Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1437/2007 | 2008-01-01 | kum. 9 §, muutt. 2, 3 ja 6 § sekä 5 §:ää | 10 |
| 545/2008 | 2008-09-01 | muutt. 2 ja 3 § | 27 |
| 952/2008 | 2009-01-01 | muutt. 6 §:ää | 1 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) nojalla:
1 §
TehtävätOpetusministeriön tehtäviä ovat:
esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus sekä muu yleissivistävä koulutus;
ammatillinen perus- ja lisäkoulutus;
aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö;
yliopisto-opetus;
ammattikorkeakouluopetus;
tieteellinen tutkimus;
kielitutkintoja ja virallisia kääntäjiä koskevat asiat;
taide sekä taidenäyttelyiden valtiontakuu;
viestintäkulttuuri, kulttuuriperintö sekä muu kulttuuritoimi;
liikunta;
nuorisotyö;
arkistotoimi;
museotoimi;
yleinen kirjastotoimi;
rasismin ehkäisy sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen kansalaistoiminnassa ja kouluyhteisön piirissä;
evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muita uskonnollisia yhdyskuntia koskevat asiat samoin kuin muut uskonnonvapauteen liittyvät asiat sekä hautaustoimen yleinen järjestäminen;
opintotuki;
tekijänoikeus;
opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus- ja avustusasiat.
2 §
Opetusministeriön toimialan virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimetOpetusministeriön toimialaan kuuluvat:
yliopistot ja niiden harjoittelukoulut
ammattikorkeakoulut
opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset
ylioppilastutkintolautakunta
opintotuen muutoksenhakulautakunta
kansainvälisen henkilövaihdon keskus
Suomen Akatemia
opintotuen muutoksenhakulautakunta
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Suomen Akatemia
arkistolaitos
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Varastokirjasto
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat
arkistolaitos
näkövammaisten kirjasto
Varastokirjasto
Museovirasto
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat
Valtion taidemuseo
näkövammaisten kirjasto
Suomenlinnan hoitokunta
museovirasto
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto
Valtion taidemuseo
Valtion elokuvatarkastamo
Suomenlinnan hoitokunta
valtion elokuvalautakunta
Suomen elokuva-arkisto
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
Valtion elokuvatarkastamo
kansainvälisen henkilövaihdon keskus
valtion elokuvalautakunta
Veikkaus Oy
ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus
CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
koulutuksen arviointineuvosto
Yliopistojen palvelukeskus.
korkeakoulujen arviointineuvosto
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat:
yliopistot ja niiden harjoittelukoulut
ammattikorkeakoulut
opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset
ylioppilastutkintolautakunta
kansainvälisen henkilövaihdon keskus
opintotuen muutoksenhakulautakunta
Suomen Akatemia
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
arkistolaitos
Varastokirjasto
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat
näkövammaisten kirjasto
museovirasto
Valtion taidemuseo
Suomenlinnan hoitokunta
Suomen elokuva-arkisto
Valtion elokuvatarkastamo
valtion elokuvalautakunta
ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus
koulutuksen arviointineuvosto
korkeakoulujen arviointineuvosto
Oy Veikkaus Ab
CSC-Tieteellinen laskenta Oy.
2 §
Opetusministeriön toimialan virastot, laitokset, toimielimet ja yhteisötOpetusministeriön toimialaan kuuluvat:
yliopistot ja niiden harjoittelukoulut
ammattikorkeakoulut
opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset
ylioppilastutkintolautakunta
kansainvälisen henkilövaihdon keskus
opintotuen muutoksenhakulautakunta
Suomen Akatemia
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
arkistolaitos
Varastokirjasto
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat
näkövammaisten kirjasto
museovirasto
Valtion taidemuseo
Suomenlinnan hoitokunta
Suomen elokuva-arkisto
Valtion elokuvatarkastamo
valtion elokuvalautakunta
ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus
koulutuksen arviointineuvosto
korkeakoulujen arviointineuvosto
Oy Veikkaus Ab
CSC-Tieteellinen laskenta Oy.
3 §
OrganisaatioMinisteriössä on koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto sekä hallinto-osasto. Osastossa voi olla yksiköitä ja tulosalueita.
Ministeriössä on koulutus- ja tiedepolitiikan osasto sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Osastossa voi olla yksiköitä.
Lisäksi ministeriössä on osastojen ulkopuolisina toimintayksikköinä kansainvälisten asiain sihteeristö, viestintäyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö.
Lisäksi ministeriössä on osastojen ulkopuolisina toimintayksikköinä hallintoyksikkö, talousyksikkö, tietopalveluyksikkö, kansainvälisten asiain sihteeristö sekä viestintäyksikkö.
3 §
OrganisaatioMinisteriössä on koulutus- ja tiedepolitiikan osasto sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Osastossa voi olla yksiköitä.
Lisäksi ministeriössä on osastojen ulkopuolisina toimintayksikköinä hallintoyksikkö, talousyksikkö, tietopalveluyksikkö, kansainvälisten asiain sihteeristö sekä viestintäyksikkö.
4 §
TyöjärjestysTyöjärjestyksessä säädetään ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, osastojen ja muiden toimintayksiköiden toimialasta, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Osaston ja muun toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta ja työnjaosta säädetään tarkemmin työjärjestyksessä tai määrätään tarvittaessa osaston tai muun toimintayksikön päällikön antamassa ministeriön sisäisessä määräyksessä.
5 §
HenkilöstöMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on ylijohtaja. Osastojen ulkopuolisen toimintayksikön päälliköstä säädetään työjärjestyksessä.
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Toimintayksikön päällikkönä on ylijohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, johtaja, suunnittelupäällikkö tai työjärjestyksessä määrätty tai ministerin tehtävään muutoin määräämä virkamies.
Lisäksi ministeriössä on muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.
Virkojen, virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja muihin toimintayksikköihin päättää ministeri. Ministeriössä voi olla osastoihin ja muihin toimintayksikköihin sijoittamattomia virkoja, virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.
Kansainvälisten asiain sihteeristön päälliköksi määrätyllä virkamiehellä on kansainvälisten asiain johtajan arvonimi.
6 §
KelpoisuusvaatimuksetSen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä hallintoon, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä hallintoon, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ylijohtajalla, hallintojohtajalla, talousjohtajalla ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ylijohtajalla, hallintojohtajalla, talousjohtajalla ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
johtajalla, suunnittelupäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 kohdan säännöksiä;
johtajalla, suunnittelupäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 kohdan säännöksiä;
korkeakouluneuvoksella, kulttuuriasiainneuvoksella, liikunta-asiainneuvoksella, opetusneuvoksella, rakennusneuvoksella, tarkastusneuvoksella ja muulla neuvoksella sekä neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 tai 3 kohdan säännöksiä;
korkeakouluneuvoksella, kulttuuriasiainneuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, opetusneuvoksella, rakennusneuvoksella ja tarkastusneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 tai 3 kohdan säännöksiä;
hallitusneuvoksella, lainsäädäntöneuvoksella, tekijänoikeusneuvoksella, hallitussihteerillä ja lakimiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 tai 3 kohdan säännöksiä;
lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
muulla virkamiehellä, joka toimii valtioneuvoston yleisistunnossa esittelijänä tai jonka tehtävät ovat vaativuudeltaan vastaavia, korkeakoulututkinto.
muulla virkamiehellä, joka toimii valtioneuvoston yleisistunnossa esittelijänä tai jonka tehtävät ovat vaativuudeltaan vastaavia, korkeakoulututkinto.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä hallintoon, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ylijohtajalla, hallintojohtajalla, talousjohtajalla ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
johtajalla, suunnittelupäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 kohdan säännöksiä;
korkeakouluneuvoksella, kulttuuriasiainneuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, opetusneuvoksella, rakennusneuvoksella ja tarkastusneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 tai 3 kohdan säännöksiä;
lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
muulla virkamiehellä, joka toimii valtioneuvoston yleisistunnossa esittelijänä tai jonka tehtävät ovat vaativuudeltaan vastaavia, korkeakoulututkinto.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa ja valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, hallitusneuvokselta edellytetään käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, hallitusneuvokselta edellytetään käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
6 §
KelpoisuusvaatimuksetSen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä hallintoon, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ylijohtajalla, hallintojohtajalla, talousjohtajalla ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
johtajalla, suunnittelupäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 kohdan säännöksiä;
korkeakouluneuvoksella, kulttuuriasiainneuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, opetusneuvoksella, rakennusneuvoksella ja tarkastusneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 tai 3 kohdan säännöksiä;
lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
muulla virkamiehellä, joka toimii valtioneuvoston yleisistunnossa esittelijänä tai jonka tehtävät ovat vaativuudeltaan vastaavia, korkeakoulututkinto.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, hallitusneuvokselta edellytetään käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
7 §
Henkilöstön nimittäminen tai ottaminenKansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Virkamiehistä, jotka nimittää valtioneuvosto, säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Suunnittelupäällikön nimittää valtioneuvosto.
Muut virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
8 §
Päätösvallan pidätysoikeusSen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään, toimintayksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista.
9 §
Ratkaisu ilman esittelyäPoiketen siitä, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä säädetään asian ratkaisemisesta ilman esittelyä, voivat ministerin määräämät virkamiehet ratkaista kiinteistönpidon varainkäyttösuunnitelman puitteissa ilman esittelyä asiat, jotka koskevat opetusministeriölle kiinteistöjen haltijavirastona kuuluvaa puhevallan käyttämistä sekä sopimusten ja tilausten tekemistä, jos kustannukset ovat enintään 100 000 euroa.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan opetusministeriöstä 14 päivänä helmikuuta 1997 annettu asetus (162/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen asetuksen voimaantuloa vireille pannussa nimitysasiassa sovelletaan kumotun asetuksen mukaisia kelpoisuusvaatimuksia.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1437/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille pannussa nimitysasiassa sovelletaan asetuksen voimaantullessa voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
545/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
952/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.