Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1072/2007 | 2008-01-01 | muutt. 2 § | |
| 1088/2009 | 2010-01-01 | muutt. 2, 3 ja 7 § | |
| 1157/2010 | 2011-01-01 | muutt. 3, 6 ja 7 § | 2 |
| 1215/2011 | 2012-01-01 | muutt. 3 § | |
| 981/2016 | 2017-01-01 | muutt. 3, 5, 6, 8 ja 9 § | 16 |
| 1163/2020 | 2021-01-01 | muutt. 2 §:ää | 6 |
| 242/2024 | 2024-05-15 | muutt. 1 ja 6 §:ää | 3 |
| 879/2024 | 2025-01-01 | muutt. 6 §:ää | 1 |
| 456/2026 | 2026-07-01 | muutt. 3 §:ää | 1 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) nojalla:
1 §
Ministeriön tehtävätPuolustusministeriön tehtäviä ovat:
puolustuspolitiikan valmistelu ja toimeenpano;
puolustuspolitiikan valmistelu ja toimeenpano;
sotilaallinen maanpuolustus;
sotilaallinen maanpuolustus;
puolustusvoimien kokoonpano ja johtosuhteet;
puolustusvoimien kokoonpano ja johtosuhteet;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
asevelvollisuusjärjestelmä, sotilaskoulutus ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö;
asevelvollisuusjärjestelmä, sotilaskoulutus ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö;
kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö ja puolustustarvikkeiden vientivalvonta;
kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö ja puolustustarvikkeiden vientivalvonta;
aluevalvontaviranomaisten toiminnan johtaminen ja yhteensovittaminen;
aluevalvontaviranomaisten toiminnan johtaminen ja yhteensovittaminen;
aseidenriisunta- ja asevalvonta-asiat;
aseidenriisunta- ja asevalvonta-asiat;
sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen;
sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen;
hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöasiat.
hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöasiat;
veteraaniperinnetyön edistäminen.
Puolustusministeriön tehtäviä ovat:
puolustuspolitiikan valmistelu ja toimeenpano;
sotilaallinen maanpuolustus;
puolustusvoimien kokoonpano ja johtosuhteet;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
asevelvollisuusjärjestelmä, sotilaskoulutus ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö;
kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö ja puolustustarvikkeiden vientivalvonta;
aluevalvontaviranomaisten toiminnan johtaminen ja yhteensovittaminen;
aseidenriisunta- ja asevalvonta-asiat;
sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen;
hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöasiat.
1 §
Ministeriön tehtävätPuolustusministeriön tehtäviä ovat:
puolustuspolitiikan valmistelu ja toimeenpano;
sotilaallinen maanpuolustus;
puolustusvoimien kokoonpano ja johtosuhteet;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
asevelvollisuusjärjestelmä, sotilaskoulutus ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö;
kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö ja puolustustarvikkeiden vientivalvonta;
aluevalvontaviranomaisten toiminnan johtaminen ja yhteensovittaminen;
aseidenriisunta- ja asevalvonta-asiat;
sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen;
hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöasiat.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetPuolustusministeriön toimialaan kuuluvat sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään:
Puolustusvoimat;
pääesikunta ja puolustusvoimat
puolustusvoimat
Puolustusvoimat;
vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta;
puolustushallinnon rakennuslaitos
puolustushallinnon rakennuslaitos
vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta;
kutsunta-asiain keskuslautakunta;
vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta
vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta
kutsunta-asiain keskuslautakunta;
kutsuntalautakunnat.
kutsuntalautakunnat
kutsunta-asiain keskuslautakunta
kutsuntalautakunnat.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään:
pääesikunta ja puolustusvoimat
puolustushallinnon rakennuslaitos
vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta
kutsuntalautakunnat
kutsunta-asiain keskuslautakunta
VPU Pukutehdas Oy.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään:
puolustusvoimat
puolustushallinnon rakennuslaitos
vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta
kutsunta-asiain keskuslautakunta
kutsuntalautakunnat.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään:
Puolustusvoimat;
vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta;
kutsunta-asiain keskuslautakunta;
kutsuntalautakunnat.
2 §
Ministeriön toimialaPuolustusministeriön toimialaan kuuluvat sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään:
pääesikunta ja puolustusvoimat
puolustushallinnon rakennuslaitos
vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta
kutsuntalautakunnat
kutsunta-asiain keskuslautakunta
VPU Pukutehdas Oy.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetPuolustusministeriön toimialaan kuuluvat sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään:
puolustusvoimat
puolustushallinnon rakennuslaitos
vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta
kutsunta-asiain keskuslautakunta
kutsuntalautakunnat.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetPuolustusministeriön toimialaan kuuluvat sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään:
Puolustusvoimat;
vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta;
kutsunta-asiain keskuslautakunta;
kutsuntalautakunnat.
3 §
OrganisaatioMinisteriössä on puolustuspoliittinen osasto, hallintopoliittinen osasto ja resurssipoliittinen osasto. Osastoihin kuuluvista yksiköistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön alaisuudessa hallintoyksikkö ja Turvallisuuskomitean sihteeristö. Puolustuspoliittisen osaston osastopäällikön alaisuudessa on maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristö ja puolustuspoliittisen osaston tutkimusyksikön johtajan alaisuudessa maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan sihteeristö.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön alaisuudessa erillisinä toimintayksikköinä hallintoyksikkö, tarkastusyksikkö ja tiedotusyksikkö sekä turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön alaisuudessa hallintoyksikkö ja viestintäyksikkö sekä Turvallisuuskomitean sihteeristö. Viestintäyksikön yhteydessä on maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristö ja puolustuspoliittisen osaston tutkimusyksikön johtajan alaisuudessa maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan sihteeristö.
Osastoon kuuluvan yksikön ja erillisen toimintayksikön johtajana on ministerin tehtävään määräämä virkamies.
3 §
OrganisaatioMinisteriössä on puolustuspoliittinen osasto, hallintopoliittinen osasto ja resurssipoliittinen osasto. Osastoihin kuuluvista yksiköistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön alaisuudessa erillisinä toimintayksikköinä hallintoyksikkö, tarkastusyksikkö ja tiedotusyksikkö sekä turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö.
Osastoon kuuluvan yksikön ja erillisen toimintayksikön johtajana on ministerin tehtävään määräämä virkamies.
3 §
OrganisaatioMinisteriössä on puolustuspoliittinen osasto, hallintopoliittinen osasto ja resurssipoliittinen osasto. Osastoihin kuuluvista yksiköistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön alaisuudessa hallintoyksikkö ja viestintäyksikkö sekä Turvallisuuskomitean sihteeristö. Viestintäyksikön yhteydessä on maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristö ja puolustuspoliittisen osaston tutkimusyksikön johtajan alaisuudessa maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan sihteeristö.
Osastoon kuuluvan yksikön ja erillisen toimintayksikön johtajana on ministerin tehtävään määräämä virkamies.
4 §
TyöjärjestysTyöjärjestyksessä säädetään ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, osastojen ja erillisten toimintayksiköiden toimialasta, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Osaston ja erillisen toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta ja työnjaosta säädetään tarkemmin työjärjestyksessä tai määrätään tarvittaessa osastopäällikön tai erillisen toimintayksikön johtajan antamassa ministeriön sisäisessä määräyksessä.
4 §
TyöjärjestysTyöjärjestyksessä säädetään ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, osastojen ja erillisten toimintayksiköiden toimialasta, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Osaston ja erillisen toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta ja työnjaosta säädetään tarkemmin työjärjestyksessä tai määrätään tarvittaessa osastopäällikön tai erillisen toimintayksikön johtajan antamassa ministeriön sisäisessä määräyksessä.
5 §
Oikeus päätösvallan pidättämiseenSen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi erillisen toimintayksikön johtaja yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muuten saisi ratkaista.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi erillisen toimintayksikön johtaja yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muuten saisi ratkaista.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi erillisen toimintayksikön johtaja yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muuten saisi ratkaista.
5 §
Oikeus päätösvallan pidättämiseenSen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi erillisen toimintayksikön johtaja yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muuten saisi ratkaista.
5 §
Oikeus päätösvallan pidättämiseenSen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi erillisen toimintayksikön johtaja yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muuten saisi ratkaista.
6 §
Virkojen erityiset kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään:
hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
erikoistutkijalla, neuvottelevalla virkamiehellä, teknillisellä neuvoksella ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
erikoistutkijalla, kielenkääntäjällä, neuvottelevalla virkamiehellä, tarkastusjohtajalla, yli-insinöörillä ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
erikoistutkijalla, neuvottelevalla virkamiehellä, yli-insinöörillä ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
erikoistutkijalla, neuvottelevalla virkamiehellä, teknillisellä neuvoksella ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
esittelijällä korkeakoulututkinto;
esittelijällä korkeakoulututkinto;
esittelijällä korkeakoulututkinto;
osastoesiupseerilla sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot tai upseerin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja vanhemmalla osastoesiupseerilla lisäksi yleisesikuntaupseerin arvo.
vanhemmalla osastoesiupseerilla yleisesikuntaupseerin tutkinto sekä osastoesiupseerilla upseerin tutkinto ja vahvistettu jatkokoulutus.
osastoesiupseerilla sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot tai upseerin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja vanhemmalla osastoesiupseerilla lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto;
osastoesiupseerilla sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot tai upseerin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja vanhemmalla osastoesiupseerilla lisäksi yleisesikuntaupseerin arvo.
sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen.
maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen.
Kelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään:
hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
erikoistutkijalla, kielenkääntäjällä, neuvottelevalla virkamiehellä, tarkastusjohtajalla, yli-insinöörillä ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
esittelijällä korkeakoulututkinto;
vanhemmalla osastoesiupseerilla yleisesikuntaupseerin tutkinto sekä osastoesiupseerilla upseerin tutkinto ja vahvistettu jatkokoulutus.
Kelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään:
hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
erikoistutkijalla, neuvottelevalla virkamiehellä, yli-insinöörillä ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
esittelijällä korkeakoulututkinto;
osastoesiupseerilla sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot tai upseerin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja vanhemmalla osastoesiupseerilla lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto;
sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen.
6 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään:
hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
erikoistutkijalla, kielenkääntäjällä, neuvottelevalla virkamiehellä, tarkastusjohtajalla, yli-insinöörillä ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
esittelijällä korkeakoulututkinto;
vanhemmalla osastoesiupseerilla yleisesikuntaupseerin tutkinto sekä osastoesiupseerilla upseerin tutkinto ja vahvistettu jatkokoulutus.
6 §
Virkojen erityiset kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään:
hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
erikoistutkijalla, neuvottelevalla virkamiehellä, yli-insinöörillä ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
esittelijällä korkeakoulututkinto;
osastoesiupseerilla sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot tai upseerin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja vanhemmalla osastoesiupseerilla lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto;
sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto, riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen.
7 §
ArvonimetOsastopäälliköllä on ylijohtajan ja maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä professorin arvonimi.
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Työjärjestyksessä nimettävällä osaston tai erillisen toimintayksikön johtajalla voi olla puolustusasiainneuvoksen arvonimi.
7 §
ArvonimetOsastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Työjärjestyksessä nimettävällä osaston tai erillisen toimintayksikön johtajalla voi olla puolustusasiainneuvoksen arvonimi.
7 §
ArvonimetOsastopäälliköllä on ylijohtajan ja maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä professorin arvonimi.
8 §
Henkilökunnan nimittäminenMuut kuin valtioneuvostosta annetun lain 13 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä tarkoitetut virkamiehet nimittää puolustusministeriö.
Muut kuin valtioneuvostosta annetun lain 13 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä tarkoitetut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa puolustusministeriö.
8 §
Henkilökunnan nimittäminen ja ottaminenMuut kuin valtioneuvostosta annetun lain 13 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä tarkoitetut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa puolustusministeriö.
8 §
Henkilökunnan nimittäminenMuut kuin valtioneuvostosta annetun lain 13 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä tarkoitetut virkamiehet nimittää puolustusministeriö.
9 §
Sotilasvirassa palvelevan oikeudet ja velvollisuudetSotilasvirkoja ovat 6 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut virat.
Edellä 6 §:n 4 kohdassa tarkoitetun upseerin oikeudesta lukea hyväkseen palvelusvuosia sekä hänen muista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan on tämän asetuksen lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä puolustusvoimien upseereista säädetään.
Sotilasvirassa palvelevan oikeudesta lukea hyväkseen palvelusvuosia sekä hänen muista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan on tämän asetuksen lisäksi voimassa, mitä puolustusvoimien ammattisotilaista säädetään.
9 §
Upseerina palvelevan oikeudet ja velvollisuudetEdellä 6 §:n 4 kohdassa tarkoitetun upseerin oikeudesta lukea hyväkseen palvelusvuosia sekä hänen muista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan on tämän asetuksen lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä puolustusvoimien upseereista säädetään.
9 §
Sotilasvirassa palvelevan oikeudet ja velvollisuudetSotilasvirkoja ovat 6 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut virat.
Sotilasvirassa palvelevan oikeudesta lukea hyväkseen palvelusvuosia sekä hänen muista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan on tämän asetuksen lisäksi voimassa, mitä puolustusvoimien ammattisotilaista säädetään.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan puolustusministeriöstä 20 päivänä joulukuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (1368/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotaan puolustusministeriöstä 20 päivänä joulukuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (1368/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan puolustusministeriöstä 20 päivänä joulukuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (1368/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1072/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1088/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1157/2010
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1215/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
981/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
1163/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
242/2024
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2024.
879/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
456/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2026.