon sekä hyvinvointialueen ja maakuntajaon muuttamista koskevat asiat;
kuntajaon muuttamista koskevat asiat;
kuntajaon sekä hyvinvointialueen ja maakuntajaon muuttamista koskevat asiat;
hyvinvointialueen lisärahoituksesta, lainanottovaltuudesta ja valtiontakauksesta päättäminen;
hyvinvointialueen lisärahoituksesta, lainanottovaltuudesta ja valtiontakauksesta päättäminen;
alistuksia koskevat asiat.
alistuksia koskevat asiat;
säädösten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelmassa ja valtiosopimusten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelman sopimussarjassa;
säädösten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelmassa ja valtiosopimusten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelman sopimussarjassa;
poikkeusolojen vakuutustakuusta annetun lain (408/2007) 1 §:ssä tarkoitetun poikkeusolojen vakuutustakuun antaminen.
poikkeusolojen vakuutustakuusta annetun lain (408/2007) 1 §:ssä tarkoitetun poikkeusolojen vakuutustakuun antaminen.
Sen lisäksi, mitä 3–5 §:ssä säädetään, valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat:
virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;
keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;
jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;
valtion liikelaitoksia ja valtion yhtiöitä sekä valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;
valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;
valtiollisia vaaleja koskevat asiat;
sisärajatarkastusten palauttamiseen ja rajanylityspaikan väliaikaiseen sulkemiseen liittyvät päätökset;
Suomen Pankkia, Valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja Kansaneläkelaitosta koskevat asiat;
maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;
pakkolunastusta ja lunastusta koskevat luvat;
ydinenergiaa koskevat asiat lukuun ottamatta ydinenergialain (990/1987) 45 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksymisiä;
kuntajaon muuttamista koskevat asiat;
alistuksia koskevat asiat;
säädösten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelmassa ja valtiosopimusten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelman sopimussarjassa;
poikkeusolojen vakuutustakuusta annetun lain (408/2007) 1 §:ssä tarkoitetun poikkeusolojen vakuutustakuun antaminen.
6 §
Valtioneuvoston ratkaistaviksi laissa tai asetuksessa säädetyt asiatSen lisäksi, mitä 3–5 §:ssä säädetään, valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat:
virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;
keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;
jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;
valtion liikelaitoksia ja valtion yhtiöitä sekä valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;
valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;
valtiollisia vaaleja koskevat asiat;
sisärajatarkastusten palauttamiseen ja rajanylityspaikan väliaikaiseen sulkemiseen liittyvät päätökset;
Suomen Pankkia, Valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja Kansaneläkelaitosta koskevat asiat;
maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;
pakkolunastusta ja lunastusta koskevat luvat;
ydinenergiaa koskevat asiat lukuun ottamatta ydinenergialain (990/1987) 45 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksymisiä;
kuntajaon muuttamista koskevat asiat;
alistuksia koskevat asiat;
säädösten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelmassa ja valtiosopimusten julkaiseminen saamenkielellä säädöskokoelman sopimussarjassa;
poikkeusolojen vakuutustakuusta annetun lain (408/2007) 1 §:ssä tarkoitetun poikkeusolojen vakuutustakuun antaminen.
7 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat muut asiatEdellä 3–6 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat muut asiat:
valtioneuvostosta annetussa laissa tai muussa laissa yleisistunnon ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä asian siirtäminen yleisistuntoon;
valtioneuvostosta annetussa laissa tai muussa laissa yleisistunnon ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä asian siirtäminen yleisistuntoon;
asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;
asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.
Edellä 3–6 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat muut asiat :
valtioneuvostosta annetussa laissa tai muussa laissa yleisistunnon ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä asian siirtäminen yleisistuntoon;
asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.
7 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat muut asiatEdellä 3–6 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat muut asiat :
valtioneuvostosta annetussa laissa tai muussa laissa yleisistunnon ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä asian siirtäminen yleisistuntoon;
asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.
8 §
Yleisistunnossa ratkaistavat viranomaisten yhteistoimintaa ja erimielisyyksiä koskevat asiatValtioneuvoston yleisistunto ratkaisee seuraavat viranomaisten yhteistoimintaa koskevat asiat:
kysymys siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;
kysymys siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;
asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön ehdottamaa ratkaisua eikä ministeri luovu siitä;
asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön ehdottamaa ratkaisua eikä ministeri luovu siitä;
muun kahden tai useamman ministeriön toimialaan kuuluvan asian, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.
muun kahden tai useamman ministeriön toimialaan kuuluvan asian, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.
Valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee seuraavat viranomaisten yhteistoimintaa koskevat asiat:
kysymys siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;
asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön ehdottamaa ratkaisua eikä ministeri luovu siitä;
muun kahden tai useamman ministeriön toimialaan kuuluvan asian, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.
8 §
Yleisistunnossa ratkaistavat viranomaisten yhteistoimintaa ja erimielisyyksiä koskevat asiatValtioneuvoston yleisistunto ratkaisee seuraavat viranomaisten yhteistoimintaa koskevat asiat:
kysymys siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;
asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön ehdottamaa ratkaisua eikä ministeri luovu siitä;
muun kahden tai useamman ministeriön toimialaan kuuluvan asian, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.
9 §
Ministeriössä ratkaistavat asiatValtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 3–8 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetun lain 12 §:ssä säädetään.
Valtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 3―8 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetun lain 12 §:ssä säädetään.
9 §
Ministeriössä ratkaistavat asiatValtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 3–8 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetun lain 12 §:ssä säädetään.
3 luku
Ministeriöt ja niiden toimialat
10 §
Toimivaltainen ministeriöAsiat jakautuvat ministeriöiden toimialoille niin kuin tässä luvussa säädetään. Asian käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan se pääosaltaan kuuluu (toimivaltainen ministeriö).
Valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden jaosta ministeriöiden kesken säädetään valtioneuvostosta annetun lain 8 §:ssä ja Euroopan unionissa päätettävien asioiden jaosta lain 9 §:ssä.
Ministeriöiden välisestä yhteistyöstä säädetään valtioneuvostosta annetun lain 2 §:ssä. Pysyviä yhteistyöelimiä ovat kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokous. Kansliapäällikkökokous toimii valtioneuvoston johtamisen tukena. Häiriötilanteissa johtamisen tukena toimii myös valmiuspäällikkökokous.
Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä keskenään toimivaltaisen ministeriön johdolla. Pysyviä yhteistyöelimiä ovat kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokous.
10 §
Toimivaltainen ministeriöAsiat jakautuvat ministeriöiden toimialoille niin kuin tässä luvussa säädetään. Asian käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan se pääosaltaan kuuluu (toimivaltainen ministeriö).
Valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden jaosta ministeriöiden kesken säädetään valtioneuvostosta annetun lain 8 §:ssä ja Euroopan unionissa päätettävien asioiden jaosta lain 9 §:ssä.
Ministeriöiden välisestä yhteistyöstä säädetään valtioneuvostosta annetun lain 2 §:ssä. Pysyviä yhteistyöelimiä ovat kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokous. Kansliapäällikkökokous toimii valtioneuvoston johtamisen tukena. Häiriötilanteissa johtamisen tukena toimii myös valmiuspäällikkökokous.
11 §
Kaikille ministeriöille kuuluvat tehtävätMinisteriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, tietohallintoasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat kuitenkin valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät, joista säädetään 12 §:ssä.
Ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, tietojärjestelmäasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen.
Ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, viestintäasiat, tietohallintoasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat kuitenkin valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät, joista säädetään 12 §:ssä.
Ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, viestintäasiat, tietohallintoasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat kuitenkin valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät, joista säädetään 12 §:ssä.
Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ministeriön on toimitettava valtioneuvoston kanslialle tieto sellaisista hankkeista tai muista kehittämistoimista, joilla voi olla merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiseen toimintaan, tietojärjestelmiin tai tietovarantoihin. Yhteentoimivuutta koskevat erimielisyydet ratkaistaan valtioneuvoston kanslian esittelystä. Erimielisyyksien ratkaisemisesta säädetään 8 §:ssä.
Ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa aluehallintovirastoja sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ministeriön on toimitettava valtioneuvoston kanslialle tieto sellaisista hankkeista tai muista kehittämistoimista, joilla voi olla merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiseen toimintaan, tietojärjestelmiin tai tietovarantoihin. Yhteentoimivuutta koskevat erimielisyydet ratkaistaan valtioneuvoston kanslian esittelystä. Erimielisyyksien ratkaisemisesta säädetään 8 §:ssä.
Ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa lääninhallituksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa aluehallintovirastoja sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat.
11 §
Kaikille ministeriöille kuuluvat tehtävätMinisteriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, viestintäasiat, tietohallintoasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat kuitenkin valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät, joista säädetään 12 §:ssä.
Ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa aluehallintovirastoja sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.
11 §
Kaikille ministeriöille kuuluvat tehtävätMinisteriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, viestintäasiat, tietohallintoasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat kuitenkin valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät, joista säädetään 12 §:ssä.
Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ministeriön on toimitettava valtioneuvoston kanslialle tieto sellaisista hankkeista tai muista kehittämistoimista, joilla voi olla merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiseen toimintaan, tietojärjestelmiin tai tietovarantoihin. Yhteentoimivuutta koskevat erimielisyydet ratkaistaan valtioneuvoston kanslian esittelystä. Erimielisyyksien ratkaisemisesta säädetään 8 §:ssä.
Ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa aluehallintovirastoja sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.
12 §
Valtioneuvoston kanslian toimialaValtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa rikkomusmenettelyissä;
Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa rikkomusmenettelyissä;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden viestintä sekä valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen;
valtioneuvoston tiedotus ja valtionhallinnon tiedotuksen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen;
valtioneuvoston organisointi, hallituksen toiminta ja valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten järjestäminen;
valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten ja palvelujen järjestäminen.
valtioneuvoston organisointi, hallituksen toiminta ja valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten järjestäminen;
valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka;
valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka;
tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ja sen rahoituksen yhteensovittaminen sekä valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen päätöksenteon tueksi;
valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen päätöksenteon tueksi;
tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ja sen rahoituksen yhteensovittaminen sekä valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen päätöksenteon tueksi;
valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus, häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen sekä valmiuslain 6 §:ssä tarkoitetun poikkeusolojen toteamisen ja käyttöönottoasetuksen antamisen yleinen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus, häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen sekä valmiuslain 6 §:ssä tarkoitetun poikkeusolojen toteamisen ja käyttöönottoasetuksen antamisen yleinen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen toiminta- ja taloussuunnittelun, hankintatoimen, talous- ja henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen sekä matkahallinnon ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen toiminta- ja taloussuunnittelun, hankintatoimen, talous- ja henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen sekä matkahallinnon ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteinen tietohallinto, mukaan lukien ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen tieto- ja viestintätekniset peruspalvelut, ja asiakirjahallinto sekä niihin liittyvä hyvän tiedonhallintatavan ja yhteentoimivuuden ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä arkistonmuodostajan tehtävät;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteinen tietohallinto, mukaan lukien ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen tieto- ja viestintätekniset peruspalvelut, ja asiakirjahallinto sekä niihin liittyvä hyvän tiedonhallintatavan ja yhteentoimivuuden ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä arkistonmuodostajan tehtävät;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden viestinnän ulkoinen ja sisäinen verkkopalvelu ja niiden kehittäminen sekä ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen verkkopalvelut;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen verkkopalvelun ja sisäisen verkkoviestinnän kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimitila-asiat;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimitila-asiat;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset sisäiset palvelut.
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset sisäiset palvelut;
ministereiden, ministerin toimikaudeksi nimitettyjen valtiosihteereiden ja erityisavustajien sihteeripalvelut ja muut vastaavat hallinnolliset avustajapalvelut.
ministereiden, ministerin toimikaudeksi nimitettyjen valtiosihteereiden ja erityisavustajien sihteeripalvelut ja muut vastaavat hallinnolliset avustajapalvelut.
Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
valtioneuvoston tiedotus ja valtionhallinnon tiedotuksen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten ja palvelujen järjestäminen.
Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen;
valtioneuvoston organisointi, hallituksen toiminta ja valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten järjestäminen;
valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka;
valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen päätöksenteon tueksi;
valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen toiminta- ja taloussuunnittelun, hankintatoimen, talous- ja henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen sekä matkahallinnon ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteinen tietohallinto, mukaan lukien ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen tieto- ja viestintätekniset peruspalvelut, ja asiakirjahallinto sekä niihin liittyvä hyvän tiedonhallintatavan ja yhteentoimivuuden ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä arkistonmuodostajan tehtävät;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen verkkopalvelun ja sisäisen verkkoviestinnän kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimitila-asiat;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset sisäiset palvelut.
12 §
Valtioneuvoston kanslian toimialaValtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
valtioneuvoston tiedotus ja valtionhallinnon tiedotuksen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten ja palvelujen järjestäminen.
12 §
Valtioneuvoston kanslian toimialaValtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen;
valtioneuvoston organisointi, hallituksen toiminta ja valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten järjestäminen;
valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka;
valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen päätöksenteon tueksi;
valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen toiminta- ja taloussuunnittelun, hankintatoimen, talous- ja henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen sekä matkahallinnon ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteinen tietohallinto, mukaan lukien ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen tieto- ja viestintätekniset peruspalvelut, ja asiakirjahallinto sekä niihin liittyvä hyvän tiedonhallintatavan ja yhteentoimivuuden ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä arkistonmuodostajan tehtävät;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen verkkopalvelun ja sisäisen verkkoviestinnän kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimitila-asiat;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset sisäiset palvelut.
13 §
Ulkoministeriön toimiala (19.12.2017/964)Ulkoministeriön toimialaan kuuluvat:
ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleisesti;
ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleisesti;
avustaminen valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden yhteensovittamisessa;
avustaminen valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden yhteensovittamisessa;
kauppapolitiikka ja kaupallis-taloudelliset suhteet;
kauppapolitiikka ja kaupallis-taloudelliset suhteet;
kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö;
kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö;
suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla;
suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
7 kohta on kumottu A:lla 14.12.2023/1116.
Suomen edustaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;
Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;
7 kohta on kumottu A:lla 14.12.2023/1116.
Suomen ulkomaanedustus;
Suomen ulkomaanedustus;
vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa.
vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa;
viennin edistäminen ulkomailla.
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat:
ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleisesti;
avustaminen valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden yhteensovittamisessa;
kauppapolitiikka ja kaupallis-taloudelliset suhteet;
kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö;
suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;
Suomen ulkomaanedustus;
vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa.
13 §
Ulkoasiainministeriön toimialaUlkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat:
ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleisesti;
avustaminen valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden yhteensovittamisessa;
kauppapolitiikka ja kaupallis-taloudelliset suhteet;
kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö;
suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;
Suomen ulkomaanedustus;
vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa.
14 §
Oikeusministeriön toimialaOikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla;
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuinlaitos, syyttäjäntoimi, ulosottotoimi, oikeusapu ja muu oikeudenhoito;
tuomioistuinlaitos, syyttäjäntoimi, ulosottotoimi, oikeusapu ja muu oikeudenhoito;
kriminaalipolitiikka, rikoksentorjunta ja rikosseuraamukset;
kriminaalipolitiikka, rikoksentorjunta ja rikosseuraamukset;
vaalit, kansanäänestykset ja puolueet;
vaalit, kansanäänestykset ja puolueet;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto lukuun ottamatta maakunnan taloutta koskevia asioita sekä saamelaisten kulttuuri-itsehallinto;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto lukuun ottamatta maakunnan taloutta koskevia asioita sekä saamelaisten kulttuuri-itsehallinto;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuinlaitos, syyttäjäntoimi, ulosottotoimi, oikeusapu ja muu oikeudenhoito;
kriminaalipolitiikka, rikoksentorjunta ja rikosseuraamukset;
vaalit, kansanäänestykset ja puolueet;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
14 §
Oikeusministeriön toimialaOikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuinlaitos, syyttäjäntoimi, ulosottotoimi, oikeusapu ja muu oikeudenhoito;
kriminaalipolitiikka, rikoksentorjunta ja rikosseuraamukset;
vaalit, kansanäänestykset ja puolueet;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
15 §
Sisäministeriön toimialaSisäministeriön toimialaan kuuluvat:
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
alueiden kehittäminen;
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
siviilitiedustelu ja suojelupoliisin ohjaus;
maahanmuuton yleiset edellytykset ja maahanmuuton sääntely lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälinen suojelu ja paluumuutto;
aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen sekä aluejaot ja niiden yhteensovittaminen;
maahanmuutto, kansainvälinen suojelu,
maahanmuuton yleiset edellytykset ja maahanmuuton sääntely lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälinen suojelu ja paluumuutto;
Suomen kansalaisuus;
kihlakunta-, rekisteri- ja lääninhallinto;
ja paluumuutto;
pelastustoimi;
valtion ja kuntien välinen verkkoasiointi ja tietohallinto;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;
hätäkeskustoiminta;
rajaturvallisuus ja meripelastustoimi;
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
rajaturvallisuus ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet;
ulkomaalaispolitiikka ja -hallinto sekä Suomen kansalaisuus;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
pelastustoimi;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat:
alueiden kehittäminen;
aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen sekä aluejaot ja niiden yhteensovittaminen;
kihlakunta-, rekisteri- ja lääninhallinto;
valtion ja kuntien välinen verkkoasiointi ja tietohallinto;
kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
ulkomaalaispolitiikka ja -hallinto sekä Suomen kansalaisuus;
pelastustoimi;
rajaturvallisuus ja meripelastustoimi.
Sisäministeriön toimialaan kuuluvat:
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
maahanmuutto, kansainvälinen suojelu,
ja paluumuutto;
Suomen kansalaisuus;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
rajaturvallisuus ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
15 §
Sisäasiainministeriön toimialaSisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat:
alueiden kehittäminen;
aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen sekä aluejaot ja niiden yhteensovittaminen;
kihlakunta-, rekisteri- ja lääninhallinto;
valtion ja kuntien välinen verkkoasiointi ja tietohallinto;
kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
ulkomaalaispolitiikka ja -hallinto sekä Suomen kansalaisuus;
pelastustoimi;
rajaturvallisuus ja meripelastustoimi.
15 §
Sisäministeriön toimialaSisäministeriön toimialaan kuuluvat:
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
maahanmuutto, kansainvälinen suojelu,
ja paluumuutto;
Suomen kansalaisuus;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
rajaturvallisuus ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
16 §
Puolustusministeriön toimialaPuolustusministeriön toimialaan kuuluvat:
puolustuspolitiikka;
puolustuspolitiikka;
sotilaallinen maanpuolustus;
sotilaallinen maanpuolustus;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta.
sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat:
puolustuspolitiikka;
sotilaallinen maanpuolustus;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta.
16 §
Puolustusministeriön toimialaPuolustusministeriön toimialaan kuuluvat:
puolustuspolitiikka;
sotilaallinen maanpuolustus;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta.
17 §
Valtiovarainministeriön toimialaValtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat:
talous- ja finanssipolitiikka;
talous- ja finanssipolitiikka;
talous- ja finanssipolitiikka;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
kansainväliset rahoituslaitokset;
kansainväliset rahoituslaitokset;
kansainväliset rahoituslaitokset;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeet ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtion yleinen tilastotoimi;
valtion yleinen tilastotoimi;
valtion yleinen tilastotoimi;
julkishallinnon yleinen kehittäminen sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittäminen;
hallinnon ohjausjärjestelmät ja organisointi sekä hallinnon kehittämisen toimintalinjat;
julkishallinnon yleinen kehittäminen sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittäminen;
aluehallinnon, lukuun ottamatta maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueita, ja valtion paikallishallinnon toimialuejaot ja niiden yhteensovittaminen;
valtion tietohallinnon, tietojenkäsittelyn ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet, hallinnon sähköinen asiointi ja valtioneuvoston yhteinen tietohallinto.
aluehallinnon, lukuun ottamatta maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueita, ja valtion paikallishallinnon toimialuejaot ja niiden yhteensovittaminen;
julkisen hallinnon tietopolitiikan, tiedonhallinnan ja sähköisen asioinnin yleiset perusteet;
valtionhallinnon tietohallinnon ohjaus, sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet sekä valtion ja kuntien tietohallintoyhteistyö;
julkisen hallinnon tietopolitiikan, tiedonhallinnan ja sähköisen asioinnin yleiset perusteet;
aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus, rekisterihallinto ja väestökirjanpito;
aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus;
Lupa- ja valvontaviraston yleishallinnollinen ohjaus;
kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;
hyvinvointialuejako, hyvinvointialueiden hallinnon, toiminnan ja talouden yleinen ohjaus, hyvinvointialueiden ohjauksen yhteensovittaminen sekä hyvinvointialueiden rahoitus;
kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus.
kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus;
kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus;
hyvinvointialuejako, hyvinvointialueiden hallinnon, toiminnan ja talouden yleinen ohjaus, hyvinvointialueiden ohjauksen yhteensovittaminen sekä hyvinvointialueiden rahoitus;
kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus;
kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus.
kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus;
kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus;
hyvinvointialuejako, hyvinvointialueiden hallinnon, toiminnan ja talouden yleinen ohjaus, hyvinvointialueiden ohjauksen yhteensovittaminen sekä hyvinvointialueiden rahoitus;
Ahvenanmaan maakunnan taloutta koskevat asiat;
väestökirjanpito.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat:
talous- ja finanssipolitiikka;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
kansainväliset rahoituslaitokset;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeet ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtion yleinen tilastotoimi;
hallinnon ohjausjärjestelmät ja organisointi sekä hallinnon kehittämisen toimintalinjat;
valtion tietohallinnon, tietojenkäsittelyn ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet, hallinnon sähköinen asiointi ja valtioneuvoston yhteinen tietohallinto.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat:
talous- ja finanssipolitiikka;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
kansainväliset rahoituslaitokset;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtion yleinen tilastotoimi;
julkishallinnon yleinen kehittäminen sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittäminen;
aluehallinnon, lukuun ottamatta maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueita, ja valtion paikallishallinnon toimialuejaot ja niiden yhteensovittaminen;
valtionhallinnon tietohallinnon ohjaus, sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet sekä valtion ja kuntien tietohallintoyhteistyö;
aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus, rekisterihallinto ja väestökirjanpito;
kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;
kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus.
17 §
Valtiovarainministeriön toimialaValtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat:
talous- ja finanssipolitiikka;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
kansainväliset rahoituslaitokset;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeet ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtion yleinen tilastotoimi;
hallinnon ohjausjärjestelmät ja organisointi sekä hallinnon kehittämisen toimintalinjat;
valtion tietohallinnon, tietojenkäsittelyn ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet, hallinnon sähköinen asiointi ja valtioneuvoston yhteinen tietohallinto.
17 §
Valtiovarainministeriön toimialaValtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat:
talous- ja finanssipolitiikka;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
kansainväliset rahoituslaitokset;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtion yleinen tilastotoimi;
julkishallinnon yleinen kehittäminen sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittäminen;
aluehallinnon, lukuun ottamatta maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueita, ja valtion paikallishallinnon toimialuejaot ja niiden yhteensovittaminen;
valtionhallinnon tietohallinnon ohjaus, sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet sekä valtion ja kuntien tietohallintoyhteistyö;
aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus, rekisterihallinto ja väestökirjanpito;
kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;
kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmän valvonta ja rahoitus.
18 §
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaOpetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat:
koulutus ja tiede;
tiede, koulutus ja lasten päivähoito;
tiede, koulutus ja varhaiskasvatus;
taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;
taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;
taide, kulttuuri, kulttuuriperintö, liikunta ja nuorisotyö;
arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi;
arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi;
arkisto- ja yleinen kirjastotoimi;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
opintotuki;
opintotuki;
opintotuki;
tekijänoikeus.
tekijänoikeus.
tekijänoikeus.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat:
koulutus ja tiede;
taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;
arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
opintotuki;
tekijänoikeus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat:
tiede, koulutus ja lasten päivähoito;
taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;
arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
opintotuki;
tekijänoikeus.
18 §
Opetusministeriön toimialaOpetusministeriön toimialaan kuuluvat:
koulutus ja tiede;
taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;
arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
opintotuki;
tekijänoikeus.
18 §
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaOpetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat:
tiede, koulutus ja lasten päivähoito;
taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;
arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
opintotuki;
tekijänoikeus.
19 §
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaMaa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat:
maatalous;
maatalous;
maatalous;
maaseudun kehittäminen;
maaseudun kehittäminen;
maaseudun kehittäminen;
metsätalous;
metsätalous;
metsätalous;
kala-, riista- ja porotalous;
kala-, riista- ja porotalous;
kala-, riista- ja porotalous;
elintarvikkeet;
elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
elintarvikkeet;
maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö;
maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
maanmittaus, paikkatietojen yhteiskäyttö ja kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat;
vesitalous.
maanmittaus, paikkatietojen yhteiskäyttö ja kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat;
vesitalous.
vesitalous.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat:
maatalous;
maaseudun kehittäminen;
metsätalous;
kala-, riista- ja porotalous;
elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö;
vesitalous.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat:
maatalous;
maaseudun kehittäminen;
metsätalous;
kala-, riista- ja porotalous;
elintarvikkeet;
maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
maanmittaus, paikkatietojen yhteiskäyttö ja kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat;
vesitalous.
19 §
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaMaa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat:
maatalous;
maaseudun kehittäminen;
metsätalous;
kala-, riista- ja porotalous;
elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö;
vesitalous.
19 §
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaMaa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat:
maatalous;
maaseudun kehittäminen;
metsätalous;
kala-, riista- ja porotalous;
elintarvikkeet;
maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
maanmittaus, paikkatietojen yhteiskäyttö ja kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat;
vesitalous.
20 §
Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaLiikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat:
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
ilmakehän tutkimus ja seuranta, sääpalvelut sekä fysikaalinen merentutkimus ja seuranta;
merentutkimus ja ilmakehän tutkimus sekä sääpalvelut;
ilmakehän tutkimus ja seuranta, sääpalvelut sekä fysikaalinen merentutkimus ja seuranta;
sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen;
sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen;
sähköinen viestintä ja postitoiminta;
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat:
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
merentutkimus ja ilmakehän tutkimus sekä sääpalvelut;
sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen;
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat:
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
ilmakehän tutkimus ja seuranta, sääpalvelut sekä fysikaalinen merentutkimus ja seuranta;
sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen;
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
20 §
Liikenne- ja viestintäministeriöLiikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat:
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
merentutkimus ja ilmakehän tutkimus sekä sääpalvelut;
sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen;
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
20 §
Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaLiikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat:
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
ilmakehän tutkimus ja seuranta, sääpalvelut sekä fysikaalinen merentutkimus ja seuranta;
sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen;
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
21 §
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaTyö- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat:
työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu;
elinkeinopolitiikka;
työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu;
työympäristökysymykset, työelämän yhdenvertaisuus, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu;
energiapolitiikka;
työympäristökysymykset, työelämän yhdenvertaisuus, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu;
teknologiapolitiikka ja tekninen turvallisuus;
alueiden kehittäminen ja maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet;
elinkeinopolitiikka;
markkinoiden toimivuus ja kilpailun edistäminen;
elinkeinopolitiikka;
energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen;
kuluttajapolitiikka ja elintarvikeasiat;
energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen;
innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja tekninen turvallisuus;
tuonti- ja vientipolitiikka, markkinoille pääsy ja yritysten kansainvälistyminen;
innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja tekninen turvallisuus;
markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka;
valtionyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka.
markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka;
siviilipalvelus;
elinvoimakeskusten ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnollinen ohjaus
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinen ohjaus;
elinvoimakeskusten ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnollinen ohjaus
työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuutto sekä maahanmuuttajien kotouttaminen.
maahanmuuttajien kotouttaminen.
työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuutto sekä maahanmuuttajien kotouttaminen.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat:
elinkeinopolitiikka;
energiapolitiikka;
teknologiapolitiikka ja tekninen turvallisuus;
markkinoiden toimivuus ja kilpailun edistäminen;
kuluttajapolitiikka ja elintarvikeasiat;
tuonti- ja vientipolitiikka, markkinoille pääsy ja yritysten kansainvälistyminen;
valtionyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat:
työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu;
työympäristökysymykset, työelämän yhdenvertaisuus, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu;
alueiden kehittäminen ja maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet;
elinkeinopolitiikka;
energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen;
innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja tekninen turvallisuus;
markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka;
siviilipalvelus;
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinen ohjaus;
maahanmuuttajien kotouttaminen.
21 §
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaKauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat:
elinkeinopolitiikka;
energiapolitiikka;
teknologiapolitiikka ja tekninen turvallisuus;
markkinoiden toimivuus ja kilpailun edistäminen;
kuluttajapolitiikka ja elintarvikeasiat;
tuonti- ja vientipolitiikka, markkinoille pääsy ja yritysten kansainvälistyminen;
valtionyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka.
21 §
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaTyö- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat:
työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu;
työympäristökysymykset, työelämän yhdenvertaisuus, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu;
alueiden kehittäminen ja maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet;
elinkeinopolitiikka;
energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen;
innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja tekninen turvallisuus;
markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka;
siviilipalvelus;
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinen ohjaus;
maahanmuuttajien kotouttaminen.
22 §
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaSosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat:
terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
lääkehuolto;
lääkehuolto;
terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta;
terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta;
toimeentuloturva;
toimeentuloturva;
vakuutusmarkkinoiden toiminta;
vakuutusmarkkinoiden toiminta;
työsuojelu;
työsuojelu;
naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat:
terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
lääkehuolto;
terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta;
toimeentuloturva;
vakuutusmarkkinoiden toiminta;
työsuojelu;
naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
22 §
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaSosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat:
terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
lääkehuolto;
terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta;
toimeentuloturva;
vakuutusmarkkinoiden toiminta;
työsuojelu;
naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
23 §
Työministeriön toimialaTyöministeriön toimialaan kuuluvat:
työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu;
työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu;
maahanmuutto, pakolaisuus ja paluumuutto;
rasismin ehkäisy ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen;
siviilipalvelus.
24 §
Ympäristöministeriön toimialaYmpäristöministeriön toimialaan kuuluvat:
ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta;
ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta;
alueiden käyttö;
alueiden käyttö;
luonnonsuojelu;
luonnonsuojelu;
rakentaminen;
rakentaminen;
asuminen.
asuminen.
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat:
ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta;
alueiden käyttö;
luonnonsuojelu;
rakentaminen;
asuminen.
24 §
Ympäristöministeriön toimialaYmpäristöministeriön toimialaan kuuluvat:
ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta;
alueiden käyttö;
luonnonsuojelu;
rakentaminen;
asuminen.
4 luku
Valtioneuvoston ministerivaliokunnat ja asioiden valmistelu
25 §
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokuntaUlko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoministeri, valtioneuvoston määräämä ulkoministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, puolustusministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri ja kolme muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä yhden ministerin valiokuntaan. Jos ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, valtioneuvoston määräämä ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, puolustusministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.
Sisäministeri osallistuu asian käsittelyyn valiokunnassa silloin, kun käsitellään hänen toimialaansa liittyviä kysymyksiä. Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.
Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.
Valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
Valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
25 §
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeri- valiokuntaUlko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri ja kolme muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä yhden ministerin valiokuntaan. Jos ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.
Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.
Valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
25 §
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokuntaUlko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, valtioneuvoston määräämä ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, puolustusministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.
Sisäministeri osallistuu asian käsittelyyn valiokunnassa silloin, kun käsitellään hänen toimialaansa liittyviä kysymyksiä. Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.
Valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
26 §
EU-ministerivaliokuntaEuroopan unionia koskevien asioiden valiokunnan (EU-ministerivaliokunta) puheenjohtaja-na on pääministeri sekä muina jäseninä valtioneuvoston määräämä valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, ulkoministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, oikeusministeri, valtiovarainministeri, maa- ja metsätalousministeri ja elinkeinoministeri sekä tarpeen vaatiessa muut ministerit, jotka valtioneuvosto määrää. Jäsenenä valiokunnassa on lisäksi kulloinkin se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.
Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunnan (EU-ministerivaliokunta) puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, oikeusministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, valtiovarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää kaksi ja joista kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä yhden ministerin jäseneksi valiokuntaan. Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.
Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunnan (EU-ministerivaliokunta) puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtioneuvoston määräämä valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, ulkoasiainministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, oikeusministeri, valtiovarainministeri, maa- ja metsätalousministeri ja elinkeinoministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää kaksi ja joista kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä enintään kaksi ministeriä jäseneksi valiokuntaan. Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.
Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunnan (EU-ministerivaliokunta) puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtioneuvoston määräämä valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, ulkoasiainministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, oikeusministeri, valtiovarainministeri, maa- ja metsätalousministeri ja elinkeinoministeri sekä tarpeen vaatiessa muut ministerit, jotka valtioneuvosto määrää. Jäsenenä valiokunnassa on lisäksi kulloinkin se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.
Valiokunnan on valmistavasti käsiteltävä ne Euroopan unionissa päätettävät asiat, jotka pääministeri määrää käsiteltäviksi valiokunnassa tai jotka se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu, saattaa käsiteltäviksi valiokunnassa taikka joiden käsittelemistä valiokunnassa muutoin pidetään aiheellisena.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuu-luu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä.
26 §
EU-ministerivaliokuntaEuroopan unionia koskevien asioiden valiokunnan (EU-ministerivaliokunta) puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtioneuvoston määräämä valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, ulkoasiainministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, oikeusministeri, valtiovarainministeri, maa- ja metsätalousministeri ja elinkeinoministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää kaksi ja joista kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä enintään kaksi ministeriä jäseneksi valiokuntaan. Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.
Valiokunnan on valmistavasti käsiteltävä ne Euroopan unionissa päätettävät asiat, jotka pääministeri määrää käsiteltäviksi valiokunnassa tai jotka se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu, saattaa käsiteltäviksi valiokunnassa taikka joiden käsittelemistä valiokunnassa muutoin pidetään aiheellisena.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä.
27 §
Raha-asiainvaliokuntaRaha-asiainvaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri ja kaksi muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää toisen ja joista toisena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä enintään kuusi ministeriä jäseniksi valiokuntaan. Jos valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.
Raha-asiainvaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri ja kaksi muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää toisen ja joista toisena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä enintään kaksi ministeriä jäseniksi valiokuntaan. Jos valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.
Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.
Valtioneuvosto määrää asiat, jotka niiden taloudellisen tai muun merkityksen vuoksi on ennen päätöksen tekemistä käsiteltävä raha-asiainvaliokunnassa.
27 §
Raha-asiainvaliokuntaRaha-asiainvaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri ja kaksi muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää toisen ja joista toisena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä enintään kuusi ministeriä jäseniksi valiokuntaan. Jos valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.
Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.
Valtioneuvosto määrää asiat, jotka niiden taloudellisen tai muun merkityksen vuoksi on ennen päätöksen tekemistä käsiteltävä raha-asiainvaliokunnassa.
28 §
Talouspoliittinen ministerivaliokuntaTalouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri, valtioneuvoston määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, elinkeinoministeri, työministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri, valtioneuvoston määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, työministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.
Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on valmistavasti käsiteltävä asiat, jotka koskevat:
kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;
kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;
julkisen talouden kehityksen pääsuunta-viivoja;
julkisen talouden kehityksen pääsuunta-viivoja;
muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.
muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.
Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on valmistavasti käsiteltävä asiat, jotka koskevat:
kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;
julkisen talouden kehityksen pääsuunta-viivoja;
muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.
28 §
Talouspoliittinen ministerivaliokuntaTalouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri, valtioneuvoston määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, elinkeinoministeri, työministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.
Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on valmistavasti käsiteltävä asiat, jotka koskevat:
kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;
julkisen talouden kehityksen pääsuunta-viivoja;
muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.
29 §
Valtioneuvoston kanslian lausuntoValtioneuvoston kanslian lausunto on hankittava silloin, kun muutetaan ministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä ministeriön tehtävistä.
29 §
Valtioneuvoston kanslian lausuntoValtioneuvoston kanslian lausunto on hankittava silloin, kun muutetaan ministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä ministeriön tehtävistä.
29 a §
Hallituksen esityksiä koskevien tietojen sekä esitysluonnosten toimittaminenAsianomaisen ministeriön on toimitettava tiedot valmisteilla olevista hallituksen esityksistä hallituksen lainsäädäntösuunnitelmaa varten valtioneuvoston kansliaan.
Luonnokset hallituksen esityksiksi on toimitettava valtioneuvoston kansliaan.
Valtioneuvoston kanslia voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitetuista tiedoista, niiden muodosta ja niiden toimittamisessa noudatettavista menettelyistä.
29 a §
Hallituksen esityksiä koskevien tietojen sekä esitysluonnosten toimittaminenAsianomaisen ministeriön on toimitettava tiedot valmisteilla olevista hallituksen esityksistä hallituksen lainsäädäntösuunnitelmaa varten valtioneuvoston kansliaan.
Luonnokset hallituksen esityksiksi on toimitettava valtioneuvoston kansliaan.
Valtioneuvoston kanslia voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitetuista tiedoista, niiden muodosta ja niiden toimittamisessa noudatettavista menettelyistä.
30 §
LaintarkastusLaki- ja asetusehdotukset on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tarkastettavaksi ei kuitenkaan tarvitse toimittaa asetusehdotusta, jos asia on yleiseltä merkitykseltään vähäinen.
30 §
LaintarkastusLaki- ja asetusehdotukset on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tarkastettavaksi ei kuitenkaan tarvitse toimittaa asetusehdotusta, jos asia on yleiseltä merkitykseltään vähäinen.
31 §
Valtiovarainministeriön lausuntoValtiovarainministeriön lausunto on hankittava silloin, kun jonkin muun ministeriön valmisteltavana olevalla asialla on huomattava kansantaloudellinen tai valtiontaloudellinen merkitys.
Valtiovarainministeriön lausunto on hankittava myös silloin, kun on tarvetta saattaa raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi talousarviokäsittelystä erillisenä määrärahan talousarvioesitykseen ottamista tai talousarviossa olevan määrärahan käyttöperusteiden muuttamista koskeva asia.
Ministeriön on annettava valtiovarainministeriölle kansan- ja valtiontaloudellisten seikkojen arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot, ennen kuin kansan- tai valtiontaloudellisesti merkittävä asia esitellään päätöksentekoa taikka raha-asiainvaliokunnan tai talouspoliittisen ministerivaliokunnan valmistelevaa käsittelyä varten, ja neuvoteltava tarpeen mukaan asiasta valtiovarainministeriön kanssa.
31 §
Valtiovarainministeriön lausuntoValtiovarainministeriön lausunto on hankittava silloin, kun jonkin muun ministeriön valmisteltavana olevalla asialla on huomattava kansantaloudellinen tai valtiontaloudellinen merkitys.
Valtiovarainministeriön lausunto on hankittava myös silloin, kun on tarvetta saattaa raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi talousarviokäsittelystä erillisenä määrärahan talousarvioesitykseen ottamista tai talousarviossa olevan määrärahan käyttöperusteiden muuttamista koskeva asia.
Ministeriön on annettava valtiovarainministeriölle kansan- ja valtiontaloudellisten seikkojen arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot, ennen kuin kansan- tai valtiontaloudellisesti merkittävä asia esitellään päätöksentekoa taikka raha-asiainvaliokunnan tai talouspoliittisen ministerivaliokunnan valmistelevaa käsittelyä varten, ja neuvoteltava tarpeen mukaan asiasta valtiovarainministeriön kanssa.
32 §
Esittelylupa toiselta ministeriöltäToimivaltaiselta ministeriöltä on pyydettävä lupa esittelemiseen silloin, kun ministeriössä käsiteltävänä oleva asia kuuluu toisen ministeriön toimialaan.
32 §
Esittelylupa toiselta ministeriöltäToimivaltaiselta ministeriöltä on pyydettävä lupa esittelemiseen silloin, kun ministeriössä käsiteltävänä oleva asia kuuluu toisen ministeriön toimialaan.
5 luku
Asioiden käsittely valtioneuvostossa ja ministeriöissä
33 §
Käsittelyn lykkääminenValtioneuvoston jäsen voi saada asian käsittelyn yleisistunnossa lykätyksi seuraavaan istuntoon asiaan perehtymistä varten.
Kukin valtioneuvoston jäsen voi käyttää 1 momentissa säädettyä oikeutta samassa asiassa vain kerran.
Kukin valtioneuvoston jäsen voi käyttää 1 momentissa säädettyä oikeutta samassa asiassa vain kerran ja vain osallistuessaan asian käsittelyyn ensimmäistä kertaa.
Asian käsittelyä voidaan lykätä enintään kolme kertaa.
33 §
Käsittelyn lykkääminenValtioneuvoston jäsen voi saada asian käsittelyn yleisistunnossa lykätyksi seuraavaan istuntoon asiaan perehtymistä varten.
Kukin valtioneuvoston jäsen voi käyttää 1 momentissa säädettyä oikeutta samassa asiassa vain kerran.
Asian käsittelyä voidaan lykätä enintään kolme kertaa.
34 §
Valtioneuvoston esittelijätValtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa. Valtioneuvosto voi lisäksi määrätä esittelijäkseen ministeriön virkamiehen, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon ja jota voidaan pitää tehtävään soveltuvana.
34 §
Valtioneuvoston esittelijätValtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa. Valtioneuvosto voi lisäksi määrätä esittelijäkseen ministeriön virkamiehen, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon ja jota voidaan pitää tehtävään soveltuvana.
35 §
Ministeriön esittelijätMinisteriössä esittelevät asioita valtioneuvoston esittelijöinä toimivat ministeriön virkamiehet ja ne virkamiehet, joiden tehtäviin se on säädetty kuuluvaksi, sekä ne ministeriön muut virkamiehet, jotka ministeriö siihen on määrännyt.
35 §
Ministeriön esittelijätMinisteriössä esittelevät asioita valtioneuvoston esittelijöinä toimivat ministeriön virkamiehet ja ne virkamiehet, joiden tehtäviin se on säädetty kuuluvaksi, sekä ne ministeriön muut virkamiehet, jotka ministeriö siihen on määrännyt.
36 §
Päätösvallan siirtäminen virkamiehelleMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa.
Ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi voidaan antaa asiat, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä ja jotka koskevat:
määrärahojen jakoa, lupien myöntämistä, tukien antamista ja muuta niihin rinnastettavaa päätöksentekoa;
määrärahojen jakoa, lupien myöntämistä, tukien antamista ja muuta niihin rinnastettavaa päätöksentekoa;
tulostavoitteiden asettamista, ministeriön toimintaan käytettäviä määrärahoja, henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa ja järjestystä;
tulostavoitteiden asettamista, ministeriön toimintaan käytettäviä määrärahoja, henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa ja järjestystä;
ministeriön lausunnon antamista;
ministeriön lausunnon antamista;
hallinnonalan määräyksiä ja ohjeita.
hallinnonalan määräyksiä ja ohjeita.
Ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi voidaan antaa asiat, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä ja jotka koskevat:
määrärahojen jakoa, lupien myöntämistä, tukien antamista ja muuta niihin rinnastettavaa päätöksentekoa;
tulostavoitteiden asettamista, ministeriön toimintaan käytettäviä määrärahoja, henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa ja järjestystä;
ministeriön lausunnon antamista;
hallinnonalan määräyksiä ja ohjeita.
36 §
Päätösvallan siirtäminen virkamiehelleMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa.
Ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi voidaan antaa asiat, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä ja jotka koskevat:
määrärahojen jakoa, lupien myöntämistä, tukien antamista ja muuta niihin rinnastettavaa päätöksentekoa;
tulostavoitteiden asettamista, ministeriön toimintaan käytettäviä määrärahoja, henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa ja järjestystä;
ministeriön lausunnon antamista;
hallinnonalan määräyksiä ja ohjeita.
37 §
Oikeus päätösvallan pidättämiseenPääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja kansliapäällikkö sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka heidän alaisensa muutoin saisi ratkaista.
Valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja kansliapäällikkö sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka heidän alaisensa muutoin saisi ratkaista.
37 §
Oikeus päätösvallan pidättämiseenValtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja kansliapäällikkö sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka heidän alaisensa muutoin saisi ratkaista.
37 §
Oikeus päätösvallan pidättämiseenPääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja kansliapäällikkö sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka heidän alaisensa muutoin saisi ratkaista.
38 §
Ratkaisu ilman esittelyäAsia ratkaistaan ministeriössä virkamiehen esittelystä, jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa.
38 §
Ratkaisu ilman esittelyäAsia ratkaistaan ministeriössä virkamiehen esittelystä, jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa.
39 §
PöytäkirjaEsittelystä tasavallan presidentille, valtioneuvoston yleisistunnosta sekä valtioneuvoston valiokunnista pidetään pöytäkirjaa.
Valtioneuvoston pöytäkirjan tarkastaa ja oikeaksi vahvistaa esittelijä, minkä jälkeen pöytäkirja toimitetaan ministerin tarkastettavaksi. Otteen pöytäkirjasta todistaa oikeaksi pöytäkirjanpitäjä.
Valiokunnan pöytäkirjan vahvistaa oikeaksi valiokunnan sihteeri.
39 §
PöytäkirjaEsittelystä tasavallan presidentille, valtioneuvoston yleisistunnosta sekä valtioneuvoston valiokunnista pidetään pöytäkirjaa.
Valtioneuvoston pöytäkirjan tarkastaa ja oikeaksi vahvistaa esittelijä, minkä jälkeen pöytäkirja toimitetaan ministerin tarkastettavaksi. Otteen pöytäkirjasta todistaa oikeaksi pöytäkirjanpitäjä.
Valiokunnan pöytäkirjan vahvistaa oikeaksi valiokunnan sihteeri.
40 §
Oikeuskanslerin tarkastusOikeuskanslerin tarkastettaviksi on jokaiselta kuukaudelta kahden seuraavan kuukauden kuluessa toimitettava tasavallan presidentin esittelyjen ja valtioneuvoston yleisistuntojen pöytäkirjat.
40 §
Oikeuskanslerin tarkastusOikeuskanslerin tarkastettaviksi on jokaiselta kuukaudelta kahden seuraavan kuukauden kuluessa toimitettava tasavallan presidentin esittelyjen ja valtioneuvoston yleisistuntojen pöytäkirjat.
41 §
ToimituskirjaToimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai päätöstä koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin vahvistettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.
Toimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai päätöstä koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin allekirjoitettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.
Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan vahvistettava ja esittelijän varmennettava. Jos virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, hän vahvistaa toimituskirjan yksin.
Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan allekirjoitettava ja esittelijän varmennettava. Jos virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, hän allekirjoittaa toimituskirjan yksin.
Vahvistamalla ja varmentamalla toimituskirja tai ilmoitus todennetaan, että se on päätöksen mukainen.
Varmentaja vastaa siitä, että toimituskirja tai ilmoitus on päätöksen mukainen.
41 §
ToimituskirjaToimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai päätöstä koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin allekirjoitettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.
Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan allekirjoitettava ja esittelijän varmennettava. Jos virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, hän allekirjoittaa toimituskirjan yksin.
Varmentaja vastaa siitä, että toimituskirja tai ilmoitus on päätöksen mukainen.
41 §
ToimituskirjaToimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai päätöstä koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin vahvistettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.
Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan vahvistettava ja esittelijän varmennettava. Jos virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, hän vahvistaa toimituskirjan yksin.
Vahvistamalla ja varmentamalla toimituskirja tai ilmoitus todennetaan, että se on päätöksen mukainen.
41 a §
Eräiden asiakirjojen vahvistaminen ja varmentaminenEduskunnalle annettavan hallituksen kertomuksen ja kirjelmän vahvistaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu. Jos asia kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana asiasta päätettäessä toimineen ministerin alaan, asiakirjan varmentaa kuitenkin asian esittelijä.
Eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen, kertomuksen ja kirjelmän allekirjoittaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu. Jos asia kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana asiasta päätettäessä toimineen ministerin alaan, asiakirjan varmentaa kuitenkin asian esittelijä.
Eduskunnalle annettavan hallituksen kertomuksen ja kirjelmän allekirjoittaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu. Jos asia kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana asiasta päätettäessä toimineen ministerin alaan, asiakirjan varmentaa kuitenkin asian esittelijä. Hallituksen esityksiä sekä valtioneuvoston kirjelmiä, selontekoja ja tiedonantoja koskevan valtioneuvoston yleisistunnon yhteisen päätösasiakirjan allekirjoittaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.
Valtioneuvoston asetuksen vahvistaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu, ja varmentaa asian esittelijä.
41 a §
Eräiden asiakirjojen allekirjoittaminenEduskunnalle annettavan hallituksen esityksen, kertomuksen ja kirjelmän allekirjoittaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu. Jos asia kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana asiasta päätettäessä toimineen ministerin alaan, asiakirjan varmentaa kuitenkin asian esittelijä.
41 a §
Eräiden asiakirjojen allekirjoittaminenEduskunnalle annettavan hallituksen kertomuksen ja kirjelmän allekirjoittaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu. Jos asia kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana asiasta päätettäessä toimineen ministerin alaan, asiakirjan varmentaa kuitenkin asian esittelijä. Hallituksen esityksiä sekä valtioneuvoston kirjelmiä, selontekoja ja tiedonantoja koskevan valtioneuvoston yleisistunnon yhteisen päätösasiakirjan allekirjoittaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.
41 a §
Eräiden asiakirjojen vahvistaminen ja varmentaminenEduskunnalle annettavan hallituksen kertomuksen ja kirjelmän vahvistaa valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri ja varmentaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu. Jos asia kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana asiasta päätettäessä toimineen ministerin alaan, asiakirjan varmentaa kuitenkin asian esittelijä.
Valtioneuvoston asetuksen vahvistaa se ministeri, jonka alaan asia kuuluu, ja varmentaa asian esittelijä.
6 luku
Ministeriön virkamiehiä koskevat säännökset
42 §
Virkamiesten nimittämistoimivaltaMinisteriön virkamiehistä valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, budjettineuvoksen ja muun neuvoksen sekä neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto.
Ministeriön virkamiehistä valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, budjettineuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto.
42 §
Virkamiesten nimittämistoimivaltaMinisteriön virkamiehistä valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, budjettineuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto.
Nimittämisestä ulkoasiainhallinnon virkoihin säädetään erikseen.
42 §
Virkamiesten nimittämistoimivaltaMinisteriön virkamiehistä valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, budjettineuvoksen ja muun neuvoksen sekä neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto.
43 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
valtiosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hankittu pätevyys sekä tehtävän edellyttämä kokemus;
valtiosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hankittu pätevyys sekä tehtävän edellyttämä kokemus;
2 kohta on kumottu A:lla 23.4.2015/527.
valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, kansliapäälliköllä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, kansliapäälliköllä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
2 kohta on kumottu A:lla 23.4.2015/527.
apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja muulla yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja muulla yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
valtiosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hankittu pätevyys sekä tehtävän edellyttämä kokemus;
valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, kansliapäälliköllä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja muulla yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Lisävaatimuksista säädetään ministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
Muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten samoin kuin ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
43 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
valtiosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hankittu pätevyys sekä tehtävän edellyttämä kokemus;
valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, kansliapäälliköllä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja muulla yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Lisävaatimuksista säädetään ministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
Muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten samoin kuin ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
44 §
Valtiosihteerin tehtävätPääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna:
edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;
edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;
johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;
johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;
huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa;
huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa;
käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa.
käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa.
Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna:
edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;
johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;
huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa;
käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa.
Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana:
edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;
edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;
ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;
ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;
huolehtia yhdessä kansliapäällikön kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;
huolehtia yhdessä kansliapäällikön kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;
avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;
avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;
edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti;
edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti;
hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.
hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.
Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana:
edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;
ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;
huolehtia yhdessä kansliapäällikön kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;
avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;
edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti;
hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.
44 §
Valtiosihteerin tehtävätPääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna:
edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;
johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;
huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa;
käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa.
Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana:
edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;
ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;
huolehtia yhdessä kansliapäällikön kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;
avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;
edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti;
hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.
44 a §
Valtiosihteerin nimittäminen ja toimiala (23.4.2015/527)Valtiosihteerin nimityksen esittelee valtioneuvoston kanslia. Ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri määrätään toimimaan niissä ministeriöissä, joihin ministeri on määrätty käsittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita.
Ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri määrätään toimimaan myös niissä ministeriöissä, joihin ministeri on määrätty käsittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita.
Määräys annetaan nimittämiskirjassa.
Valtiosihteerin toimiala vastaa ministerin toimialaa.
44 a §
Valtiosihteerin toimialaMinisterin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri määrätään toimimaan myös niissä ministeriöissä, joihin ministeri on määrätty käsittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita.
Määräys annetaan nimittämiskirjassa.
Valtiosihteerin toimiala vastaa ministerin toimialaa.
45 §
Kansliapäällikön tehtävätKansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
vastata ministeriön toimivuudesta ja huolehtia, että ministeriön tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriössä sekä virkamiesyhteistyön järjestämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriössä sekä virkamiesyhteistyön järjestämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata ministeriön hallinnonalan organisaation ylläpidosta ja kehittämisestä;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä.
vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä;
huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.
huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.
Kansliapäällikön tulee johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata ministeriön toimivuudesta ja huolehtia, että ministeriön tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata ministeriön hallinnonalan organisaation ylläpidosta ja kehittämisestä;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä.
Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriössä sekä virkamiesyhteistyön järjestämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä;
huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.
Lisäksi kansliapäällikön tehtävänä on yhteensovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa muiden ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen toiminnan kanssa.
45 §
Kansliapäällikön tehtävätKansliapäällikön tulee johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata ministeriön toimivuudesta ja huolehtia, että ministeriön tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata ministeriön hallinnonalan organisaation ylläpidosta ja kehittämisestä;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä.
45 §
Kansliapäällikön tehtävätKansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriössä sekä virkamiesyhteistyön järjestämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä;
huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.
45 a §
Ministerin erityisavustajaErityisavustajan nimittää pääministeri ministerin esityksestä.
Erityisavustaja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriön esittelijänä.
Erityisavustajalle on annettava ne tiedot, jotka hän tarvitsee tehtävänsä hoitamiseksi. Erityisavustajan on annettava virkamiehelle tämän tehtävien hoitamiseen tarvitsemat tiedot.
Erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin sekä muihin suunnittelu- ja valmistelukokouksiin.
45 a §
Ministerin erityisavustajaErityisavustajan nimittää pääministeri ministerin esityksestä.
Erityisavustaja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriön esittelijänä.
Erityisavustajalle on annettava ne tiedot, jotka hän tarvitsee tehtävänsä hoitamiseksi. Erityisavustajan on annettava virkamiehelle tämän tehtävien hoitamiseen tarvitsemat tiedot.
Erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin sekä muihin suunnittelu- ja valmistelukokouksiin.
7 luku
Erinäiset säännökset
46 §
Avoimen kirjeen julkaiseminenValtioneuvoston jäsenen nimittämistä koskeva tasavallan presidentin avoin kirje julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
46 §
Avoimen kirjeen julkaiseminenValtioneuvoston jäsenen nimittämistä koskeva tasavallan presidentin avoin kirje julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
47 §
Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden viestintäValtioneuvoston kanslia huolehtii valtioneuvoston ja sen ministeriöiden viestinnän tehtävistä yhteistyössä asianomaisen ministeriön ja sen toimintayksiköiden kanssa. Asianomainen ministeri ja kansliapäällikkö tekevät esityksen viestinnän tarpeista ja painopisteistä sekä päättävät viestinnän sisällöstä.
Ministeriöiden tulee vastaanottaa, rekisteröidä ja arkistoida saapuvat kirjeet ja muut asiakirjat siten kuin arkistolaissa (831/1994) ja julkisuuslainsäädännössä edellytetään. Ministeriön asiakirjoista on pyydettäessä annettava oikeiksi todistetut jäljennökset.
Ministeriön viestinnän tehtävistä vastaavalle virkamiehelle on annettava ne tiedot, jotka hän tarvitsee tehtävänsä hoitamiseksi.
47 §
Kirjaamo ja arkistoMinisteriöiden tulee vastaanottaa, rekisteröidä ja arkistoida saapuvat kirjeet ja muut asiakirjat siten kuin arkistolaissa (831/1994) ja julkisuuslainsäädännössä edellytetään. Ministeriön asiakirjoista on pyydettäessä annettava oikeiksi todistetut jäljennökset.
48 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu valtioneuvoston ohjesääntö (1522/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu valtioneuvoston ohjesääntö (1522/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
48 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu valtioneuvoston ohjesääntö (1522/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
662/2003
Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä heinäkuuta 2003.
284/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004.
1401/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
1235/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
325/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.
494/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.
654/2007
Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä kesäkuuta 2007.
1021/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
1143/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
905/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
309/2010
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.
520/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2011.
Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan virantäyttömenettelyyn sovelletaan kuitenkin asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
777/2011
Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
970/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2011.
1575/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
92/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
387/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1028/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
882/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
451/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014.
1445/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
160/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.
527/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa avoinna oleviksi ilmoitetut 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut virat ja määräaikaiset virkasuhteet täytetään noudattaen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
1736/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
1208/2016
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä helmikuuta 2017.
333/2017
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä kesäkuuta 2017.
964/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
200/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2018.
1467/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
1280/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
130/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022.
1006/2023
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä marraskuuta 2023.
1116/2023
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
1435/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.
137/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2026.