Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 431/2006 | 2006-07-01 | muutt. 4 §:ää | 1 |
| 489/2010 | 2010-07-01 | lis. 4 a § ja liite | 5 |
| 53/2023 | 2023-06-01 | muutt. 1 ja 3 § sekä 4 ja 4 a §:ää | 20 |
| 806/2023 | 2025-01-01 | muutt. 4 a §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kansallispuiston perustaminenLänsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan vuoden 1996 luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.
Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.
Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan vuoden 1996 luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.
1 §
Kansallispuiston perustaminenLänsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.
1 §
Kansallispuiston perustaminenLänsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan vuoden 1996 luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.
2 §
Sijainti ja rajatPallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluu noin 102 000 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kunnissa. Kansallispuiston rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.
2 §
Sijainti ja rajatPallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluu noin 102 000 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kunnissa. Kansallispuiston rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.
3 §
RauhoitussäännöksetPallas-Yllästunturin kansallispuistossa kielletyistä toiminnoista säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 49 §:ssä ja rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista mainitun lain 50 ja 51 §:ssä.
Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon sovelletaan, mitä luonnonsuojelulain 13–15 §:ssä säädetään rauhoituksesta lukuun ottamatta 14 §:n 1 momentin 8 kohtaa.
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kielletyistä toiminnoista säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 49 §:ssä ja rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista mainitun lain 50 ja 51 §:ssä.
Poiketen siitä, mitä luonnonsuojelulain 51 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, kansallispuistossa ei saa kalastaa Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Näitä ovat seuraavat vedet sekä niiden sivupurot ja latvavedet:
Onnasjoki sekä Onnasjärvet;
Onnasjoki sekä Onnasjärvet;
Siosjoki, Pippojoki ja Ruotajoki;
Siosjoki, Pippojoki ja Ruotajoki;
Hannujoki sekä pienet Raasikaltiot;
Hannujoki sekä pienet Raasikaltiot;
Pahajoki sekä Hukkajärvi;
Pahajoki sekä Hukkajärvi;
Kuoppajoki lukuun ottamatta Kuoppajärveä;
Kuoppajoki lukuun ottamatta Kuoppajärveä;
Saariselänoja, Ylijoki ja Nammalajoki;
Saariselänoja, Ylijoki ja Nammalajoki;
kaikki Muonion Vuontisjärveen laskevat purot ja ojat sekä Riivinjärvet;
kaikki Muonion Vuontisjärveen laskevat purot ja ojat sekä Riivinjärvet;
Pyhäjoki sekä Killinpoikainjärvet ja Hanhijärvi;
Pyhäjoki sekä Killinpoikainjärvet ja Hanhijärvi;
Ylisenpäänoja sekä Rautujärvi ja Ylisenpääjärvi;
Ylisenpäänoja sekä Rautujärvi ja Ylisenpääjärvi;
Lompolonoja, Rautujärvi, Pahtajärvi ja Maanselkäjärvi;
Lompolonoja, Rautujärvi, Pahtajärvi ja Maanselkäjärvi;
Saarijärvi ja viereinen Hietajärvi;
Saarijärvi ja viereinen Hietajärvi;
Palsijärvi ja Suaskurun lammet.
Palsijärvi ja Suaskurun lammet.
Poiketen siitä, mitä luonnonsuojelulain 51 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, kansallispuistossa ei saa kalastaa Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Näitä ovat seuraavat vedet sekä niiden sivupurot ja latvavedet:
Onnasjoki sekä Onnasjärvet;
Siosjoki, Pippojoki ja Ruotajoki;
Hannujoki sekä pienet Raasikaltiot;
Pahajoki sekä Hukkajärvi;
Kuoppajoki lukuun ottamatta Kuoppajärveä;
Saariselänoja, Ylijoki ja Nammalajoki;
kaikki Muonion Vuontisjärveen laskevat purot ja ojat sekä Riivinjärvet;
Pyhäjoki sekä Killinpoikainjärvet ja Hanhijärvi;
Ylisenpäänoja sekä Rautujärvi ja Ylisenpääjärvi;
Lompolonoja, Rautujärvi, Pahtajärvi ja Maanselkäjärvi;
Saarijärvi ja viereinen Hietajärvi;
Palsijärvi ja Suaskurun lammet.
Pallasjärvessä, Keimiöjärvessä ja Aakenustunturin Pyhäjärvessä saa tehdä kalaston hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.
3 §
RauhoitussäännöksetPallas-Yllästunturin kansallispuistoon sovelletaan, mitä luonnonsuojelulain 13–15 §:ssä säädetään rauhoituksesta lukuun ottamatta 14 §:n 1 momentin 8 kohtaa.
3 §
RauhoitussäännöksetPallas-Yllästunturin kansallispuistossa kielletyistä toiminnoista säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 49 §:ssä ja rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista mainitun lain 50 ja 51 §:ssä.
Poiketen siitä, mitä luonnonsuojelulain 51 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, kansallispuistossa ei saa kalastaa Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Näitä ovat seuraavat vedet sekä niiden sivupurot ja latvavedet:
Onnasjoki sekä Onnasjärvet;
Siosjoki, Pippojoki ja Ruotajoki;
Hannujoki sekä pienet Raasikaltiot;
Pahajoki sekä Hukkajärvi;
Kuoppajoki lukuun ottamatta Kuoppajärveä;
Saariselänoja, Ylijoki ja Nammalajoki;
kaikki Muonion Vuontisjärveen laskevat purot ja ojat sekä Riivinjärvet;
Pyhäjoki sekä Killinpoikainjärvet ja Hanhijärvi;
Ylisenpäänoja sekä Rautujärvi ja Ylisenpääjärvi;
Lompolonoja, Rautujärvi, Pahtajärvi ja Maanselkäjärvi;
Saarijärvi ja viereinen Hietajärvi;
Palsijärvi ja Suaskurun lammet.
Pallasjärvessä, Keimiöjärvessä ja Aakenustunturin Pyhäjärvessä saa tehdä kalaston hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.
4 §
Paikallisten asukkaiden oikeudetPallas-Yllästunturin kansallispuistossa on niillä, joiden kotipaikka on metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä tarkoitetussa kunnassa, oikeus luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä metsästää kotikunnassaan puiston alueella mainitun lainkohdan perusteella. Metsästys ei kuitenkaan ole sallittua tunturien paljakka-alueilla eikä puiston reittien, palvelurakenteiden eikä Ylläksen ja Pallas-tunturin matkailukeskusten läheisyydessä olevilla alueilla. Metsästykselle sallitut alueet on merkitty rasterilla tämän lain liitteenä olevassa kartassa.
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on niillä, joiden kotipaikka on metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä tarkoitetussa kunnassa, oikeus luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä metsästää kotikunnassaan puiston alueella mainitun lainkohdan perusteella. Metsästys ei kuitenkaan ole sallittua tunturien paljakka-alueilla eikä puiston reittien, palvelurakenteiden eikä Ylläksen ja Pallas-tunturin matkailukeskusten läheisyydessä olevilla alueilla. Metsästykselle sallitut alueet on merkitty rasterilla tämän lain liitteenä olevassa kartassa.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Kittilän kunnan Raattaman ja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä oikeus 1 momentin mukaisesti metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (566/2003) on siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan.
Onkimisesta, pilkkimisestä ja muusta kalastuksesta kansallispuistossa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Pallasjärvessä, Keimiöjärvessä ja Aakenustunturin Pyhäjärvessä ovat myös kalaston hoitoon liittyvät toimenpiteet sallittuja. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 19 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kalastus ei kuitenkaan ole sallittua Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Kalastukselta kielletyistä alueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Kittilän kunnan Raattaman ja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä oikeus 1 momentin mukaisesti metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (566/2003) on siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan.
3–4 momentit on kumottu L:lla 5.1.2023/53.
Onkimisesta, pilkkimisestä ja muusta kalastuksesta kansallispuistossa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Pallasjärvessä, Keimiöjärvessä ja Aakenustunturin Pyhäjärvessä ovat myös kalaston hoitoon liittyvät toimenpiteet sallittuja. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 19 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kalastus ei kuitenkaan ole sallittua Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Kalastukselta kielletyistä alueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
3 momentti on kumottu L:lla 5.1.2023/53, joka tulee voimaan 1.6.2023. Aiempi sanamuoto kuuluu:
4 §
Paikallisten asukkaiden oikeudetPallas-Yllästunturin kansallispuistossa on niillä, joiden kotipaikka on metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä tarkoitetussa kunnassa, oikeus luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä metsästää kotikunnassaan puiston alueella mainitun lainkohdan perusteella. Metsästys ei kuitenkaan ole sallittua tunturien paljakka-alueilla eikä puiston reittien, palvelurakenteiden eikä Ylläksen ja Pallas-tunturin matkailukeskusten läheisyydessä olevilla alueilla. Metsästykselle sallitut alueet on merkitty rasterilla tämän lain liitteenä olevassa kartassa.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Kittilän kunnan Raattaman ja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä oikeus 1 momentin mukaisesti metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (566/2003) on siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan.
3 momentti on kumottu L:lla 5.1.2023/53, joka tulee voimaan 1.6.2023. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Onkimisesta, pilkkimisestä ja muusta kalastuksesta kansallispuistossa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Pallasjärvessä, Keimiöjärvessä ja Aakenustunturin Pyhäjärvessä ovat myös kalaston hoitoon liittyvät toimenpiteet sallittuja. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 19 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kalastus ei kuitenkaan ole sallittua Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Kalastukselta kielletyistä alueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 momentti on kumottu L:lla 5.1.2023/53, joka tulee voimaan 1.6.2023. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Poronhoidon harjoittamisesta ja puun ottamisesta kotitarvekäyttöön kansallispuistossa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
4 a §
Rakentaminen Pallastunturin matkailukeskuksen alueellaPallas-Yllästunturin kansallispuiston Pallastunturin matkailukeskuksen alueella saa, sen estämättä, mitä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, kunnostaa ja rakentaa kansallispuiston matkailua palvelevan hotellin majoitus-, ravintola- ja muita palvelutiloja sekä laskettelurakennelmia. Rakentaminen ei saa vaarantaa kansallispuiston perustamistarkoitusta tai suojeltujen luonnonarvojen säilymistä. Rakentamisen yhteydessä on myös varmistettava kansallispuiston maisemallisten sekä rakennetun ympäristön erityisarvojen säilyminen. Kansallispuistoa koskevien luonnonsuojelullisten erityisvaatimusten vuoksi edellä mainittujen matkailupalveluiden välittömät ja välilliset vaikutukset eivät saa olla laajuudeltaan tai nykyisestä tilasta niin poikkeavia, että ne muuttavat merkittävästi kansallispuiston luonnetta tai olosuhteita.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Pallastunturin matkailukeskuksen alueella on luonnonsuojelulain 13 §:n rauhoitussäännösten estämättä sallittu kansallispuiston matkailua palvelevan hotellin majoitus-, ravintola- ja muiden palvelutilojen sekä laskettelurakennelmien kunnostaminen ja rakentaminen. Rakentaminen ei saa vaarantaa kansallispuiston perustamistarkoitusta tai suojeltujen luonnonarvojen säilymistä. Rakentamisen yhteydessä on myös varmistettava kansallispuiston maisemallisten sekä rakennetun ympäristön erityisarvojen säilyminen. Kansallispuistoa koskevien luonnonsuojelullisten erityisvaatimusten vuoksi edellä mainittujen matkailupalveluiden välittömät ja välilliset vaikutukset eivät saa olla laajuudeltaan tai nykyisestä tilasta niin poikkeavia, että ne muuttavat merkittävästi kansallispuiston luonnetta tai olosuhteita.
Rakentamisen tulee perustua alueidenkäyttölain (132/1999) mukaiseen asemakaavaan. Kaavassa alueelle voidaan osoittaa rakennusoikeutta 1 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen enintään 10 000 kerrosneliömetriä. Rakennuksiin voidaan osoittaa kellaritiloja yhteen kellarikerrokseen sijoitettuna rakennusten ulkoseinien rajaamalle alueelle. Rakennusten vesikaton tai muun kiinteän rakennusosan ylin korkeusasema voi olla enintään 462,5 metriä merenpinnan yläpuolella koordinaattijärjestelmässä N60 mitattuna. Hotelliin voidaan varata majoitustiloja enintään 320 vuodepaikkaa.
Rakentamisen tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen asemakaavaan. Kaavassa alueelle voidaan osoittaa rakennusoikeutta 1 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen enintään 10 000 kerrosneliömetriä. Rakennuksiin voidaan osoittaa kellaritiloja yhteen kellarikerrokseen sijoitettuna rakennusten ulkoseinien rajaamalle alueelle. Rakennusten vesikaton tai muun kiinteän rakennusosan ylin korkeusasema voi olla enintään 462,5 metriä merenpinnan yläpuolella koordinaattijärjestelmässä N60 mitattuna. Hotelliin voidaan varata majoitustiloja enintään 320 vuodepaikkaa.
Kaavassa osoitetaan varaus myös luontokeskukselle ja muille tarvittaville kansallispuiston huolto- ja palvelutiloille, joille voidaan osoittaa rakennusoikeutta enintään 500 kerrosneliömetriä.
Alueelle ei voida kaavassa osoittaa varausta asuntovaunualueelle. Alueella sijaitseva asuntovaunualue on poistettava käytöstä vuoden kuluessa 1 momentissa tarkoitettua rakentamista koskevan rakennusluvan tultua lainvoimaiseksi.
Rakentamiseen sallitun alueen rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.
Pallastunturin matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamon kunnostaminen, laajentaminen tai tarvittaessa uusiminen on sallittua myös edellä 5 momentissa rakentamiseen rajatun alueen ulkopuolella.
4 a §
Rakentaminen Pallastunturin matkailukeskuksen alueellaPallas-Yllästunturin kansallispuiston Pallastunturin matkailukeskuksen alueella saa, sen estämättä, mitä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, kunnostaa ja rakentaa kansallispuiston matkailua palvelevan hotellin majoitus-, ravintola- ja muita palvelutiloja sekä laskettelurakennelmia. Rakentaminen ei saa vaarantaa kansallispuiston perustamistarkoitusta tai suojeltujen luonnonarvojen säilymistä. Rakentamisen yhteydessä on myös varmistettava kansallispuiston maisemallisten sekä rakennetun ympäristön erityisarvojen säilyminen. Kansallispuistoa koskevien luonnonsuojelullisten erityisvaatimusten vuoksi edellä mainittujen matkailupalveluiden välittömät ja välilliset vaikutukset eivät saa olla laajuudeltaan tai nykyisestä tilasta niin poikkeavia, että ne muuttavat merkittävästi kansallispuiston luonnetta tai olosuhteita.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Pallastunturin matkailukeskuksen alueella on luonnonsuojelulain 13 §:n rauhoitussäännösten estämättä sallittu kansallispuiston matkailua palvelevan hotellin majoitus-, ravintola- ja muiden palvelutilojen sekä laskettelurakennelmien kunnostaminen ja rakentaminen. Rakentaminen ei saa vaarantaa kansallispuiston perustamistarkoitusta tai suojeltujen luonnonarvojen säilymistä. Rakentamisen yhteydessä on myös varmistettava kansallispuiston maisemallisten sekä rakennetun ympäristön erityisarvojen säilyminen. Kansallispuistoa koskevien luonnonsuojelullisten erityisvaatimusten vuoksi edellä mainittujen matkailupalveluiden välittömät ja välilliset vaikutukset eivät saa olla laajuudeltaan tai nykyisestä tilasta niin poikkeavia, että ne muuttavat merkittävästi kansallispuiston luonnetta tai olosuhteita.
Rakentamisen tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen asemakaavaan. Kaavassa alueelle voidaan osoittaa rakennusoikeutta 1 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen enintään 10 000 kerrosneliömetriä. Rakennuksiin voidaan osoittaa kellaritiloja yhteen kellarikerrokseen sijoitettuna rakennusten ulkoseinien rajaamalle alueelle. Rakennusten vesikaton tai muun kiinteän rakennusosan ylin korkeusasema voi olla enintään 462,5 metriä merenpinnan yläpuolella koordinaattijärjestelmässä N60 mitattuna. Hotelliin voidaan varata majoitustiloja enintään 320 vuodepaikkaa.
Kaavassa osoitetaan varaus myös luontokeskukselle ja muille tarvittaville kansallispuiston huolto- ja palvelutiloille, joille voidaan osoittaa rakennusoikeutta enintään 500 kerrosneliömetriä.
Alueelle ei voida kaavassa osoittaa varausta asuntovaunualueelle. Alueella sijaitseva asuntovaunualue on poistettava käytöstä vuoden kuluessa 1 momentissa tarkoitettua rakentamista koskevan rakennusluvan tultua lainvoimaiseksi.
Rakentamiseen sallitun alueen rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.
Pallastunturin matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamon kunnostaminen, laajentaminen tai tarvittaessa uusiminen on sallittua myös edellä 5 momentissa rakentamiseen rajatun alueen ulkopuolella.
5 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan lehtojensuojelualueista 27 päivänä toukokuuta 1992 annetun asetuksen (503/1992) 2 §:n 1 momentin 40 kohta.
Tällä lailla kumotaan lehtojensuojelualueista 27 päivänä toukokuuta 1992 annetun asetuksen (503/1992) 2 §:n 1 momentin 40 kohta.
5 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan lehtojensuojelualueista 27 päivänä toukokuuta 1992 annetun asetuksen (503/1992) 2 §:n 1 momentin 40 kohta.
Kartta PDF-tiedostona (4.6.2010/489).
Kartta PDF-tiedostona.
431/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.
HE 228/2005, YmVM 2/2006, EV 27/2006
489/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.
HE 195/2009, YmVM 5/2010, EV 64/2010
53/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2023.
HE 76/2022, YmVM 17/2022, EV 227/2022
806/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
HE 139/2022, YmVM 27/2022, EV 333/2022