Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (15)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1125/2003 | 2004-01-01 | muutt. 2 § ja 6 §:ää | |
| 130/2005 | 2005-04-01 | muutt. 2, 3 ja 6 § | |
| 486/2006 | 2006-07-01 | muutt. 3 § | |
| 613/2007 | 2007-06-01 | muutt. 1 §:ää sekä 2 ja 8 § | 2 |
| 347/2009 | 2009-06-01 | muutt. 1 ja 6 § sekä 7 §:ää | |
| 465/2009 | 2009-06-29 | muutt. 1 § | |
| 1007/2009 | 2010-01-01 | muutt. 3 ja 6 §:ää sekä 2 § | |
| 73/2012 | 2012-03-01 | muutt. 3 ja 7 § | 2 |
| 168/2012 | 2012-04-17 | muutt. 6 § | |
| 106/2015 | 2015-02-12 | muutt. 1 ja 2 § | |
| 1458/2015 | 2015-12-15 | muutt. 6 § | |
| 867/2016 | 2017-01-01 | muutt. 2 § | |
| 156/2019 | 2019-05-01 | muutt. 3 ja 6 §:ää | 13 |
| 1494/2019 | 2020-01-01 | muutt. 1 ja 2 § | |
| 854/2024 | 2025-01-01 | muutt. 1 ja 2 § | 51 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 2, 7 ja 25 §:n 2 momentin nojalla:
1 §
Ministeriön tehtävätOikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja neuvonta Euroopan unionin oikeuteen liittyvissä asioissa;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja neuvonta Euroopan unionin oikeuteen liittyvissä asioissa;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
talous- ja velkaneuvonta;
syyttäjäntoimi;
yleinen edunvalvonta;
talous- ja velkaneuvonta;
yleinen edunvalvonta;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
syyttäjäntoimi;
yleinen edunvalvonta;
syyttäjäntoimi;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
armahdusasiat;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
armahdusasiat;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
armahdusasiat;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit ja kansanäänestykset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
Oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
Oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, alue- ja kuntavaalit, kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
puoluerekisteri sekä puolueiden muu kuin tilinpidon ja varainkäytön valvonta;
Suomen säädöskokoelma;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon seuranta;
onnettomuuksien tutkinta;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
Suomen säädöskokoelma;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
onnettomuuksien tutkinta;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi.
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
Oikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit ja kansanäänestykset;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi.
Oikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
yleinen edunvalvonta;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
Oikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja neuvonta Euroopan unionin oikeuteen liittyvissä asioissa;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
talous- ja velkaneuvonta;
yleinen edunvalvonta;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
Oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
1 §
Oikeusministeriön tehtävätOikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit ja kansanäänestykset;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi.
1 §
Ministeriön tehtävätOikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
yleinen edunvalvonta;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
1 §
Ministeriön tehtävätOikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja neuvonta Euroopan unionin oikeuteen liittyvissä asioissa;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
talous- ja velkaneuvonta;
yleinen edunvalvonta;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
Oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi;
yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetOikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus;
korkein oikeus
korkein oikeus;
korkein oikeus;
korkein oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
korkein hallinto-oikeus
korkein hallinto-oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
hovioikeudet;
hovioikeudet
hovioikeudet;
hovioikeudet;
hovioikeudet;
hallinto-oikeudet;
hallinto-oikeudet
hallinto-oikeudet;
hallinto-oikeudet;
hallinto-oikeudet;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
käräjäoikeudet;
käräjäoikeudet
käräjäoikeudet;
käräjäoikeudet;
käräjäoikeudet;
markkinaoikeus;
markkinaoikeus
markkinaoikeus;
markkinaoikeus;
markkinaoikeus;
työtuomioistuin;
työtuomioistuin
työtuomioistuin;
työtuomioistuin;
työtuomioistuin;
vakuutusoikeus;
vakuutusoikeus
vakuutusoikeus;
vakuutusoikeus;
vakuutusoikeus;
Tuomioistuinvirasto
vankilaoikeus
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamuslaitos;
Tuomioistuinvirasto
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusvirasto
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Kriminaalihuoltolaitos ja siihen kuuluvat aluetoimistot
Valtakunnansyyttäjänvirasto;
Valtakunnansyyttäjänvirasto;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Syyttäjälaitos;
Vankeinhoitolaitos ja siihen kuuluvat suljetut laitokset, avolaitokset ja sairaalayksiköt
syyttäjänvirastot;
syyttäjänvirastot;
Syyttäjälaitos;
Ulosottolaitos;
Vankeinhoidon koulutuskeskus
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto;
Valtakunnanvoudinvirasto;
Oikeuspalveluvirasto;
Valtakunnansyyttäjänvirasto
Valtakunnanvoudinvirasto;
Valtakunnanvoudinvirasto;
ulosottovirastot;
Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto, jossa toimivat konkurssiasiamies, kuluttajariitalautakunta, lapsiasiavaltuutettu, oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvovaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu; vanhusasiavaltuutettu; yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot
ulosottovirastot;
ulosottovirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
Oikeusrekisterikeskus;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit;
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
valtion oikeusaputoimistot
valtion oikeusaputoimistot;
valtion oikeusaputoimistot;
konkurssiasiamiehen toimisto;
saamelaiskäräjät;
Konkurssiasiamiehen toimisto
Konkurssiasiamiehen toimisto;
konkurssiasiamiehen toimisto;
Oikeusrekisterikeskus;
tuomarinvalintalautakunta;
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Oikeusrekisterikeskus;
Oikeusrekisterikeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
tuomarinkoulutuslautakunta;
Oikeusrekisterikeskus
Onnettomuustutkintakeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
lapsiasiavaltuutetun toimisto;
nimilautakunta.
Onnettomuustutkintakeskus
Lapsiasiavaltuutetun toimisto;
lapsiasiavaltuutetun toimisto;
tasa-arvovaltuutetun toimisto;
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus
korkein hallinto-oikeus
hovioikeudet
hallinto-oikeudet
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
käräjäoikeudet
markkinaoikeus
työtuomioistuin
vakuutusoikeus
vankilaoikeus
Rikosseuraamusvirasto
Kriminaalihuoltolaitos ja siihen kuuluvat aluetoimistot
Vankeinhoitolaitos ja siihen kuuluvat suljetut laitokset, avolaitokset ja sairaalayksiköt
Vankeinhoidon koulutuskeskus
Valtakunnansyyttäjänvirasto
kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto
valtion oikeusaputoimistot
Konkurssiasiamiehen toimisto
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Oikeusrekisterikeskus
Onnettomuustutkintakeskus
Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta
Saamelaiskäräjät
Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti
tuomarinvalintalautakunta
rikosvahinkolautakunta
nimilautakunta
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
hovioikeudet;
hallinto-oikeudet;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
käräjäoikeudet;
markkinaoikeus;
työtuomioistuin;
vakuutusoikeus;
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Valtakunnansyyttäjänvirasto;
syyttäjänvirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto;
Valtakunnanvoudinvirasto;
ulosottovirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
valtion oikeusaputoimistot;
Konkurssiasiamiehen toimisto;
Oikeusrekisterikeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
Lapsiasiavaltuutetun toimisto;
Tasa-arvovaltuutetun toimisto;
Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta;
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
saamelaiskäräjät;
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
kuluttajariitalautakunta;
tuomarinvalintalautakunta;
rikosvahinkolautakunta;
nimilautakunta.
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
hovioikeudet;
hallinto-oikeudet;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
käräjäoikeudet;
markkinaoikeus;
työtuomioistuin;
vakuutusoikeus;
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Valtakunnansyyttäjänvirasto;
syyttäjänvirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto;
Valtakunnanvoudinvirasto;
ulosottovirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
valtion oikeusaputoimistot;
konkurssiasiamiehen toimisto;
Oikeusrekisterikeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
lapsiasiavaltuutetun toimisto;
tasa-arvovaltuutetun toimisto;
tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta;
yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
saamelaiskäräjät;
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
kuluttajariitalautakunta;
tuomarinvalintalautakunta;
tuomarinkoulutuslautakunta;
oikeudenkäyntiavustajalautakunta;
rikosvahinkolautakunta;
nimilautakunta.
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
hovioikeudet;
hallinto-oikeudet;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
käräjäoikeudet;
markkinaoikeus;
työtuomioistuin;
vakuutusoikeus;
Tuomioistuinvirasto
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Syyttäjälaitos;
Valtakunnanvoudinvirasto;
ulosottovirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit;
konkurssiasiamiehen toimisto;
Oikeusrekisterikeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
lapsiasiavaltuutetun toimisto;
tasa-arvovaltuutetun toimisto;
tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminto;
tietosuojavaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
saamelaiskäräjät;
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
kuluttajariitalautakunta;
tuomarinvalintalautakunta;
tuomarinkoulutuslautakunta;
oikeudenkäyntiavustajalautakunta;
nimilautakunta.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetOikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus
korkein hallinto-oikeus
hovioikeudet
hallinto-oikeudet
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
käräjäoikeudet
markkinaoikeus
työtuomioistuin
vakuutusoikeus
vankilaoikeus
Rikosseuraamusvirasto
Kriminaalihuoltolaitos ja siihen kuuluvat aluetoimistot
Vankeinhoitolaitos ja siihen kuuluvat suljetut laitokset, avolaitokset ja sairaalayksiköt
Vankeinhoidon koulutuskeskus
Valtakunnansyyttäjänvirasto
kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto
valtion oikeusaputoimistot
Konkurssiasiamiehen toimisto
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Oikeusrekisterikeskus
Onnettomuustutkintakeskus
Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta
Saamelaiskäräjät
Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti
tuomarinvalintalautakunta
rikosvahinkolautakunta
nimilautakunta
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetOikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
hovioikeudet;
hallinto-oikeudet;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
käräjäoikeudet;
markkinaoikeus;
työtuomioistuin;
vakuutusoikeus;
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Valtakunnansyyttäjänvirasto;
syyttäjänvirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto;
Valtakunnanvoudinvirasto;
ulosottovirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
valtion oikeusaputoimistot;
Konkurssiasiamiehen toimisto;
Oikeusrekisterikeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
Lapsiasiavaltuutetun toimisto;
Tasa-arvovaltuutetun toimisto;
Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta;
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
saamelaiskäräjät;
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
kuluttajariitalautakunta;
tuomarinvalintalautakunta;
rikosvahinkolautakunta;
nimilautakunta.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetOikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
hovioikeudet;
hallinto-oikeudet;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
käräjäoikeudet;
markkinaoikeus;
työtuomioistuin;
vakuutusoikeus;
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Valtakunnansyyttäjänvirasto;
syyttäjänvirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto;
Valtakunnanvoudinvirasto;
ulosottovirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
valtion oikeusaputoimistot;
konkurssiasiamiehen toimisto;
Oikeusrekisterikeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
lapsiasiavaltuutetun toimisto;
tasa-arvovaltuutetun toimisto;
tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta;
yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
saamelaiskäräjät;
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
kuluttajariitalautakunta;
tuomarinvalintalautakunta;
tuomarinkoulutuslautakunta;
oikeudenkäyntiavustajalautakunta;
rikosvahinkolautakunta;
nimilautakunta.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimetOikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus;
korkein hallinto-oikeus;
hovioikeudet;
hallinto-oikeudet;
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin;
käräjäoikeudet;
markkinaoikeus;
työtuomioistuin;
vakuutusoikeus;
Tuomioistuinvirasto
Rikosseuraamuslaitos;
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus;
Syyttäjälaitos;
Valtakunnanvoudinvirasto;
ulosottovirastot;
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit;
konkurssiasiamiehen toimisto;
Oikeusrekisterikeskus;
Onnettomuustutkintakeskus;
lapsiasiavaltuutetun toimisto;
tasa-arvovaltuutetun toimisto;
tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminto;
tietosuojavaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto;
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta;
saamelaiskäräjät;
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti;
kuluttajariitalautakunta;
tuomarinvalintalautakunta;
tuomarinkoulutuslautakunta;
oikeudenkäyntiavustajalautakunta;
nimilautakunta.
3 §
Ministeriön organisaatioOikeusministeriössä on demokratia- ja julkisoikeusosasto, yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto, hallinto- ja ohjausosasto sekä osastoihin kuulumaton esikunta.
Oikeusministeriössä on yleinen osasto, oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto.
Oikeusministeriössä on oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto.
Osastojen ja esikunnan sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston päällikkö vahvistaa osastonsa osalta ja kansliapäällikkö esikunnan osalta.
Ministeriössä on osastoihin kuulumattomina erillisinä yksikköinä kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tiedotusyksikkö ja tietohallinnon vastuualue.
Ministeriössä on osastoihin kuulumattomina yksikköinä hallintoyksikkö, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tietohallintoyksikkö ja viestintäyksikkö.
3 §
Ministeriön organisaatioOikeusministeriössä on yleinen osasto, oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto.
Ministeriössä on osastoihin kuulumattomina erillisinä yksikköinä kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tiedotusyksikkö ja tietohallinnon vastuualue.
Tarkempia säännöksiä ministeriön organisaatiosta ja tehtävistä annetaan työjärjestyksessä.
3 §
Ministeriön organisaatioOikeusministeriössä on oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto.
Ministeriössä on osastoihin kuulumattomina yksikköinä hallintoyksikkö, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tietohallintoyksikkö ja viestintäyksikkö.
Tarkempia säännöksiä ministeriön organisaatiosta annetaan työjärjestyksessä.
3 §
Ministeriön organisaatioOikeusministeriössä on demokratia- ja julkisoikeusosasto, yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto, hallinto- ja ohjausosasto sekä osastoihin kuulumaton esikunta.
Osastojen ja esikunnan sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston päällikkö vahvistaa osastonsa osalta ja kansliapäällikkö esikunnan osalta.
4 §
Asioiden valmisteluKansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
4 §
Asioiden valmisteluKansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
5 §
Asioiden ratkaiseminenMinisteriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri.
Virkamiehet voivat ratkaista ministeriössä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita. Tarkemmat säännökset virkamiesten ratkaisuvallasta annetaan ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, lukuun ottamatta valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä lueteltuja asioita.
5 §
Asioiden ratkaiseminenMinisteriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri.
Virkamiehet voivat ratkaista ministeriössä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita. Tarkemmat säännökset virkamiesten ratkaisuvallasta annetaan ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, lukuun ottamatta valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä lueteltuja asioita.
6 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimuksetSen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön(262/2003) 43 §:n 1 momentissa säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kansliapäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
oikeushallinto-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
muulla kuin 1–2 kohdassa tarkoitetulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun.
muulla kuin 1–2 kohdassa tarkoitetulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:ssä säädetään, lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana on kelpoisuusvaatimuksena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun.
lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
lainsäädäntöjohtajana toimivalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus;
hallintojohtajalla 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainsäädäntöjohtajana toimivalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun;
laintarkastustehtäviä hoitavalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen;
lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä tai yksikön johtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
talousjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
laintarkastustehtäviä hoitavalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen;
henkilöstöpäälliköllä, kehittämispäälliköllä, koulutuspäälliköllä, suunnittelupäälliköllä, johtavalla asiantuntijalla, budjettineuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella ruotsin kielen erinomainen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
tietohallintojohtajalla, tarkastusjohtajalla, viestintäjohtajalla, vaalijohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
henkilöstöpäälliköllä, kehittämispäälliköllä, koulutuspäälliköllä, suunnittelupäälliköllä, johtavalla asiantuntijalla, budjettineuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla kieliasiainneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus, kielilain täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla hallitusneuvoksella lisäksi suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla kieliasiainneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus;
lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä tai yksikön johtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella ruotsin kielen erinomainen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kehityspäälliköllä, kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;
muilla virkamiehillä muu tehtävien edellyttämä koulutus.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
talousjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
tietohallintojohtajalla, tarkastusjohtajalla, viestintäjohtajalla, vaalijohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus, kielilain täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla hallitusneuvoksella lisäksi suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito;
lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella yksikön johtajana 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikön lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
kriminaalipoliittisen osaston lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntaneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;
kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista seuraavalla ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;
muilla kuin 1—14 kohdassa tarkoitetuilla virkamiehillä tehtävien edellyttämä koulutus.
Sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
oikeushallinto-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:ssä säädetään, lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana on kelpoisuusvaatimuksena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun.
Sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentissa säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
muulla kuin 1–2 kohdassa tarkoitetulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
lainsäädäntöjohtajana toimivalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun;
laintarkastustehtäviä hoitavalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen;
henkilöstöpäälliköllä, kehittämispäälliköllä, koulutuspäälliköllä, suunnittelupäälliköllä, johtavalla asiantuntijalla, budjettineuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla kieliasiainneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
6 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus;
lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä tai yksikön johtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella ruotsin kielen erinomainen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kehityspäälliköllä, kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;
muilla virkamiehillä muu tehtävien edellyttämä koulutus.
6 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
talousjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
tietohallintojohtajalla, tarkastusjohtajalla, viestintäjohtajalla, vaalijohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus, kielilain täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla hallitusneuvoksella lisäksi suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito;
lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella yksikön johtajana 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikön lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
kriminaalipoliittisen osaston lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntaneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;
kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista seuraavalla ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;
muilla kuin 1—14 kohdassa tarkoitetuilla virkamiehillä tehtävien edellyttämä koulutus.
6 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimuksetSen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
oikeushallinto-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:ssä säädetään, lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana on kelpoisuusvaatimuksena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
oikeushallinto-osaston muun kuin koulutusyksikön päällikön tehtävään määrätyllä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan;
lainsäädäntöneuvoksella yksikön johtajana 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikön lainsäädäntöneuvoksella 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen;
kriminaalipoliittisen osaston lainsäädäntöneuvoksella 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
muulla lainsäädäntöneuvoksella kuin edellä tässä momentissa tarkoitetulla lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla kieliasiainneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
6 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimuksetSen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentissa säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston osastopäälliköllä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto;
muulla kuin 1–2 kohdassa tarkoitetulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
lainsäädäntöjohtajana toimivalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun;
laintarkastustehtäviä hoitavalla lainsäädäntöneuvoksella 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen;
henkilöstöpäälliköllä, kehittämispäälliköllä, koulutuspäälliköllä, suunnittelupäälliköllä, johtavalla asiantuntijalla, budjettineuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
kielilain (423/2003) täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla kieliasiainneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto ja suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
7 §
Virkamiesten nimittäminenMinisteriön virkamiehet nimittää ministeriö, jollei nimitystoimivallasta erikseen muuta säädetä.
Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.
7 §
Virkamiesten nimittäminenKansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.
Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä.
Muut virkamiehet nimittää ministeriö.
7 §
Virkamiesten nimittäminenMinisteriön virkamiehet nimittää ministeriö, jollei nimitystoimivallasta erikseen muuta säädetä.
8 §
ArvonimetOsastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja yleisen osaston apulaisosastopäälliköllä finanssineuvoksen arvonimi.
8 §
ArvonimetOsastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja yleisen osaston apulaisosastopäälliköllä finanssineuvoksen arvonimi.
8 §
ArvonimetOsastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (265/2001).
Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (265/2001).
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (265/2001).
1125/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
130/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2005.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
486/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.
613/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
347/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.
465/2009
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä kesäkuuta 2009.
1007/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
73/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012.
168/2012
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä huhtikuuta 2012.
106/2015
Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä helmikuuta 2015.
1458/2015
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2015.
867/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
156/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.
1494/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
854/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.