Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 860/2003 | 2003-11-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 497/2004 | 2005-01-01 | 1 | |
| 423/2005 | 2005-08-01 | 2 | |
| 981/2006 | 2007-01-01 | muutt. 1 ja 3 §:ää | |
| 1045/2009 | 2010-01-01 | 6 | |
| 1035/2011 | 2012-01-01 | lis. 18 a § | |
| 546/2013 | 2014-01-01 | 101 | |
| 947/2013 | 2014-01-01 | muutt. L:n 702/2013 voimaantulosäännöstä | |
| 702/2013 | 2014-01-01 | muutt. liite |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun ammattikorkeakoululain (351/2003) 44 §:n nojalla:
1 luku
Ammattikorkeakoulun ylläpitäminen
1 §
KoulutustehtäväAmmattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:
humanistinen ja kasvatusala;
kulttuuriala;
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;
luonnontieteiden ala;
tekniikan ja liikenteen ala;
luonnonvara- ja ympäristöala;
sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä
matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
Ammattikorkeakoulun opiskelijapaikkamäärä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa määrätään ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kokopäiväopiskelijoiden arvioidun viiden vuoden keskimäärän perusteella.
2 luku
Ammattikorkeakoulun hallinto
2 §
Ammattikorkeakoulun jäsenetAmmattikorkeakoulun jäseniä määriteltäessä päätoimiseksi opettajaksi ja muuhun päätoimiseen henkilöstöön kuuluvaksi katsotaan henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran tai toimen edellyttämistä tehtävistä.
2 §
Ammattikorkeakoulun jäsenetAmmattikorkeakoulun jäseniä määriteltäessä päätoimiseksi opettajaksi ja muuhun päätoimiseen henkilöstöön kuuluvaksi katsotaan henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran tai toimen edellyttämistä tehtävistä.
Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija, joka on ilmoittautunut lukuvuonna läsnäolevaksi kokopäiväopiskelijaksi.
Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan myös opiskelijavaihtoon osallistuva vähintään lukukauden 2 momentissa tarkoitettuja opintoja harjoittava ulkomaalainen opiskelija.
3 luku
Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja niiden perusteet (16.6.2005/423)
3 §
Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnotAmmattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja.
Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä.
Ammattikorkeakoulututkintoja eri koulutusaloilla ovat:
humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike viittomakielentulkki (AMK);
kulttuurialalla kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike artenomi (AMK), kuvataiteilija (AMK), konservaattori (AMK), medianomi (AMK), muotoilija (AMK); musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK), tanssinopettaja (AMK), teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) tai vestonomi (AMK);
humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto; sekä
liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;
luonnontieteiden alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;
tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike insinööri (AMK) ja laboratorioanalyytikko (AMK); sekä
merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike merikapteeni (AMK);
luonnonvara- ja ympäristöalalla luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike agrologi (AMK), hortonomi (AMK), iktyonomi (AMK), metsätalousinsinööri (AMK) tai ympäristösuunnittelija (AMK);
sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike apuvälineteknikko (AMK), bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), geronomi (AMK), hammasteknikko (AMK), jalkaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), kätilö (AMK), naprapaatti (AMK), optometristi (AMK), osteopaatti (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK) tai toimintaterapeutti (AMK);
kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto; sekä
liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike liikunnanohjaaja (AMK); sekä
matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike restonomi (AMK).
3 §
AmmattikorkeakoulututkinnotAmmattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja.
Ammattikorkeakoulututkintoja eri koulutusaloilla ovat:
humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike viittomakielentulkki (AMK);
kulttuurialalla kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike artenomi (AMK), kuvataiteilija (AMK), konservaattori (AMK), medianomi (AMK), muotoilija (AMK); musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK), tanssinopettaja (AMK), teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) tai vestonomi (AMK);
humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto; sekä
liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;
luonnontieteiden alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;
tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike insinööri (AMK) ja laboratorioanalyytikko (AMK); sekä
merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike merikapteeni (AMK);
luonnonvara- ja ympäristöalalla luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike agrologi (AMK), hortonomi (AMK), iktyonomi (AMK), metsätalousinsinööri (AMK) tai ympäristösuunnittelija (AMK);
sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike apuvälineteknikko (AMK), bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), geronomi (AMK), hammasteknikko (AMK), jalkaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), kätilö (AMK), naprapaatti (AMK), optometristi (AMK), osteopaatti (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK) tai toimintaterapeutti (AMK);
kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto; sekä
liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike liikunnanohjaaja (AMK); sekä
matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike restonomi (AMK).
Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen.
4 §
Opintojen rakenneAmmattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
perus- ja ammattiopintoja;
perus- ja ammattiopintoja;
vapaasti valittavia opintoja;
vapaasti valittavia opintoja;
ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
opinnäytetyö.
opinnäytetyö.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
perus- ja ammattiopintoja;
vapaasti valittavia opintoja;
ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
opinnäytetyö.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
syventäviä ammattiopintoja;
vapaasti valittavia opintoja; sekä
opinnäytetyö.
Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu:
kasvatustieteellisiä perusopintoja;
ammattipedagogisia opintoja;
opetusharjoittelua; sekä
muita opintoja.
4 §
Opintojen rakenneAmmattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
perus- ja ammattiopintoja;
vapaasti valittavia opintoja;
ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
opinnäytetyö.
5 §
Opintojen mitoitus ja laajuusOpintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.
Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 40 opintoviikkoa.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120, 140 tai 160 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 160 opintoviikkoa laajemmaksikin.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä.
Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.
Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä.
5 §
Opintojen laajuusOpintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 40 opintoviikkoa.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120, 140 tai 160 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 160 opintoviikkoa laajemmaksikin.
6 §
KoulutusohjelmatAmmattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja.
Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina sekä harjoittelun laajuus. Koulutusohjelmat voidaan päättää myös määräajaksi.
7 §
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteetAmmattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;
valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;
edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
valmiudet jatkuvaan koulutukseen;
riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:
laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;
edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;
valmiudet jatkuvaan koulutukseen;
riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä
asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.
7 §
Opintojen tavoitteetAmmattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:
laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;
edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;
valmiudet jatkuvaan koulutukseen;
riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä
asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 §:ssä tarkoitettu kielitaito.
Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.
Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
7 a §
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteetYlempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
7 b §
Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteetAmmatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet:
ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja
kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.
8 §
KielitaitoOpiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
9 §
Opintojaksot ja opetussuunnitelmatOpinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrätään.
10 §
KypsyysnäyteTutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
10 §
KypsyysnäyteAmmattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
11 §
Euroopan yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset sopimuksetSairaanhoitajan ja kätilön sekä merenkulun koulutuksen tulee täyttää Euroopan yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.
12 §
Ammatilliset erikoistumisopinnotAmmatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia.
Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia.
Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 30–60 opintopistettä.
Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20―40 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 40 opintoviikkoa laajemmaksikin.
12 §
Ammatilliset erikoistumisopinnotAmmatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia.
Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20―40 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 40 opintoviikkoa laajemmaksikin.
Ammatillisten erikostumisopintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen.
4 luku
Opintojen ja opetusjärjestelyjen muut perusteet
13 §
OpiskeluaikaAmmattikorkeakoulun on järjestettävä ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa.
14 §
Opintojen hyväksilukeminenOpiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella.
14 §
Opintojen hyväksilukeminenAmmattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella.
15 §
TodistuksetAmmattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike.
Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.
Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
15 §
TodistuksetAmmattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.
Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
16 §
TutkintosääntöTarkempia määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opintojen ohjauksesta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista annetaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
5 luku
Opetus ja opiskelijat
17 §
LukuvuosiAmmattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.
18 §
Oikaisun hakeminen opiskelijavalintaanOpiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua.
Opiskelija otetaan koulutusohjelmaan tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon.
18 §
Opiskelijaksi ottaminen ja oikaisun hakeminen opiskelijavalintaanOpiskelija otetaan koulutusohjelmaan tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon.
Opiskelijaksi hyväksytyn on opetusministeriön määräämään ajankohtaan mennessä ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei hän sitä tee, opiskelupaikka katsotaan menetetyksi. Jos hänet on hyväksytty myös yliopistoon, ilmoitus on tehtävä siihen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, jonka opiskelupaikan hän ottaa vastaan. Ammattikorkeakoulun on merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta viipymättä ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisteriin.
Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.
18 a §
Opiskeluoikeuden peruuttaminenOpiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (351/2003) 25 a §:ää sovelletaan humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoon, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon ja merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammattikorkeakoululain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin.
19 §
Opintosuoritusten arviointiOpiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
20 §
TutkintolautakuntaAmmattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.
Ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.
20 §
TutkintolautakuntaAmmattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.
6 luku
Kelpoisuusvaatimukset
21 §
Rehtorin kelpoisuusvaatimuksetRehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään.
Rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.
21 §
Rehtorin kelpoisuusvaatimuksetRehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.
22 §
Opettajien kielitaitovaatimuksetYliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.
22 §
Opettajien kielitaitovaatimuksetYliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.
Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää yliopettajan ja lehtorin virkaan tai toimeen sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
23 §
Opettajien kelpoisuusvaatimuksetAmmattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.
Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.
Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tämän estämättä yliopettajaksi ja lehtoriksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot.
Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.
Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.
23 §
Opettajien kelpoisuusvaatimuksetAmmattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.
Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.
23 a §
Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksetYliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt tehtävän alaan.
Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.
Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.
24 §
Opettajien tehtävätOpettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:
kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;
kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;
osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;
osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;
hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää;
hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää;
osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä
osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä
hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.
hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.
Päätoimisen opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:
kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;
osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;
hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää;
osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä
hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.
24 §
Opettajien tehtävätPäätoimisen opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:
kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;
osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;
hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää;
osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä
hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.
Yliopettajan ja lehtorin tulee lisäksi kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä suorittaa vähintään 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus, jollei hänellä sellaista ole virkaan tai toimeen nimitettäessä.
7 luku
Erinäiset säännökset
25 §
Toimiluvan hakeminenAmmattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:
ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;
ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;
ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot;
ammattikorkeakoulun nimi;
ammattikorkeakoulun nimi;
ammattikorkeakoulun tarpeellisuus;
ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten;
koulutustehtävä;
ammattikorkeakoulun kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla;
hallinnon järjestäminen;
haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus;
opetus- ja muut tilat;
ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet;
arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä
paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää;
ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.
ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat;
opiskelijapalveluiden järjestäminen;
hallinnon järjestäminen.
Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:
ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;
ammattikorkeakoulun nimi;
ammattikorkeakoulun tarpeellisuus;
koulutustehtävä;
hallinnon järjestäminen;
opetus- ja muut tilat;
arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä
ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.
Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä:
ylläpitäjämuodosta riippuen kuntayhtymän perussopimus taikka selvitys yhteisön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset tai säätiön säännöt;
viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat;
suunnitelma rekisteröitynä yhteisönä toimivan ylläpitäjän talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta.
Milloin hakijana on kuntayhtymä, on hakemukseen liitettävä kuntayhtymän perussopimus. Milloin hakijana on yksityinen yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön tai säätiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.
Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tulee tietojen olla tilintarkastajan varmentamat.
Hakemus on toimitettava opetusministeriölle vähintään 20 kuukautta ennen ammattikorkeakoulun suunniteltua aloittamisajankohtaa.
Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1–3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä:
arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja
ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.
Hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö voi edellyttää myös muita päätöksenteon kannalta tarpeellisia hakemusta täydentäviä selvityksiä.
25 §
Toimiluvan hakeminenAmmattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:
ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;
ammattikorkeakoulun nimi;
ammattikorkeakoulun tarpeellisuus;
koulutustehtävä;
hallinnon järjestäminen;
opetus- ja muut tilat;
arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä
ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.
Milloin hakijana on kuntayhtymä, on hakemukseen liitettävä kuntayhtymän perussopimus. Milloin hakijana on yksityinen yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön tai säätiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.
Hakemus on toimitettava opetusministeriölle vähintään 20 kuukautta ennen ammattikorkeakoulun suunniteltua aloittamisajankohtaa.
8 luku
Voimaantulosäännökset
26 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
Kumotun eräistä ammattikorkeakouluopintoja koskevan lainsäädännön toimeenpanoon liittyvistä järjestelyistä 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun asetuksen (259/1995) 2 § jää edelleen voimaan.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
| Tutkinto ja tutkintonimike | Laajuus opintopisteinä |
| Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto | |
| tulkki (AMK) | |
| Bachelor of Humanities | 210 (1) |
| yhteisöpedagogi (AMK) | |
| Bachelor of Humanities | 210 |
| Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto | |
| artenomi (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| konservaattori (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| kulttuurituottaja (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| kuvataiteilija (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| medianomi (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| muotoilija (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| musiikkipedagogi (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| muusikko (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| tanssinopettaja (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| vestonomi (AMK) | |
| Bachelor of Culture and Arts | 240 |
| Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto | |
| tradenomi (AMK) | |
| Bachelor of Business Administration | 210 |
| Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (AMK) | |
| Bachelor of Engineering | 240 |
| laboratorioanalyytikko (AMK) | |
| Bachelor of Laboratory Services | 210 |
| rakennusarkkitehti (AMK) | |
| Bachelor of Construction Architecture | 240 |
| rakennusmestari (AMK) | |
| Bachelor of Construction Management | 210 |
| Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (AMK) | |
| Bachelor of Engineering | 270 |
| merikapteeni (AMK) | |
| Bachelor of Marine Technology | 270 |
| Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto | |
| agrologi (AMK) | |
| Bachelor of Natural Resources | 240 |
| hortonomi (AMK) | |
| Bachelor of Natural Resources | 240 |
| iktyonomi (AMK) | |
| Bachelor of Natural Resources | 210 |
| metsätalousinsinööri (AMK) | |
| Bachelor of Natural Resources | 240 |
| ympäristösuunnittelija (AMK) | |
| Bachelor of Natural Resources | 240 |
| Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto | |
| apuvälineteknikko (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| bioanalyytikko (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| ensihoitaja (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 240 |
| fysioterapeutti (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| geronomi (AMK) | |
| Bachelor of Social Services and Health Care | 210 |
| hammasteknikko (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| jalkaterapeutti (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| kuntoutuksen ohjaaja (AMK) | |
| Bachelor of Social Services and Health Care | 210 |
| kätilö (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 270 |
| naprapaatti (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 240 |
| optometristi (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| osteopaatti (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 240 |
| röntgenhoitaja (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| sairaanhoitaja (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 (2) |
| sosionomi (AMK) | |
| Bachelor of Social Services | 210 |
| suuhygienisti (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| terveydenhoitaja (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 240 |
| toimintaterapeutti (AMK) | |
| Bachelor of Health Care | 210 |
| Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto | |
| estenomi (AMK) | |
| Bachelor of Beauty and Cosmetics | 210 |
| Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto | |
| liikunnanohjaaja (AMK) | |
| Bachelor of Sports Studies | 210 |
| Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto | |
| restonomi (AMK) | |
| Bachelor of Hospitality Management | 210 |
1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa 240 op
2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op
Taulukon (702/2013) sanamuotoa on oikaistu.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
| Tutkinto ja tutkintonimike | Laajuus opintopisteinä |
| Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| tulkki (ylempi AMK) | |
| Master of Humanities | 90 |
| yhteisöpedagogi (ylempi AMK) | |
| Master of Humanities | 90 |
| Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| artenomi (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| konservaattori (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| kulttuurituottaja (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| kuvataiteilija (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| medianomi (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| muotoilija (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| musiikkipedagogi (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| muusikko (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| tanssinopettaja (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| vestonomi (ylempi AMK) | |
| Master of Culture and Arts | 60 |
| Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| tradenomi (ylempi AMK) | |
| Master of Business Administration | 90 |
| Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (ylempi AMK) | |
| Master of Engineering | 60 |
| laboratorioanalyytikko (ylempi AMK) | |
| Master of Laboratory Services | 90 |
| Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (ylempi AMK) | |
| Master of Engineering | 60 |
| merikapteeni (ylempi AMK) | |
| Master of Marine Technology | 60 |
| Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| agrologi (ylempi AMK) | |
| Master of Natural Resources | 60 |
| hortonomi (ylempi AMK) | |
| Master of Natural Resources | 60 |
| iktyonomi (ylempi AMK) | |
| Master of Natural Resources | 90 |
| metsätalousinsinööri (ylempi AMK) | |
| Master of Natural Resources | 60 |
| ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) | |
| Master of Natural Resources | 60 |
| Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| apuvälineteknikko (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| bioanalyytikko (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| ensihoitaja (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| fysioterapeutti (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| geronomi (ylempi AMK) | |
| Master of Social Services and Health Care | 90 |
| hammasteknikko (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| jalkaterapeutti (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) | |
| Master of Social Services and Health Care | 90 |
| kätilö (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| naprapaatti (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| optometristi (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| osteopaatti (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| röntgenhoitaja (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| sairaanhoitaja (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| sosionomi (ylempi AMK) | |
| Master of Social Services | 90 |
| suuhygienisti (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| terveydenhoitaja (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| toimintaterapeutti (ylempi AMK) | |
| Master of Health Care | 90 |
| Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| estenomi (ylempi AMK) | |
| Master of Beauty and Cosmetics | 90 |
| Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| liikunnanohjaaja (ylempi AMK) | |
| Master of Sports Studies | 90 |
| Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| restonomi (ylempi AMK) | |
| Master of Hospitality Management | 90 |
860/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003.
Humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittaneet tai siihen johtavat opinnot ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloittaneet voivat tutkinnon suoritettuaan käyttää yhteisöpedagogin (AMK) tutkintonimikettä. Vastaavasti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinnon ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittaneet tai siihen johtavat opinnot ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloittaneet voivat tutkinnon suoritettuaan käyttää estenomin (AMK) tutkintonimikettä.
Humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon kulttuuripalvelujen koulutusohjelmassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittaneet tai siihen johtavat opinnot ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloittaneet voivat tutkinnon suoritettuaan käyttää kulttuurituottajan (AMK) tutkintonimikettä.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
497/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintoviikkoina määrätyt opintojaksojen laajuudet muutetaan opintopisteiksi viimeistään 1 päivänä elokuuta 2005.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
423/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain (645/2001) mukaisesti suoritettuun jatkotutkintoon voidaan liittää koulutusohjelman mukaan sama tutkintonimike, joka liitetään ylempään ammattikorkeakoulututkintoon 3 §:n 3 momentin mukaan.
981/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1045/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
1035/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
546/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Asetuksen 25 § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen nimitettyyn opettajaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 24 §:n 2 momenttia opettajankoulutuksen suorittamisesta.
702/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) -tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä. (12.12.2013/947)
947/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.