Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (1)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1105/2007 | 2008-01-01 | muutt. 1, 2 ja 5-8 § | 18 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 51 §:n nojalla:
1 §
Isyyden kumoamista koskeva ilmoitusKun lapsi on saanut Suomen kansalaisuuden isän Suomen kansalaisuuden perusteella ja miehen isyys lapseen on kumottu, maistraatti ilmoittaa asiasta tiedon saatuaan Maahanmuuttovirastolle.
Kun lapsi on saanut Suomen kansalaisuuden isän Suomen kansalaisuuden perusteella ja miehen isyys lapseen on kumottu, maistraatti ilmoittaa asiasta tiedon saatuaan Ulkomaalaisvirastolle.
1 §
Isyyden kumoamista koskeva ilmoitusKun lapsi on saanut Suomen kansalaisuuden isän Suomen kansalaisuuden perusteella ja miehen isyys lapseen on kumottu, maistraatti ilmoittaa asiasta tiedon saatuaan Ulkomaalaisvirastolle.
2 §
Tiedusteluvelvollisuus kansalaisuusasemastaMaistraatti pyytää lapsen syntymästä tiedon saatuaan Maahanmuuttovirastoa määrittämään lapsen kansalaisuusaseman silloin, kun:
lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään ja he eivät ole Suomen kansalaisia tai toinen heistä ei ole Suomen kansalainen; tai
lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään ja he eivät ole Suomen kansalaisia tai toinen heistä ei ole Suomen kansalainen; tai
avioliitossa syntyneen lapsen vanhemmat eivät ole Suomen kansalaisia, eikä heillä ole saman maan kansalaisuutta.
avioliitossa syntyneen lapsen vanhemmat eivät ole Suomen kansalaisia, eikä heillä ole saman maan kansalaisuutta.
Maistraatti pyytää lapsen syntymästä tiedon saatuaan Ulkomaalaisvirastoa määrittämään lapsen kansalaisuusaseman silloin, kun:
lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään ja he eivät ole Suomen kansalaisia tai toinen heistä ei ole Suomen kansalainen; tai
avioliitossa syntyneen lapsen vanhemmat eivät ole Suomen kansalaisia, eikä heillä ole saman maan kansalaisuutta.
Jos maistraatilla, kihlakunnan poliisilaitoksella tai Suomen edustustolla on perusteltua aihetta olettaa, että väestötietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi merkitty henkilö ei ole Suomen kansalainen, sen on pyydettävä Maahanmuuttovirastoa määrittämään henkilön kansalaisuusasema.
Jos maistraatilla, kihlakunnan poliisilaitoksella tai Suomen edustustolla on perusteltua aihetta olettaa, että väestötietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi merkitty henkilö ei ole Suomen kansalainen, sen on pyydettävä Ulkomaalaisvirastoa määrittämään henkilön kansalaisuusasema.
2 §
Tiedusteluvelvollisuus kansalaisuusasemastaMaistraatti pyytää lapsen syntymästä tiedon saatuaan Ulkomaalaisvirastoa määrittämään lapsen kansalaisuusaseman silloin, kun:
lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään ja he eivät ole Suomen kansalaisia tai toinen heistä ei ole Suomen kansalainen; tai
avioliitossa syntyneen lapsen vanhemmat eivät ole Suomen kansalaisia, eikä heillä ole saman maan kansalaisuutta.
Jos maistraatilla, kihlakunnan poliisilaitoksella tai Suomen edustustolla on perusteltua aihetta olettaa, että väestötietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi merkitty henkilö ei ole Suomen kansalainen, sen on pyydettävä Ulkomaalaisvirastoa määrittämään henkilön kansalaisuusasema.
3 §
Henkilöllisyyden tarkastaminenSuomen kansalaisuutta koskevan hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen vastaanottanut viranomainen tarkastaa hakijan henkilöllisyyden voimassa olevasta passista tai muusta luotettavasta henkilötodistuksesta. Jos lapsella ei ole henkilökohtaista passia tai muuta luotettavaa henkilötodistusta, hänen henkilöllisyytensä on varmistettava hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen tekijältä pyydettävin lisäselvityksin, tätä kuulemalla tai muulla luotettavalla tavalla.
4 §
Vireillepano kihlakunnan poliisilaitoksessaKihlakunnan poliisilaitos tarkistaa hakijaa ja kanssahakijaa koskevat tiedot väestötietojärjestelmästä. Poliisilaitos tarkistaa myös, onko hakemuksen tehneellä hakijalla tai siinä olevalla kanssahakijalla ulosotossa elatusvelvollisuuteen tai julkisoikeudelliseen maksuvelvollisuuteen perustuvia erääntyneitä saatavia. Jos hakijasta tai kanssahakijasta on merkintöjä rikosrekisterissä, poliisilaitos liittää hakemukseen tai kansalaisuusilmoitukseen näitä koskevat rikosrekisteri-ilmoitukset, jos rangaistavaan tekoon syyllistymisellä voi olla merkitystä hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen hyväksymiselle.
Kihlakunnan poliisilaitos liittää hakemukseen tarpeelliset tiedot myös muista kuin rikosrekisterissä olevista hakijan ja kanssahakijan saamista rangaistuksista, syyllistymisistä rangaistaviin tekoihin, lähestymiskieltoon määräämisestä sekä vireillä olevista rikosasioista.
Kihlakunnan poliisilaitos kuulee hakijaa, jos hakemuksessa tai kansalaisuusilmoituksessa annetut tiedot ovat ristiriidassa asian käsittelyssä esille tulleiden tietojen kanssa.
5 §
Vireillepano kunniakonsulaatissaPantaessa hakemus tai kansalaisuusilmoitus vireille kunniakonsulaatissa siihen liitetään selvitys Maahanmuuttoviraston käsittelymaksun suorittamisesta.
Pantaessa hakemus tai kansalaisuusilmoitus vireille kunniakonsulaatissa siihen liitetään selvitys Ulkomaalaisviraston käsittelymaksun suorittamisesta.
5 §
Vireillepano kunniakonsulaatissaPantaessa hakemus tai kansalaisuusilmoitus vireille kunniakonsulaatissa siihen liitetään selvitys Ulkomaalaisviraston käsittelymaksun suorittamisesta.
6 §
Vastaanottajaviranomaisen lausuntoHakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen vastaanottanut viranomainen ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle lausunnossaan tiedossaan olevat seikat, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisulle.
Hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen vastaanottanut viranomainen ilmoittaa Ulkomaalaisvirastolle lausunnossaan tiedossaan olevat seikat, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisulle.
Kansalaisuusilmoitukseen ja -hakemukseen annetaan lausunto, kun asiakirjat lähetetään Maahanmuuttovirastolle.
Kansalaisuusilmoitukseen ja -hakemukseen annetaan lausunto, kun asiakirjat lähetetään Ulkomaalaisvirastolle.
Vastaanottajaviranomainen mainitsee lausunnossaan 1 momentissa mainitun lisäksi toimivallastaan, siitä, miten hakijan ja kanssahakijan henkilöllisyys on tarkastettu sekä hakijan hakemukseen tai kansalaisuusilmoitukseen liittämien asiakirjojen luotettavuudesta. Vastaanottajaviranomainen mainitsee myös ristiriitaisuuksista hakemuksessa tai kansalaisuusilmoituksessa ilmoitettujen tietojen ja asian käsittelyssä vastaanottoviranomaisessa esille tulleiden tietojen välillä.
6 §
Vastaanottajaviranomaisen lausuntoHakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen vastaanottanut viranomainen ilmoittaa Ulkomaalaisvirastolle lausunnossaan tiedossaan olevat seikat, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisulle.
Kansalaisuusilmoitukseen ja -hakemukseen annetaan lausunto, kun asiakirjat lähetetään Ulkomaalaisvirastolle.
Vastaanottajaviranomainen mainitsee lausunnossaan 1 momentissa mainitun lisäksi toimivallastaan, siitä, miten hakijan ja kanssahakijan henkilöllisyys on tarkastettu sekä hakijan hakemukseen tai kansalaisuusilmoitukseen liittämien asiakirjojen luotettavuudesta. Vastaanottajaviranomainen mainitsee myös ristiriitaisuuksista hakemuksessa tai kansalaisuusilmoituksessa ilmoitettujen tietojen ja asian käsittelyssä vastaanottoviranomaisessa esille tulleiden tietojen välillä.
7 §
Kielitaidon osoittaminenKansalaisuuslain (359/2003) 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetyn kielitaitoedellytyksen täyttyminen voidaan osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen(481/2003) 15―17 §:ssä säädetyin tavoin.
Kansalaisuuslain (359/2003) 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetyn kielitaitoedellytyksen täyttyminen voidaan osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 15―17 §:ssä säädetyin tavoin.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 11 §:n 2 momentissa mainitut kielitutkintolautakunnat voivat antaa Maahanmuuttovirastolle suositusluontoisia yleislausuntoja siitä, että kielitaito vastaa laissa edellytettyä kielitaitovaatimusta, tai poikkeuksellisissa tapauksissa antaa lausunnon myös yksittäisen hakemuksen johdosta.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 11 §:n 2 momentissa mainitut kielitutkintolautakunnat voivat antaa Ulkomaalaisvirastolle suositusluontoisia yleislausuntoja siitä, että kielitaito vastaa laissa edellytettyä kielitaitovaatimusta, tai poikkeuksellisissa tapauksissa antaa lausunnon myös yksittäisen hakemuksen johdosta.
7 §
Kielitaidon osoittaminenKansalaisuuslain (359/2003) 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetyn kielitaitoedellytyksen täyttyminen voidaan osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 15―17 §:ssä säädetyin tavoin.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 11 §:n 2 momentissa mainitut kielitutkintolautakunnat voivat antaa Ulkomaalaisvirastolle suositusluontoisia yleislausuntoja siitä, että kielitaito vastaa laissa edellytettyä kielitaitovaatimusta, tai poikkeuksellisissa tapauksissa antaa lausunnon myös yksittäisen hakemuksen johdosta.
8 §
Viranomaisten välinen yhteistyöMaahanmuuttovirasto, Väestörekisterikeskus, maistraatit, poliisi, rajavartiolaitos, Pääesikunta, siviilipalveluskeskus, ulkoasiainministeriö sekä edustustot sopivat yhteistyön järjestämisestä asioissa, jotka koskevat toimien tarkoituksenmukaista yhteensovittamista ja tiedonvälitystä Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa.
Ulkomaalaisvirasto, Väestörekisterikeskus, maistraatit, poliisi, rajavartiolaitos, Pääesikunta, siviilipalveluskeskus, ulkoasiainministeriö sekä edustustot sopivat yhteistyön järjestämisestä asioissa, jotka koskevat toimien tarkoituksenmukaista yhteensovittamista ja tiedonvälitystä Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa.
8 §
Viranomaisten välinen yhteistyöUlkomaalaisvirasto, Väestörekisterikeskus, maistraatit, poliisi, rajavartiolaitos, Pääesikunta, siviilipalveluskeskus, ulkoasiainministeriö sekä edustustot sopivat yhteistyön järjestämisestä asioissa, jotka koskevat toimien tarkoituksenmukaista yhteensovittamista ja tiedonvälitystä Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa.
1105/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.