Finlex →540/2005 — Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa

Tämän lain mukaisesti pannaan Suomessa täytäntöön omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetussa neuvoston puitepäätöksessä (2003/577/YOS), jäljempänä puitepäätös, tarkoitettu toisen Euroopan unionin jäsenvaltion oikeusviranomaisen tekemä jäädyttämispäätös tai lähetetään Suomen oikeusviranomaisen tekemä jäädyttämispäätös täytäntöönpantavaksi toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon.

Jäädyttämispäätöksellä tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaisen oikeusviranomaisen rikosasiassa tekemää päätöstä, jolla pyritään estämään väliaikaisesti sellaisen omaisuuden tuhoaminen, muuntaminen, liikuttaminen, siirtäminen tai luovuttaminen, joka voitaisiin tuomita tai on tuomittu menetetyksi taikka jota voitaisiin käyttää todisteena.

Suomen ollessa jäädyttämispäätöksen lähettävä valtio jäädyttämispäätöksellä tarkoitetaan pakkokeinolain (450/1987) 3 luvussa tarkoitettua tuomioistuimen määräämää hukkaamiskieltoa tai vakuustakavarikkoa, syyttäjän määräämää väliaikaista hukkaamiskieltoa tai vakuustakavarikkoa taikka 4 luvussa tarkoitettua tuomioistuimen tai syyttäjän määräämää takavarikkoa.

Jäädyttämispäätöksellä tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaisen oikeusviranomaisen rikosasiassa tekemää päätöstä, jolla pyritään estämään väliaikaisesti sellaisen omaisuuden tuhoaminen, muuntaminen, liikuttaminen, siirtäminen tai luovuttaminen, joka voitaisiin tuomita tai on tuomittu menetetyksi. Suhteessa Irlannin tasavaltaan ja Tanskan kuningaskuntaan jäädyttämispäätöksellä tarkoitetaan lisäksi päätöstä, joka kohdistuu omaisuuteen, jota voitaisiin käyttää todisteena.

Suomen ollessa jäädyttämispäätöksen lähettävä valtio jäädyttämispäätöksellä tarkoitetaan pakkokeinolain (806/2011) 6 luvussa tarkoitettua tuomioistuimen määräämää vakuustakavarikkoa, syyttäjän määräämää väliaikaista vakuustakavarikkoa tai 7 luvussa tarkoitettua tuomioistuimen tai syyttäjän määräämää takavarikkoa 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa.

Jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että jäädyttämispäätöksen perusteena oleva teko on tai olisi Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä rikos. Veron, maksun, tullin tai valuuttatoimen osalta jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta ei voida kuitenkaan kieltäytyä sillä perusteella, että Suomen lainsäädännössä ei aseteta samantyyppisiä veroja tai maksuja taikka että Suomen lainsäädäntöön ei sisälly samantyyppistä veroja, maksuja, tulleja tai valuuttatoimia koskevaa sääntelyä kuin jäädyttämispäätöksen tehneen valtion lainsäädäntöön sisältyy.

Vaikka teko ei olisi Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä rikos, täytäntöönpanosta ei voida kieltäytyä tällä perusteella, jos teko on jäädyttämispäätöksen tehneen jäsenvaltion lain mukaan 3 momentissa tarkoitettu teko ja kyseisen jäsenvaltion laissa säädetty ankarin rangaistus teosta on vähintään kolmen vuoden vapausrangaistus.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut teot ovat:

Täytäntöönpanosta tulee kieltäytyä, jos:

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, jäädyttämispäätöksen tehneelle viranomaiselle voidaan asettaa määräaika, jossa sen on esitettävä todistus tai täydennettävä tai korjattava sitä.

Jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoon liittyviä syyttäjäntehtäviä ovat toimivaltaisia hoitamaan:

Jos omaisuus tai todisteet sijaitsevat usean 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitetun tuomiopiirin alueella, niiden sijainnista ei ole varmuutta tai muuten erityisestä syystä 1 momentissa mainittu kihlakunnansyyttäjä on toimivaltainen siitä riippumatta, minkä hovioikeuden tuomiopiirin alueella jäädyttämispäätöksessä tarkoitettu omaisuus tai todiste sijaitsee.

Erityisestä syystä toimivaltainen syyttäjä voi olla myös muu kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettu syyttäjä.

Jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoon liittyviä syyttäjäntehtäviä ovat toimivaltaisia hoitamaan Helsingin käräjäoikeuden tuomiopiirissä toimivat syyttäjät. Erityisestä syystä toimivaltainen syyttäjä voi olla myös muu syyttäjä.

Jäädyttämispäätöksen tehnyt toimivaltainen oikeusviranomainen pyytää jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoa Suomessa lähettämällä suoraan 5 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle syyttäjälle jäädyttämispäätöksen tai sen jäljennöksen sekä puitepäätöksen liitteenä olevan mallin mukaisen todistuksen. Pyyntö voidaan tehdä kirjallisesti, sähköisenä viestinä tai muuten sellaisella tavalla, että siitä voidaan esittää kirjallinen todiste.

Jos 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on toimitettu muulle viranomaiselle, tulee tämän toimittaa asiakirjat edelleen toimivaltaiselle syyttäjälle ja ilmoittaa asiakirjojen siirrosta jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle.

Todistus on toimitettava joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä taikka siihen on liitettävä käännös jollekin näistä kielistä. Toimivaltainen syyttäjä voi hyväksyä myös muulla kuin suomen, ruotsin tai englannin kielellä toimitetun todistuksen, jos hyväksymiselle ei muutoin ole estettä.

Toimivaltainen syyttäjä huolehtii todistuksen kääntämisestä suomen tai ruotsin kielelle. Keskusrikospoliisi avustaa todistuksen kääntämisessä.

Jäädyttämispyynnön lähettävän oikeusviranomaisen on samassa yhteydessä toimitettava syyttäjälle myös:

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut pyynnöt käsitellään niin kuin niistä on erikseen sovittu tai säädetty.

Toimivaltainen syyttäjä päättää, voidaanko jäädyttämispäätös panna tämän lain nojalla täytäntöön. Syyttäjän on määrättävä tämän lain soveltamisalaan kuuluva jäädyttämispäätös pantavaksi täytäntöön vakuustakavarikosta tai takavarikosta säädetyssä järjestyksessä, jollei syyttäjä 3 tai 4 §:n perusteella päätä kieltäytyä täytäntöönpanosta tai 13 §:n perusteella päätä lykätä täytäntöönpanoa.

Syyttäjän tulee ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestään jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle viipymättä ja mikäli mahdollista 24 tunnin kuluessa jäädyttämispäätöksen vastaanottamisesta. Ilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti, sähköisenä viestinä tai muuten sellaisella tavalla, että siitä voidaan esittää kirjallinen todiste.

Syyttäjän on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava keskusrikospoliisille ja Tullihallitukselle vastaanottamastaan jäädyttämispäätöksestä. Mainittujen viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava syyttäjälle tiedossaan olevasta täytäntöönpanon lykkäämisperusteesta.

Toimivaltaisen syyttäjän on viipymättä toimitettava 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätöksensä kihlakunnanvoudille jäädyttämispäätöksen panemiseksi täytäntöön vakuustakavarikosta säädetyssä järjestyksessä soveltuvin osin siten kuin ulosottokaaren (705/2007) 8 luvussa säädetään tai esitutkintaviranomaiselle jäädyttämispäätöksen panemiseksi täytäntöön takavarikosta säädetyssä järjestyksessä soveltuvin osin siten kuin pakkokeinolain 7 luvun 1 §:n 3 momentissa sekä 3, 5, 6, 8, 9, 11–13, 23 ja 25 §:ssä säädetään.

Täytäntöönpanossa tulee noudattaa jäädyttämispäätöksen lähettäneen oikeusviranomaisen esittämää muotoa tai menettelyä, jos se on tarpeen todisteen pätevyyden varmistamiseksi eikä se ole Suomen lainsäädännön perusperiaatteiden vastaista.

Kun jäädyttämispäätös on pantu täytäntöön, toimivaltaisen syyttäjän tulee ilmoittaa tästä viipymättä jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle. Ilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti, sähköisenä viestinä tai muuten sellaisella tavalla, että siitä voidaan esittää kirjallinen todiste.

Toimivaltaisen syyttäjän on asetettava määräaika, jonka jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanotoimet ovat voimassa. Syyttäjän on ennen määräajan asettamista varattava jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle tilaisuus lausua määräajan pituudesta. Syyttäjä voi jäädyttämispäätöksen lähettäneen oikeusviranomaisen ennen määräajan päättymistä tekemästä pyynnöstä pidentää määräaikaa.

Syyttäjän on ilmoitettava jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle määräajasta ja siitä, että tehdyt täytäntöönpanotoimet peruutetaan määräajan päätyttyä, jollei määräaikaa pidennetä.

Toimivaltainen syyttäjä voi lykätä jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, jos täytäntöönpano saattaisi haitata käynnissä olevaa rikoksen selvittämistä.

Syyttäjän on ilmoitettava täytäntöönpanon lykkäämisestä ja sen perusteista sekä, mikäli mahdollista, lykkäämisen odotettavissa olevasta kestosta viipymättä jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle. Ilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti, sähköisenä viestinä tai muuten sellaisella tavalla, että siitä voidaan esittää kirjallinen todiste.

Kun perustetta lykkäämiselle ei enää ole, toimenpiteisiin jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanemiseksi on ryhdyttävä viipymättä ja ilmoitettava siitä jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Toimivaltaisen syyttäjän on kumottava 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta:

Syyttäjän on ennen päätöksen kumoamista 1 momentin 2 kohdan nojalla varattava jäädyttämispyynnön lähettäneelle oikeusviranomaiselle tilaisuus lausua asiasta.

Jos päätös jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta kumotaan, jo suoritetut täytäntöönpanotoimet on peruutettava. Syyttäjän on viipymättä ilmoitettava kumoamispäätöksestään ja sen perusteista jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle. Ilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti, sähköisenä viestinä tai muuten sellaisella tavalla, että siitä voidaan esittää kirjallinen todiste.

Muita pakkokeinoja kuin hukkaamiskieltoa tai vakuustakavarikkoa taikka takavarikkoa voidaan käyttää jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanemiseksi niin kuin niistä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetussa laissa (4/1994) ja pakkokeinolaissa säädetään.

Muita pakkokeinoja kuin vakuustakavarikkoa tai takavarikkoa voidaan käyttää jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanemiseksi niin kuin niistä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetussa laissa (4/1994) ja pakkokeinolaissa säädetään.

Se, jota jäädyttämispäätös koskee, voi saattaa syyttäjän 9 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden on viivytyksettä otettava asia käsiteltäväksi. Asian käsittelyssä noudatetaan muuten soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain 1 luvun 9 §:n 2 momentissa ja 4 luvun 13 §:ssä säädetään.

Kun jäädyttämispäätös pannaan täytäntöön hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta säädetyssä järjestyksessä, ulosottomiehen täytäntöönpanotoimista saa valittaa siinä järjestyksessä kuin ulosottolaissa säädetään.

Toimivaltainen käräjäoikeus 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on:

Käräjäoikeuden 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista päätöksistä saa valittaa hovioikeuteen.

Tässä pykälässä tarkoitettu muutoksenhaku ei estä jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, ellei asiaa käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.

Se, jota jäädyttämispäätös koskee, voi saattaa syyttäjän 9 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden on viivytyksettä otettava asia käsiteltäväksi. Asian käsittelyssä noudatetaan muuten soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain 3 luvun 1 §:n 2 momentissa ja 7 luvun 15 §:ssä säädetään.

Kun jäädyttämispäätös pannaan täytäntöön vakuustakavarikosta säädetyssä järjestyksessä, ulosottomiehen täytäntöönpanotoimista saa valittaa siinä järjestyksessä kuin ulosottokaaressa säädetään.

Toimivaltainen käräjäoikeus 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on Helsingin käräjäoikeus.

Käräjäoikeuden 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista päätöksistä saa valittaa hovioikeuteen.

Tässä pykälässä tarkoitettu muutoksenhaku ei estä jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, ellei asiaa käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.

Suomessa ei voida tutkia toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen tekemän jäädyttämispäätöksen aineellisia perusteita.

Toimivaltaisen syyttäjän on annettava toimenpiteen kohteelle tieto siitä, miten jäädyttämispäätökseen haetaan muutosta jäädyttämispäätöksen tehneessä jäsenvaltiossa sekä annettava tälle muutoksenhausta lisätietoja antavan jäädyttämispäätöksen tehneen jäsenvaltion viranomaisen yhteystiedot.

Toimivaltaisen syyttäjän on ilmoitettava jäädyttämispäätöksen lähettäneen jäsenvaltion oikeusviranomaiselle muutoksenhausta ja vaatimuksen perusteista. Kyseinen jäsenvaltio voi toimittaa tämän johdosta lisätietoja syyttäjälle.

Jäädyttämispäätöksen lähettäneelle oikeusviranomaiselle on ilmoitettava muutoksenhaun lopputuloksesta.

Päätöksen Suomessa tehdyn jäädyttämispäätöksen lähettämisestä täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenvaltioon tekee jäädyttämispäätöksen tehnyt syyttäjä tai tuomioistuin. Tuomioistuin tekee päätöksen lähettämisestä sen syyttäjän pyynnöstä, joka on toimivaltainen ajamaan syytettä kysymyksessä olevassa rikosasiassa.

Jäädyttämispäätöksen lähettämiseen liittyviä syyttäjäntehtäviä on toimivaltainen hoitamaan 1 momentissa tarkoitettu syyttäjä.

Tämän lain 2 §:ssä tarkoitettu jäädyttämispäätös lähetetään täytäntöönpantavaksi siihen jäsenvaltioon, jonka alueella omaisuus tai todiste sijaitsee.

Jäädyttämispäätöksen tehnyt syyttäjä tai tuomioistuin pyytää jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoa toiselta jäsenvaltiolta lähettämällä suoraan sen toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle jäädyttämispäätöksen tai sen jäljennöksen sekä puitepäätöksen liitteenä olevan mallin mukaisen todistuksen. Pyyntö voidaan tehdä kirjallisesti, sähköisenä viestinä tai muuten sellaisella tavalla, että siitä voidaan esittää kirjallinen todiste.

Todistus on käännettävä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin niistä. Jos kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä käännöksen myös muulle Euroopan yhteisöjen toimielinten viralliselle kielelle, todistus voidaan kääntää jäsenvaltion hyväksymälle kielelle. Jäädyttämispäätöstä ei tarvitse kääntää.

Toimivaltainen syyttäjä huolehtii tarvittaessa todistuksen kääntämisestä pyynnön vastaanottavan valtion edellyttämälle kielelle. Keskusrikospoliisi avustaa todistuksen kääntämisessä.

Syyttäjän tai tuomioistuimen on jäädyttämispyynnön yhteydessä toimitettava pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion oikeusviranomaiselle myös:

Jos Suomessa tehty jäädyttämispäätös kumotaan tai se peräytyy, toimivaltaisen syyttäjän on ilmoitettava tästä viipymättä jäädyttämispyynnön vastaanottaneelle oikeusviranomaiselle.

Jos toinen jäsenvaltio on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti vastuussa Suomen oikeusviranomaisen tekemän jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanon aiheuttamasta vahingosta, Suomi korvaa kyseisen valtion maksaman vahingonkorvauksen. Siltä osin kuin vahinko on aiheutunut yksinomaan kyseisen valtion menettelystä, Suomi ei kuitenkaan maksa korvausta.

Korvauksen maksamisesta päättää oikeusministeriö.

Jos Suomen valtio on kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa vahingosta, jonka toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen tekemän jäädyttämispäätöksen täytäntöönpano on aiheuttanut, Suomi voi vaatia kyseistä valtiota korvaamaan Suomen valtion maksaman vahingonkorvauksen siltä osin kuin vahinko ei ole aiheutunut yksinomaan Suomen viranomaisten menettelystä.

Korvauksen vaatimisesta päättää oikeusministeriö.

Tässä laissa tarkoitettuun oikeusapuun sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia.

Tässä laissa tarkoitetun oikeusavun osalta on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu tai säädetty.

Tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 2 päivänä elokuuta 2005.

Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen toimitettuihin jäädyttämispäätöksiin.