Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1060/2007 | 2007-12-01 | muutt. 12 §:ää | 1 |
| 198/2008 | 2008-04-15 | muutt. 1 § | 10 |
| 284/2009 | 2009-05-01 | muutt. 1 §:ää | 1 |
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista 1 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (467/1999) 8 §:n ja 9 §:n 4 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 370/2005:
1 §
JHTT-tutkinnon rakenneJulkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto), jäljempänä tutkinto, sisältää seuraavat osa-alueet:
tilintarkastustietous ja -tekniikka
tilintarkastustietous ja -tekniikka;
tilintarkastuskertomus ja tilintarkastukseen liittyvät muut raportit; sekä
tilintarkastuskertomus ja tilintarkastukseen liittyvät muut raportit; sekä
tuloksellisuuden mittaus ja arviointi.
tuloksellisuuden mittaus ja arviointi.
Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto), jäljempänä tutkinto, sisältää seuraavat osa-alueet:
tilintarkastustietous ja -tekniikka;
tilintarkastuskertomus ja tilintarkastukseen liittyvät muut raportit; sekä
tuloksellisuuden mittaus ja arviointi.
Tutkinnossa hyväksyminen edellyttää kunkin osa-alueen hyväksyttyä suoritusta. Tutkintoon osallistuvan KHT- tai HTM-tutkinnon suorittaneen henkilön tarvitsee kuitenkin suorittaa hyväksytysti vain osa-alueen 1 kohta b ja osa-alue 3.
Tutkinnossa hyväksyminen edellyttää kunkin osa-alueen hyväksyttyä suoritusta. Hylätty osa voidaan uusia tutkinto-oikeuden voimassaoloajan kuluessa. Tutkinto-oikeuden voimassaolosta säädetään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun asetuksen (468/1999) 3 §:ssä.
Tutkinto-oikeus on voimassa myöntämisvuoden lisäksi neljän seuraavan kalenterivuoden ajan.
Tutkinto järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä.
Tutkinto järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä.
1 §
JHTT-tutkinnon rakenneJulkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto), jäljempänä tutkinto, sisältää seuraavat osa-alueet:
tilintarkastustietous ja -tekniikka;
tilintarkastuskertomus ja tilintarkastukseen liittyvät muut raportit; sekä
tuloksellisuuden mittaus ja arviointi.
Tutkinnossa hyväksyminen edellyttää kunkin osa-alueen hyväksyttyä suoritusta. Hylätty osa voidaan uusia tutkinto-oikeuden voimassaoloajan kuluessa. Tutkinto-oikeuden voimassaolosta säädetään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun asetuksen (468/1999) 3 §:ssä.
Tutkinto järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä.
2 §
Tutkinnon oppiaineetTutkintovaatimuksiin kuuluvat kirjanpitovelvollisia ja julkisyhteisöjä koskevat seuraavat oppiaineet: tilintarkastus, tilinpäätösanalyysi, yleinen laskentatoimi, kirjanpito ja sisäinen laskentatoimi, konsernitilinpäätös, sisäinen tarkastus sekä näitä oppiaineita koskevat keskeiset säännökset, määräykset ja säännöt.
Tutkintovaatimuksiin kuuluvat lisäksi julkisyhteisöjen suunnittelujärjestelmä ja budjetointi, julkisyhteisöjen tarkastustoimi, tuloksellisuuden mittaus ja arviointi, maksullinen toiminta, liikelaitoslainsäädäntö sekä näitä osa-alueita koskevat keskeiset säännökset, määräykset ja säännöt.
Lisäksi tutkinnon vaatimuksiin kuuluu Euroopan unionin varainkäytön ja varainhoidon valvonnan perusperiaatteiden tuntemus.
3 §
Muut oppiaineetTutkintovaatimuksiin kuuluvat 2 §:n mukaisten oppiaineiden lisäksi julkisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa seuraavat oppiaineet: yhtiölainsäädäntö, omaisuuden luovutusta koskeva lainsäädäntö, konkurssia ja velkajärjestelyä koskeva lainsäädäntö, verolainsäädäntö, työlainsäädäntö sekä sosiaalivakuutusta koskevat säännökset, tietojärjestelmät ja tietojenkäsittelyoppi, liiketaloustiede, kansantaloustiede ja rahoitus, tilastotiede sekä yritysten taloushallinnon perusperiaatteet.
4 §
Yleistä opintovaatimuksistaHenkilöllä, joka on suorittanut laskentatoimen opinnot 5 §:n mukaisesti, opinnot oikeustieteessä 6 §:n mukaisesti ja muissa oppiaineissa 7 §:n mukaisesti, on oikeus osallistua tutkintoon edellyttäen, että hän täyttää myös muut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain (467/1999) 9 §:ssä säädetyt vaatimukset.
5 §
Tutkintoon edellytettävät laskentatoimen opinnotTutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset laskentatoimen opinnot yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan seuraavasti:
opintojen tulee antaa riittävät tiedot kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteista, tilintarkastuksesta sekä tuloksellisuustarkastuksen menetelmistä sekä julkisyhteisöjen meno- ja tulotaloudesta, budjetoinnista ja muista talouden ohjausjärjestelmistä sekä rahoituksesta;
opinnoista on vähintään 25 opinto-pistettä tai 15 opintoviikkoa oltava julkisyhteisöjä koskevista opinnoista.
6 §
Tutkintoon edellytettävät oikeustieteen opinnotTutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 35 opintopisteen tai 20 opintoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan seuraavasti:
julkisoikeuden opintoja tulee olla vähintään 20 opintopistettä tai 12 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa riittävät tiedot julkisyhteisöjen varainkäytön ja varainkäytön valvonnan oikeudellisesta sääntelystä, tehtävistä ja muutoksesta sekä julkisyhteisöjen varainhankinnasta;
opintoihin tulee sisältyä Euroopan unionin varainkäyttöä ja varainhoidon valvontaa koskevia opintoja ja vero-oikeutta sekä omaisuuden vaihdantaa tai muita sopimuksia koskevan oikeuden opintoja.
7 §
Tutkintoon edellytettävät muut opinnotTutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on yhteensä vähintään 25 opintopisteen tai 15 opintoviikon laajuiset yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset opinnot seuraavissa oppiaineissa:
hallintotieteissä;
kansantaloustieteessä;
tilastotieteessä; sekä
tietojärjestelmätieteessä.
8 §
Hakijan hyväksi luettavat muut opinnotTässä asetuksessa tarkoitettujen opintojen lisäksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta voi lukea hakijan hyväksi muita vastaavia opintoja tai arvosanoja yliopistossa Suomessa tai muussa maassa, jos ne sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat 5–7 §:ssä tarkoitettuja opintoja.
Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 9 §:n 3 momentin perusteella tutkinto-oikeuden saavien hakijoiden 5–7 §:ssä tarkoitettuina opintoina hyväksytään myös sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot.
9 §
Vaatimusten täyttymisen osoittaminenHakijan tulee osoittaa, että hän täyttää tässä asetuksessa tarkoitetut opintovaatimukset esittämällä yhteiskuntatieteellistä, kauppatieteellistä tai oikeustieteellistä opetusta antavan yliopiston laatima todistus hakijan suorittamien opintojen laajuudesta, sisällöstä, ajankohdasta, suorituspaikasta sekä siitä, että hakijan opinnot vastaavat tämän asetuksen mukaisia opintovaatimuksia.
Edellä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakijan tulee osoittaa, että hän täyttää tässä asetuksessa tarkoitetut opintovaatimukset esittämällä ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (352/2003) mukaista opetusta antavan ammattikorkeakoulun laatima todistus hakijan opintojen laajuudesta, sisällöstä, ajankohdasta, suorituspaikasta sekä siitä, että hakijan opinnot vastaavat tämän asetuksen mukaisia opintovaatimuksia.
10 §
Vaatimusten täyttymisen ajankohtaTässä asetuksessa tarkoitettuina opintoina otetaan tutkintoon hyväksyttäessä huomioon hakijan tutkintovuonna 15 päivään huhtikuuta mennessä suorittamat opinnot.
11 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Asetuksen 8 §:n 2 momentti ja 9 §:n 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Tällä asetuksella kumotaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta 22 päivänä joulukuuta 1999 annettu valtiovarainministeriön päätös (1210/1999) ja JHTT-tutkintoon vaadittavista opinnoista 22 päivänä joulukuuta 1999 annettu valtiovarainministeriön päätös(1209/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
12 §
SiirtymäsäännöksetTämän asetuksen 5–7 §:ssä tarkoitetuista vaatimuksista, jotka koskevat opintojen laajuutta ja sisältöä, voidaan poiketa hyväksyttäessä hakijoita vuosina 2006–2009 tutkintoon siten, että hakijalla tulee olla suoritettuna 5 §:ssä tarkoitettuja laskentatoimen opintoja yhteensä vähintään 25 opintoviikkoa, 6 §:ssä tarkoitettuja oikeustieteen opintoja yhteensä vähintään 15 opintoviikkoa ja 7 §:ssä tarkoitettuja muita opintoja yhteensä vähintään 8 opintoviikkoa.
Tämän asetuksen 5―7 §:ssä tarkoitetuista vaatimuksista, jotka koskevat opintojen laajuutta ja sisältöä, voidaan poiketa hyväksyttäessä hakijoita vuosina 2006 ja 2007 tutkintoon siten, että hakijalla tulee olla suoritettuna 5 §:ssä tarkoitettuja laskentatoimen opintoja yhteensä vähintään 25 opintoviikkoa, 6 §:ssä tarkoitettuja oikeustieteen opintoja yhteensä vähintään 15 opintoviikkoa ja 7 §:ssä tarkoitettuja muita opintoja yhteensä vähintään 8 opintoviikkoa.
Tätä asetusta sovelletaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 9 §:n 3 momentin 1 kohdan perusteella tutkinto-oikeuden saavien hakijoiden osalta ensimmäisen kerran hyväksyttäessä hakijoita vuoden 2008 tutkintoon. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdan perusteella tutkinto-oikeuden saavien hakijoiden osalta asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran hyväksyttäessä hakijoita vuoden 2010 tutkintoon.
1060/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2007.
198/2008
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2008.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran hyväksyttäessä hakijoita vuoden 2008 tutkintoon.
284/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.
Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa oleva tutkinto-oikeus on voimassa myöntämisvuoden lisäksi myöntämisvuotta seuraavan neljän kalenterivuoden ajan.