Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1130/2004 | 2005-01-01 | muutt. 12 §:ää | 1 |
| 1277/2015 | 2016-01-01 | muutt. 9 § | 2 |
| 522/2021 | 2021-07-01 | kum. 5-8 §; muutt.1-4 § | 25 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kielilain (423/2003) 41 §:n nojalla:
1 luku
Kieliasiain neuvottelukunta
1 §
Neuvottelukunnan tarkoitusKielilain (423/2003) ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen edistämistä ja seurantaa sekä kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Kielilain (423/2003) ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa sekä kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
1 §
Asettaminen ja toimikausiKielilain (423/2003) ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa sekä kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
2 §
TehtävätNeuvottelukunnan tehtävänä on:
avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa, mukaan lukien eduskunnalle vaalikausittain kielilainsäädännön soveltamisesta annettavan valtioneuvoston kertomuksen valmistelussa;
avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa;
tukea kielilainsäädännön täytäntöönpanoa sekä kansalliskielten käytön ja aseman edistämistä ja tätä varten tarvittaessa tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja;
valmistella esityksiä täytäntöönpanoa tukeviksi toimenpiteiksi kansalliskielten käytön ja aseman edistämiseksi;
edistää vuoropuhelua hallituksen ja kieliryhmien välillä.
avustaa oikeusministeriötä eduskunnalle vaalikausittain kielilainsäädännön soveltamisesta annettavan valtioneuvoston kertomuksen valmistelussa;
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa;
valmistella esityksiä täytäntöönpanoa tukeviksi toimenpiteiksi kansalliskielten käytön ja aseman edistämiseksi;
avustaa oikeusministeriötä eduskunnalle vaalikausittain kielilainsäädännön soveltamisesta annettavan valtioneuvoston kertomuksen valmistelussa;
valmistella viranomaisille suosituksia kielilakia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä koskevan tiedottamisen ja koulutuksen järjestämisestä; sekä
antaa lausuntoja viranomaisille ja muille yhteisöille oikeusministeriön sille toimittamista kielilainsäädäntöä koskevista kysymyksistä.
Neuvottelukunta voi myös:
osallistua muita kieliä kuin kansalliskieliä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaan;
osallistua muita kieliä kuin kansalliskieliä koskevan lainsäädännön seurantaan sekä asiantuntijaelimenä avustaa muita kieliä koskevan lainsäädännön valmistelussa;
seurata maan kielioloja ja kielellisten oikeuksien toteutumista sekä kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä;
seurata kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä maan kieliolojen ja kielellisten oikeuksien kehittämiseksi; sekä
omasta aloitteestaan valmistella oikeusministeriön käyttöön suosituksia kielilainsäädäntöön ja sen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tehdä aloitteita kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
omasta aloitteestaan valmistella oikeusministeriön käyttöön suosituksia kielilainsäädäntöön ja sen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tehdä aloitteita kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
Neuvottelukunta voi myös:
osallistua muita kieliä kuin kansalliskieliä koskevan lainsäädännön seurantaan sekä asiantuntijaelimenä avustaa muita kieliä koskevan lainsäädännön valmistelussa;
seurata kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä maan kieliolojen ja kielellisten oikeuksien kehittämiseksi; sekä
omasta aloitteestaan valmistella oikeusministeriön käyttöön suosituksia kielilainsäädäntöön ja sen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tehdä aloitteita kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
2 §
TehtävätNeuvottelukunnan tehtävänä on:
avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa;
valmistella esityksiä täytäntöönpanoa tukeviksi toimenpiteiksi kansalliskielten käytön ja aseman edistämiseksi;
avustaa oikeusministeriötä eduskunnalle vaalikausittain kielilainsäädännön soveltamisesta annettavan valtioneuvoston kertomuksen valmistelussa;
valmistella viranomaisille suosituksia kielilakia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä koskevan tiedottamisen ja koulutuksen järjestämisestä; sekä
antaa lausuntoja viranomaisille ja muille yhteisöille oikeusministeriön sille toimittamista kielilainsäädäntöä koskevista kysymyksistä.
Neuvottelukunta voi myös:
osallistua muita kieliä kuin kansalliskieliä koskevan lainsäädännön seurantaan sekä asiantuntijaelimenä avustaa muita kieliä koskevan lainsäädännön valmistelussa;
seurata kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä maan kieliolojen ja kielellisten oikeuksien kehittämiseksi; sekä
omasta aloitteestaan valmistella oikeusministeriön käyttöön suosituksia kielilainsäädäntöön ja sen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tehdä aloitteita kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
3 §
KokoonpanoNeuvottelukunnalla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kaksitoista muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna neuvottelukunnan tehtävien kannalta keskeisten alojen, kunnallishallinnon sekä kielenhuollon tai kielentutkimuksen asiantuntemus sekä muu tehtävien kannalta olennainen asiantuntemus. Lisäksi neuvottelukunnassa tulee olla edustus Svenska Finlands folkting -järjestöstä sekä saamelaiskäräjiltä.
Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna ainakin oikeudellinen, sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja sivistystoimen, ulkomaalais- ja maahanmuuttoasioiden, kunnallishallinnon sekä kielenhuollon tai kielentutkimuksen asiantuntemus.
Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.
3 §
KokoonpanoNeuvottelukunnalla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kaksitoista muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna ainakin oikeudellinen, sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja sivistystoimen, ulkomaalais- ja maahanmuuttoasioiden, kunnallishallinnon sekä kielenhuollon tai kielentutkimuksen asiantuntemus.
4 §
Toiminnan järjestäminenNeuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla. Milloin asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Milloin asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka oikeusministeriö määrää. Oikeusministeriö voi lisäksi määrätä neuvottelukunnalle sihteerin.
Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoista. Neuvottelukunta voi asettaa työvaliokunnan sekä tarpeen mukaan jaostoja ja työryhmiä.
Neuvottelukunnan jäsenille, sihteerille sekä asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja kustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö.
4 §
PäätösvaltaisuusNeuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla.
Milloin asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
5 §
TyöjärjestysOikeusministeriö vahvistaa neuvottelukunnalle työjärjestyksen neuvottelukunnan ehdotuksesta.
Työjärjestyksessä määrätään neuvottelukunnan asettamasta työvaliokunnasta, jaostoista ja työryhmistä sekä asiantuntijoiden nimittämisestä.
6 §
SihteeristöNeuvottelukunnalla on sihteeristö, johon kuuluu pääsihteeri ja tarvittava määrä sihteereitä. Oikeusministeriö määrää pääsihteerin ja määrää tai kutsuu sihteerit.
7 §
Toimintasuunnitelma ja -kertomusNeuvottelukunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman sekä kertomuksen toiminnastaan ja esittää nämä oikeusministeriön hyväksyttäviksi.
8 §
PalkkiotNeuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille sekä sihteereille suoritetaan palkkiota ja matkakustannusten korvauksia oikeusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
2 luku
Kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta
9 §
Kertomuksen antaminenValtioneuvosto antaa eduskunnalle kielilain 37 §:ssä tarkoitetun kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta viimeistään vaalikauden kolmansien valtiopäivien aikana.
Valtioneuvosto antaa hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona eduskunnalle annettavan kielilain 37 §:ssä tarkoitetun kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta viimeistään vaalikauden kolmansien valtiopäivien aikana.
9 §
Kertomuksen antaminenValtioneuvosto antaa hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona eduskunnalle annettavan kielilain 37 §:ssä tarkoitetun kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta viimeistään vaalikauden kolmansien valtiopäivien aikana.
9 §
Kertomuksen antaminenValtioneuvosto antaa eduskunnalle kielilain 37 §:ssä tarkoitetun kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta viimeistään vaalikauden kolmansien valtiopäivien aikana.
10 §
Kertomuksen sisältöKertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä sekä tarpeen mukaan yleisemminkin maan kielioloja.
Kertomuksessa käsitellään kielilainsäädännön soveltamista, kielellisten oikeuksien toteutumista, maan kielisuhteita sekä suomen ja ruotsin kielten kehitystä. Kertomukseen sisältyy yhteenveto seuranta-aikana kootuista kokemuksista kielilainsäädännön soveltamisesta ja maan kieliolojen kehityssuunnista.
Valtioneuvosto voi sisällyttää kertomukseen ehdotuksia kielilainsäädännön soveltamiseksi tai kielellisten oikeuksien toteutumiseksi taikka ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.
10 §
Kertomuksen sisältöKertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä sekä tarpeen mukaan yleisemminkin maan kielioloja.
Kertomuksessa käsitellään kielilainsäädännön soveltamista, kielellisten oikeuksien toteutumista, maan kielisuhteita sekä suomen ja ruotsin kielten kehitystä. Kertomukseen sisältyy yhteenveto seuranta-aikana kootuista kokemuksista kielilainsäädännön soveltamisesta ja maan kieliolojen kehityssuunnista.
Valtioneuvosto voi sisällyttää kertomukseen ehdotuksia kielilainsäädännön soveltamiseksi tai kielellisten oikeuksien toteutumiseksi taikka ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.
3 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
11 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2004.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
11 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2004.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12 §
SiirtymäsäännösSen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, asettaa valtioneuvosto ensimmäisellä kerralla kieliasiain neuvottelukunnan toimikaudeksi, joka alkaa 15 päivänä kesäkuuta 2004 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007.
Sen estämättä, mitä 9 §:ssä säädetään, antaa valtioneuvosto ensimmäisen kielilainsäädännön soveltamista koskevan kertomuksen vaalikauden neljänsien valtiopäivien aikana.
12 §
SiirtymäsäännösSen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, asettaa valtioneuvosto ensimmäisellä kerralla kieliasiain neuvottelukunnan toimikaudeksi, joka alkaa 15 päivänä kesäkuuta 2004 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007.
Sen estämättä, mitä 9 §:ssä säädetään, antaa valtioneuvosto ensimmäisen kielilainsäädännön soveltamista koskevan kertomuksen vaalikauden neljänsien valtiopäivien aikana.