Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (577/2005) 8 §:n 2 momentin, 34 §:n 1 momentin ja 36 §:n 1 momentin nojalla:
1 luku
Sotilaskäskyasiat
1 §
Rajavartiolaitoksen päällikön päätettävät sotilaskäskyasiatSen lisäksi, mitä laissa säädetään rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa, rajavartiolaitoksen päällikkö huolehtii rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta puolustusvoimien kanssa ja määrää sotilaskäskyllä rajavartioviranomaisten tehtävistä tässä yhteistoiminnassa.
Lisäksi rajavartiolaitoksen päällikkö päättää sotilaskäskyasiana:
rajajoukkojen tai niiden osien puolustusvalmiuden muusta kuin merkittävistä muutoksista;
rajajoukkojen kokoonpanoista ja määrävahvuuksista, rajavartiolaitoksen henkilöstön sijoittamisen perusteista rajajoukkoihin sekä rajajoukkojen käytön strategisen, operatiivisen ja taktisen suunnittelun perusteista;
rajavartiolaitoksen sotilaallisten toimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista, sotilaskoulutusta sekä sotilaallista järjestystä, varuskuntapalvelusta ja sotilaallisia tunnuksia koskevien ohjesääntöjen vahvistamisesta rajavartiolaitoksessa;
rajavartiolaitoksessa palvelevien asevelvollisten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien aselajikoulutukseen sisältyvästä rajavartiokoulutuksesta;
rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä päätettävien sotilaskäskyasioiden käsittelystä;
rajavartiolaitoksen ja sen hallintoyksikköjen kunniamarsseista ja lipuista sekä rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävistä pienoislipuista ja viireistä.
2 §
Sotilaskäskyasian päätöksentekomenettelySotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.
Asevelvollisuuslain (452/1950) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain(194/1995) nojalla palvelevan henkilön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasian käsittelyssä määrätään sotilaskäskyllä.
Sotilasesimiehen oikeudesta ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitettu sotilaskäskyasia säädetään lailla.
2 luku
Sotilas- ja palvelusarvot
3 §
SotilasarvotRajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla:
sotamies;
sotamies, matruusi;
korpraali, ylimatruusi;
korpraali, ylimatruusi;
alikersantti;
alikersantti;
kersantti;
kersantti;
ylikersantti;
ylikersantti;
vääpeli, pursimies;
vääpeli, pursimies;
ylivääpeli, ylipursimies;
sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti;
sotilasmestari;
luutnantti;
vänrikki, aliluutnantti;
yliluutnantti;
luutnantti;
kapteeni, kapteeniluutnantti;
yliluutnantti;
majuri, komentajakapteeni;
kapteeni, kapteeniluutnantti;
everstiluutnantti, komentaja;
majuri, komentajakapteeni;
eversti, kommodori;
everstiluutnantti, komentaja;
prikaatikenraali, lippueamiraali;
eversti, kommodori;
kenraalimajuri, kontra-amiraali;
prikaatikenraali, lippueamiraali;
kenraaliluutnantti, vara-amiraali;
kenraalimajuri, kontra-amiraali;
kenraali, amiraali.
kenraaliluutnantti, vara-amiraali;
kenraali, amiraali.
Rajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla:
sotamies, matruusi;
korpraali, ylimatruusi;
alikersantti;
kersantti;
ylikersantti;
vääpeli, pursimies;
sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti;
luutnantti;
yliluutnantti;
kapteeni, kapteeniluutnantti;
majuri, komentajakapteeni;
everstiluutnantti, komentaja;
eversti, kommodori;
prikaatikenraali, lippueamiraali;
kenraalimajuri, kontra-amiraali;
kenraaliluutnantti, vara-amiraali;
kenraali, amiraali.
Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 10–19 kohdassa mainittu sotilasarvo. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 11–19 kohdassa mainittu sotilasarvo sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 10–12 kohdassa mainittu sotilasarvo.
Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 8-17 kohdassa mainitut sotilasarvot. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 9-17 kohdassa mainitut sotilasarvot sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 8-10 kohdassa mainitut sotilasarvot.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevan sotilasarvo on 1 momentin 10–13 kohdassa mainittu sotilasarvo. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää erikoisupseerin sotilasarvon yhteydessä käytettävästä toimialaa osoittavasta etuliitteestä.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri- ja teknikkoluutnantti, insinööri- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri- ja teknikkokapteeni tai -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi lisäksi antaa määräyksiä sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.
3 §
SotilasarvotRajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla:
sotamies, matruusi;
korpraali, ylimatruusi;
alikersantti;
kersantti;
ylikersantti;
vääpeli, pursimies;
sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti;
luutnantti;
yliluutnantti;
kapteeni, kapteeniluutnantti;
majuri, komentajakapteeni;
everstiluutnantti, komentaja;
eversti, kommodori;
prikaatikenraali, lippueamiraali;
kenraalimajuri, kontra-amiraali;
kenraaliluutnantti, vara-amiraali;
kenraali, amiraali.
Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 8-17 kohdassa mainitut sotilasarvot. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 9-17 kohdassa mainitut sotilasarvot sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 8-10 kohdassa mainitut sotilasarvot.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri- ja teknikkoluutnantti, insinööri- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri- ja teknikkokapteeni tai -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi lisäksi antaa määräyksiä sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.
4 §
Rajavartijan, merivartijan ja muussa kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen sotilasarvotRajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan henkilön sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvilla.
Jos rajavartijan tai merivartijan virkaan nimitettävää ei ole aikaisemmin ylennetty alikersantiksi tai tätä ylempään sotilasarvoon, hänet ylennetään peruskurssin hyväksytyn suorittamisen jälkeen virkaan nimittämisen yhteydessä alikersantiksi.
5 §
Upseerin ja erikoisupseerin ylentäminenUpseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantin sotilasarvoon.
Upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantiksi ja upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri yliluutnantiksi.
Erikoisupseerin virkaan nimitetty ylennetään luutnantin tai yliluutnantin sotilasarvoon.
Erikoisupseerin virkaan nimitetty ylennetään insinööri- tai teknikkoluutnantiksi.
5 §
Upseerin ja erikoisupseerin ylentäminenUpseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantiksi ja upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri yliluutnantiksi.
Erikoisupseerin virkaan nimitetty ylennetään insinööri- tai teknikkoluutnantiksi.
6 §
Ylentämisen erityiset edellytyksetUpseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen edellytyksenä 5 §:ssä mainittua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta.
Rajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan ylentämisen edellytyksenä ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään viisi vuotta.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.
7 §
YlentämismenettelyTasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon sekä 3 §:n 1 momentin 10–19 kohdassa mainittuun ja 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon.
Tasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin 3 §:n 1 momentin 817 kohdassa ja 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon siten kuin siitä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 7 §:n 2 momentissa säädetään.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä palvelee.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä henkilö palvelee.
7 §
YlentämismenettelyTasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin 3 §:n 1 momentin 817 kohdassa ja 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon siten kuin siitä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 7 §:n 2 momentissa säädetään.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä henkilö palvelee.
8 §
Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilasarvotRajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri ja korpraalin sotilasarvona ylirajajääkäri.
9 §
Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvot ja niiden antamisen perusteetRajavartijan tai merivartijan virassa palvelevan palvelusarvona voi olla:
nuorempi rajavartija tai nuorempi merivartija; edellytyksenä on rajavartijan peruskurssin suorittaminen;
vanhempi rajavartija tai vanhempi merivartija; edellytyksenä on vähintään viisi vuotta palvelusta peruskurssilta valmistumisesta;
ylirajavartija tai ylimerivartija; edellytyksenä on rajavartijan jatkokurssi ja vähintään kahdeksan vuotta palvelusta peruskurssilta valmistumisesta;
rajavartiomestari tai merivartiomestari; edellytyksenä on mestarikurssi ja vähintään viisitoista vuotta palvelusta peruskurssilta valmistumisesta.
Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo. Rajavartijan peruskurssin raja- ja merivartiokoulun merivartiolinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvona on kuitenkin merivartijan virkanimikkeen mukainen palvelusarvo.
Rajavartijan virkaan Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevan palvelusarvona on rajavartija-oppilas.
Ylirajavartijan ja ylimerivartijan palvelusarvona ovat lisäksi rajavartiomestari ja merivartiomestari sen mukaan kuin rajavartiolaitoksen päällikkö tarkemmin määrää.
Rajavartijan virkaan määräajaksi otetun, rajavartiolaitoksessa järjestettävän varusmieskoulutuksen apukouluttajan palvelusarvona on kersantti, vänrikki, aliluutnantti tai kadetti.
Palvelusarvon antamisen erityisinä edellytyksinä otetaan lisäksi huomioon palveluskokemuksen määrä ja laatu, menestyminen palvelustehtävissä ja muu sopivuus.
9 §
Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvotRajavartijan ja merivartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo. Rajavartijan peruskurssin raja- ja merivartiokoulun merivartiolinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvona on kuitenkin merivartijan virkanimikkeen mukainen palvelusarvo.
Ylirajavartijan ja ylimerivartijan palvelusarvona ovat lisäksi rajavartiomestari ja merivartiomestari sen mukaan kuin rajavartiolaitoksen päällikkö tarkemmin määrää.
3 luku
Tunnuskuva, ansioristi ja ansiomitali
10 §
Rajavartiolaitoksen tunnuskuvaRajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.
11 §
Ansioristi ja ansiomitaliRajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvalle voidaan tunnustukseksi antaa rajavartiolaitoksen ansioristi tai ansiomitali. Ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa myös muulle henkilölle rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Tunnustuksena erityisistä ansioista ansioristi voidaan antaa erikoistunnuksella varustettuna.
Rajavartiolaitoksen tehtävässä surmansa saaneen lähiomaiselle voidaan luovuttaa ansioristi tai ansiomitali muistona säilytettäväksi.
Rajavartiolaitoksen ansioristin ja ansiomitalin antaa sisäasiainministeri rajavartiolaitoksen päällikön esityksestä. Ansioristin ja ansiomitalin ohella annetaan omistuskirja.
12 §
Ansioristin ja ansiomitalin muotoRajavartiolaitoksen ansioristi valmistetaan vihreästä emalista ja kullatusta metallista. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion keskellä rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristiin kuuluu 32 millimetrin levyinen nauha, jossa on oranssin värisellä pohjalla kaksi tummanvihreätä raitaa kapeiden valkoisten juovien välissä.
Ansiomitali valmistetaan hopeoidusta metallista. Etupuolella on kohokuvana rajavartiolaitoksen ansioristin kuva ja takasivulla kohokirjoitus "Rajavartiolaitos". Pyöreän ansiomitalin halkaisija on 30 millimetriä. Ansiomitaliin kuuluu samanlainen nauha kuin 1 momentissa tarkoitettuun ansioristiin.
Erityistunnustuksena annetun ansioristin nauhassa on 12 millimetrin korkuinen kullatusta metallista valmistettu rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristin sijasta kannettavassa nauhalaatassa rajavartiolaitoksen tunnuskuvan korkeus on 9 millimetriä.
13 §
Ansioristin ja ansiomitalin kantaminenRajavartiolaitoksen ansioristiä ja ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan.
4 luku
Erinäiset säännökset
14 §
Tarkemmat määräyksetRajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä ansioristin ja ansiomitalin antamisen perusteista.
15 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.