Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1798/2009 | 2010-01-01 | ||
| 1304/2011 | 2012-01-01 | muutt. 2, 3, 7, 9, ja 10 §:ää, lis. 11 a ja 11 b § | |
| 1216/2018 | 2019-01-01 | muutt. 1-5, 7-10, 11 a ja 11 b §:ää | |
| 93/2024 | 2024-03-01 | kum. 5–11, 11 a ja 11 b §, muutt. 1–4 § | 44 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään 5 päivänä elokuuta 2005 annetun alusliikennepalvelulain (623/2005) nojalla:
1 §
VTS-palveluntarjoajan ilmoitusvelvollisuusVTS-palveluntarjoajan on ilmoitettava aluksen suunnitellun reitin varrella sijaitsevien muiden Euroopan unionin valtioiden asianomaisille viranomaisille hallussaan olevat olennaiset tiedot aluksesta, jos:
alus on ollut osallisena alusliikennepalvelulain (623/2005) 23 §:ssä tarkoitetussa merellä tapahtuneessa vaaratilanteessa tai onnettomuudessa;
alusta koskeva alusliikennepalvelulaissa säädetty ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty;
alusta alusliikenteeseen käytettäessä on rikottu jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion vastuulla olevassa alusten reittijakojärjestelmässä tai alusliikennepalvelussa sovellettavia sääntöjä;
aluksesta ei ole kyetty esittämään Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sääntöjen mukaista vakuutustodistusta tai todistusta rahavakuudesta;
luotsit tai satamaviranomaiset ovat ilmoittaneet sellaisista alusta koskevista poikkeavuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa merenkulun turvallisuudelle tai ympäristölle;
on olemassa näyttöä tai on perusteltua syytä olettaa, että aluksesta on tahallisesti päästetty öljyä mereen tai muulla tavoin rikottu alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/1983) määräyksiä jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä; tai
alukselta on evätty pääsy Euroopan unionin jäsenvaltioiden satamiin tai jokin jäsenvaltio on tehnyt aluksesta ilmoituksen satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY liitteen I mukaisesti.
VTS-viranomaisella tulee olla Merenkulkulaitoksen vahvistama VTS-keskuskohtainen työpaikkakoulutussuunnitelma.
VTS-palveluntarjoajalla on oltava Liikenne- ja viestintäviraston tai ennen vuotta 2019 Liikenneviraston vahvistama VTS-keskuskohtainen työpaikkakoulutussuunnitelma.
VTS-palveluntarjoajan on varmistettava, että sille 1 momentin mukaan toimitetut tiedot välitetään alusliikennepalvelulain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetuille asianomaisille viranomaisille sekä asianomaisille satamanpitäjille.
Työpaikkakoulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi menetelmä, jolla arvioidaan, onko koulutusjakso suoritettu hyväksytysti ja onko työntekijällä valmius aloittaa itsenäinen alusliikenneohjaajana työskentely.
Työpaikkakoulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi menetelmä, jolla arvioidaan, onko koulutusjakso suoritettu hyväksytysti ja onko työntekijällä valmius aloittaa itsenäinen alusliikenneohjaajana työskentely.
1 §
TyöpaikkakoulutussuunnitelmaVTS-viranomaisella tulee olla Merenkulkulaitoksen vahvistama VTS-keskuskohtainen työpaikkakoulutussuunnitelma.
Työpaikkakoulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi menetelmä, jolla arvioidaan, onko koulutusjakso suoritettu hyväksytysti ja onko työntekijällä valmius aloittaa itsenäinen alusliikenneohjaajana työskentely.
Työpaikkakoulutussuunnitelman tulee sisältää ohjeistus siitä, miten menetellään vanhentunutta kelpuutusmerkintää uusittaessa.
1 §
TyöpaikkakoulutussuunnitelmaVTS-palveluntarjoajalla on oltava Liikenne- ja viestintäviraston tai ennen vuotta 2019 Liikenneviraston vahvistama VTS-keskuskohtainen työpaikkakoulutussuunnitelma.
Työpaikkakoulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi menetelmä, jolla arvioidaan, onko koulutusjakso suoritettu hyväksytysti ja onko työntekijällä valmius aloittaa itsenäinen alusliikenneohjaajana työskentely.
Työpaikkakoulutussuunnitelmaan on sisällytettävä ohjeistus siitä, miten menetellään vanhentunutta kelpuutusmerkintää uusittaessa.
2 §
Merellä tapahtuvia vaaratilanteita ja onnettomuuksia koskevien ilmoitusten sisältöAlusliikennepalvelulain 23 §:n mukaisen ilmoituksen tulee sisältää:
aluksen tunnistetiedot;
tieto aluksen sijainnista;
tieto aluksen lähtösatamasta;
tieto aluksen määräsatamasta;
osoite, josta voi saada tietoja aluksessa kuljetetuista vaarallisista tai ympäristöä pilaavista aineista;
tieto aluksella olevien henkilöiden lukumäärästä;
vaaratilannetta koskevat yksityiskohtaiset tiedot; sekä
IMO:n päätöslauselmassa A.851(20) tarkoitetut olennaiset tiedot.
Alusliikenneohjaajan peruskoulutus on järjestettävä Merenkulkulaitoksen hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman tulee olla Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatimaan ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymään suositukseen perustuva.
Alusliikenneohjaajan peruskoulutus on järjestettävä sitä koskevan koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman on oltava Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatiman ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymän suosituksen mukainen.
2 §
Alusliikenneohjaajan peruskoulutusAlusliikenneohjaajan peruskoulutus on järjestettävä Merenkulkulaitoksen hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman tulee olla Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatimaan ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymään suositukseen perustuva.
Peruskoulutuksen tulee koostua alusliikennepalvelun teoriasta ja simulaattoriharjoittelusta.
Peruskoulutukseen osallistuvalle voidaan myöntää hänen aiemman koulutuksensa perusteella vapautus osittain tai kokonaan joistain koulutusohjelman osioista. Merenkulkulaitos määrittelee koulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä osiot, joista vapautus voidaan myöntää. Vapautuksen myöntämiseksi koulutettavan on esitettävä ennen peruskoulutuksen alkua hyväksyttävä todistus korvaavasta koulutuksesta.
Peruskoulutus on suoritettava ennen 4 §:n mukaisen työpaikkakoulutuksen päättymistä.
2 §
Alusliikenneohjaajan peruskoulutusAlusliikenneohjaajan peruskoulutus on järjestettävä sitä koskevan koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman on oltava Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatiman ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymän suosituksen mukainen.
Peruskoulutukseen on kuuluttava alusliikennepalvelun teoriaa ja simulaatioharjoittelua.
Peruskoulutukseen osallistuvalle voidaan myöntää hänen aiemman koulutuksensa perusteella vapautus osittain tai kokonaan joistain koulutusohjelman osioista. Vapautuksen myöntämiseksi koulutettavan on esitettävä ennen peruskoulutuksen alkua hyväksyttävä todistus korvaavasta koulutuksesta.
Peruskoulutus on suoritettava ennen 4 §:n mukaisen työpaikkakoulutuksen päättymistä.
3 §
Avun tarpeessa olevien alusten vastaanottamista koskeva suunnitelmaAlusliikennepalvelulain 20 b §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan avun tarpeessa olevien alusten vastaanottamiseksi on sisällytettävä:
Rajavartiolaitoksen sekä muiden meripelastukseen osallistuvien viranomaisten yhteystiedot;
Suomen ympäristökeskuksen yhteystiedot;
VTS-palveluntarjoajan yhteystiedot;
Suomen rantaviivaa koskevat tiedot ja tiedot Suomen rannikolla sijaitsevista suojapaikoista sekä muut sellaiset tiedot ympäristöllisistä, taloudellisista ja sosiaalista näkökohdista sekä luonnonolosuhteista, joiden perusteella mahdollisimman nopeasti voidaan tehdä ennakkoarvio ja päätös suoja-paikasta aluksen ottamiseksi vastaan;
arviointimenettelyt, joiden perusteella avun tarpeessa olevalle alukselle annetaan tai siltä evätään lupa saapua suojapaikkaan;
tiedot kalustosta ja välineistöstä avustus- ja pelastustoimia sekä ympäristön pilaantumisen torjuntaa varten;
kansainväliset koordinointi- ja päätöksentekomenettelyt;
suojapaikkaan vastaanotettavien alusten rahavakuuksiin ja vastuuvelvollisuuteen liittyvät menettelyt.
Alusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutus on järjestettävä Merenkulkulaitoksen hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman tulee olla Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatimaan ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymään suositukseen perustuva.
Alusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutus on järjestettävä sitä koskevan koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman on oltava Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatiman ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymän suosituksen mukainen.
Rajavartiolaitoksen on kuultava suunnitelmasta kaikkia osapuolia, joita se koskee. Suunnitelma voidaan laatia myös osana meripelastussuunnitelmaa tai merellisten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelmaa.
Peruskoulutuksen tulee koostua alusliikennepalvelun syventävästä teoreettisesta koulutuksesta.
Peruskoulutukseen on kuuluttava alusliikennepalvelun syventävää teoreettista koulutusta.
Rajavartiolaitos lähettää tiedon suunnitelmista myös Suomen naapurimaiden viranomaisille.
Peruskoulutukseen osallistuvalle voidaan myöntää hänen aiemman koulutuksensa perusteella vapautus osittain tai kokonaan joistain koulutusohjelman osioista. Merenkulkulaitos määrittelee koulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä osiot, joista vapautus voidaan myöntää. Vapautuksen myöntämiseksi koulutettavan on esitettävä ennen peruskoulutuksen alkua hyväksyttävä todistus korvaavasta koulutuksesta.
Peruskoulutukseen osallistuvalle voidaan myöntää hänen aiemman koulutuksensa perusteella vapautus osittain tai kokonaan joistain koulutusohjelman osioista. Vapautuksen myöntämiseksi koulutettavan on esitettävä ennen peruskoulutuksen alkua hyväksyttävä todistus korvaavasta koulutuksesta.
3 §
Alusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutusAlusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutus on järjestettävä Merenkulkulaitoksen hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman tulee olla Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatimaan ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymään suositukseen perustuva.
Peruskoulutuksen tulee koostua alusliikennepalvelun syventävästä teoreettisesta koulutuksesta.
Peruskoulutukseen osallistuvalle voidaan myöntää hänen aiemman koulutuksensa perusteella vapautus osittain tai kokonaan joistain koulutusohjelman osioista. Merenkulkulaitos määrittelee koulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä osiot, joista vapautus voidaan myöntää. Vapautuksen myöntämiseksi koulutettavan on esitettävä ennen peruskoulutuksen alkua hyväksyttävä todistus korvaavasta koulutuksesta.
Alusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutukseen osallistuvalla tulee olla hyväksytysti suoritettu alusliikenneohjaajan peruskoulutus.
3 §
Alusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutusAlusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutus on järjestettävä sitä koskevan koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusohjelman on oltava Kansainvälisen majakkajärjestön (IALA) laatiman ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymän suosituksen mukainen.
Peruskoulutukseen on kuuluttava alusliikennepalvelun syventävää teoreettista koulutusta.
Peruskoulutukseen osallistuvalle voidaan myöntää hänen aiemman koulutuksensa perusteella vapautus osittain tai kokonaan joistain koulutusohjelman osioista. Vapautuksen myöntämiseksi koulutettavan on esitettävä ennen peruskoulutuksen alkua hyväksyttävä todistus korvaavasta koulutuksesta.
Alusliikennepalvelun esimiehen peruskoulutukseen osallistuvalla on oltava hyväksytysti suoritettu alusliikenneohjaajan peruskoulutus.
4 §
Viranomaisten yhteistyöAlusliikennepalvelulain 20 b ja 20 c §:ssä tarkoitetut viranomaiset ja VTS-palveluntarjoaja kokoontuvat säännöllisesti vaihtaakseen kokemuksiaan ja parantaakseen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden laatua.
VTS-viranomainen vastaa alusliikenneohjaajan työpaikkakoulutuksen järjestämisestä VTS-keskuksessa.
VTS-palveluntarjoaja vastaa alusliikenneohjaajan työpaikkakoulutuksen järjestämisestä VTS-keskuksessa.
Rajavartiolaitos vastaa yhteistyön järjestämisestä ja siitä, että 3 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa päivitetään ja uudistetaan viranomaisten yhteistyöstä saatujen kokemusten perusteella.
Työpaikkakoulutus suoritetaan käytännön työharjoitteluna työpaikkakouluttajan johdolla. Työpaikkakouluttajan on valvottava ja arvioitava koulutettavan toimintaa koulutustilanteen aikana seuraamalla radioliikennettä ja alusliikennetilannekuvaa sekä tarvittaessa puututtava koulutettavan toimintaan. Työpaikkakouluttajan vastuulla saa olla ainoastaan yksi koulutettava operatiivista vahtityöskentelyä harjoiteltaessa. Työpaikkakoulutuksesta on pidettävä kirjaa, josta selviää koulutuksen edistyminen, koulutusmäärät ja -ajankohdat.
Työpaikkakoulutus suoritetaan käytännön työharjoitteluna työpaikkakouluttajan johdolla. Työpaikkakouluttajan on valvottava ja arvioitava koulutettavan toimintaa koulutustilanteen aikana seuraamalla radioliikennettä ja alusliikennetilannekuvaa sekä tarvittaessa puututtava koulutettavan toimintaan. Työpaikkakouluttajan vastuulla saa olla ainoastaan yksi koulutettava operatiivista vahtityöskentelyä harjoiteltaessa. Työpaikkakoulutuksesta on pidettävä kirjaa, josta selviää koulutuksen edistyminen, koulutusmäärät ja -ajankohdat.
4 §
Alusliikenneohjaajan työpaikkakoulutusVTS-viranomainen vastaa alusliikenneohjaajan työpaikkakoulutuksen järjestämisestä VTS-keskuksessa.
Työpaikkakoulutus suoritetaan käytännön työharjoitteluna työpaikkakouluttajan johdolla. Työpaikkakouluttajan on valvottava ja arvioitava koulutettavan toimintaa koulutustilanteen aikana seuraamalla radioliikennettä ja alusliikennetilannekuvaa sekä tarvittaessa puututtava koulutettavan toimintaan. Työpaikkakouluttajan vastuulla saa olla ainoastaan yksi koulutettava operatiivista vahtityöskentelyä harjoiteltaessa. Työpaikkakoulutuksesta on pidettävä kirjaa, josta selviää koulutuksen edistyminen, koulutusmäärät ja -ajankohdat.
Työpaikkakoulutuksen aikana koulutettavan tulee saada koulutusta:
VTS-alueesta, sen väylästöstä ja alusliikenteestä;
VTS-keskuksen teknisistä järjestelmistä ja laitteista;
VTS-keskuksen menettelytavoista, ohjeista ja määräyksistä; sekä
VTS-keskuksen hätä- ja poikkeustilanneohjeistuksista.
VTS-viranomaisen pätevyystodistukseen tekemästä kelpuutusmerkinnästä ilmenevät ne alusliikennepalvelut, joita alusliikenneohjaaja on oikeutettu antamaan ja se VTS-alue tai -sektori, jossa hän on oikeutettu toimimaan. Kelpuutusmerkintä on voimassa vuoden. Sen voimassaoloa voidaan jatkaa, jos pätevyystodistuksen haltija on 8 §:ssä tarkoitetussa pätevyyden ja osaamisen arvioinnissa osoittanut pätevyytensä antaa merkinnän oikeuttamaa alusliikennepalvelua.
Työpaikkakoulutus kestää enintään kuusi kuukautta.
4 §
Alusliikenneohjaajan työpaikkakoulutusVTS-palveluntarjoaja vastaa alusliikenneohjaajan työpaikkakoulutuksen järjestämisestä VTS-keskuksessa.
Työpaikkakoulutus suoritetaan käytännön työharjoitteluna työpaikkakouluttajan johdolla. Työpaikkakouluttajan on valvottava ja arvioitava koulutettavan toimintaa koulutustilanteen aikana seuraamalla radioliikennettä ja alusliikennetilannekuvaa sekä tarvittaessa puututtava koulutettavan toimintaan. Työpaikkakouluttajan vastuulla saa olla ainoastaan yksi koulutettava operatiivista vahtityöskentelyä harjoiteltaessa. Työpaikkakoulutuksesta on pidettävä kirjaa, josta selviää koulutuksen edistyminen, koulutusmäärät ja -ajankohdat.
Työpaikkakoulutuksen aikana koulutettavan on saatava koulutusta:
VTS-alueesta, sen väylästöstä ja alusliikenteestä;
VTS-keskuksen teknisistä järjestelmistä ja laitteista;
VTS-keskuksen menettelytavoista, ohjeista ja määräyksistä; sekä
VTS-keskuksen hätä- ja poikkeustilanneohjeistuksista.
VTS-palveluntarjoajan pätevyystodistukseen tekemästä kelpuutusmerkinnästä ilmenevät ne alusliikennepalvelut, joita alusliikenneohjaaja on oikeutettu antamaan ja se VTS-alue tai -sektori, jossa hän on oikeutettu toimimaan. Kelpuutusmerkintä on voimassa vuoden. Sen voimassaoloa voidaan jatkaa, jos pätevyystodistuksen haltija on 8 §:ssä tarkoitetussa pätevyyden ja osaamisen arvioinnissa osoittanut pätevyytensä antaa merkinnän oikeuttamaa alusliikennepalvelua.
Työpaikkakoulutus kestää enintään kuusi kuukautta.
5 §
Alusliikenneohjaajalta edellytettävä kielitaitoAlusliikenneohjaajan pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen taito. Lisäksi edellytetään englannin kielessä yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetun yleisen kielitutkinnon taitotasoa neljä.
Edellä 1 momentissa säädettyä toisen kielen taitoa koskevaa vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta hakijoihin, jotka ovat suorittaneet aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetussa asetuksessa (1256/1997) säädetyn vahtiperämiehen tutkinnon.
5 §
Alusliikenneohjaajalta edellytettävä kielitaitoAlusliikenneohjaajan pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen taito. Lisäksi edellytetään englannin kielessä yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetun yleisen kielitutkinnon taitotasoa neljä.
Edellä 1 momentissa säädettyä toisen kielen taitoa koskevaa vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta hakijoihin, jotka ovat suorittaneet aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (508/2018) säädetyn vahtiperämiehen tutkinnon.
6 §
Alusliikennepalvelun esimiehen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimuksetAlusliikennepalvelun esimieheltä edellytettävästä kielitaidosta on voimassa, mitä 5 §:ssä säädetään.
7 §
Pätevyystodistuksen uusiminenAlusliikenneohjaajan pätevyystodistuksen uusimista haetaan Merenkulkulaitokselta. Hakijan on osoitettava, että hän on säilyttänyt ammattitaitonsa ja suorittanut 9 §:n mukaisen ammatillisen täydennyskoulutuksen.
Hakijan katsotaan säilyttäneen ammattitaitonsa, jos hänellä on:
voimassa oleva kelpuutusmerkintä alusliikennepalvelun antamiseen vähintään yhdellä VTS-alueella tai -sektorilla; tai
viimeisten viiden vuoden ajalta yhteensä vähintään yksi vuosi (1600 tuntia) työkokemusta operatiivisesta alusliikenneohjauksesta; tai
viimeisten viiden vuoden ajalta vähintään kuusi kuukautta (800 tuntia) työkokemusta operatiivisesta alusliikenneohjauksesta ja vähintään kuusi kuukautta (800 tuntia) työkokemusta VTS-esimiehen hallinnollisista tehtävistä.
Työpaikkakouluttajan antama työpaikkakoulutus voidaan laskea hänen operatiiviseen työaikaansa. Työpaikkakoulutusta saavan koulutusaika voidaan laskea hänen operatiiviseen työaikaansa.
Jos hakija ei voi osoittaa säilyttäneensä ammattitaitoansa 2 momentin mukaisesti, tulee hänen ennen 9 §:n mukaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumista suorittaa koe, jolla hän osoittaa hallitsevansa riittävät alusliikennepalvelun perustiedot. Kokeen muodon, sisällön ja vastaanottajan hyväksyy Merenkulkulaitos.
7 §
Pätevyystodistuksen uusiminenAlusliikenneohjaajan pätevyystodistuksen uusimista haetaan Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakijan on osoitettava, että hän on säilyttänyt ammattitaitonsa ja suorittanut 9 §:n mukaisen ammatillisen täydennyskoulutuksen.
Hakijan katsotaan säilyttäneen ammattitaitonsa, jos hänellä on:
voimassa oleva kelpuutusmerkintä alusliikennepalvelun antamiseen vähintään yhdellä VTS-alueella tai -sektorilla; tai
viimeisten viiden vuoden ajalta yhteensä vähintään yksi vuosi (1 600 tuntia) työkokemusta operatiivisesta alusliikenneohjauksesta; tai
viimeisten viiden vuoden ajalta vähintään kuusi kuukautta (800 tuntia) työkokemusta operatiivisesta alusliikenneohjauksesta ja vähintään kuusi kuukautta (800 tuntia) työkokemusta VTS-esimiehen hallinnollisista tehtävistä.
Työpaikkakouluttajan antama työpaikkakoulutus voidaan laskea hänen operatiiviseen työaikaansa. Työpaikkakoulutusta saavan koulutusaika voidaan laskea hänen operatiiviseen työaikaansa.
Jos hakija ei voi osoittaa säilyttäneensä ammattitaitoansa 2 momentin mukaisesti, hänen on ennen 9 §:n mukaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumista suoritettava koe, jolla hän osoittaa hallitsevansa riittävät alusliikennepalvelun perustiedot. Kokeen muodon, sisällön ja vastaanottajan hyväksyy VTS-palveluntarjoaja.
8 §
Kelpuutusmerkinnän uusiminenVTS-viranomaisen on vuosittain arvioitava pätevyystodistuksen haltijan pätevyys ja osaaminen. Jos arviointi tehdään kelpuutusmerkinnän viimeistä voimassaolopäivää edeltävien kolmen kuukauden aikana, uuden kelpuutusmerkinnän voimassaolo lasketaan alkavaksi edellisen kelpuutusmerkinnän voimassaolon päättymisestä. Jos työsuoritus arvioidaan aiemmin kuin kolme kuukautta ennen kelpuutusmerkinnän voimassaolon päättymistä, lasketaan uuden merkinnän voimassaolo alkavaksi arviointipäivästä.
Työsuoritus voidaan arvioida käytännön työnäytteenä VTS-keskuksessa tai simulaattorissa. Arvioinnin tulee koostua vähintään seuraavista osioista:
alusliikenteen ohjaaminen annettavan palvelutyypin sekä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti;
kommunikointi; sekä
teknisten laitteiden ja järjestelmien hallinta.
Jos arvioitavan työsuoritus ei täytä vaatimuksia, tulee hänen suorittaa kyseisen osion työpaikkakoulutusjakso riittävän pätevyyden ja osaamisen saavuttamiseksi.
8 §
Kelpuutusmerkinnän uusiminenVTS-palveluntarjoajan on vuosittain arvioitava pätevyystodistuksen haltijan pätevyys ja osaaminen. Jos arviointi tehdään kelpuutusmerkinnän viimeistä voimassaolopäivää edeltävien kolmen kuukauden aikana, uuden kelpuutusmerkinnän voimassaolo lasketaan alkavaksi edellisen kelpuutusmerkinnän voimassaolon päättymisestä. Jos työsuoritus arvioidaan aiemmin kuin kolme kuukautta ennen kelpuutusmerkinnän voimassaolon päättymistä, lasketaan uuden merkinnän voimassaolo alkavaksi arviointipäivästä.
Työsuoritus voidaan arvioida käytännön työnäytteenä VTS-keskuksessa tai simulaattorissa. Arvioinnin on koostuttava vähintään seuraavista osioista:
alusliikenteen ohjaaminen annettavan palvelutyypin sekä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti;
kommunikointi sekä
teknisten laitteiden ja järjestelmien hallinta.
Jos arvioitavan työsuoritus ei täytä vaatimuksia, hänen on suoritettava kyseisen osion työpaikkakoulutusjakso riittävän pätevyyden ja osaamisen saavuttamiseksi.
9 §
Ammatillinen täydennyskoulutusAlusliikenneohjaajan ammatillinen täydennyskoulutus on järjestettävä Merenkulkulaitoksen hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti.
Täydennyskoulutuksen tulee koostua alusliikennepalvelun teoreettisesta täydennyskoulutuksesta ja simulaattoriharjoittelusta.
Ammatillinen täydennyskoulutus on suoritettava pätevyystodistuksen viimeistä voimassaolopäivää edeltävien 12 kuukauden aikana. Jos kyseessä on vanhentuneen pätevyystodistuksen uusiminen, tulee täydennyskoulutus suorittaa ennen uuden pätevyystodistuksen myöntämistä.
9 §
Ammatillinen täydennyskoulutusAlusliikenneohjaajan ammatillisen täydennyskoulutuksen on koostuttava alusliikennepalvelun teoreettisesta täydennyskoulutuksesta.
Ammatillinen täydennyskoulutus on suoritettava pätevyystodistuksen viimeistä voimassaolopäivää edeltävien 12 kuukauden aikana. Jos kyseessä on vanhentuneen pätevyystodistuksen uusiminen, täydennyskoulutus on suoritettava ennen uuden pätevyystodistuksen myöntämistä.
10 §
VTS-viranomaisen ilmoitusvelvollisuusVTS-viranomaisen on ilmoitettava aluksen suunnitellun reitin varrella sijaitsevien muiden Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden asianomaisille VTS-viranomaisille hallussaan olevat olennaiset tiedot aluksesta, jos:
alus on ollut osallisena alusliikennepalvelulain (623/2005) 23 §:ssä tarkoitetussa merellä tapahtuneessa vaaratilanteessa tai onnettomuudessa;
alus on jättänyt täyttämättä alusliikennepalvelulaissa säädetyn ilmoittamisvelvollisuutensa;
alus on rikkonut jonkin Euroopan yhteisön jäsenvaltion vastuulla olevassa alusten reittijakojärjestelmässä ja alusliikennepalvelussa sovellettavia sääntöjä;
aluksen osalta on olemassa näyttöä tai on perusteltua syytä olettaa, että se on tahallisesti päästänyt öljyä mereen tai muulla tavoin rikkonut alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/1983) määräyksiä jonkin Euroopan yhteisön jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä; tai
alukselta on evätty pääsy Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai jos jokin jäsenvaltio on tehnyt aluksesta ilmoituksen satamavaltioiden suorittamasta alusten valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 95/21/EY, sellaisena kuin se on muutettuna ja Suomessa täytäntöön pantuna, liitteessä I olevan 1 kohdan mukaisesti.
VTS-viranomaisen on varmistettava, että sille 1 momentin mukaan toimitetut tiedot välitetään alusliikennepalvelulain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetuille asianomaisille viranomaisille sekä asianomaisille satamanpitäjille.
10 §
VTS-palveluntarjoajan ilmoitusvelvollisuusVTS-palveluntarjoajan on ilmoitettava aluksen suunnitellun reitin varrella sijaitsevien muiden Euroopan unionin valtioiden asianomaisille viranomaisille hallussaan olevat olennaiset tiedot aluksesta, jos:
alus on ollut osallisena alusliikennepalvelulain (623/2005) 23 §:ssä tarkoitetussa merellä tapahtuneessa vaaratilanteessa tai onnettomuudessa;
alusta koskeva alusliikennepalvelulaissa säädetty ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty;
alusta alusliikenteeseen käytettäessä on rikottu jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion vastuulla olevassa alusten reittijakojärjestelmässä tai alusliikennepalvelussa sovellettavia sääntöjä;
aluksesta ei ole kyetty esittämään Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sääntöjen mukaista vakuutustodistusta tai todistusta rahavakuudesta;
luotsit tai satamaviranomaiset ovat ilmoittaneet sellaisista alusta koskevista poikkeavuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa merenkulun turvallisuudelle tai ympäristölle;
on olemassa näyttöä tai on perusteltua syytä olettaa, että aluksesta on tahallisesti päästetty öljyä mereen tai muulla tavoin rikottu alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/1983) määräyksiä jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä; tai
alukselta on evätty pääsy Euroopan unionin jäsenvaltioiden satamiin tai jokin jäsenvaltio on tehnyt aluksesta satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY liitteen I mukaisesti.
VTS-palveluntarjoajan on varmistettava, että sille 1 momentin mukaan toimitetut tiedot välitetään alusliikennepalvelulain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetuille asianomaisille viranomaisille sekä asianomaisille satamanpitäjille.
11 §
Merellä tapahtuvia vaaratilanteita ja onnettomuuksia koskevien ilmoitusten sisältöAlusliikennepalvelulain 23 §:n mukaisen ilmoituksen tulee sisältää:
aluksen tunnistetiedot;
tieto aluksen sijainnista;
tieto aluksen lähtösatamasta;
tieto aluksen määräsatamasta;
osoite, josta voi saada tietoja aluksessa kuljetetuista vaarallisista tai ympäristöä pilaavista aineista;
tieto aluksella olevien henkilöiden lukumäärästä;
vaaratilannetta koskevat yksityiskohtaiset tiedot; sekä
IMO:n päätöslauselmassa A.851(20) tarkoitetut olennaiset tiedot.
11 a §
Avun tarpeessa olevien alusten vastaanottamista koskeva suunnitelmaAlusliikennepalvelulain 20 b §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan avun tarpeessa olevien alusten vastaanottamiseksi on sisällytettävä:
Rajavartiolaitoksen sekä muiden meripelastukseen osallistuvien viranomaisten yhteystiedot;
Suomen ympäristökeskuksen yhteystiedot;
VTS-palveluntarjoajan yhteystiedot;
Suomen rantaviivaa koskevat tiedot ja tiedot Suomen rannikolla sijaitsevista suojapaikoista sekä muut sellaiset tiedot ympäristöllisistä, taloudellisista ja sosiaalista näkökohdista sekä luonnonolosuhteista, joiden perusteella mahdollisimman nopeasti voidaan tehdä ennakkoarvio ja päätös suojapaikasta aluksen ottamiseksi vastaan;
arviointimenettelyt, joiden perusteella avun tarpeessa olevalle alukselle annetaan tai siltä evätään lupa saapua suojapaikkaan;
tiedot kalustosta ja välineistöstä avustus- ja pelastustoimia sekä ympäristön pilaantumisen torjuntaa varten;
kansainväliset koordinointi- ja päätöksentekomenettelyt;
suojapaikkaan vastaanotettavien alusten rahavakuuksiin ja vastuuvelvollisuuteen liittyvät menettelyt.
Rajavartiolaitoksen on kuultava suunnitelmasta kaikkia osapuolia, joita se koskee. Suunnitelma voidaan laatia myös osana meripelastussuunnitelmaa tai merellisten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelmaa
Rajavartiolaitos lähettää tiedon suunnitelmista myös Suomen naapurimaiden viranomaisille.
11 b §
Viranomaisten yhteistyöAlusliikennepalvelulain 20 b ja 20 c §:ssä tarkoitetut viranomaiset ja VTS-palveluntarjoaja kokoontuvat säännöllisesti vaihtaakseen kokemuksiaan ja parantaakseen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden laatua.
Rajavartiolaitos vastaa yhteistyön järjestämisestä ja siitä, että 11 a §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa päivitetään ja uudistetaan viranomaisten yhteistyöstä saatujen kokemusten perusteella.
12 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY (32002L0059); EYVL N:o L 208, 5.8.2002, s. 10
1798/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1304/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/17/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta annetun direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta, EUVL N:o 131/101, 28.5.2009.
1216/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
93/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2024.