Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1166/2015 | 2016-01-01 | muutt. 12 §:ää | |
| 1511/2016 | 2017-01-01 | kum. 8 ja 10 §, muutt. 5, 7 ja 12 §:ää, lis. 13 a ... | 6 |
| 982/2018 | 2019-01-01 | muutt. 5 §:ää | 5 |
| 1506/2019 | 2020-01-01 | muutt. 6 § | 19 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Liikenneturva ja sen tarkoitusLiikenneturva, ruotsinkieliseltä nimeltään Trafikskyddet, on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä.
Liikenneturvan tarkoituksena on liikenneturvallisuuden edistäminen tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen keinoin.
1 §
Liikenneturva ja sen tarkoitusLiikenneturva, ruotsinkieliseltä nimeltään Trafikskyddet, on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä.
Liikenneturvan tarkoituksena on liikenneturvallisuuden edistäminen tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen keinoin.
2 §
OikeustoimikelpoisuusLiikenneturvan kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on voimassa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n 1 momentissa säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä.
Liikenneturvan kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on voimassa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n 1 momentissa säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä.
2 §
OikeustoimikelpoisuusLiikenneturvan kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on voimassa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n 1 momentissa säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä.
3 §
Liikenneturvan tehtävätLiikenneturvan tehtävänä on:
harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa;
harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa;
harjoittaa Liikenneturvan toimintaa palvelevaa tutkimusta;
harjoittaa Liikenneturvan toimintaa palvelevaa tutkimusta;
opastaa ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjen liikenneturvallisuustyötä; sekä
opastaa ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjen liikenneturvallisuustyötä; sekä
tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi.
tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi.
Liikenneturvan tehtävänä on:
harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa;
harjoittaa Liikenneturvan toimintaa palvelevaa tutkimusta;
opastaa ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjen liikenneturvallisuustyötä; sekä
tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi.
3 §
Liikenneturvan tehtävätLiikenneturvan tehtävänä on:
harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa;
harjoittaa Liikenneturvan toimintaa palvelevaa tutkimusta;
opastaa ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjen liikenneturvallisuustyötä; sekä
tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi.
4 §
Jäsenyys LiikenneturvassaLiikenneturvan jäseniksi voidaan hyväksyä sellaiset valtakunnalliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toimialaan tai tehtäviin liikenneturvallisuuden edistäminen kuuluu tai läheisesti liittyy.
4 §
Jäsenyys LiikenneturvassaLiikenneturvan jäseniksi voidaan hyväksyä sellaiset valtakunnalliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toimialaan tai tehtäviin liikenneturvallisuuden edistäminen kuuluu tai läheisesti liittyy.
5 §
Liikenneturvan toimielimetLiikenneturvan toimielimiä ovat keskusjärjestön kokous ja hallitus. Liikenneturvalla on toimitusjohtaja. Muista toimielimistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Keskusjärjestön kokouksen muodostavat keskusjärjestön jäsenet.
Hallituksessa on puheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, jotka edustavat opetus- ja kulttuuriministeriötä, sisäministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Väylävirastoa. Keskusjärjestön kokous valitsee seitsemän jäsentä, joiden joukossa tulee olla eri tienkäyttäjäryhmiä edustettuina. Kullekin jäsenelle määrätään tai valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja muut jäsenet määrätään tai valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kunakin kalenterivuonna kuitenkin puolet jäsenistä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Hallituksessa on puheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, jotka edustavat liikenne- ja viestintäministeriötä, opetusministeriötä, sisäasiainministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Keskusjärjestön kokous valitsee seitsemän jäsentä, joiden joukossa tulee olla eri tienkäyttäjäryhmiä edustettuina. Kullekin jäsenelle määrätään tai valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja muut jäsenet määrätään tai valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kunakin kalenterivuonna kuitenkin puolet jäsenistä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Hallituksessa on puheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, jotka edustavat opetus- ja kulttuuriministeriötä, sisäministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Liikennevirastoa. Keskusjärjestön kokous valitsee seitsemän jäsentä, joiden joukossa tulee olla eri tienkäyttäjäryhmiä edustettuina. Kullekin jäsenelle määrätään tai valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja muut jäsenet määrätään tai valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kunakin kalenterivuonna kuitenkin puolet jäsenistä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Jos ministeriötä tai Väylävirastoa edustava jäsen tai varajäsen hallituksessa kesken toimikauden eroaa tai on pysyvästi esteellinen hoitamaan tehtävää, asianomainen taho määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Jos ministeriötä edustava jäsen tai varajäsen hallituksessa eroaa tai kuolee kesken toimikauden, liikenne- ja viestintäministeriö määrää asianomaista ministeriötä kuultuaan hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Jos ministeriötä tai Liikennevirastoa edustava jäsen tai varajäsen hallituksessa kesken toimikauden eroaa tai on pysyvästi esteellinen hoitamaan tehtävää, asianomainen taho määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
5 §
Liikenneturvan toimielimetLiikenneturvan toimielimiä ovat keskusjärjestön kokous ja hallitus. Liikenneturvalla on toimitusjohtaja. Muista toimielimistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Keskusjärjestön kokouksen muodostavat keskusjärjestön jäsenet.
Hallituksessa on puheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, jotka edustavat liikenne- ja viestintäministeriötä, opetusministeriötä, sisäasiainministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Keskusjärjestön kokous valitsee seitsemän jäsentä, joiden joukossa tulee olla eri tienkäyttäjäryhmiä edustettuina. Kullekin jäsenelle määrätään tai valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja muut jäsenet määrätään tai valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kunakin kalenterivuonna kuitenkin puolet jäsenistä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Jos ministeriötä edustava jäsen tai varajäsen hallituksessa eroaa tai kuolee kesken toimikauden, liikenne- ja viestintäministeriö määrää asianomaista ministeriötä kuultuaan hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
5 §
Liikenneturvan toimielimetLiikenneturvan toimielimiä ovat keskusjärjestön kokous ja hallitus. Liikenneturvalla on toimitusjohtaja. Muista toimielimistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Keskusjärjestön kokouksen muodostavat keskusjärjestön jäsenet.
Hallituksessa on puheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, jotka edustavat opetus- ja kulttuuriministeriötä, sisäministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Väylävirastoa. Keskusjärjestön kokous valitsee seitsemän jäsentä, joiden joukossa tulee olla eri tienkäyttäjäryhmiä edustettuina. Kullekin jäsenelle määrätään tai valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja muut jäsenet määrätään tai valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kunakin kalenterivuonna kuitenkin puolet jäsenistä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Jos ministeriötä tai Väylävirastoa edustava jäsen tai varajäsen hallituksessa kesken toimikauden eroaa tai on pysyvästi esteellinen hoitamaan tehtävää, asianomainen taho määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
6 §
Toimielinten tehtävätKeskusjärjestön kokouksessa:
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
päätetään mahdollisesta jäsenmaksusta ja sen määrästä seuraavaksi toimintavuodeksi;
päätetään mahdollisesta jäsenmaksusta ja sen määrästä seuraavaksi toimintavuodeksi;
valitaan ne hallituksen jäsenet, joiden valinta 5 §:n 3 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle;
valitaan ne hallituksen jäsenet, joiden valinta 5 §:n 3 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle;
valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat; ja
valitaan yksi tilintarkastaja ja tämän varamies, jonka valinta 12 §:n 2 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle; ja
määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot seuraavaksi toimintavuodeksi.
määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot seuraavaksi toimintavuodeksi.
Keskusjärjestön kokouksessa:
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
päätetään mahdollisesta jäsenmaksusta ja sen määrästä seuraavaksi toimintavuodeksi;
valitaan ne hallituksen jäsenet, joiden valinta 5 §:n 3 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle;
valitaan yksi tilintarkastaja ja tämän varamies, jonka valinta 12 §:n 2 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle; ja
määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot seuraavaksi toimintavuodeksi.
Hallituksen tehtävänä on:
vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
päättää Liikenneturvan jäsenten ottamisesta ja erottamisesta;
päättää Liikenneturvan jäsenten ottamisesta ja erottamisesta;
ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja määrätä hänen palkkaetunsa sekä määrätä toimitusjohtajalle sijainen;
ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja määrätä hänen palkkaetunsa sekä määrätä toimitusjohtajalle sijainen;
vahvistaa Liikenneturvan työjärjestys; ja
vahvistaa Liikenneturvan työjärjestys; ja
käyttää muutoinkin Liikenneturvan ylintä päätösvaltaa asioissa, jotka eivät 1 momentin mukaan kuulu keskusjärjestön kokouksen päätösvaltaan.
käyttää muutoinkin Liikenneturvan ylintä päätösvaltaa asioissa, jotka eivät 1 momentin mukaan kuulu keskusjärjestön kokouksen päätösvaltaan.
Hallituksen tehtävänä on:
vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
päättää Liikenneturvan jäsenten ottamisesta ja erottamisesta;
ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja määrätä hänen palkkaetunsa sekä määrätä toimitusjohtajalle sijainen;
vahvistaa Liikenneturvan työjärjestys; ja
käyttää muutoinkin Liikenneturvan ylintä päätösvaltaa asioissa, jotka eivät 1 momentin mukaan kuulu keskusjärjestön kokouksen päätösvaltaan.
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
huolehtia Liikenneturvan talouden ja varojen hoidosta;
huolehtia Liikenneturvan talouden ja varojen hoidosta;
valmistella hallituksessa käsiteltävät asiat;
valmistella hallituksessa käsiteltävät asiat;
panna täytäntöön hallituksen päätökset; ja
panna täytäntöön hallituksen päätökset; ja
johtaa Liikenneturvan toimintaa työjärjestyksen mukaisesti ja suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle.
johtaa Liikenneturvan toimintaa työjärjestyksen mukaisesti ja suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle.
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
huolehtia Liikenneturvan talouden ja varojen hoidosta;
valmistella hallituksessa käsiteltävät asiat;
panna täytäntöön hallituksen päätökset; ja
johtaa Liikenneturvan toimintaa työjärjestyksen mukaisesti ja suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle.
Keskusjärjestön kokouksen ja hallituksen muista tehtävistä, 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen muiden toimielinten tehtävistä sekä toimielinten toiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
6 §
Toimielinten tehtävätKeskusjärjestön kokouksessa:
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
päätetään mahdollisesta jäsenmaksusta ja sen määrästä seuraavaksi toimintavuodeksi;
valitaan ne hallituksen jäsenet, joiden valinta 5 §:n 3 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle;
valitaan yksi tilintarkastaja ja tämän varamies, jonka valinta 12 §:n 2 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle; ja
määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot seuraavaksi toimintavuodeksi.
Hallituksen tehtävänä on:
vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
päättää Liikenneturvan jäsenten ottamisesta ja erottamisesta;
ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja määrätä hänen palkkaetunsa sekä määrätä toimitusjohtajalle sijainen;
vahvistaa Liikenneturvan työjärjestys; ja
käyttää muutoinkin Liikenneturvan ylintä päätösvaltaa asioissa, jotka eivät 1 momentin mukaan kuulu keskusjärjestön kokouksen päätösvaltaan.
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
huolehtia Liikenneturvan talouden ja varojen hoidosta;
valmistella hallituksessa käsiteltävät asiat;
panna täytäntöön hallituksen päätökset; ja
johtaa Liikenneturvan toimintaa työjärjestyksen mukaisesti ja suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle.
Keskusjärjestön kokouksen ja hallituksen muista tehtävistä, 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen muiden toimielinten tehtävistä sekä toimielinten toiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
7 §
Toiminnan rahoitusLiikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja. Liikenneturvalle myönnettävään valtionavustukseen ja sen käytön valvontaan sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Liikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää liikennevakuutuslain (279/1959) 18 a §:n 1 momentin mukaisella liikenneturvallisuuden edistämiseen tarkoitetulla maksulla kerättyjä varoja.
Liikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja. Liikenneturvalle myönnettävään valtionavustukseen ja sen käytön valvontaan sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Liikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää myös muita tähän tarkoitukseen osoitettuja varoja sekä mahdollisista jäsenmaksuista ja suoritemaksuista kertyviä tuloja.
7 §
Toiminnan rahoitusLiikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää liikennevakuutuslain (279/1959) 18 a §:n 1 momentin mukaisella liikenneturvallisuuden edistämiseen tarkoitetulla maksulla kerättyjä varoja.
Liikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää myös muita tähän tarkoitukseen osoitettuja varoja sekä mahdollisista jäsenmaksuista ja suoritemaksuista kertyviä tuloja.
8 §
Yleishallinto-oikeudellisten periaatteiden soveltaminenLiikenneturvan julkisten hallintotehtävien hoitamisessa on soveltuvin osin noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982), lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja kielilakia (148/1922).
Liikenneturvan hallituksen jäsenet ja sen toimihenkilöt hoitavat Liikenneturvalle tämän lain mukaisesti annettuja julkisia hallintotehtäviä virkavastuulla.
Valitus Liikenneturvan päätökseen, jolla on ratkaistu tiedon saantia asiakirjasta koskeva asia, tehdään hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.
9 §
MaksutLiikenneturvan julkisiin hallintotehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion maksuperustelain (150/1992) 4–6 §:ssä säädetään. Mainituista suoritteista perittävistä maksuista voidaan säätää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelain 8 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
Liikenneturvan julkisiin hallintotehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion maksuperustelain (150/1992) 4–6 §:ssä säädetään. Mainituista suoritteista perittävistä maksuista voidaan säätää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelain 8 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
9 §
MaksutLiikenneturvan julkisiin hallintotehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion maksuperustelain (150/1992) 4–6 §:ssä säädetään. Mainituista suoritteista perittävistä maksuista voidaan säätää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelain 8 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
10 §
Toiminnan valvontaLiikenne- ja viestintäministeriö ohjaa ja valvoo Liikenneturvan toimintaa ja vahvistaa vuosittain varojen käyttösuunnitelman. Liikenneturvan tulee toimittaa ministeriölle valvontaa varten tarvittavat asiakirjat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
Liikenne- ja viestintäministeriö pitää luetteloa henkilöistä, joilla on oikeus Liikenneturvan nimen kirjoittamiseen ja antaa luettelosta tietoja ja otteita.
11 §
Yhdistyslain säännösten soveltaminenKeskusjärjestöstä ja sen jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä yhdistyslain 6 §:n 2 momentissa, 9, 11–15, 20, 24, 26, 31–34 §:ssä ja 35 §:n 1 ja 2 momentissa, 36, 37 sekä 39 §:ssä säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joista yhdistyslain mukaan määrätään yhdistyksen säännöissä.
Keskusjärjestöstä ja sen jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä yhdistyslain 6 §:n 2 momentissa, 9, 11―15, 20, 24, 26, 31―34 §:ssä ja 35 §:n 1 ja 2 momentissa, 36, 37 sekä 39 §:ssä säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joista yhdistyslain mukaan määrätään yhdistyksen säännöissä.
11 §
Yhdistyslain säännösten soveltaminenKeskusjärjestöstä ja sen jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä yhdistyslain 6 §:n 2 momentissa, 9, 11–15, 20, 24, 26, 31–34 §:ssä ja 35 §:n 1 ja 2 momentissa, 36, 37 sekä 39 §:ssä säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joista yhdistyslain mukaan määrätään yhdistyksen säännöissä.
12 §
Kirjanpito ja tilintarkastusLiikenneturvan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään.
Liikenneturvan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään.
Liikenneturvan hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee olla kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Tilintarkastajat valitsee keskusjärjestön kokous. Kummallekin tilintarkastajalle valitaan myös varatilintarkastaja. Liikenneturvan tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia (1141/2015).
Liikenneturvan hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee olla kaksi tilintarkastajaa, jotka ovat joko Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajia (JHTT). Tilintarkastajista toisen valitsee keskusjärjestön kokous ja toisen määrää liikenne- ja viestintäministeriö. Kummallekin tilintarkastajalle valitaan tai määrätään myös varamies. Sen lisäksi Liikenneturvan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään.
Liikenneturvan hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee olla kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Tilintarkastajista toisen valitsee keskusjärjestön kokous ja toisen määrää liikenne- ja viestintäministeriö. Kummallekin tilintarkastajalle valitaan tai määrätään myös varatilintarkastaja. Liikenneturvan tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia (1141/2015).
Liikenneturvan hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee olla kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Tilintarkastajat valitsee keskusjärjestön kokous. Kummallekin tilintarkastajalle valitaan myös varatilintarkastaja. Liikenneturvan tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia (1141/2015).
12 §
Kirjanpito ja tilintarkastusLiikenneturvan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään.
Liikenneturvan hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee olla kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Tilintarkastajista toisen valitsee keskusjärjestön kokous ja toisen määrää liikenne- ja viestintäministeriö. Kummallekin tilintarkastajalle valitaan tai määrätään myös varatilintarkastaja. Liikenneturvan tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia (1141/2015).
13 §
VahingonkorvausvelvollisuusSen lisäksi mitä yhdistyslaissa säädetään, Liikenneturvan hallituksen jäsenen ja toimihenkilön on korvattava vahinko, joka on aiheutettu Liikenneturvalle, sen jäsenelle tai muulle tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä rikkomalla. Tällaisen vahingon korvaamiseen sovelletaan muutoin yhdistyslain säännöksiä. Liikenneturvaan työsuhteessa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
13 §
VahingonkorvausvelvollisuusSen lisäksi mitä yhdistyslaissa säädetään, Liikenneturvan hallituksen jäsenen ja toimihenkilön on korvattava vahinko, joka on aiheutettu Liikenneturvalle, sen jäsenelle tai muulle tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä rikkomalla. Tällaisen vahingon korvaamiseen sovelletaan muutoin yhdistyslain säännöksiä. Liikenneturvaan työsuhteessa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
13 a §
Varojen käyttö Liikenneturvan lakatessaLiikenneturvan lakatessa sen varat on käytettävä 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseen siten kuin siitä erikseen säädetään ottaen huomioon mahdolliset lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset.
13 a §
Varojen käyttö Liikenneturvan lakatessaLiikenneturvan lakatessa sen varat on käytettävä 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseen siten kuin siitä erikseen säädetään ottaen huomioon mahdolliset lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset.
14 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
14 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
15 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2004.
Tällä lailla kumotaan Liikenneturvasta 13 päivänä marraskuuta 1987 annettu asetus (843/1987) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä lailla kumotaan Liikenneturvasta 13 päivänä marraskuuta 1987 annettu asetus (843/1987) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Mainitun Liikenneturvasta annetun asetuksen nojalla hallintoneuvostoon valittujen ja määrättyjen jäsenten ja varajäsenten toimikausi jatkuu tämän lain voimaantulon jälkeen hallituksessa toimikauden loppuun.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
15 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tällä lailla kumotaan Liikenneturvasta 13 päivänä marraskuuta 1987 annettu asetus (843/1987) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Mainitun Liikenneturvasta annetun asetuksen nojalla hallintoneuvostoon valittujen ja määrättyjen jäsenten ja varajäsenten toimikausi jatkuu tämän lain voimaantulon jälkeen hallituksessa toimikauden loppuun.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1166/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014
1511/2016
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 240/2016, LiVM 27/2016, EV 220/2016
982/2018
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
HE 61/2018,HE 104/2018, LiVM 21/2018, EV 102/2018
1506/2019
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 91/2019, LiVM 9/2019, EV 75/2019