Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1109/2011 | 2011-12-01 | muutt. 5 ja 7 § | |
| 1366/2022 | 2023-01-01 | muutt. 1, 2 ja 6 § | 14 |
| 474/2026 | 2026-06-11 | muutt. 1 §:ää sekä 2, 5 ja 7 § | 21 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään yleisistä kielitutkinnoista 12 päivänä marraskuuta 2004 annetun lain (964/2004) nojalla:
1 §
Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikuntaYleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.
Opetushallitus nimeää tutkintotoimikuntaan enintään yhdeksän jäsentä. Jäsenten tulee edustaa ainakin kielen opetuksen, kielitaidon testauksen ja työmarkkinoilla tarvittavan kielitaidon asiantuntijoita.
Tutkintotoimikunta voi asettaa jaostoja yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuja oikaisuvaatimuksia koskevien päätösten valmistelua varten, kielikohtaisten kysymysten valmistelua varten ja tarvittaessa muita asioita varten. Jaostoon nimitetään puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä. Jaostojen jäsenet voivat olla tutkintotoimikuntaan kuulumattomia.
Opetushallitus määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tutkintotoimikunnan toimikaudeksi. Jos jäsen eroaa kesken toimikauden, nimetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikunta voi asettaa jaostoja yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuja oikaisuvaatimuksia koskevien päätösten valmistelua varten, kielikohtaisten kysymysten valmistelua varten ja tarvittaessa muita asioita varten. Jaostoon nimitetään puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä. Jaostojen jäsenet voivat olla tutkintotoimikuntaan kuulumattomia.
Tutkintotoimikunnan ja sen jaostojen hallinnolliset tehtävät hoidetaan Opetushallituksessa virkatyönä.
Tutkintotoimikunta voi asettaa jaostoja tarkistusarviointeja koskevien päätösten valmistelua varten, kielikohtaisten kysymysten valmistelua varten ja tarvittaessa muita asioita varten. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä. Jaostojen jäsenet voivat olla tutkintotoimikuntaan kuulumattomia.
Tutkintotoimikunnan ja sen jaostojen sihteeri- ja toimistotehtävät hoidetaan Opetushallituksessa virkatyönä.
1 §
Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnan kokoonpano ja asettaminenOpetushallitus nimeää tutkintotoimikuntaan enintään yhdeksän jäsentä. Jäsenten tulee edustaa ainakin kielen opetuksen, kielitaidon testauksen ja työmarkkinoilla tarvittavan kielitaidon asiantuntijoita.
Opetushallitus määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tutkintotoimikunnan toimikaudeksi. Jos jäsen eroaa kesken toimikauden, nimetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikunta voi asettaa jaostoja tarkistusarviointeja koskevien päätösten valmistelua varten, kielikohtaisten kysymysten valmistelua varten ja tarvittaessa muita asioita varten. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä. Jaostojen jäsenet voivat olla tutkintotoimikuntaan kuulumattomia.
Tutkintotoimikunnan ja sen jaostojen sihteeri- ja toimistotehtävät hoidetaan opetushallituksessa virkatyönä.
1 §
Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikuntaYleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.
Tutkintotoimikunta voi asettaa jaostoja yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuja oikaisuvaatimuksia koskevien päätösten valmistelua varten, kielikohtaisten kysymysten valmistelua varten ja tarvittaessa muita asioita varten. Jaostoon nimitetään puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä. Jaostojen jäsenet voivat olla tutkintotoimikuntaan kuulumattomia.
Tutkintotoimikunnan ja sen jaostojen sihteeri- ja toimistotehtävät hoidetaan Opetushallituksessa virkatyönä.
2 §
Tutkintotoimikunnan tehtävätTutkintotoimikunnan tehtäviä ovat ainakin seuraavat yhteiskunnan tai tutkinnon suorittajan kannalta merkittävät tutkintojärjestelmään liittyvät asiat:
käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;
tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi;
tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi;
käsitellä valmistavasti asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä tutkintojärjestelmään tai siitä poistamista; ja
käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;
käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;
tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi.
käsitellä asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä järjestelmään tai siitä poistamista; ja
käsitellä asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä järjestelmään tai siitä poistamista; ja
Tutkintotoimikunnan tehtävänä on:
tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi;
käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;
käsitellä asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä järjestelmään tai siitä poistamista; ja
käsitellä asiat, jotka liittyvät tutkinnoissa käytettäviin testeihin.
Tutkintotoimikunnan tehtävänä on:
tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi;
käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;
käsitellä asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä järjestelmään tai siitä poistamista; ja
käsitellä asiat, jotka liittyvät tutkinnoissa käytettäviin testeihin.
Tutkintotoimikunta laatii vuosittain toimintakertomuksen ja toimittaa sen Opetushallitukselle.
Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistukset.
Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistukset.
2 §
Tutkintotoimikunnan tehtävätTutkintotoimikunnan tehtävänä on:
tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi;
käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;
käsitellä asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä järjestelmään tai siitä poistamista; ja
käsitellä asiat, jotka liittyvät tutkinnoissa käytettäviin testeihin.
Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistukset.
Tutkintotoimikunta laatii vuosittain työsuunnitelman ja toimintakertomuksen ja toimittaa ne opetushallitukselle.
2 §
Tutkintotoimikunnan tehtävätTutkintotoimikunnan tehtävänä on:
tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi;
käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;
käsitellä asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä järjestelmään tai siitä poistamista; ja
käsitellä asiat, jotka liittyvät tutkinnoissa käytettäviin testeihin.
Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistukset.
Tutkintotoimikunta laatii vuosittain työsuunnitelman ja toimintakertomuksen ja toimittaa ne Opetushallitukselle.
3 §
Tutkintotoimikunnan kokouksetTutkintotoimikunta ja jaosto kokoontuvat puheenjohtajan tai tutkintotoimikunnan puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä vaatii.
3 §
Tutkintotoimikunnan kokouksetTutkintotoimikunta ja jaosto kokoontuvat puheenjohtajan tai tutkintotoimikunnan puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä vaatii.
4 §
Tutkintotoimikunnan päätöksentekoTutkintotoimikunta ja jaosto on päätösvaltainen kun puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
4 §
Tutkintotoimikunnan päätöksentekoTutkintotoimikunta ja jaosto on päätösvaltainen kun puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
5 §
Kielitutkintojen osakokeetYleisten kielitutkintojen kunkin tutkintotason tutkinto sisältää seuraavat osakokeet, jotka voi suorittaa yhdessä tai erikseen:
puheen ymmärtäminen;
puheen ymmärtäminen;
puhuminen;
puhuminen;
tekstin ymmärtäminen;
tekstin ymmärtäminen;
kirjoittaminen.
kirjoittaminen.
Yleisten kielitutkintojen kunkin tutkintotason testi sisältää seuraavat osakokeet: puheen ymmärtäminen, puhuminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen sekä rakenteet ja sanasto.
Yleisten kielitutkintojen kunkin tutkintotason tutkinto sisältää seuraavat osakokeet:
puheen ymmärtäminen;
puhuminen;
tekstin ymmärtäminen;
kirjoittaminen.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, viittomakielten tutkinnoissa voi kullakin taitotasolla suorittaa seuraavat osakokeet:
viittomakielen ymmärtäminen;
viittomakielen itsenäinen tuottaminen;
viittomakielinen keskustelu.
5 §
Kielitutkintojen osakokeetYleisten kielitutkintojen kunkin tutkintotason testi sisältää seuraavat osakokeet: puheen ymmärtäminen, puhuminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen sekä rakenteet ja sanasto.
5 §
Kielitutkintojen osakokeetYleisten kielitutkintojen kunkin tutkintotason tutkinto sisältää seuraavat osakokeet:
puheen ymmärtäminen;
puhuminen;
tekstin ymmärtäminen;
kirjoittaminen.
6 §
Sopimus tutkinnon järjestämisestäTutkinnon järjestämistä koskevasta sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
kielet, joissa tutkintoja järjestetään;
kielet, joissa tutkintoja järjestetään;
kielet, joissa tutkintoja järjestetään;
tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;
tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;
tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;
tutkintojen järjestämispaikkakunnat;
tutkintojen järjestämispaikkakunnat;
tutkintojen järjestämispaikkakunnat;
tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;
tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;
tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;
aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin;
aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin; ja
aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin;
tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen;
tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen.
tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen;
testimateriaalin käsittelystä huolehtiminen;
testimateriaalin käsittelystä huolehtiminen;
tutkintotilaisuuden valvonnasta huolehtiminen;
tutkintotilaisuuden valvonnasta huolehtiminen;
velvollisuus ilmoittaa Opetushallitukselle vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta tutkintotilaisuudessa.
velvollisuus ilmoittaa Opetushallitukselle vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta tutkintotilaisuudessa.
Tutkinnon järjestämistä koskevasta sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
kielet, joissa tutkintoja järjestetään;
tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;
tutkintojen järjestämispaikkakunnat;
tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;
aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin; ja
tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen.
Tutkinnon järjestämistä koskevasta sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
kielet, joissa tutkintoja järjestetään;
tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;
tutkintojen järjestämispaikkakunnat;
tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;
aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin;
tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen;
testimateriaalin käsittelystä huolehtiminen;
tutkintotilaisuuden valvonnasta huolehtiminen;
velvollisuus ilmoittaa Opetushallitukselle vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta tutkintotilaisuudessa.
6 §
Sopimus tutkinnon järjestämisestäTutkinnon järjestämistä koskevasta sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
kielet, joissa tutkintoja järjestetään;
tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;
tutkintojen järjestämispaikkakunnat;
tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;
aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin; ja
tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen.
6 §
Sopimus tutkinnon järjestämisestäTutkinnon järjestämistä koskevasta sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
kielet, joissa tutkintoja järjestetään;
tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;
tutkintojen järjestämispaikkakunnat;
tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;
aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin;
tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen;
testimateriaalin käsittelystä huolehtiminen;
tutkintotilaisuuden valvonnasta huolehtiminen;
velvollisuus ilmoittaa Opetushallitukselle vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta tutkintotilaisuudessa.
7 §
Tutkintosuoritusten arvioijatArvioijarekisteriin merkittävältä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
Arvioijarekisteriin merkittävältä henkilöltä vaaditaan:
yliopiston tai ammattikorkeakoulun asianomaisen kielen opettajalta vaadittu kelpoisuus tai ylempi korkeakoulututkinto ja tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna perus- ja keskitason tutkintojen arvioijalta vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai vastaavat opinnot ja ylimmän tason tutkintojen osalta vähintään 55 opintoviikon laajuiset tai vastaavat opinnot tutkintokielessä;
opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
Arvioijarekisteriin merkittävältä vaaditaan yliopiston tai ammattikorkeakoulun asianomaisen kielen opettajalta vaadittu kelpoisuus tai ylempi korkeakoulututkinto sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
Lisäksi perus- ja keskitason tutkintojen arvioijalta vaaditaan tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna vähintään perus- ja aineopinnot tai vastaavat opinnot sekä ylimmän tason tutkintojen arvioijalta vähintään syventävät opinnot tai vastaavat opinnot tutkintokielessä.
Erityisestä syystä rekisteriin voidaan merkitä myös henkilö, jolla on arvioitava tutkintokieli äidinkielenään ja
korkeakoulututkinto;
hyvä perehtyneisyys arvioitavan kielen opetuksesta ja kielitaidon testauksesta;
opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
Erityisestä syystä rekisteriin voidaan merkitä myös se, jolla on arvioitava tutkintokieli äidinkielenään, korkeakoulututkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto, hyvä perehtyneisyys arvioitavan kielen opetuksesta ja kielitaidon testauksesta sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
Erityisestä syystä rekisteriin voidaan merkitä myös se, jolla on arvioitava tutkintokieli äidinkielenään, korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys arvioitavan kielen opetuksesta ja kielitaidon testauksesta sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
7 §
Tutkintosuoritusten arvioijatArvioijarekisteriin merkittävältä henkilöltä vaaditaan:
yliopiston tai ammattikorkeakoulun asianomaisen kielen opettajalta vaadittu kelpoisuus tai ylempi korkeakoulututkinto ja tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna perus- ja keskitason tutkintojen arvioijalta vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai vastaavat opinnot ja ylimmän tason tutkintojen osalta vähintään 55 opintoviikon laajuiset tai vastaavat opinnot tutkintokielessä;
opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
Erityisestä syystä rekisteriin voidaan merkitä myös henkilö, jolla on arvioitava tutkintokieli äidinkielenään ja
korkeakoulututkinto;
hyvä perehtyneisyys arvioitavan kielen opetuksesta ja kielitaidon testauksesta;
opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
7 §
Tutkintosuoritusten arvioijatArvioijarekisteriin merkittävältä vaaditaan yliopiston tai ammattikorkeakoulun asianomaisen kielen opettajalta vaadittu kelpoisuus tai ylempi korkeakoulututkinto sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
Lisäksi perus- ja keskitason tutkintojen arvioijalta vaaditaan tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna vähintään perus- ja aineopinnot tai vastaavat opinnot sekä ylimmän tason tutkintojen arvioijalta vähintään syventävät opinnot tai vastaavat opinnot tutkintokielessä.
Erityisestä syystä rekisteriin voidaan merkitä myös se, jolla on arvioitava tutkintokieli äidinkielenään, korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys arvioitavan kielen opetuksesta ja kielitaidon testauksesta sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.
8 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
8 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1109/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2011.
1366/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
474/2026
Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä kesäkuuta 2026.
Ennen 1 päivää huhtikuuta 2026 suoritettuihin tutkintoihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 2 §:ää.
Asetuksen 7 §:ää sovelletaan tämän asetuksen voimaan tultua tehtyihin tutkintosuoritusten arvioijia koskeviin hakemuksiin. Asetuksen voimaan tullessa arvioijarekisteriin merkittyä arvioijaa koskeva merkintä voidaan uusia tai laajentaa koskemaan uutta kieltä joko tässä asetuksessa säädettyjen tai asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden kelpoisuusvaatimusten perusteella.