Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (24)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 834/2013 | 3 | ||
| 18/2007 | 2007-01-17 | muutt. 9 §:ää, lis. 57 a § | |
| 1077/2007 | 2008-01-01 | ||
| 1040/2008 | 2009-01-01 | ||
| 326/2010 | 2010-05-10 | 14 | |
| 344/2011 | 2011-04-15 | muutt. 8 § sekä 2 ja 29 §:ää, lis. 11 § | |
| 1271/2011 | 2011-12-16 | 22 | |
| 602/2012 | 2012-11-15 | muutt. 26 §:ää | |
| 842/2012 | 2013-01-01 | 4 | |
| 78/2013 | 2013-02-01 | muutt. 8 ja 17 § | 2 |
| 477/2013 | 2013-09-01 | 4 | |
| 1030/2014 | 2015-01-01 | 7 | |
| 1253/2014 | 2015-01-01 | muutt. 3, 4 ja 7 § sekä 8 ja 9 §:ää | 30 |
| 209/2016 | 2016-06-01 | 38 | |
| 184/2017 | 2017-07-01 | 22 | |
| 396/2017 | 2017-07-01 | muutt. 2, 7, 8 ja 10 §, lis. 7 a § | 29 |
| 705/2017 | 2017-11-01 | 25 | |
| 367/2019 | 2019-04-01 | 11 | |
| 1459/2019 | 2020-01-01 | muutt. 7, 8, 10 ja 11 §:ää | 7 |
| 828/2020 | 2020-12-01 | kum. 58 §; muutt. 7, 10, 11, 39, 50, 50 a, 52 ja 5... | 6 |
| 171/2021 | 2021-03-01 | muutt. 7 §:ää | 1 |
| 318/2022 | 2022-05-12 | muutt. 3, 4, 6, 7, 9, 11, 12, 39, 40, 49, 50 ja 50... | 54 |
| 828/2022 | 2022-09-26 | muutt. 9 ja 12 §:ää; lis. 57 c § | 5 |
| 1089/2022 | 2023-01-01 | muutt. 52 §:ää | 12 |
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
SoveltamisalaTässä työjärjestyksessä määrätään valtiovarainministeriön organisaatiosta ja sisäisestä työnjaosta, ministeriön johtamisesta ja hallinnonalan ohjauksesta, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, sisäisestä hallinnosta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta.
1 §
SoveltamisalaTässä työjärjestyksessä määrätään valtiovarainministeriön organisaatiosta ja sisäisestä työnjaosta, ministeriön johtamisesta ja hallinnonalan ohjauksesta, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, sisäisestä hallinnosta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta.
2 luku
Valtiovarainministeriön organisaatio
2 §
Osastot ja esikuntaelimetMinisteriössä on seuraavat toimintayksiköt:
kansantalousosasto;
kansantalousosasto;
kansantalousosasto;
kansantalousosasto;
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
budjettiosasto;
budjettiosasto;
budjettiosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
vero-osasto;
vero-osasto;
vero-osasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
valtionhallinnon kehittämisosasto;
henkilöstöosasto (Valtion työmarkkinalaitos);
henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto (Valtion työmarkkinalaitos);
henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto;
valtionhallinnon kehittämisosasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
hallinnon kehittämisosasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
hallintoyksikkö;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
kehittämis- ja hallintotoiminto.
valtioneuvoston tietohallintoyksikkö.
kehittämis- ja hallintotoiminto.
kehittämis- ja hallintotoiminto.
kehittämis- ja hallintotoiminto.
Ministeriössä on seuraavat perusyksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
henkilöstöosasto (Valtion työmarkkinalaitos);
hallinnon kehittämisosasto;
hallintoyksikkö;
valtioneuvoston tietohallintoyksikkö.
Ministeriössä on seuraavat toimintayksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto (Valtion työmarkkinalaitos);
kunta- ja aluehallinto-osasto;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
kehittämis- ja hallintotoiminto.
Ministeriössä on seuraavat toimintayksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
kehittämis- ja hallintotoiminto.
Ministeriössä on seuraavat toimintayksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
valtionhallinnon kehittämisosasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
kehittämis- ja hallintotoiminto.
Rahoitusmarkkinaosasto toimii suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtionhallinnon kehittämisosasto, kunta- ja aluehallinto-osasto sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT) toimivat suoraan hallintopolitiikan alivaltiosihteerin alaisuudessa.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto.
Rahoitusmarkkinaosasto toimii suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto, kunta- ja aluehallinto-osasto sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT) toimivat suoraan hallintopolitiikan alivaltiosihteerin alaisuudessa.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto, jonka yhteydessä on suoraan valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastus. Valtionhallinnon kehittämisosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos), joka toimii suoraan hallintopolitiikan alivaltiosihteerin alaisuudessa.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä toimivat kansainvälisten asioiden sihteeristö, johdon tuki sekä viestintä. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä ovat EU-sihteeristö sekä kansainväliset rahoitusasiat yksikkö, jotka toimivat suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johdon alaisuudessa toimivaan ylijohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto. Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos), joka toimii suoraan valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto, jonka yhteydessä on suoraan kansliapäällikön valtiosihteerinä alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastus. Valtionhallinnon kehittämisosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos), joka toimii suoraan valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä ovat EU-sihteeristö sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö, jotka toimivat suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johdon alaisuudessa toimivan ylijohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää lainsäädäntöjohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen perusyksiköiden lisäksi soveltuvin osin 2 momentissa mainittuun valtiovarain controller -toimintoon ja 3 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi soveltuvin osin 2 momentissa mainittuun valtiovarain controller toimintoon ja 3 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä ovat EU-sihteeristö sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö, jotka toimivat suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johdon alaisuudessa toimivaan ylijohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä ovat EU-sihteeristö sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö, jotka toimivat suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johdon alaisuudessa toimivaan ylijohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi soveltuvin osin 3 momentissa mainittuihin toimintoihin ja 4 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi soveltuvin osin 2 momentissa mainittuun valtiovarain controller toimintoon ja 3 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi soveltuvin osin 3 momentissa mainittuun valtiovarain controller toimintoon ja 4 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
2 §
Osastot, yksiköt ja esikuntaelimetMinisteriössä on seuraavat perusyksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
henkilöstöosasto (Valtion työmarkkinalaitos);
hallinnon kehittämisosasto;
hallintoyksikkö;
valtioneuvoston tietohallintoyksikkö.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä toimivat kansainvälisten asioiden sihteeristö, johdon tuki sekä viestintä. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen perusyksiköiden lisäksi soveltuvin osin 2 momentissa mainittuun valtiovarain controller -toimintoon ja 3 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
2 §
Osastot ja esikuntaelimetMinisteriössä on seuraavat toimintayksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto (Valtion työmarkkinalaitos);
kunta- ja aluehallinto-osasto;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
kehittämis- ja hallintotoiminto.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä ovat EU-sihteeristö sekä kansainväliset rahoitusasiat yksikkö, jotka toimivat suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johdon alaisuudessa toimivaan ylijohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi soveltuvin osin 2 momentissa mainittuun valtiovarain controller toimintoon ja 3 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
2 §
Osastot ja esikuntaelimetMinisteriössä on seuraavat toimintayksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
kehittämis- ja hallintotoiminto.
Rahoitusmarkkinaosasto toimii suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto, kunta- ja aluehallinto-osasto sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT) toimivat suoraan hallintopolitiikan alivaltiosihteerin alaisuudessa.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto. Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos), joka toimii suoraan valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä ovat EU-sihteeristö sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö, jotka toimivat suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johdon alaisuudessa toimivaan ylijohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi soveltuvin osin 3 momentissa mainittuihin toimintoihin ja 4 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
2 §
Osastot ja esikuntaelimetMinisteriössä on seuraavat toimintayksiköt:
kansantalousosasto;
budjettiosasto;
vero-osasto;
rahoitusmarkkinaosasto;
valtionhallinnon kehittämisosasto;
kunta- ja aluehallinto-osasto;
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT);
kehittämis- ja hallintotoiminto.
Rahoitusmarkkinaosasto toimii suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtionhallinnon kehittämisosasto, kunta- ja aluehallinto-osasto sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT) toimivat suoraan hallintopolitiikan alivaltiosihteerin alaisuudessa.
Lisäksi ministeriössä on valtiovarain controller -toiminto, jonka yhteydessä on suoraan kansliapäällikön valtiosihteerinä alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastus. Valtionhallinnon kehittämisosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos), joka toimii suoraan valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa.
Ministeriön johdon esikuntaeliminä ovat EU-sihteeristö sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö, jotka toimivat suoraan kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteerin alaisuudessa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johdon alaisuudessa toimivaan ylijohtajan tehtävään. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi erikseen asettaa muitakin johdon esikuntaelimiä ja määräaikaisia projektiorganisaatioita.
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu osastosta, noudatetaan 1 momentissa mainittujen toimintayksiköiden lisäksi soveltuvin osin 3 momentissa mainittuihin toimintoihin ja 4 momentissa tarkoitettuihin esikuntaelimiin.
3 §
KansantalousosastoKansantalousosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
suhdannekehityksen ja pidemmän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, analyysia ja ennustamista;
suhdannekehityksen ja keskipitkän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, tutkimista ja ennustamista;
suhdannekehityksen ja keskipitkän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, tutkimista ja ennustamista;
suhdannekehityksen ja pidemmän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, analyysia ja ennustamista;
julkisen talouden kehityksen seuraamista, analyysia ja ennustamista;
julkisen talouden kehitystä;
julkisen talouden kehitystä;
julkisen talouden kehityksen seuraamista, analyysia ja ennustamista;
talouspolitiikan suunnittelua ja talouspolitiikan vaikutusten arviointia;
talouspolitiikan suunnittelua ja talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;
talouspolitiikan suunnittelua ja talouspolitiikan vaikutusten arviointia;
kansantalouden ja julkisen talouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
kansantalouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
kansantalouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
kansantalouden ja julkisen talouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
valtion luottokelpoisuusluokitukseen liittyviä asioita;
valtion luottokelpoisuusluokitukseen liittyviä asioita;
valtion luottokelpoisuusluokitukseen liittyviä asioita;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
taloudellisten katsausten, ennusteiden ja ennustepoikkeamia koskevien arvioiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
taloudellisten katsausten ja ennusteiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
taloudellisten katsausten ja ennusteiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
taloudellisten katsausten, ennusteiden ja ennustepoikkeamia koskevien arvioiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
Tilastokeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä tilastotointa.
valtion tilinpäätöskertomukseen otettavia selvityksiä taloudellisesta kehityksestä, talous- ja rakennepolitiikasta ja talous- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista;
Tilastokeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä tilastotointa.
Kansantalousosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
suhdannekehityksen ja keskipitkän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, tutkimista ja ennustamista;
julkisen talouden kehitystä;
talouspolitiikan suunnittelua ja talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;
kansantalouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
valtion luottokelpoisuusluokitukseen liittyviä asioita;
kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
taloudellisten katsausten ja ennusteiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
valtion tilinpäätöskertomukseen otettavia selvityksiä taloudellisesta kehityksestä, talous- ja rakennepolitiikasta ja talous- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista;
kuntien yleistä kalleusluokitusta;
Valtion taloudellista tutkimuskeskusta.
Kansantalousosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
suhdannekehityksen ja keskipitkän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, tutkimista ja ennustamista;
julkisen talouden kehitystä;
talouspolitiikan suunnittelua ja talouspolitiikan vaikutusten arviointia;
kansantalouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
valtion luottokelpoisuusluokitukseen liittyviä asioita;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
taloudellisten katsausten ja ennusteiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
Tilastokeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä tilastotointa.
3 §
KansantalousosastoKansantalousosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
suhdannekehityksen ja keskipitkän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, tutkimista ja ennustamista;
julkisen talouden kehitystä;
talouspolitiikan suunnittelua ja talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;
kansantalouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
valtion luottokelpoisuusluokitukseen liittyviä asioita;
kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
taloudellisten katsausten ja ennusteiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
valtion tilinpäätöskertomukseen otettavia selvityksiä taloudellisesta kehityksestä, talous- ja rakennepolitiikasta ja talous- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista;
kuntien yleistä kalleusluokitusta;
Valtion taloudellista tutkimuskeskusta.
3 §
KansantalousosastoKansantalousosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
suhdannekehityksen ja keskipitkän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, tutkimista ja ennustamista;
julkisen talouden kehitystä;
talouspolitiikan suunnittelua ja talouspolitiikan vaikutusten arviointia;
kansantalouden näkökulman esiintuomista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa;
valtion luottokelpoisuusluokitukseen liittyviä asioita;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
taloudellisten katsausten ja ennusteiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;
Tilastokeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä tilastotointa.
4 §
BudjettiosastoBudjettiosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
finanssipolitiikkaa;
finanssipolitiikkaa;
finanssipolitiikkaa;
toiminta- ja taloussuunnittelun yleisiä perusteita, kehysmenettelyä ja talousarviota;
toiminta- ja taloussuunnittelun yleisiä perusteita, kehysmenettelyä ja talousarviota;
toiminta- ja taloussuunnittelun yleisiä perusteita, kehysmenettelyä ja talousarviota;
julkisen talouden suunnitelmaa;
valtion varallisuuden hallinnan yleisiä perusteita ja muuta taloushallintoa;
julkisen talouden suunnitelmaa;
rakennepolitiikkaa ja rakenteellisia toimenpiteitä sekä niitä koskevien vaikutusarvioiden laatimista;
valtion maksujen yleisiä perusteita ja toiminnan maksullisuutta;
rakennepolitiikkaa ja rakenteellisia toimenpiteitä sekä niitä koskevien vaikutusarvioiden laatimista;
julkisen talouden suunnitelmaan liittyen valtion kuntatalouteen ja kuntien järjestämisvastuulla oleviin palvelujärjestelmiin kohdistamien toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja analysointia;
valtion maksuliikettä sekä maksuvalmiuden turvaamista ja siihen liittyvän lyhytaikaisen luoton ottamista;
julkisen talouden suunnitelmaan liittyen valtion kuntatalouteen ja kuntien järjestämisvastuulla oleviin palvelujärjestelmiin kohdistamien toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja analysointia;
julkisen talouden suunnitelmaan liittyen hyvinvointialueiden taloutta, hyvinvointialueiden rahoitusta ja sen riittävyyttä sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla oleviin palvelujärjestelmiin kohdistuvien valtion toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja analysointia;
julkisen talouden suunnitelmaan liittyen hyvinvointialueiden taloutta, hyvinvointialueiden rahoitusta ja sen riittävyyttä sekä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla oleviin palvelujärjestelmiin kohdistuvien valtion toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja analysointia;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
valtion kirjanpidon, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen sekä muiden seurantajärjestelmien, tilinpäätöksen ja tilinpäätösmenettelyn yleisiä perusteita sekä valtion tilinpäätöskertomusta;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
valtion varallisuuden hallinnan yleisiä perusteita;
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta (JHTT);
valtion varallisuuden hallinnan yleisiä perusteita;
valtion maksujen yleisiä perusteita ja toiminnan maksullisuutta;
valtion taloudenhoidon valvonnan ja tarkastustoimen yleisiä perusteita;
valtion maksujen yleisiä perusteita ja toiminnan maksullisuutta;
valtion maksuliikettä sekä valtion tuloja ja menoja koskevia kassaennusteita (Rahakas -kassaennustejärjestelmä);
korkotukilainojen ja valtion lainanannon yleisiä perusteita;
valtion maksuliikettä sekä valtion tuloja ja menoja koskevia kassaennusteita (Rahakas -kassaennustejärjestelmä);
hallituksen vuosikertomukseen otettavia selvityksiä taloudellisesta kehityksestä, talous- ja rakennepolitiikasta ja talous- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista;
indeksiehdon käyttöä sopimuksissa;
hallituksen vuosikertomukseen otettavia selvityksiä taloudellisesta kehityksestä, talous- ja rakennepolitiikasta ja talous- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista;
valtion kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun taloushallinnon yleisiä perusteita;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta ja virastotiloja;
valtion kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun taloushallinnon yleisiä perusteita;
hallituksen vuosikertomukseen otettavien talousarviolausumien sekä eduskunnan valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta antamien kannanottojen vastausten koordinointia;
metallirahoja;
hallituksen vuosikertomukseen otettavien talousarviolausumien sekä eduskunnan valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta antamien kannanottojen vastausten koordinointia;
valtionavustusten myöntämisen ja käytön yleisiä perusteita;
valtionperintöjä;
valtionavustusten myöntämisen ja käytön yleisiä perusteita;
Valtiokonttoria;
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta (JHTT);
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta;
valtion taloudenhoidon valvonnan ja tarkastustoimen yleisiä perusteita;
Senaatti-kiinteistöjä.
valtion taloudenhoidon valvonnan ja tarkastustoimen yleisiä perusteita;
korkotukilainojen ja valtion lainanannon yleisiä perusteita;
korkotukilainojen ja valtion lainanannon yleisiä perusteita;
valtion liikelaitosten ja valtion toiminnassa käytettävien markkinaehtoisten järjestelmien yleistä kehittämistä;
valtion liikelaitosten ja valtion toiminnassa käytettävien markkinaehtoisten järjestelmien yleistä kehittämistä;
metallirahoja;
metallirahoja;
valtionperintöjä;
valtionperintöjä;
Ahvenanmaan itsehallintolain 7 lukua;
Ahvenanmaan itsehallintolain 7 lukua;
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä muuta tutkimustoimintaa;
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä muuta tutkimustoimintaa;
Valtiokonttorin tehtäviä ja tulosohjausta osaston toimialan osalta;
Valtiokonttorin tehtäviä ja tulosohjausta osaston toimialan osalta;
Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota.
Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota.
Budjettiosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
finanssipolitiikkaa;
toiminta- ja taloussuunnittelun yleisiä perusteita, kehysmenettelyä ja talousarviota;
valtion varallisuuden hallinnan yleisiä perusteita ja muuta taloushallintoa;
valtion maksujen yleisiä perusteita ja toiminnan maksullisuutta;
valtion maksuliikettä sekä maksuvalmiuden turvaamista ja siihen liittyvän lyhytaikaisen luoton ottamista;
valtion kirjanpidon, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen sekä muiden seurantajärjestelmien, tilinpäätöksen ja tilinpäätösmenettelyn yleisiä perusteita sekä valtion tilinpäätöskertomusta;
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta (JHTT);
valtion taloudenhoidon valvonnan ja tarkastustoimen yleisiä perusteita;
korkotukilainojen ja valtion lainanannon yleisiä perusteita;
indeksiehdon käyttöä sopimuksissa;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta ja virastotiloja;
metallirahoja;
valtionperintöjä;
Valtiokonttoria;
Senaatti-kiinteistöjä.
Budjettiosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
finanssipolitiikkaa;
toiminta- ja taloussuunnittelun yleisiä perusteita, kehysmenettelyä ja talousarviota;
julkisen talouden suunnitelmaa;
rakennepolitiikkaa ja rakenteellisia toimenpiteitä sekä niitä koskevien vaikutusarvioiden laatimista;
julkisen talouden suunnitelmaan liittyen valtion kuntatalouteen ja kuntien järjestämisvastuulla oleviin palvelujärjestelmiin kohdistamien toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja analysointia;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
valtion varallisuuden hallinnan yleisiä perusteita;
valtion maksujen yleisiä perusteita ja toiminnan maksullisuutta;
valtion maksuliikettä sekä valtion tuloja ja menoja koskevia kassaennusteita (Rahakas -kassaennustejärjestelmä);
hallituksen vuosikertomukseen otettavia selvityksiä taloudellisesta kehityksestä, talous- ja rakennepolitiikasta ja talous- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista;
valtion kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun taloushallinnon yleisiä perusteita;
hallituksen vuosikertomukseen otettavien talousarviolausumien sekä eduskunnan valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta antamien kannanottojen vastausten koordinointia;
valtionavustusten myöntämisen ja käytön yleisiä perusteita;
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta (JHTT);
valtion taloudenhoidon valvonnan ja tarkastustoimen yleisiä perusteita;
korkotukilainojen ja valtion lainanannon yleisiä perusteita;
valtion liikelaitosten ja valtion toiminnassa käytettävien markkinaehtoisten järjestelmien yleistä kehittämistä;
metallirahoja;
valtionperintöjä;
Ahvenanmaan itsehallintolain 7 lukua;
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä muuta tutkimustoimintaa;
Valtiokonttorin tehtäviä ja tulosohjausta osaston toimialan osalta;
Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota.
4 §
BudjettiosastoBudjettiosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
finanssipolitiikkaa;
toiminta- ja taloussuunnittelun yleisiä perusteita, kehysmenettelyä ja talousarviota;
valtion varallisuuden hallinnan yleisiä perusteita ja muuta taloushallintoa;
valtion maksujen yleisiä perusteita ja toiminnan maksullisuutta;
valtion maksuliikettä sekä maksuvalmiuden turvaamista ja siihen liittyvän lyhytaikaisen luoton ottamista;
valtion kirjanpidon, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen sekä muiden seurantajärjestelmien, tilinpäätöksen ja tilinpäätösmenettelyn yleisiä perusteita sekä valtion tilinpäätöskertomusta;
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta (JHTT);
valtion taloudenhoidon valvonnan ja tarkastustoimen yleisiä perusteita;
korkotukilainojen ja valtion lainanannon yleisiä perusteita;
indeksiehdon käyttöä sopimuksissa;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta ja virastotiloja;
metallirahoja;
valtionperintöjä;
Valtiokonttoria;
Senaatti-kiinteistöjä.
4 §
BudjettiosastoBudjettiosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
finanssipolitiikkaa;
toiminta- ja taloussuunnittelun yleisiä perusteita, kehysmenettelyä ja talousarviota;
julkisen talouden suunnitelmaa;
rakennepolitiikkaa ja rakenteellisia toimenpiteitä sekä niitä koskevien vaikutusarvioiden laatimista;
julkisen talouden suunnitelmaan liittyen valtion kuntatalouteen ja kuntien järjestämisvastuulla oleviin palvelujärjestelmiin kohdistamien toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja analysointia;
toimialansa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;
valtion varallisuuden hallinnan yleisiä perusteita;
valtion maksujen yleisiä perusteita ja toiminnan maksullisuutta;
valtion maksuliikettä sekä valtion tuloja ja menoja koskevia kassaennusteita (Rahakas -kassaennustejärjestelmä);
hallituksen vuosikertomukseen otettavia selvityksiä taloudellisesta kehityksestä, talous- ja rakennepolitiikasta ja talous- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista;
valtion kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun taloushallinnon yleisiä perusteita;
hallituksen vuosikertomukseen otettavien talousarviolausumien sekä eduskunnan valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta antamien kannanottojen vastausten koordinointia;
valtionavustusten myöntämisen ja käytön yleisiä perusteita;
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastusta (JHTT);
valtion taloudenhoidon valvonnan ja tarkastustoimen yleisiä perusteita;
korkotukilainojen ja valtion lainanannon yleisiä perusteita;
valtion liikelaitosten ja valtion toiminnassa käytettävien markkinaehtoisten järjestelmien yleistä kehittämistä;
metallirahoja;
valtionperintöjä;
Ahvenanmaan itsehallintolain 7 lukua;
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä muuta tutkimustoimintaa;
Valtiokonttorin tehtäviä ja tulosohjausta osaston toimialan osalta;
Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota.
5 §
Vero-osastoVero-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
veropolitiikan suunnittelua ja veropoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;
veropolitiikan suunnittelua ja veropoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;
verojärjestelmän kehittämistä;
verojärjestelmän kehittämistä;
veroja ja veronluontoisia maksuja;
veroja ja veronluontoisia maksuja;
tullipolitiikkaa ja tullimenettelyjä sekä tariffikiintiöitä ja tullisuspensioita;
tullipolitiikkaa ja tullimenettelyjä sekä tullikiintiöitä ja -suspensioita;
tullipolitiikkaa ja tullimenettelyjä sekä tariffikiintiöitä ja tullisuspensioita;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevia vieraiden valtioiden kanssa tehtäviä sopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita, joihin ei liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevia vieraiden valtioiden kanssa tehtäviä sopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita, joihin ei liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia;
tullilaitosta;
Verohallinnon ja Tullin tehtäviä ja tulosohjausta.
7 kohta on kumottu A:lla 30.4.2010/326.
verohallintoa.
7 kohta on kumottu A:lla 30.4.2010/326.
Vero-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
veropolitiikan suunnittelua ja veropoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;
verojärjestelmän kehittämistä;
veroja ja veronluontoisia maksuja;
tullipolitiikkaa ja tullimenettelyjä sekä tariffikiintiöitä ja tullisuspensioita;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevia vieraiden valtioiden kanssa tehtäviä sopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita, joihin ei liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia;
Verohallinnon ja Tullin tehtäviä ja tulosohjausta.
7 kohta on kumottu A:lla 30.4.2010/326.
5 §
Vero-osastoVero-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
veropolitiikan suunnittelua ja veropoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;
verojärjestelmän kehittämistä;
veroja ja veronluontoisia maksuja;
tullipolitiikkaa ja tullimenettelyjä sekä tariffikiintiöitä ja tullisuspensioita;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevia vieraiden valtioiden kanssa tehtäviä sopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita, joihin ei liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia;
Verohallinnon ja Tullin tehtäviä ja tulosohjausta.
7 kohta on kumottu A:lla 30.4.2010/326.
6 §
RahoitusmarkkinaosastoRahoitusmarkkinaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
rahoitusjärjestelmän vakautta ja kehittämistä;
rahoitusjärjestelmän kehittämistä;
rahoitusjärjestelmän vakautta ja kehittämistä;
valtion lainanoton ja velanhoidon sekä kassavarojen sijoittamisen strategista ohjausta ja valvontaa;
valtion lainanoton ja velanhoidon sekä kassavarojen sijoittamisen strategista ohjausta ja valvontaa;
valtion lainanoton ja velanhoidon sekä kassavarojen sijoittamisen strategista ohjausta ja valvontaa;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten, kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden, vaihtoehtorahastojen hoitajien ja kiinteistörahastojen toimintaa;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja kiinteistörahastojen toimintaa sekä säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskuntia ja panttilainauslaitoksia;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten, kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja kiinteistörahastojen toimintaa sekä panttilainauslaitoksia;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten, kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden, vaihtoehtorahastojen hoitajien ja kiinteistörahastojen toimintaa;
arvopaperi- ja johdannaiskauppaa sekä niiden selvitystä, arvo-osuusjärjestelmää ja niitä ylläpitävien yhteisöjen toimintaa;
arvopaperi- ja johdannaiskauppaa sekä niiden selvitystä, arvo-osuusjärjestelmää ja niitä ylläpitävien yhteisöjen toimintaa;
arvopaperi- ja johdannaiskauppaa sekä niiden selvitystä, arvo-osuusjärjestelmää ja niitä ylläpitävien yhteisöjen toimintaa;
rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja kriisinhallinnan sääntelyä, EU:n yhteistä valvontamekanismia sekä EU:n yhteistä kriisinratkaisumekanismia ja -rahastoa;
rahoitusmarkkinoiden valvonnan sääntelyä;
rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja kriisinhallinnan sääntelyä, EU:n yhteistä valvontamekanismia sekä EU:n yhteistä kriisinratkaisumekanismia ja -rahastoa;
rahaa ja rahajärjestelmää, maksuvälineitä ja maksujärjestelmiä, Suomen Pankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää sekä Euroopan keskuspankkia;
rahaa ja rahajärjestelmää, maksuvälineitä ja maksujärjestelmiä, Suomen Pankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää sekä Euroopan keskuspankkia;
rahaa ja rahajärjestelmää, maksuvälineitä ja maksujärjestelmiä, Suomen Pankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää sekä Euroopan keskuspankkia;
rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä;
rahanpesun estämistä;
rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä;
8 kohta on kumottu A:lla 5.5.2022/318.
Kansainvälistä Valuuttarahastoa, Kansainvälistä Jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Euroopan investointipankkia, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Pohjoismaiden investointipankkia ja muita pohjoismaisia rahoitusyhteisöjä sekä alueellisten kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten toiminnan seurantaa;
arvopaperistamalla tapahtuvaa varainhankintaa;
8 kohta on kumottu A:lla 5.5.2022/318.
valtiontakauksia;
arvopaperistamalla tapahtuvaa varainhankintaa;
valtiontakauksia;
pankkikriisien hallintaa;
valtiontakauksia;
pankkikriisien hallintaa;
Valtion vakuusrahastoa;
Rahoitusvakausviraston tulosohjausta;
Rahoitusvakausviraston tehtäviä ja tulosohjausta;
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 7 kohdassa säädetään;
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 11 kohdassa määrätään.
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 12 kohdassa säädetään;
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 7 kohdassa säädetään;
Valtiokonttorin rahoitustoimialan tehtäviä ja tulosohjausta;
Valtiokonttorin rahoitustoimialan tehtäviä ja tulosohjausta;
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n, selvitystilassa, omistajaohjausta.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n, selvitystilassa, omistajaohjausta.
Rahoitusmarkkinaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
rahoitusjärjestelmän kehittämistä;
valtion lainanoton ja velanhoidon sekä kassavarojen sijoittamisen strategista ohjausta ja valvontaa;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja kiinteistörahastojen toimintaa sekä säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskuntia ja panttilainauslaitoksia;
arvopaperi- ja johdannaiskauppaa sekä niiden selvitystä, arvo-osuusjärjestelmää ja niitä ylläpitävien yhteisöjen toimintaa;
rahoitusmarkkinoiden valvonnan sääntelyä;
rahaa ja rahajärjestelmää, maksuvälineitä ja maksujärjestelmiä, Suomen Pankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää sekä Euroopan keskuspankkia;
rahanpesun estämistä;
Kansainvälistä Valuuttarahastoa, Kansainvälistä Jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Euroopan investointipankkia, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Pohjoismaiden investointipankkia ja muita pohjoismaisia rahoitusyhteisöjä sekä alueellisten kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten toiminnan seurantaa;
arvopaperistamalla tapahtuvaa varainhankintaa;
valtiontakauksia;
Valtion vakuusrahastoa;
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 11 kohdassa määrätään.
Rahoitusmarkkinaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
rahoitusjärjestelmän vakautta ja kehittämistä;
valtion lainanoton ja velanhoidon sekä kassavarojen sijoittamisen strategista ohjausta ja valvontaa;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten, kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja kiinteistörahastojen toimintaa sekä panttilainauslaitoksia;
arvopaperi- ja johdannaiskauppaa sekä niiden selvitystä, arvo-osuusjärjestelmää ja niitä ylläpitävien yhteisöjen toimintaa;
rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja kriisinhallinnan sääntelyä, EU:n yhteistä valvontamekanismia sekä EU:n yhteistä kriisinratkaisumekanismia ja -rahastoa;
rahaa ja rahajärjestelmää, maksuvälineitä ja maksujärjestelmiä, Suomen Pankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää sekä Euroopan keskuspankkia;
rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä;
arvopaperistamalla tapahtuvaa varainhankintaa;
valtiontakauksia;
pankkikriisien hallintaa;
Rahoitusvakausviraston tulosohjausta;
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 12 kohdassa säädetään;
Valtiokonttorin rahoitustoimialan tehtäviä ja tulosohjausta;
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n, selvitystilassa, omistajaohjausta.
6 §
RahoitusmarkkinaosastoRahoitusmarkkinaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
rahoitusjärjestelmän kehittämistä;
valtion lainanoton ja velanhoidon sekä kassavarojen sijoittamisen strategista ohjausta ja valvontaa;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja kiinteistörahastojen toimintaa sekä säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskuntia ja panttilainauslaitoksia;
arvopaperi- ja johdannaiskauppaa sekä niiden selvitystä, arvo-osuusjärjestelmää ja niitä ylläpitävien yhteisöjen toimintaa;
rahoitusmarkkinoiden valvonnan sääntelyä;
rahaa ja rahajärjestelmää, maksuvälineitä ja maksujärjestelmiä, Suomen Pankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää sekä Euroopan keskuspankkia;
rahanpesun estämistä;
Kansainvälistä Valuuttarahastoa, Kansainvälistä Jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Euroopan investointipankkia, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Pohjoismaiden investointipankkia ja muita pohjoismaisia rahoitusyhteisöjä sekä alueellisten kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten toiminnan seurantaa;
arvopaperistamalla tapahtuvaa varainhankintaa;
valtiontakauksia;
Valtion vakuusrahastoa;
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 11 kohdassa määrätään.
6 §
RahoitusmarkkinaosastoRahoitusmarkkinaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
rahoitusjärjestelmän vakautta ja kehittämistä;
valtion lainanoton ja velanhoidon sekä kassavarojen sijoittamisen strategista ohjausta ja valvontaa;
rahoituspalveluja tarjoavien yritysten, kuten luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja kiinteistörahastojen toimintaa sekä panttilainauslaitoksia;
arvopaperi- ja johdannaiskauppaa sekä niiden selvitystä, arvo-osuusjärjestelmää ja niitä ylläpitävien yhteisöjen toimintaa;
rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja kriisinhallinnan sääntelyä, EU:n yhteistä valvontamekanismia sekä EU:n yhteistä kriisinratkaisumekanismia ja -rahastoa;
rahaa ja rahajärjestelmää, maksuvälineitä ja maksujärjestelmiä, Suomen Pankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää sekä Euroopan keskuspankkia;
rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä;
arvopaperistamalla tapahtuvaa varainhankintaa;
valtiontakauksia;
pankkikriisien hallintaa;
Rahoitusvakausviraston tulosohjausta;
Valtion eläkerahastoa ottaen huomioon, mitä 7 §:n 12 kohdassa säädetään;
Valtiokonttorin rahoitustoimialan tehtäviä ja tulosohjausta;
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n, selvitystilassa, omistajaohjausta.
7 §
Valtionhallinnon kehittämisosasto (26.10.2017/705)Valtionhallinnon kehittämisosasto valmistelee asiat, jotka koskevat: (26.10.2017/705)
valtionhallinnon toiminnan ja toimintatapojen muutoksen edistämistä sekä valtion henkilöstöpolitiikkaa;
valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan suuntaamista ja kehittämistä;
valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa;
valtionhallinnon toiminnan ja toimintatapojen muutoksen edistämistä sekä valtion henkilöstöpolitiikkaa;
valtionhallinnon ohjauksen ja konsernipolitiikan kehittämistä;
valtiotyönantajan edunvalvontaa tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtionhallinnon ohjauksen ja konsernipolitiikan kehittämistä;
valtionhallinnon ohjauksen ja konsernipolitiikan kehittämistä;
valtionhallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden edistämistä;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita;
valtiotyönantajan edunvalvontaa neuvotteluviranomaisena tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtionhallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden edistämistä;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa sekä ylimmän johdon kehittämistä, palvelussuhteen ehtoja ja muita etuuksia;
valtion eläkelainsäädäntöä;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa sekä ylimmän johdon kehittämistä, palvelussuhteen ehtoja ja muita etuuksia;
henkilöstön strategista kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toimintaa valtion neuvotteluviranomaisena sekä henkilöstön palvelussuhteen ehtoja;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
henkilöstön strategista kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
hallinnon henkilöstön mitoitusta;
henkilöstön kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion eläkejärjestelmän valvontaa ja yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa Valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat henkilöstöpoliittisesti merkittäviä;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion eläkejärjestelmän valvontaa ja yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa Valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat henkilöstöpoliittisesti merkittäviä;
valtion henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
henkilöstön kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
valtion henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
hyvän hallinnon ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
hyvän hallinnon, yhteisten toimintatapojen ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä;
hyvän hallinnon ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä;
Valtiokonttoria koskevia hallinnollisia säännöksiä, Valtiokonttorin hallinnonohjauksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä Valtiokonttorin myöntämiä korvauksia ja etuisuuksia;
valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
valtion eläkejärjestelmän valvontaa ja yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa Valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat työnantaja- tai henkilöstöpoliittisesti merkittäviä;
Valtiokonttoria koskevia hallinnollisia säännöksiä, Valtiokonttorin hallinnonohjauksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä Valtiokonttorin myöntämiä korvauksia ja etuisuuksia;
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat työnantaja- tai henkilöstöpoliittisesti merkittäviä.
Valtiokonttoria koskevia hallinnollisia säännöksiä, Valtiokonttorin hallinnonohjauksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä Valtiokonttorin myöntämiä korvauksia ja etuisuuksia;
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n toimintaympäristöön ja toimialaan liittyviä kysymyksiä;
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n ohjausta;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n toimintaympäristöön ja toimialaan liittyviä kysymyksiä;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-konsernia;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n ohjausta;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-kiinteistöjä;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-konsernia;
valtion hankintatointa, www.hankintailmoitukset.fi -järjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä sekä Hansel Oy:n toimintaympäristöön ja toimialaan liittyviä kysymyksiä;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-kiinteistöjä;
valtion hankintatointa ja Hansel -osakeyhtiötä;
valtion hankintatointa sekä Hansel Oy:n toimintaympäristöön ja toimialaan liittyviä kysymyksiä;
valtion hankintatointa, www.hankintailmoitukset.fi -järjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä sekä Hansel Oy:n toimintaympäristöön ja toimialaan liittyviä kysymyksiä;
Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa;
valtion hankintatointa ja Hansel -osakeyhtiötä.
valtion hankintatointa ja Hansel -osakeyhtiötä;
julkisten palvelujärjestelmien kehittämistä sekä niiden laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden arviointia;
Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa.
17 kohta on kumottu A:lla 26.10.2017/705.
Valtiokonttorin tuottamien Kansalaisneuvonta- ja Suomi.fi -palvelujen toiminnallisen kehittämisen ohjausta yhteistyössä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston kanssa;
17 kohta on kumottu A:lla 26.10.2017/705.
julkisen hallinnon yleistä kehittämistä sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittämistä;
julkisen hallinnon yleistä kehittämistä sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittämistä;
valtion alue- ja paikallishallinnon aluejakoja ja niiden yhteensovittamista;
valtion alue- ja paikallishallinnon aluejakoja ja niiden yhteensovittamista;
valtion palveluiden saatavuutta ja toimintojen sijoittamista koskevan suunnittelun, seurannan ja kehittämisen yhteensovittamista;
valtion toimintojen alueellistamisen koordinointia, seurantaa ja kehittämistä;
valtion palveluiden saatavuutta ja toimintojen sijoittamista koskevan suunnittelun, seurannan ja kehittämisen yhteensovittamista;
Henkilöstöosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan suuntaamista ja kehittämistä;
valtiotyönantajan edunvalvontaa tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita;
valtion eläkelainsäädäntöä;
toimintaa valtion neuvotteluviranomaisena sekä henkilöstön palvelussuhteen ehtoja;
hallinnon henkilöstön mitoitusta;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
henkilöstön kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat työnantaja- tai henkilöstöpoliittisesti merkittäviä.
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa;
valtionhallinnon ohjauksen ja konsernipolitiikan kehittämistä;
valtiotyönantajan edunvalvontaa neuvotteluviranomaisena tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
henkilöstön kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
hyvän hallinnon, yhteisten toimintatapojen ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä;
valtion eläkejärjestelmän valvontaa ja yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa Valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat työnantaja- tai henkilöstöpoliittisesti merkittäviä;
Valtiokonttoria koskevia hallinnollisia säännöksiä, Valtiokonttorin hallinnonohjauksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä Valtiokonttorin myöntämiä korvauksia ja etuisuuksia;
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n ohjausta;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-kiinteistöjä;
valtion hankintatointa ja Hansel -osakeyhtiötä.
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtionhallinnon toiminnan ja toimintatapojen muutoksen edistämistä sekä valtion henkilöstöpolitiikkaa;
valtionhallinnon ohjauksen ja konsernipolitiikan kehittämistä;
valtionhallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden edistämistä;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa;
henkilöstön strategista kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion eläkejärjestelmän valvontaa ja yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa Valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat henkilöstöpoliittisesti merkittäviä;
valtion henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
hyvän hallinnon ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä;
Valtiokonttoria koskevia hallinnollisia säännöksiä, Valtiokonttorin hallinnonohjauksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä Valtiokonttorin myöntämiä korvauksia ja etuisuuksia;
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n ohjausta;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-kiinteistöjä;
valtion hankintatointa ja Hansel -osakeyhtiötä;
Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa;
julkisten palvelujärjestelmien kehittämistä sekä niiden laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden arviointia;
Valtiokonttorin tuottamien Kansalaisneuvonta- ja Suomi.fi -palvelujen toiminnallisen kehittämisen ohjausta yhteistyössä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston kanssa;
julkisen hallinnon yleistä kehittämistä sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittämistä;
valtion alue- ja paikallishallinnon aluejakoja ja niiden yhteensovittamista;
valtion toimintojen alueellistamisen koordinointia, seurantaa ja kehittämistä;
aluehallintovirastojen ja maistraattien tehtäviä ja tulosohjausta.
7 §
Henkilöstöosasto (Valtion työmarkkinalaitos)Henkilöstöosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan suuntaamista ja kehittämistä;
valtiotyönantajan edunvalvontaa tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita;
valtion eläkelainsäädäntöä;
toimintaa valtion neuvotteluviranomaisena sekä henkilöstön palvelussuhteen ehtoja;
hallinnon henkilöstön mitoitusta;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
henkilöstön kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat työnantaja- tai henkilöstöpoliittisesti merkittäviä.
7 §
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto (Valtion työmarkkinalaitos)Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa;
valtionhallinnon ohjauksen ja konsernipolitiikan kehittämistä;
valtiotyönantajan edunvalvontaa neuvotteluviranomaisena tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
henkilöstön kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
hyvän hallinnon, yhteisten toimintatapojen ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä;
valtion eläkejärjestelmän valvontaa ja yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa Valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat työnantaja- tai henkilöstöpoliittisesti merkittäviä;
Valtiokonttoria koskevia hallinnollisia säännöksiä, Valtiokonttorin hallinnonohjauksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä Valtiokonttorin myöntämiä korvauksia ja etuisuuksia;
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n ohjausta;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-kiinteistöjä;
valtion hankintatointa ja Hansel -osakeyhtiötä.
7 §
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastoHenkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtionhallinnon toiminnan ja toimintatapojen muutoksen edistämistä sekä valtion henkilöstöpolitiikkaa;
valtionhallinnon ohjauksen ja konsernipolitiikan kehittämistä;
valtionhallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden edistämistä;
valtion henkilöstön oikeudellista asemaa;
henkilöstön strategista kehittämistä, johtamista, osallistumista ja työympäristöä;
toiminta- ja taloussuunnittelua sekä valtion talousarvioesitystä ja talousarvion soveltamista henkilöstömenojen osalta;
valtion eläkejärjestelmän valvontaa ja yhteistyössä rahoitusmarkkinaosaston kanssa Valtion eläkerahastoa koskevia asioita, jos ne ovat henkilöstöpoliittisesti merkittäviä;
valtion henkilöstöhallinnon tiedonhallintaa;
hyvän hallinnon ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä;
Valtiokonttoria koskevia hallinnollisia säännöksiä, Valtiokonttorin hallinnonohjauksen tehtäviä ja tulosohjausta sekä Valtiokonttorin myöntämiä korvauksia ja etuisuuksia;
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
HAUS kehittämiskeskus Oy:n ohjausta;
valtion talonrakennustoimintaa, kiinteistövarallisuutta, virastotiloja sekä Senaatti-kiinteistöjä;
valtion hankintatointa ja Hansel -osakeyhtiötä;
Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa;
julkisten palvelujärjestelmien kehittämistä sekä niiden laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden arviointia;
Valtiokonttorin tuottamien Kansalaisneuvonta- ja Suomi.fi -palvelujen toiminnallisen kehittämisen ohjausta yhteistyössä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston kanssa;
julkisen hallinnon yleistä kehittämistä sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittämistä;
valtion alue- ja paikallishallinnon aluejakoja ja niiden yhteensovittamista;
valtion toimintojen alueellistamisen koordinointia, seurantaa ja kehittämistä;
aluehallintovirastojen ja maistraattien tehtäviä ja tulosohjausta.
7 a §
Valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos)Valtionhallinnon kehittämisosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos). Valtion työnantajatoiminto valmistelee asiat, jotka koskevat: (26.10.2017/705)
valtion työnantajapolitiikkaa;
valtion työnantajapolitiikkaa;
valtiotyönantajan edunvalvontaa neuvotteluviranomaisena tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtiotyönantajan edunvalvontaa neuvotteluviranomaisena tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtoja sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita sekä näistä aiheutuvia kustannuksia;
valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtoja sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita sekä näistä aiheutuvia kustannuksia;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
valtion työnantajatoiminnan tiedonhallintaa;
valtion työnantajatoiminnan tiedonhallintaa;
valtion eläke-etuuksia siltä osin, kuin ne ovat työmarkkinapolitiikkaa.
valtion eläke-etuuksia siltä osin, kuin ne ovat työmarkkinapolitiikkaa.
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos). Valtion työnantajatoiminto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtion työnantajapolitiikkaa;
valtiotyönantajan edunvalvontaa neuvotteluviranomaisena tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtoja sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita sekä näistä aiheutuvia kustannuksia;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
valtion työnantajatoiminnan tiedonhallintaa;
valtion eläke-etuuksia siltä osin, kuin ne ovat työmarkkinapolitiikkaa.
7 a §
Valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos)Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston yhteydessä on valtion työnantajatoiminto (Valtion työmarkkinalaitos). Valtion työnantajatoiminto valmistelee asiat, jotka koskevat:
valtion työnantajapolitiikkaa;
valtiotyönantajan edunvalvontaa neuvotteluviranomaisena tulo- ja työmarkkinapolitiikassa sekä työelämään liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa;
valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtoja sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteita sekä näistä aiheutuvia kustannuksia;
valtion työnantajaviestinnän edistämistä;
valtion työnantajatoiminnan tiedonhallintaa;
valtion eläke-etuuksia siltä osin, kuin ne ovat työmarkkinapolitiikkaa.
8 §
Kunta- ja aluehallinto-osastoKunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallintoa ja sen kehittämistä sekä yleisesti kuntapolitiikkaa;
hallintopolitiikkaa ja hallinnon kehittämisen toimintalinjoja;
kuntien itsehallinnon kehittämistä;
kuntien itsehallinnon kehittämistä;
kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallintoa ja sen kehittämistä sekä yleisesti kuntapolitiikkaa;
kuntien ja hyvinvointialueiden hallintoa;
hallinnon organisointia sekä hallinnon ohjauksen, toimintojen ja arvioinnin kehittämistä;
kuntien hallintoa;
kuntien hallintoa;
kuntien ja hyvinvointialueiden hallintoa;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä sekä maakuntajakoa;
julkisten palvelujen tuotannon ja niiden tuottavuuden sekä laadun kehittämistä;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä sekä maakuntajakoa;
hyvinvointialuejakoa ja hyvinvointialueiden yhteistyötä;
valtion IT-toiminnan johtamista ja kehittämistä;
kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa ja ennakointia sekä kuntatalousohjelmaa;
kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa ja ennakointia sekä kuntatalousohjelmaa;
hyvinvointialuejakoa ja hyvinvointialueiden yhteistyötä;
kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden yleistä ohjausta, seurantaa ja ennakointia;
valtion tietohallintoa ja tilastotointa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden yleistä ohjausta, seurantaa ja ennakointia;
kuntatalousohjelmaa;
valtion tietoturvallisuuden kehittämistä, ohjausta ja yhteensovittamista;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
kuntatalousohjelmaa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
julkishallinnon sähköisen asioinnin edellyttämän tietohallinnon järjestämistä;
kunnallisten palvelujen kehittämistä ja arviointia;
kunnallisten palvelujen kehittämistä ja arviointia;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
hyvinvointialueiden rahoitusta ja rahoitusjärjestelmää;
valtion liikelaitosten ja muiden markkinaehtoisten järjestelmien yleistä kehittämistä;
kuntien henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
kuntien henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
hyvinvointialueiden rahoitusta ja rahoitusjärjestelmää;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
Tilastokeskusta.
Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntien takauskeskusta;
Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntien takauskeskusta;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvaa hyvinvointialueiden ohjausta;
julkisten palvelujärjestelmien kehittämistä sekä niiden laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden arviointia;
kunnallisen eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta.
kunnallisen eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvaa hyvinvointialueiden ohjausta;
hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaa;
Valtiokonttorin tuottamien Kansalaisneuvonta ja Suomi.fi -palvelujen toiminnallisen kehittämisen ohjausta yhteistyössä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnon kanssa;
kotikunnan määräytymistä.
hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaa;
kuntien ja hyvinvointialueiden yleistä toiminnan kehittämistä ja arviointia;
keskus-, alue- ja valtion paikallishallinnon rakenteiden ja toiminnan kehittämistä;
kuntien ja hyvinvointialueiden yleistä toiminnan kehittämistä ja arviointia;
kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
aluehallinnon, lukuun ottamatta maakuntien yhteistoiminta-aluetta, ja valtion paikallishallinnon aluejakoja ja niiden yhteensovittamista;
kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaa ja Kuntien takauskeskusta;
aluehallintovirastojen tehtäviä ja tulosohjausta;
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaa ja Kuntien takauskeskusta;
kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta;
kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta;
kotikunnan määräytymistä.
Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa;
kotikunnan määräytymistä.
Hallinnon kehittämisosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
hallintopolitiikkaa ja hallinnon kehittämisen toimintalinjoja;
hallinnon organisointia sekä hallinnon ohjauksen, toimintojen ja arvioinnin kehittämistä;
julkisten palvelujen tuotannon ja niiden tuottavuuden sekä laadun kehittämistä;
valtion IT-toiminnan johtamista ja kehittämistä;
valtion tietohallintoa ja tilastotointa;
valtion tietoturvallisuuden kehittämistä, ohjausta ja yhteensovittamista;
julkishallinnon sähköisen asioinnin edellyttämän tietohallinnon järjestämistä;
valtion liikelaitosten ja muiden markkinaehtoisten järjestelmien yleistä kehittämistä;
Tilastokeskusta.
Kunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
kuntien itsehallinnon kehittämistä;
kuntien hallintoa;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä;
kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa ja ennakointia sekä kuntatalousohjelmaa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
kunnallisten palvelujen kehittämistä ja arviointia;
kuntien henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntien takauskeskusta;
julkisten palvelujärjestelmien kehittämistä sekä niiden laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden arviointia;
Valtiokonttorin tuottamien Kansalaisneuvonta ja Suomi.fi -palvelujen toiminnallisen kehittämisen ohjausta yhteistyössä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnon kanssa;
keskus-, alue- ja valtion paikallishallinnon rakenteiden ja toiminnan kehittämistä;
aluehallinnon, lukuun ottamatta maakuntien yhteistoiminta-aluetta, ja valtion paikallishallinnon aluejakoja ja niiden yhteensovittamista;
valtion toimintojen alueellistamisen koordinointia, seurantaa ja kehittämistä;
aluehallintovirastojen tehtäviä ja tulosohjausta;
Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa;
kunnallisen eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta.
Kunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
kuntien itsehallinnon kehittämistä;
kuntien hallintoa;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä;
kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa ja ennakointia sekä kuntatalousohjelmaa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
kunnallisten palvelujen kehittämistä ja arviointia;
kuntien henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntien takauskeskusta;
kunnallisen eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta.
Kunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallintoa ja sen kehittämistä sekä yleisesti kuntapolitiikkaa;
kuntien ja hyvinvointialueiden hallintoa;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä sekä maakuntajakoa;
hyvinvointialuejakoa ja hyvinvointialueiden yhteistyötä;
kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden yleistä ohjausta, seurantaa ja ennakointia;
kuntatalousohjelmaa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
hyvinvointialueiden rahoitusta ja rahoitusjärjestelmää;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvaa hyvinvointialueiden ohjausta;
hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaa;
kuntien ja hyvinvointialueiden yleistä toiminnan kehittämistä ja arviointia;
kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaa ja Kuntien takauskeskusta;
kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta;
kotikunnan määräytymistä.
8 §
Hallinnon kehittämisosastoHallinnon kehittämisosasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
hallintopolitiikkaa ja hallinnon kehittämisen toimintalinjoja;
hallinnon organisointia sekä hallinnon ohjauksen, toimintojen ja arvioinnin kehittämistä;
julkisten palvelujen tuotannon ja niiden tuottavuuden sekä laadun kehittämistä;
valtion IT-toiminnan johtamista ja kehittämistä;
valtion tietohallintoa ja tilastotointa;
valtion tietoturvallisuuden kehittämistä, ohjausta ja yhteensovittamista;
julkishallinnon sähköisen asioinnin edellyttämän tietohallinnon järjestämistä;
valtion liikelaitosten ja muiden markkinaehtoisten järjestelmien yleistä kehittämistä;
Tilastokeskusta.
8 §
Kunta- ja aluehallinto-osastoKunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
kuntien itsehallinnon kehittämistä;
kuntien hallintoa;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä;
kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa ja ennakointia sekä kuntatalousohjelmaa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
kunnallisten palvelujen kehittämistä ja arviointia;
kuntien henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntien takauskeskusta;
julkisten palvelujärjestelmien kehittämistä sekä niiden laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden arviointia;
Valtiokonttorin tuottamien Kansalaisneuvonta ja Suomi.fi -palvelujen toiminnallisen kehittämisen ohjausta yhteistyössä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnon kanssa;
keskus-, alue- ja valtion paikallishallinnon rakenteiden ja toiminnan kehittämistä;
aluehallinnon, lukuun ottamatta maakuntien yhteistoiminta-aluetta, ja valtion paikallishallinnon aluejakoja ja niiden yhteensovittamista;
valtion toimintojen alueellistamisen koordinointia, seurantaa ja kehittämistä;
aluehallintovirastojen tehtäviä ja tulosohjausta;
Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa;
kunnallisen eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta.
8 §
Kunta- ja aluehallinto-osastoKunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
kuntien itsehallinnon kehittämistä;
kuntien hallintoa;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä;
kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa ja ennakointia sekä kuntatalousohjelmaa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
kunnallisten palvelujen kehittämistä ja arviointia;
kuntien henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntien takauskeskusta;
kunnallisen eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta.
8 §
Kunta- ja aluehallinto-osastoKunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallintoa ja sen kehittämistä sekä yleisesti kuntapolitiikkaa;
kuntien ja hyvinvointialueiden hallintoa;
kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä sekä maakuntajakoa;
hyvinvointialuejakoa ja hyvinvointialueiden yhteistyötä;
kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden yleistä ohjausta, seurantaa ja ennakointia;
kuntatalousohjelmaa;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää;
hyvinvointialueiden rahoitusta ja rahoitusjärjestelmää;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä;
ministeriön hallinnonalalle kuuluvaa hyvinvointialueiden ohjausta;
hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaa;
kuntien ja hyvinvointialueiden yleistä toiminnan kehittämistä ja arviointia;
kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön palvelussuhdeturvaa;
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaa ja Kuntien takauskeskusta;
kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmän valvontaa ja rahoitusta;
kotikunnan määräytymistä.
9 §
Valtiovarain controller -toimintoValtiovarain controller -toiminnon yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö vastaa alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021), sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027 annetussa laissa(1125/2021) ja Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta annetussa laissa(537/2022) valtiovarainministeriölle säädetyistä tarkastusviranomaistehtävistä.
Valtiovarain controller -toiminnon tehtävistä säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992).
Valtiovarain controller -toiminnon tehtävistä säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992).
Valtiovarain controller -toiminnon tehtävistä säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992).
Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö vastaa laissa alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) ja laissa sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027 (1125/2021) valtiovarainministeriölle säädetyistä tarkastusviranomaistehtävistä.
Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö vastaa alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021), sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027 annetussa laissa (1125/2021) ja Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta annetussa laissa (537/2022) valtiovarainministeriölle säädetyistä tarkastusviranomaistehtävistä.
Ohjelmakauden 2014–2021 osalta tarkastusviranomaistehtävistä säädetään alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014) ja ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä annetussa laissa(657/2015).
Rakennerahastolaissa (1401/2006) säädetään valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä olevasta rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomaisesta.
Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä laissa ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä (657/2015) säädetään valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä olevasta rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomaisesta.
Ohjelmakauden 2014–2021 osalta tarkastusviranomaistehtävistä säädetään alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014) ja ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä annetussa laissa (657/2015).
Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä on valtiovarainministeriön sisäinen tarkastus, josta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
9 §
Valtiovarain controller -toimintoValtiovarain controller -toiminnon tehtävistä säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992).
Rakennerahastolaissa (1401/2006) säädetään valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä olevasta rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomaisesta.
9 §
Valtiovarain controller -toimintoValtiovarain controller -toiminnon tehtävistä säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992).
Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä laissa ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä (657/2015) säädetään valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä olevasta rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomaisesta.
Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä on valtiovarainministeriön sisäinen tarkastus, josta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
10 §
Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT)Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
julkisen hallinnon tiedonhallinnan yleistä kehittämistä ja ohjausta;
ministeriön yleistä hallintoa;
julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta ja julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämistä ja varmistamista;
julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta;
julkisen hallinnon tiedonhallinnan yleistä kehittämistä ja ohjausta;
julkisen hallinnon yhteisten tietovarantojen yhteentoimivuuden yleistä ohjausta;
ministeriön henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä;
julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleistä kehittämistä sekä yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittamista;
julkisen hallinnon yhteisen tiedon, palveluiden ja tietoteknisten järjestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä;
julkisen hallinnon yhteisten tietovarantojen yhteentoimivuuden yleistä ohjausta;
valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ohjausta;
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, kehysmenettelyä ja talousarviota sekä ministeriön taloushallintoa;
valtion tietohallinnon ja ICT-toiminnan rakenteita, johtamista ja kehittämistä;
valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ohjausta;
turvallisuusverkkotoiminnan sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa;
ministeriön tietopalvelun ja muun tietohallinnon yleistä järjestämistä;
valtion ja kuntien välisen tietohallintoyhteistyön edistämistä ja verkostomaisen toimintatavan edistämistä sekä yhteisten toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen ja menetelmien kehittämistä ja yhteensovittamista;
turvallisuusverkkotoiminnan sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa;
julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen ja niiden tuotannon ohjausta;
muita ministeriön toiminnan tukipalveluja ja sisäisiä palveluja, jolleivät ne tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muulle yksikölle.
julkisen hallinnon tietoturvallisuuden yleistä kehittämistä ja yhteensovittamista, julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämistä sekä valtion tietoturvallisuuden ohjausta;
julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen ja niiden tuotannon ohjausta;
Digi- ja väestötietoviraston ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tehtäviä ja tulosohjausta;
valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja koskevaa kehittämistä;
Väestörekisterikeskuksen, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ja Valtiokonttorin Digitalisaation tuki -toimialan tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa;
Väestörekisterikeskuksen ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa;
Digi- ja väestötietoviraston ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tehtäviä ja tulosohjausta;
julkisen hallinnon 1–6 kohdassa tarkoitettujen palvelujen ja palvelutuotannon varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden yleistä ohjausta;
Valtiokonttorille kuuluvia julkisen hallinnon yhteisiä sähköisiä asioinnin ja hallinnon tukipalveluja koskevaa ohjausta;
julkisen hallinnon tietohallinnon ja edellä mainittujen palvelujen ja palvelutuotannon varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden yleistä ohjausta.
julkisen hallinnon 1–6 kohdassa tarkoitettujen palvelujen ja palvelutuotannon varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden yleistä ohjausta;
tiedonhallintalautakunnan hallinnollisten asioiden valmistelua;
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
tiedonhallintalautakunnan hallinnollisten asioiden valmistelua;
julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019), jäljempänätiedonhallintalaki, mukaisia valtionhallinnon tiedonhallinnan muutoksia koskevia lausuntoja lukuun ottamatta asioita, joissa osasto on lausunnon pyytäjänä tai joissa lausuntoa pyydetään sellaisesta osaston ohjaamasta tiedonhallinnan muutoksesta, johon on asetettu osastolla erillinen ohjausrakenne;
turvallisuusverkkotoiminnan sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa.
julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019), jäljempänä tiedonhallintalaki, mukaisten valtionhallinnon tiedonhallinnan muutoksia koskevien lausuntojen valmistelua;
julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019), jäljempänä tiedonhallintalaki, mukaisia valtionhallinnon tiedonhallinnan muutoksia koskevia lausuntoja lukuun ottamatta asioita, joissa osasto on lausunnon pyytäjänä tai joissa lausuntoa pyydetään sellaisesta osaston ohjaamasta tiedonhallinnan muutoksesta, johon on asetettu osastolla erillinen ohjausrakenne;
julkisen hallinnon tiedonhallintaa sekä tieto- ja viestinteknisten palvelujen tuottamista koskevan yhteistyön koordinointia.
julkisen hallinnon tiedonhallintaa sekä tieto- ja viestinteknisten palvelujen tuottamista koskevan yhteistyön koordinointia.
Hallintoyksikkö valmistelee asiat, jotka koskevat:
ministeriön yleistä hallintoa;
ministeriön henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä;
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, kehysmenettelyä ja talousarviota sekä ministeriön taloushallintoa;
ministeriön tietopalvelun ja muun tietohallinnon yleistä järjestämistä;
muita ministeriön toiminnan tukipalveluja ja sisäisiä palveluja, jolleivät ne tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muulle yksikölle.
Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta ja julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämistä ja varmistamista;
julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleistä kehittämistä sekä yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittamista;
valtion tietohallinnon ja ICT-toiminnan rakenteita, johtamista ja kehittämistä;
valtion ja kuntien välisen tietohallintoyhteistyön edistämistä ja verkostomaisen toimintatavan edistämistä sekä yhteisten toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen ja menetelmien kehittämistä ja yhteensovittamista;
julkisen hallinnon tietoturvallisuuden yleistä kehittämistä ja yhteensovittamista, julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämistä sekä valtion tietoturvallisuuden ohjausta;
valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja koskevaa kehittämistä;
Valtiokonttorille kuuluvia julkisen hallinnon yhteisiä sähköisiä asioinnin ja hallinnon tukipalveluja koskevaa ohjausta;
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
turvallisuusverkkotoiminnan sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa.
Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta;
julkisen hallinnon yhteisen tiedon, palveluiden ja tietoteknisten järjestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä;
valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ohjausta;
turvallisuusverkkotoiminnan sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa;
julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen ja niiden tuotannon ohjausta;
Väestörekisterikeskuksen, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ja Valtiokonttorin Digitalisaation tuki -toimialan tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa;
julkisen hallinnon tietohallinnon ja edellä mainittujen palvelujen ja palvelutuotannon varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden yleistä ohjausta.
10 §
HallintoyksikköHallintoyksikkö valmistelee asiat, jotka koskevat:
ministeriön yleistä hallintoa;
ministeriön henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä;
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, kehysmenettelyä ja talousarviota sekä ministeriön taloushallintoa;
ministeriön tietopalvelun ja muun tietohallinnon yleistä järjestämistä;
muita ministeriön toiminnan tukipalveluja ja sisäisiä palveluja, jolleivät ne tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muulle yksikölle.
10 §
Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT-osasto)Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta ja julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämistä ja varmistamista;
julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleistä kehittämistä sekä yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittamista;
valtion tietohallinnon ja ICT-toiminnan rakenteita, johtamista ja kehittämistä;
valtion ja kuntien välisen tietohallintoyhteistyön edistämistä ja verkostomaisen toimintatavan edistämistä sekä yhteisten toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen ja menetelmien kehittämistä ja yhteensovittamista;
julkisen hallinnon tietoturvallisuuden yleistä kehittämistä ja yhteensovittamista, julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämistä sekä valtion tietoturvallisuuden ohjausta;
valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja koskevaa kehittämistä;
Valtiokonttorille kuuluvia julkisen hallinnon yhteisiä sähköisiä asioinnin ja hallinnon tukipalveluja koskevaa ohjausta;
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen tehtäviä ja tulosohjausta;
turvallisuusverkkotoiminnan sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa.
10 §
Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT)Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto valmistelee asiat, jotka koskevat:
julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta;
julkisen hallinnon yhteisen tiedon, palveluiden ja tietoteknisten järjestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä;
valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ohjausta;
turvallisuusverkkotoiminnan sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa;
julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen ja niiden tuotannon ohjausta;
Väestörekisterikeskuksen, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ja Valtiokonttorin Digitalisaation tuki -toimialan tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa;
julkisen hallinnon tietohallinnon ja edellä mainittujen palvelujen ja palvelutuotannon varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden yleistä ohjausta.
11 §
Kehittämis- ja hallintotoimintoKehittämis- ja hallintotoiminto valmistelee asiat, jotka koskevat:
hallinnonalan tulosohjauksen kehittämistä ja koordinointia sekä omistajaohjauksen johtamista tukenaan ministeriön muut osastot kukin tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti;
hallinnonalan tulosohjauksen ja omistajaohjauksen johtamista, kehittämistä ja koordinointia tukenaan ministeriön muut osastot kukin tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti;
hallinnonalan tulosohjauksen kehittämistä ja koordinointia sekä omistajaohjauksen johtamista tukenaan ministeriön muut osastot kukin tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti;
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, kehysmenettelyä ja talousarviota;
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, kehysmenettelyä ja talousarviota;
hallinnonalan henkilöstö-, tietohallinto-, tila- ja muiden infrastruktuuriasioiden ohjausta ja koordinaatiota;
hallinnonalan henkilöstö-, tietohallinto-, tila- ja muiden infrastruktuuriasioiden ohjausta ja koordinaatiota;
ministeriön yleistä hallintoa ja kehittämistä;
ministeriön yleistä hallintoa ja kehittämistä;
ministeriön henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä;
ministeriön henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä;
ministeriön taloushallintoa;
ministeriön taloushallintoa;
ministeriön tiedonhallintaa, tietohallintoa ja tietoturvallisuutta;
ministeriön tiedonhallintaa, tietohallintoa ja tietoturvallisuutta;
tiedonhallintalain mukaisia tiedonhallintayksikön ja toimialan ohjauksen tehtäviä sekä tiedonhallintalain mukaisia valtionhallinnon tiedonhallinnan muutoksia koskevia lausuntoja silloin, kun lausunnon pyytäjänä on 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettu julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto tai kun lausuntoa pyydetään sellaisesta mainitun osaston ohjaamasta tiedonhallinnan muutoksesta, johon on asetettu osastolla erillinen ohjausrakenne;
tiedonhallintalain mukaisia tiedonhallintayksikön ja toimialan ohjauksen tehtäviä;
tiedonhallintalain mukaisia tiedonhallintayksikön ja toimialan ohjauksen tehtäviä sekä tiedonhallintalain mukaisia valtionhallinnon tiedonhallinnan muutoksia koskevia lausuntoja silloin, kun lausunnon pyytäjänä on 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettu julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto tai kun lausuntoa pyydetään sellaisesta mainitun osaston ohjaamasta tiedonhallinnan muutoksesta, johon on asetettu osastolla erillinen ohjausrakenne;
muita ministeriön sisäisiä palveluja, jolleivät ne kuulu valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 12 §:n nojalla valtioneuvoston kanslialle tai tämän työjärjestyksen nojalla muulle osastolle tai yksikölle;
muita ministeriön sisäisiä palveluja, jolleivät ne kuulu valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 12 §:n nojalla valtioneuvoston kanslialle tai tämän työjärjestyksen nojalla muulle osastolle tai yksikölle.
muita ministeriön sisäisiä palveluja, jolleivät ne kuulu valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 12 §:n nojalla valtioneuvoston kanslialle tai tämän työjärjestyksen nojalla muulle osastolle tai yksikölle;
ministeriön lainvalmistelun ja sen osaamisen yleistä kehittämistä ja lainsäädäntösuunnitelman laatimista;
ministeriön lainvalmistelun ja sen osaamisen yleistä kehittämistä ja lainsäädäntösuunnitelman laatimista;
hallinnon yleislakeja sekä työjärjestystä ja valtioneuvoston ohjesääntöä koskevaa ohjausta ja neuvontaa;
hallinnon yleislakeja sekä työjärjestystä ja valtioneuvoston ohjesääntöä koskevaa ohjausta ja neuvontaa;
ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain (172/2012) ja unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 edellyttämän seurantamenettelyn ohjaaminen ministeriössä ja sen hallinnonalalla, ministeriön lausuntojen valmistelun koordinointi yhteistyössä osastojen kanssa, ministeriön lausuntojen laatiminen ja esittely sekä yrityskauppojen seurantamenettelyn ja lausuntoprosessin kehittäminen;
ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain (172/2012) ja unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 edellyttämän seurantamenettelyn ohjaaminen ministeriössä ja sen hallinnonalalla, ministeriön lausuntojen valmistelun koordinointi yhteistyössä osastojen kanssa, ministeriön lausuntojen laatiminen ja esittely sekä yrityskauppojen seurantamenettelyn ja lausuntoprosessin kehittäminen;
ministeriön ja sen hallinnonalan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen ohjausta ja toimeenpanon yhteensovittamista.
ministeriön ja sen hallinnonalan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen ohjausta ja toimeenpanon yhteensovittamista.
Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö valmistelee valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteistä tietohallintoa koskevat asiat sekä yksittäisen ministeriön sisäiseen tietohallintoon kuuluvat asiat, joista se palvelusopimuksen nojalla on ottanut vastatakseen.
Kehittämis- ja hallintotoiminto valmistelee asiat, jotka koskevat:
hallinnonalan tulosohjauksen ja omistajaohjauksen johtamista, kehittämistä ja koordinointia tukenaan ministeriön muut osastot kukin tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti;
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, kehysmenettelyä ja talousarviota;
hallinnonalan henkilöstö-, tietohallinto-, tila- ja muiden infrastruktuuriasioiden ohjausta ja koordinaatiota;
ministeriön yleistä hallintoa ja kehittämistä;
ministeriön henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä;
ministeriön taloushallintoa;
ministeriön tiedonhallintaa, tietohallintoa ja tietoturvallisuutta;
muita ministeriön sisäisiä palveluja, jolleivät ne kuulu valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 12 §:n nojalla valtioneuvoston kanslialle tai tämän työjärjestyksen nojalla muulle osastolle tai yksikölle.
11 §
Valtioneuvoston tietohallintoyksikköValtioneuvoston tietohallintoyksikkö valmistelee valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteistä tietohallintoa koskevat asiat sekä yksittäisen ministeriön sisäiseen tietohallintoon kuuluvat asiat, joista se palvelusopimuksen nojalla on ottanut vastatakseen.
11 §
Kehittämis- ja hallintotoimintoKehittämis- ja hallintotoiminto valmistelee asiat, jotka koskevat:
hallinnonalan tulosohjauksen ja omistajaohjauksen johtamista, kehittämistä ja koordinointia tukenaan ministeriön muut osastot kukin tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti;
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, kehysmenettelyä ja talousarviota;
hallinnonalan henkilöstö-, tietohallinto-, tila- ja muiden infrastruktuuriasioiden ohjausta ja koordinaatiota;
ministeriön yleistä hallintoa ja kehittämistä;
ministeriön henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä;
ministeriön taloushallintoa;
ministeriön tiedonhallintaa, tietohallintoa ja tietoturvallisuutta;
muita ministeriön sisäisiä palveluja, jolleivät ne kuulu valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 12 §:n nojalla valtioneuvoston kanslialle tai tämän työjärjestyksen nojalla muulle osastolle tai yksikölle.
12 §
EU-sihteeristöEU-sihteeristö avustaa ministeriön johtoa ja osastoja Euroopan unioniin liittyvissä sekä muissa kansainvälisissä asioissa, niiden valmistelun yhteensovittamisessa sekä niitä koskevassa yhteydenpidossa ministeriön ulkopuolelle.
Kansainvälisten asioiden sihteeristö avustaa ministeriön johtoa ja osastoja Euroopan unioniin liittyvissä sekä muissa kansainvälisissä asioissa, niiden valmistelun yhteensovittamisessa sekä niitä koskevassa yhteydenpidossa ministeriön ulkopuolelle.
EU-sihteeristö valmistelee asiat, jotka koskevat:
talous- ja rahoitusasioiden neuvoston ja euroryhmän, talous- ja rahoituskomitean ja sen sijaistason sekä EU-ministerivaliokunnan kokousten valmistelua;
talous- ja rahoitusasioiden neuvoston ja euroryhmän sekä EU-ministerivaliokunnan kokousten valmistelua;
talous- ja rahoitusasioiden neuvoston ja euroryhmän, talous- ja rahoituskomitean ja sen sijaistason sekä EU-ministerivaliokunnan kokousten valmistelua;
Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämiseen liittyvien asioiden yhteensovittamista;
Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämiseen liittyvien asioiden yhteensovittamista;
Euroopan unionin perussopimusta ja yleistä kehittämistä sekä institutionaalisia kysymyksiä;
Euroopan unionin perussopimusta ja yleistä kehittämistä sekä institutionaalisia kysymyksiä.
Euroopan unionin perussopimusta ja yleistä kehittämistä sekä institutionaalisia kysymyksiä;
Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä, lukuun ottamatta Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädettyjä valtiovarain controller -toiminnon, 6 §:n 1 momentissa säädettyjä tukiviranomaisen ja 8 §:n 1 momentissa säädettyjä ministeriön tehtäviä.
Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä, lukuun ottamatta Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädettyjä valtiovarain controller -toiminnon, 6 §:n 1 momentissa säädettyjä tukiviranomaisen ja 8 §:n 1 momentissa säädettyjä ministeriön tehtäviä.
EU-sihteeristö valmistelee asiat, jotka koskevat:
talous- ja rahoitusasioiden neuvoston ja euroryhmän sekä EU-ministerivaliokunnan kokousten valmistelua;
Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämiseen liittyvien asioiden yhteensovittamista;
Euroopan unionin perussopimusta ja yleistä kehittämistä sekä institutionaalisia kysymyksiä.
12 §
Kansainvälisten asioiden sihteeristöKansainvälisten asioiden sihteeristö avustaa ministeriön johtoa ja osastoja Euroopan unioniin liittyvissä sekä muissa kansainvälisissä asioissa, niiden valmistelun yhteensovittamisessa sekä niitä koskevassa yhteydenpidossa ministeriön ulkopuolelle.
12 §
EU-sihteeristöEU-sihteeristö avustaa ministeriön johtoa ja osastoja Euroopan unioniin liittyvissä sekä muissa kansainvälisissä asioissa, niiden valmistelun yhteensovittamisessa sekä niitä koskevassa yhteydenpidossa ministeriön ulkopuolelle.
EU-sihteeristö valmistelee asiat, jotka koskevat:
talous- ja rahoitusasioiden neuvoston ja euroryhmän sekä EU-ministerivaliokunnan kokousten valmistelua;
Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämiseen liittyvien asioiden yhteensovittamista;
Euroopan unionin perussopimusta ja yleistä kehittämistä sekä institutionaalisia kysymyksiä.
13 §
Kansainväliset rahoitusasiat -yksikköKansainväliset rahoitusasiat -yksikkö avustaa ministeriön johtoa kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, järjestöihin ja yhteistyöelimiin sekä euroalueen vakauteen liittyvissä asioissa.
Johdon tuki avustaa ministeriön johtoa johtoryhmän asioiden valmistelun yhteensovittamisessa sekä muissa johdon ja johtoryhmän toimeksi antamissa asioissa.
Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö valmistelee asiat, jotka koskevat:
Kansainvälistä Jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Kansainvälistä Valuuttarahastoa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Euroopan investointipankkia, Pohjoismaiden investointipankkia ja muita pohjoismaisia rahoitusyhteisöjä, Aasian Infrastruktuuri-investointipankkia, Euroopan Neuvoston kehityspankkia, Euroopan vakausmekanismia, Euroopan rahoitusvakausvälinettä ja Pariisin klubia sekä alueellisten kehitysrahoituslaitosten toiminnan seurantaa;
Kansainvälistä Jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Kansainvälistä Valuuttarahastoa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Euroopan investointipankkia, Pohjoismaiden investointipankkia ja muita pohjoismaisia rahoitusyhteisöjä, Aasian Infrastruktuuri-investointipankkia, Euroopan Neuvoston kehityspankkia, Euroopan vakausmekanismia, Euroopan rahoitusvakausvälinettä ja Pariisin klubia sekä alueellisten kehitysrahoituslaitosten toiminnan seurantaa;
Pohjoismaiden ministerineuvostoa;
Pohjoismaiden ministerineuvostoa;
muiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle;
muiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle;
euroalueen vakauden hallinnan edellyttämiä toimenpiteitä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille myönnettävää rahoitusapua ja unionin makrotaloudellisia rahoitusapuohjelmia.
euroalueen vakauden hallinnan edellyttämiä toimenpiteitä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille myönnettävää rahoitusapua ja unionin makrotaloudellisia rahoitusapuohjelmia.
Johdon tuen omistajaohjausryhmä avustaa ministeriön johtoa ministeriön hallinnonalan valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjausta ja -politiikkaa koskevien asioiden valmistelussa.
Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö valmistelee asiat, jotka koskevat:
Kansainvälistä Jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Kansainvälistä Valuuttarahastoa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Euroopan investointipankkia, Pohjoismaiden investointipankkia ja muita pohjoismaisia rahoitusyhteisöjä, Aasian Infrastruktuuri-investointipankkia, Euroopan Neuvoston kehityspankkia, Euroopan vakausmekanismia, Euroopan rahoitusvakausvälinettä ja Pariisin klubia sekä alueellisten kehitysrahoituslaitosten toiminnan seurantaa;
Pohjoismaiden ministerineuvostoa;
muiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle;
euroalueen vakauden hallinnan edellyttämiä toimenpiteitä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille myönnettävää rahoitusapua ja unionin makrotaloudellisia rahoitusapuohjelmia.
13 §
Johdon tukiJohdon tuki avustaa ministeriön johtoa johtoryhmän asioiden valmistelun yhteensovittamisessa sekä muissa johdon ja johtoryhmän toimeksi antamissa asioissa.
Johdon tuen omistajaohjausryhmä avustaa ministeriön johtoa ministeriön hallinnonalan valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjausta ja -politiikkaa koskevien asioiden valmistelussa.
13 §
Kansainväliset rahoitusasiat -yksikköKansainväliset rahoitusasiat -yksikkö avustaa ministeriön johtoa kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, järjestöihin ja yhteistyöelimiin sekä euroalueen vakauteen liittyvissä asioissa.
Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö valmistelee asiat, jotka koskevat:
Kansainvälistä Jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Kansainvälistä Valuuttarahastoa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Euroopan investointipankkia, Pohjoismaiden investointipankkia ja muita pohjoismaisia rahoitusyhteisöjä, Aasian Infrastruktuuri-investointipankkia, Euroopan Neuvoston kehityspankkia, Euroopan vakausmekanismia, Euroopan rahoitusvakausvälinettä ja Pariisin klubia sekä alueellisten kehitysrahoituslaitosten toiminnan seurantaa;
Pohjoismaiden ministerineuvostoa;
muiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle;
euroalueen vakauden hallinnan edellyttämiä toimenpiteitä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille myönnettävää rahoitusapua ja unionin makrotaloudellisia rahoitusapuohjelmia.
14 §
ViestintäKehittämis- ja hallintotoiminnon yhteydessä on viestintä. Viestintäjohtaja johtaa ja kehittää ministeriön kokonaisviestintää. Viestinnän tehtävänä on vastata asioista, jotka koskevat ministeriön sisäistä ja ulkoista viestintää sekä viestinnän linjauksia ja toimintatapoja.
Viestintä avustaa ministeriön johtoa ja osastoja ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä sekä koordinoi ja kehittää ministeriön viestintää.
Kehittämis- ja hallintotoiminnon yhteydessä on viestintä, joka tukee ja avustaa ministeriön johtoa viestinnässä ja sidosryhmätoiminnassa, valmistelee ministeriön ulkoista ja sisäistä viestintää koskevat asiat yhteistyössä osastojen kanssa sekä johtaa ja kehittää ministeriön kokonaisviestintää.
14 §
ViestintäViestintä avustaa ministeriön johtoa ja osastoja ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä sekä koordinoi ja kehittää ministeriön viestintää.
14 §
ViestintäKehittämis- ja hallintotoiminnon yhteydessä on viestintä, joka tukee ja avustaa ministeriön johtoa viestinnässä ja sidosryhmätoiminnassa, valmistelee ministeriön ulkoista ja sisäistä viestintää koskevat asiat yhteistyössä osastojen kanssa sekä johtaa ja kehittää ministeriön kokonaisviestintää.
14 §
ViestintäKehittämis- ja hallintotoiminnon yhteydessä on viestintä. Viestintäjohtaja johtaa ja kehittää ministeriön kokonaisviestintää. Viestinnän tehtävänä on vastata asioista, jotka koskevat ministeriön sisäistä ja ulkoista viestintää sekä viestinnän linjauksia ja toimintatapoja.
15 §
Osastojen ja esikuntaelimien sisäinen organisaatio ja tehtävien jako (2.12.2014/1030)Osaston sisäisestä organisaatiosta ja tehtävien jaosta määrätään tarvittaessa tarkemmin osaston sisäisessä työjärjestyksessä. Osaston päällikkö vahvistaa osaston sisäisen työjärjestyksen sekä määrää henkilöstönsä sijoittamisesta sisäisiin yksiköihin tai erikseen määrättäviin tehtäviin.
Osaston sisäisestä organisaatiosta ja tehtävien jaosta määrätään tarvittaessa tarkemmin osaston sisäisessä työjärjestyksessä.
EU-sihteeristön sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön tehtävien jaosta määrätään tarvittaessa tarkemmin esikuntaelimen päällikön vahvistamassa sisäisessä työjärjestyksessä.
Osaston päällikkö vahvistaa osaston sisäisen työjärjestyksen sekä määrää henkilöstönsä sijoittamisesta sisäisiin yksiköihin tai erikseen määrättäviin tehtäviin.
EU-sihteeristön sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön päällikkönä on ministerin enintään viiden vuoden määräajaksi tehtävään määräämä virkamies sekä osaston yksikön päällikkönä valtiosihteerin kansliapäällikkönä enintään viiden vuoden määräajaksi tehtävään määräämä virkamies. Päällikön tehtävään määrätyllä virkamiehellä on oikeus käyttää yksikön päällikön nimikettä oman virkanimikkeensä ohella.
15 §
Osastojen ja esikuntaelimien sisäinen organisaatio ja tehtävien jako (2.12.2014/1030)Osaston sisäisestä organisaatiosta ja tehtävien jaosta määrätään tarvittaessa tarkemmin osaston sisäisessä työjärjestyksessä. Osaston päällikkö vahvistaa osaston sisäisen työjärjestyksen sekä määrää henkilöstönsä sijoittamisesta sisäisiin yksiköihin tai erikseen määrättäviin tehtäviin.
EU-sihteeristön sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön tehtävien jaosta määrätään tarvittaessa tarkemmin esikuntaelimen päällikön vahvistamassa sisäisessä työjärjestyksessä.
EU-sihteeristön sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön päällikkönä on ministerin enintään viiden vuoden määräajaksi tehtävään määräämä virkamies sekä osaston yksikön päällikkönä valtiosihteerin kansliapäällikkönä enintään viiden vuoden määräajaksi tehtävään määräämä virkamies. Päällikön tehtävään määrätyllä virkamiehellä on oikeus käyttää yksikön päällikön nimikettä oman virkanimikkeensä ohella.
16 §
LainsäädäntöjohtajaLainsäädäntöjohtaja toimii tukena valtiovarainministeriön lainsäädännön valmistelun laadusta vastaavalle valtiosihteerille kansliapäällikkönä sekä osastoille. Lainsäädäntöjohtaja kehittää valtiovarainministeriön lainvalmistelua ja sen osaamista sekä huolehtii ministeriön lainsäädäntösuunnitelman laatimisesta ja lainvalmistelijoiden ohjeistamisesta ja koulutuksesta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää lainsäädäntöjohtajan tarkemmista tehtävistä.
Valtiovarainministeriön yhteydessä toimii taloustieteellisenä asiantuntijaelimenä taloustieteellinen neuvosto.
Lainsäädäntöjohtaja toimii tukena valtiovarainministeriön lainsäädännön valmistelun laadusta vastaavalle valtiosihteerille kansliapäällikkönä sekä osastoille. Lainsäädäntöjohtaja kehittää valtiovarainministeriön lainvalmistelua ja sen osaamista sekä huolehtii ministeriön lainsäädäntösuunnitelman laatimisesta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää lainsäädäntöjohtajan tarkemmista tehtävistä.
16 §
Taloustieteellinen neuvostoValtiovarainministeriön yhteydessä toimii taloustieteellisenä asiantuntijaelimenä taloustieteellinen neuvosto.
Neuvosto laatii ministeriön käyttöön lausuntoja ja selvityksiä talouspolitiikan valmisteluun liittyvistä taloustieteellisesti merkityksellisistä kysymyksistä. Neuvoston muodostavat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka määrätään valtiovarainministeriön virkamiehistä, sekä enintään kuusi ministeriön kerrallaan enintään kolmeksi vuodeksi kutsumaa taloustieteen eri haarojen korkeaa tieteellistä asiantuntemusta edustavaa jäsentä. Ministeri toimii neuvoston kokoukseen osallistuessaan sen puheenjohtajana.
Neuvostosta ja sen työn järjestämisestä annetaan tarkempia määräyksiä sen asettamispäätöksessä.
16 §
LainsäädäntöjohtajaLainsäädäntöjohtaja toimii tukena valtiovarainministeriön lainsäädännön valmistelun laadusta vastaavalle valtiosihteerille kansliapäällikkönä sekä osastoille. Lainsäädäntöjohtaja kehittää valtiovarainministeriön lainvalmistelua ja sen osaamista sekä huolehtii ministeriön lainsäädäntösuunnitelman laatimisesta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää lainsäädäntöjohtajan tarkemmista tehtävistä.
16 §
LainsäädäntöjohtajaLainsäädäntöjohtaja toimii tukena valtiovarainministeriön lainsäädännön valmistelun laadusta vastaavalle valtiosihteerille kansliapäällikkönä sekä osastoille. Lainsäädäntöjohtaja kehittää valtiovarainministeriön lainvalmistelua ja sen osaamista sekä huolehtii ministeriön lainsäädäntösuunnitelman laatimisesta ja lainvalmistelijoiden ohjeistamisesta ja koulutuksesta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää lainsäädäntöjohtajan tarkemmista tehtävistä.
17 §
Valmius- ja suojeluorganisaatioValtiovarainministeriön valmiuspäällikkönä toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräämä virkamies. Valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen hallinnonalan poikkeusoloihin varautumista. Valmiuspäällikköä avustavat valmiussuunnittelussa yksi tai useampi valmiussihteeri, jotka valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää. Valtiovarainministeriön turvallisuuspäällikkönä toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräämä virkamies.
Valtiovarainministeriön valmiuspäällikkönä toimii hallinnollinen alivaltiosihteeri. Valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen hallinnonalan poikkeusoloihin varautumista. Valmiuspäällikköä avustaa valmiussuunnittelussa hänen määräämänsä virkamies.
17 §
Valmius- ja suojeluorganisaatioValtiovarainministeriön valmiuspäällikkönä toimii hallinnollinen alivaltiosihteeri. Valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen hallinnonalan poikkeusoloihin varautumista. Valmiuspäällikköä avustaa valmiussuunnittelussa hänen määräämänsä virkamies.
Valtiovarainministeriön suojelujohtajan määrää hallinnollinen alivaltiosihteeri. Muusta suojeluorganisaatiosta sekä suojelutoiminnasta määrätään eri toimipaikkoja koskevissa suojelusuunnitelmissa, jotka vahvistaa hallinnollinen alivaltiosihteeri.
17 §
Valmius- ja suojeluorganisaatioValtiovarainministeriön valmiuspäällikkönä toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräämä virkamies. Valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen hallinnonalan poikkeusoloihin varautumista. Valmiuspäällikköä avustavat valmiussuunnittelussa yksi tai useampi valmiussihteeri, jotka valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää. Valtiovarainministeriön turvallisuuspäällikkönä toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräämä virkamies.
3 luku
Johtaminen
18 §
Johtamis- ja ohjausvastuutMinisteri johtaa ministeriön ja hallinnonalan toimintaa.
Ministeriä avustaa ja edustaa ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri siten, kuin valtiosihteerin tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:ssä ja josta ministeri tarvittaessa erikseen tarkemmin määrää.
Ministeriä avustaa ja edustaa ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri siten, kuin valtiosihteerin tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:ssä ja ministeri on tarvittaessa erikseen tarkemmin määrännyt.
Ministeriä avustaa ja edustaa ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri siten, kuin valtiosihteerin tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:ssä ja josta ministeri tarvittaessa erikseen tarkemmin määrää.
Ministeriä avustaa ja edustaa ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri siten, kuin valtiosihteerin tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:ssä ja josta ministeri tarvittaessa erikseen tarkemmin määrää.
Muuna virkamiesjohtona ministeriön johtamisesta vastaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna ministeriön johtamisessa toimivat alivaltiosihteerit, hallinto- ja kehitysjohtaja sekä talouspolitiikan koordinaattori.
Muuna virkamiesjohtona ministeriön johtamisesta vastaavat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. He johtavat ministerin vahvistaman työnjaon mukaisesti hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta, hallinnonalan liikelaitoksia ja talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua sekä hallinnonalan valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjausta.
Muuna virkamiesjohtona ministeriön johtamisesta vastaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna ministeriön johtamisessa toimivat alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja sekä talouspolitiikan koordinaattori.
Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulosohjausta. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa valtionhallinnon kehittämisosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten sekä Tilastokeskuksen tulosohjausta sekä Senaatti-kiinteistöjä koskevien asioiden valmistelua. Hallinto- ja kehitysjohtaja johtaa muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan yhtiöiden omistajaohjausta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua.
Jollei ministeri ole työnjaosta muuta päättänyt, avustavat valtiosihteeriä kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteereitä hallinnonalan virastojen ja liikelaitosten ohjauksessa sekä talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelussa osastot edellä tässä työjärjestyksessä määrätyn osastojen toimialajaon mukaisesti. Lisäksi valmistelussa avustavat ohjausvastuussa olevan valtiosihteerin kansliapäällikkönä tai alivaltiosihteereiden tarvittaessa erikseen nimeämät valmisteluryhmät tai virkamiehet.
Hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan liikelaitoksia ja osakkuusyhtiöitä koskevien asioiden valmistelua johtaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua johtaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Jollei ministeri työnjaosta muuta päätä, avustavat valtiosihteeriä kansliapäällikkönä sekä hallinto- ja kehitysjohtajaa valmistelussa osastot tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti sekä heidän tarvittaessa erikseen nimeämät valmisteluryhmät tai virkamiehet.
Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulosohjausta. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä Senaatti-kiinteistöjä koskevien asioiden valmistelua. Hallinto- ja kehitysjohtaja johtaa muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan yhtiöiden omistajaohjausta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua.
Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulosohjausta. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa valtionhallinnon kehittämisosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä Senaatti-kiinteistöjä koskevien asioiden valmistelua. Hallinto- ja kehitysjohtaja johtaa muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan yhtiöiden omistajaohjausta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua.
Jollei ministeri työnjaosta muuta päätä, avustavat valtiosihteeriä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteereitä sekä hallinto- ja kehitysjohtajaa valmistelussa osastot tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti sekä heidän tarvittaessa erikseen nimeämät valmisteluryhmät tai virkamiehet.
Hallinnonalan valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen ja -politiikan valmistelussa valtiosihteeriä kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteereitä avustaa johdon tuen omistajaohjausryhmä.
Osastopäälliköt vastaavat johtamisesta osastoillaan.
Osastopäälliköt vastaavat johtamisesta osastoillaan.
18 §
Johtamis- ja ohjausvastuutMinisteri johtaa ministeriön ja hallinnonalan toimintaa.
Ministeriä avustaa ja edustaa ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri siten, kuin valtiosihteerin tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:ssä ja ministeri on tarvittaessa erikseen tarkemmin määrännyt.
Muuna virkamiesjohtona ministeriön johtamisesta vastaavat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. He johtavat ministerin vahvistaman työnjaon mukaisesti hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta, hallinnonalan liikelaitoksia ja talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua sekä hallinnonalan valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjausta.
Jollei ministeri ole työnjaosta muuta päättänyt, avustavat valtiosihteeriä kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteereitä hallinnonalan virastojen ja liikelaitosten ohjauksessa sekä talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelussa osastot edellä tässä työjärjestyksessä määrätyn osastojen toimialajaon mukaisesti. Lisäksi valmistelussa avustavat ohjausvastuussa olevan valtiosihteerin kansliapäällikkönä tai alivaltiosihteereiden tarvittaessa erikseen nimeämät valmisteluryhmät tai virkamiehet.
Hallinnonalan valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen ja -politiikan valmistelussa valtiosihteeriä kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteereitä avustaa johdon tuen omistajaohjausryhmä.
Osastopäälliköt vastaavat johtamisesta osastoillaan.
18 §
Johtamis- ja ohjausvastuutMinisteri johtaa ministeriön ja hallinnonalan toimintaa.
Ministeriä avustaa ja edustaa ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri siten, kuin valtiosihteerin tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:ssä ja josta ministeri tarvittaessa erikseen tarkemmin määrää.
Muuna virkamiesjohtona ministeriön johtamisesta vastaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna ministeriön johtamisessa toimivat alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja sekä talouspolitiikan koordinaattori.
Hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan liikelaitoksia ja osakkuusyhtiöitä koskevien asioiden valmistelua johtaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua johtaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Jollei ministeri työnjaosta muuta päätä, avustavat valtiosihteeriä kansliapäällikkönä sekä hallinto- ja kehitysjohtajaa valmistelussa osastot tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti sekä heidän tarvittaessa erikseen nimeämät valmisteluryhmät tai virkamiehet.
Osastopäälliköt vastaavat johtamisesta osastoillaan.
18 §
Johtamis- ja ohjausvastuutMinisteri johtaa ministeriön ja hallinnonalan toimintaa.
Ministeriä avustaa ja edustaa ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri siten, kuin valtiosihteerin tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:ssä ja josta ministeri tarvittaessa erikseen tarkemmin määrää.
Muuna virkamiesjohtona ministeriön johtamisesta vastaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna ministeriön johtamisessa toimivat alivaltiosihteerit, hallinto- ja kehitysjohtaja sekä talouspolitiikan koordinaattori.
Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulosohjausta. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä Senaatti-kiinteistöjä koskevien asioiden valmistelua. Hallinto- ja kehitysjohtaja johtaa muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan yhtiöiden omistajaohjausta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevien asioiden valmistelua.
Jollei ministeri työnjaosta muuta päätä, avustavat valtiosihteeriä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteereitä sekä hallinto- ja kehitysjohtajaa valmistelussa osastot tässä työjärjestyksessä säädetyn osastojen toimialajaon mukaisesti sekä heidän tarvittaessa erikseen nimeämät valmisteluryhmät tai virkamiehet.
Osastopäälliköt vastaavat johtamisesta osastoillaan.
19 §
Tulostavoitteiden asettaminenMinisteri päättää ministeriön sekä virastojen ja laitosten strategiset tavoitteet valtiosihteerin kansliapäällikkönä esityksestä.
Ministeri asettaa ministeriön sekä virastojen ja laitosten keskeiset tulostavoitteet.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä käy tuloskeskustelut strategisista tavoitteista alivaltiosihteerien, hallinto- ja kehitysjohtajan, talouspolitiikan koordinaattorin sekä valtioneuvoston controllerin kanssa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä sekä alivaltiosihteerit tekevät johtamissopimukset kukin alaisuuteensa kuuluvien osastojen päälliköiden kanssa vuosittaisista tavoitteista.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit asettavat osastojen keskeiset tulostavoitteet johdettaviensa toimialojen osalta osastopäälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä käy tuloskeskustelut strategisista tavoitteista alivaltiosihteerin, hallinto- ja kehitysjohtajan sekä talouspolitiikan koordinaattorin kanssa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä tekee johtamissopimukset osastopäälliköiden kanssa vuosittaisista tulostavoitteista.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä käy tuloskeskustelut strategisista tavoitteista alivaltiosihteerien, hallinto- ja kehitysjohtajan sekä talouspolitiikan koordinaattorin kanssa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä sekä alivaltiosihteerit tekevät johtamissopimukset kukin alaisuuteensa kuuluvien osastojen päälliköiden kanssa vuosittaisista tulostavoitteista.
Alivaltiosihteerit käyvät tuloskeskustelut strategisista tavoitteista niiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa sekä tekevät johtamissopimukset vuosittaisista tavoitteista niiden virastojen ja laitosten päälliköiden kanssa, joiden ohjaus kuuluu heidän alaisuuteensa kuuluville osastoille. Tilastokeskuksen kanssa tuloskeskustelut käy ja johtamissopimukset tekee hallintopolitiikan alivaltiosihteeri. Muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa tuloskeskustelut käy hallinto- ja kehitysjohtaja sekä niiden päälliköiden kanssa johtamissopimukset tekee valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Osastopäälliköt asettavat osastojen muut tulostavoitteet ja vahvistavat osastojen toimintasuunnitelmat yksiköiden päälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta.
Hallinto- ja kehitysjohtaja käy tuloskeskustelut strategisista tavoitteista hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä tekee johtamissopimukset virastojen ja laitosten päälliköiden kanssa vuosittaisista tulostavoitteista.
Alivaltiosihteerit käyvät tuloskeskustelut strategisista tavoitteista niiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa sekä tekevät johtamissopimukset vuosittaisista tulostavoitteista niiden virastojen ja laitosten päälliköiden kanssa, joiden ohjaus kuuluu heidän alaisuuteensa kuuluville osastoille. Muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa tuloskeskustelut käy hallinto- ja kehitysjohtaja sekä niiden päälliköiden kanssa johtamissopimukset tekee valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Alivaltiosihteerit käyvät tuloskeskustelut strategisista tavoitteista niiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa sekä tekevät johtamissopimukset vuosittaisista tavoitteista niiden virastojen ja laitosten päälliköiden kanssa, joiden ohjaus kuuluu heidän alaisuuteensa kuuluville osastoille. Muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa tuloskeskustelut käy hallinto- ja kehitysjohtaja sekä niiden päälliköiden kanssa johtamissopimukset tekee valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Osastopäälliköt asettavat osastojen muut tulostavoitteet ja vahvistavat osastojen toimintasuunnitelmat yksiköiden päälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta.
Henkilötason johtamisessa ministeriössä hyödynnetään tulos- ja kehityskeskusteluja.
Osastopäälliköt asettavat osastojen muut tulostavoitteet ja vahvistavat osastojen toimintasuunnitelmat yksiköiden päälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta
Tulos- ja kehityskeskustelut käydään ministeriössä strategian toimeenpanon ja henkilötason johtamisen näkökulmasta.
19 §
Tulostavoitteiden asettaminenMinisteri asettaa ministeriön sekä virastojen ja laitosten keskeiset tulostavoitteet.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit asettavat osastojen keskeiset tulostavoitteet johdettaviensa toimialojen osalta osastopäälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta.
Osastopäälliköt asettavat osastojen muut tulostavoitteet ja vahvistavat osastojen toimintasuunnitelmat yksiköiden päälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta.
Henkilötason johtamisessa ministeriössä hyödynnetään tulos- ja kehityskeskusteluja.
19 §
Tulostavoitteiden asettaminenMinisteri päättää ministeriön sekä virastojen ja laitosten strategiset tavoitteet valtiosihteerin kansliapäällikkönä esityksestä.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä käy tuloskeskustelut strategisista tavoitteista alivaltiosihteerin, hallinto- ja kehitysjohtajan sekä talouspolitiikan koordinaattorin kanssa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä tekee johtamissopimukset osastopäälliköiden kanssa vuosittaisista tulostavoitteista.
Hallinto- ja kehitysjohtaja käy tuloskeskustelut strategisista tavoitteista hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä tekee johtamissopimukset virastojen ja laitosten päälliköiden kanssa vuosittaisista tulostavoitteista.
Osastopäälliköt asettavat osastojen muut tulostavoitteet ja vahvistavat osastojen toimintasuunnitelmat yksiköiden päälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta
Tulos- ja kehityskeskustelut käydään ministeriössä strategian toimeenpanon ja henkilötason johtamisen näkökulmasta.
19 §
Tulostavoitteiden asettaminenMinisteri päättää ministeriön sekä virastojen ja laitosten strategiset tavoitteet valtiosihteerin kansliapäällikkönä esityksestä.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä käy tuloskeskustelut strategisista tavoitteista alivaltiosihteerien, hallinto- ja kehitysjohtajan sekä talouspolitiikan koordinaattorin kanssa. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä sekä alivaltiosihteerit tekevät johtamissopimukset kukin alaisuuteensa kuuluvien osastojen päälliköiden kanssa vuosittaisista tulostavoitteista.
Alivaltiosihteerit käyvät tuloskeskustelut strategisista tavoitteista niiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa sekä tekevät johtamissopimukset vuosittaisista tulostavoitteista niiden virastojen ja laitosten päälliköiden kanssa, joiden ohjaus kuuluu heidän alaisuuteensa kuuluville osastoille. Muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa tuloskeskustelut käy hallinto- ja kehitysjohtaja sekä niiden päälliköiden kanssa johtamissopimukset tekee valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Osastopäälliköt asettavat osastojen muut tulostavoitteet ja vahvistavat osastojen toimintasuunnitelmat yksiköiden päälliköiden kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta.
Tulos- ja kehityskeskustelut käydään ministeriössä strategian toimeenpanon ja henkilötason johtamisen näkökulmasta.
20 §
Ministerin johtoryhmätMinisteri voi asettaa toimialansa asioiden valmistelua ohjaamaan ministerin johtoryhmän. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri tai häntä edustava valtiosihteeri. Ministeri määrää johtoryhmän jäsenet.
Ministeriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan keskeisesti vaikuttavat strategiset linjaukset, osastojen toiminnan yhteensovittamista koskevat asiat, periaatteellisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, joista puheenjohtaja niin määrää.
20 §
Ministeriön johtoryhmäMinisteriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan keskeisesti vaikuttavat strategiset linjaukset, osastojen toiminnan yhteensovittamista koskevat asiat, periaatteellisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, joista puheenjohtaja niin määrää.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri tai häntä edustava valtiosihteeri. Heidän poissa ollessaan puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Muina virkamiesjäseninä johtoryhmään kuuluvat alivaltiosihteerit.
Hallintojohtaja ja viestinnän päällikkö osallistuvat johtoryhmän kokouksiin.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää johtoryhmälle sihteerin.
20 §
Ministerin johtoryhmätMinisteri voi asettaa toimialansa asioiden valmistelua ohjaamaan ministerin johtoryhmän. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri tai häntä edustava valtiosihteeri. Ministeri määrää johtoryhmän jäsenet.
21 §
Koordinoiva johtoryhmä ja virkamiesjohtoryhmäValtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna ja johdolla toimii koordinoiva johtoryhmä, johon kuuluvat alivaltiosihteerit, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori sekä viestintäjohtaja. Koordinoiva johtoryhmä toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä tukena ministeriön johtamisessa ja hallinnonalan strategisessa ohjauksessa. Koordinoiva johtoryhmä ohjaa tarvittaessa virkamiesjohtoryhmän sekä muiden ohjaus- ja valmisteluryhmien käsittelyyn asiakokonaisuuksia, joilla on liittymäkohtia useamman kuin yhden koordinaatioalueen piiriin tai osaston toimialaan.
Laajennettu johtoryhmä käsittelee ministeriön ja hallinnonalan toimintaa ohjaavat keskeiset suunnitelmat ja niiden toteuttamisen edellyttämät voimavarakehykset, keskeiset ministeriön kaikkia osastoja koskevat yhteiset asiat sekä muut puheenjohtajan määräämät asiat.
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna ja johdolla toimii koordinoiva johtoryhmä, johon kuuluvat alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori sekä viestintäjohtaja. Koordinoivan johtoryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen strategiatyön toimeenpanoa ja seurantaa sekä käsitellä ja sovittaa yhteen strategiset ja ministeriön kannalta tärkeät teemat ja asiakokonaisuudet, joilla on liittymäkohtia useamman kuin yhden koordinaatioalueen piiriin tai osaston toimialaan.
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä johtama virkamiesjohtoryhmä käsittelee ja sovittaa yhteen ministeriön toiminnan kannalta keskeisiä yhteisiä toimintatapoja sekä johtamista ja sisäistä hallintoa. Virkamiesjohtoryhmään kuuluvat valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräämät virkamiehet.
Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri tai häntä edustava valtiosihteeri. Heidän poissa ollessaan puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
21 §
Laajennettu johtoryhmäLaajennettu johtoryhmä käsittelee ministeriön ja hallinnonalan toimintaa ohjaavat keskeiset suunnitelmat ja niiden toteuttamisen edellyttämät voimavarakehykset, keskeiset ministeriön kaikkia osastoja koskevat yhteiset asiat sekä muut puheenjohtajan määräämät asiat.
Laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri tai häntä edustava valtiosihteeri. Heidän poissa ollessaan puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat valtiosihteerin kansliapäällikkönä lisäksi muina virkamiesjäseninä alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö, viestinnän päällikkö sekä valtioneuvoston controller.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä määrää laajennetulle johtoryhmälle sihteerin.
21 §
Koordinoiva johtoryhmä ja virkamiesjohtoryhmäValtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna ja johdolla toimii koordinoiva johtoryhmä, johon kuuluvat alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori sekä viestintäjohtaja. Koordinoivan johtoryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen strategiatyön toimeenpanoa ja seurantaa sekä käsitellä ja sovittaa yhteen strategiset ja ministeriön kannalta tärkeät teemat ja asiakokonaisuudet, joilla on liittymäkohtia useamman kuin yhden koordinaatioalueen piiriin tai osaston toimialaan.
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä johtama virkamiesjohtoryhmä käsittelee ja sovittaa yhteen ministeriön toiminnan kannalta keskeisiä yhteisiä toimintatapoja sekä johtamista ja sisäistä hallintoa. Virkamiesjohtoryhmään kuuluvat valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräämät virkamiehet.
22 §
Muut ohjaus- ja valmisteluryhmätValtiosihteeri kansliapäällikkönä asettaa talouspolitiikan ja hallintopolitiikan ohjausryhmät, kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmän ja hallinnonalan tulosohjausryhmän. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi asettaa asioiden valmistelua varten muita ohjaus- tai valmisteluryhmiä.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä asettaa talouspolitiikan ja hallintopolitiikan koordinaatioryhmät, kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmän ja hallinnonalan tulosohjausryhmän. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi asettaa asioiden valmistelua varten muita ohjaus- tai valmisteluryhmiä.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talouspolitiikan ohjausryhmää apunaan talouspolitiikan koordinaattori. Hallintopolitiikan ohjausryhmää johtaa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri. Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmää johtaa kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri ja hallinnonalan tulosohjausryhmää tietojohtaja.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talouspolitiikan koordinaatioryhmää apunaan talouspolitiikan koordinaattori ja hallintopolitiikan koordinaatioryhmää apunaan hallinto- ja kehitysjohtaja. Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmää johtaa kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri ja hallinnonalan tulosohjausryhmää tietojohtaja.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talouspolitiikan ohjausryhmää apunaan talouspolitiikan koordinaattori ja hallintopolitiikan ohjausryhmää apunaan hallintopolitiikan alivaltiosihteeri. Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmää johtaa kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri ja hallinnonalan tulosohjausryhmää tietojohtaja.
22 §
Muut ohjaus- ja valmisteluryhmätValtiosihteeri kansliapäällikkönä asettaa talouspolitiikan ja hallintopolitiikan koordinaatioryhmät, kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmän ja hallinnonalan tulosohjausryhmän. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi asettaa asioiden valmistelua varten muita ohjaus- tai valmisteluryhmiä.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talouspolitiikan koordinaatioryhmää apunaan talouspolitiikan koordinaattori ja hallintopolitiikan koordinaatioryhmää apunaan hallinto- ja kehitysjohtaja. Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmää johtaa kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri ja hallinnonalan tulosohjausryhmää tietojohtaja.
22 §
Muut ohjaus- ja valmisteluryhmätValtiosihteeri kansliapäällikkönä asettaa talouspolitiikan ja hallintopolitiikan ohjausryhmät, kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmän ja hallinnonalan tulosohjausryhmän. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä voi asettaa asioiden valmistelua varten muita ohjaus- tai valmisteluryhmiä.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä johtaa talouspolitiikan ohjausryhmää apunaan talouspolitiikan koordinaattori ja hallintopolitiikan ohjausryhmää apunaan hallintopolitiikan alivaltiosihteeri. Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden ohjausryhmää johtaa kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri ja hallinnonalan tulosohjausryhmää tietojohtaja.
23 §
Euroopan unioniin liittyvien sekä muiden kansainvälisten asioiden valmisteluMinisteriön osastot vastaavat toimialaansa liittyvien Euroopan unionissa käsiteltävien sekä muiden kansainvälisten asioiden valmistelusta lukuun ottamatta niitä, jotka on 12 §:ssä säädetty EU-sihteeristön tai 13 §:ssä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön hoidettaviksi.
Ministeriön osastot vastaavat toimialaansa liittyvien Euroopan unionissa käsiteltävien sekä muiden kansainvälisten asioiden valmistelusta kansainvälisten asioiden sihteeristön sovittaessa yhteen valmistelua ministeriön johdon apuna.
23 §
Euroopan unioniin liittyvien sekä muiden kansainvälisten asioiden valmisteluMinisteriön osastot vastaavat toimialaansa liittyvien Euroopan unionissa käsiteltävien sekä muiden kansainvälisten asioiden valmistelusta kansainvälisten asioiden sihteeristön sovittaessa yhteen valmistelua ministeriön johdon apuna.
23 §
Euroopan unioniin liittyvien sekä muiden kansainvälisten asioiden valmisteluMinisteriön osastot vastaavat toimialaansa liittyvien Euroopan unionissa käsiteltävien sekä muiden kansainvälisten asioiden valmistelusta lukuun ottamatta niitä, jotka on 12 §:ssä säädetty EU-sihteeristön tai 13 §:ssä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön hoidettaviksi.
4 luku
Johtavien virkamiesten tehtävät ja sijaiset
24 §
Valtiosihteerin tehtävätMinisterin apuna ja edustajana toimivan ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:ssä.
24 §
Valtiosihteerin tehtävätMinisterin apuna ja edustajana toimivan ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:ssä.
25 §
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävätValtiosihteerin kansliapäällikkönä tulee johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa siten, kuin ministeriön kansliapäällikön tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä.
25 §
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävätValtiosihteerin kansliapäällikkönä tulee johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa siten, kuin ministeriön kansliapäällikön tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä.
26 §
Alivaltiosihteerien tehtävätKansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna erityisesti rahoitusmarkkinaosaston, EU-sihteeristön ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikön toimialaan kuuluvien sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa käsiteltävien asioiden valmistelua. Lisäksi alivaltiosihteeri kehittää ja johtaa budjettiosaston toimialaan kuuluvien Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota koskevien asioiden valmistelua.
Ministerin hallinnolliseksi alivaltiosihteeriksi määräämän alivaltiosihteerin tulee valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna kehittää ja yhteen sovittaa ministeriön sisäistä toimintaa, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa ja johtaa henkilöstöosaston, hallinnon kehittämisosaston, hallintoyksikön, johdon tuen ja valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua.
Hallinto- ja kehitysjohtaja kehittää ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallintopolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua. Lisäksi hallinto- ja kehitysjohtaja kehittää ja johtaa valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallinnonalan tulosohjausta ja omistajaohjausta sekä ministeriön sisäistä toimintaa, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa.
Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallintopolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien valtionhallinnon kehittämisosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua.
Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallintopolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua.
26 §
Hallinnollisen alivaltiosihteerin tehtävätMinisterin hallinnolliseksi alivaltiosihteeriksi määräämän alivaltiosihteerin tulee valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna kehittää ja yhteen sovittaa ministeriön sisäistä toimintaa, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa ja johtaa henkilöstöosaston, hallinnon kehittämisosaston, hallintoyksikön, johdon tuen ja valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua.
26 §
Hallinto- ja kehitysjohtajan tehtävätHallinto- ja kehitysjohtaja kehittää ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallintopolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua. Lisäksi hallinto- ja kehitysjohtaja kehittää ja johtaa valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallinnonalan tulosohjausta ja omistajaohjausta sekä ministeriön sisäistä toimintaa, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa.
26 §
Alivaltiosihteerien tehtävätKansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna erityisesti rahoitusmarkkinaosaston, EU-sihteeristön ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikön toimialaan kuuluvien sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa käsiteltävien asioiden valmistelua. Lisäksi alivaltiosihteeri kehittää ja johtaa budjettiosaston toimialaan kuuluvien Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota koskevien asioiden valmistelua.
Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallintopolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua.
27 §
Hallinto- ja kehitysjohtajan tehtävätHallinto- ja kehitysjohtaja kehittää ja johtaa valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallinnonalan tulosohjausta ja omistajaohjausta sekä ministeriön sisäistä toimintaa, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa.
Ministerin kansantaloudellisten asioiden alivaltiosihteeriksi määräämän alivaltiosihteerin tulee valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna johtaa ja sovittaa yhteen erityisesti kansantalousosaston ja rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvien sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa käsiteltävien asioiden valmistelua.
Kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna erityisesti rahoitusmarkkinaosaston, EU-sihteeristön ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikön toimialaan kuuluvien sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa käsiteltävien asioiden valmistelua. Lisäksi alivaltiosihteeri kehittää ja johtaa budjettiosaston toimialaan kuuluvien Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota koskevien asioiden valmistelua.
27 §
Kansantaloudellisten asioiden alivaltiosihteerin tehtävätMinisterin kansantaloudellisten asioiden alivaltiosihteeriksi määräämän alivaltiosihteerin tulee valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna johtaa ja sovittaa yhteen erityisesti kansantalousosaston ja rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvien sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa käsiteltävien asioiden valmistelua.
27 §
Alivaltiosihteerin tehtävätKansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna erityisesti rahoitusmarkkinaosaston, EU-sihteeristön ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikön toimialaan kuuluvien sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa käsiteltävien asioiden valmistelua. Lisäksi alivaltiosihteeri kehittää ja johtaa budjettiosaston toimialaan kuuluvien Euroopan unionin omia varoja, monivuotista rahoituskehystä ja vuotuista talousarviota koskevien asioiden valmistelua.
27 §
Hallinto- ja kehitysjohtajan tehtävätHallinto- ja kehitysjohtaja kehittää ja johtaa valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallinnonalan tulosohjausta ja omistajaohjausta sekä ministeriön sisäistä toimintaa, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa.
28 §
Talouspolitiikan koordinaattorin tehtävätTalouspolitiikan koordinaattori kehittää ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna talouspolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien kansantalousosaston, budjettiosaston ja vero-osaston toimialaan kuuluvien asioiden sekä kunta- ja aluehallinto-osaston toimialaan kuuluvien julkisen talouden vakausvalvonnan välineitä koskevien asioiden valmistelua.
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteereiden tehtävistä ja työnjaosta samoin kuin heidän avustamisestaan hallinnonalan virastojen, liikelaitosten, rahastojen ja yhtiöiden ohjauksessa ja valvonnassa on säädetty 18 §:ssä.
28 §
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteereiden tehtävät hallinnonalan ohjauksessa ja valvonnassaValtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteereiden tehtävistä ja työnjaosta samoin kuin heidän avustamisestaan hallinnonalan virastojen, liikelaitosten, rahastojen ja yhtiöiden ohjauksessa ja valvonnassa on säädetty 18 §:ssä.
28 §
Talouspolitiikan koordinaattorin tehtävätTalouspolitiikan koordinaattori kehittää ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna talouspolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien kansantalousosaston, budjettiosaston ja vero-osaston toimialaan kuuluvien asioiden sekä kunta- ja aluehallinto-osaston toimialaan kuuluvien julkisen talouden vakausvalvonnan välineitä koskevien asioiden valmistelua.
29 §
Osastopäällikön tehtävätOsastopäällikön tulee sen lisäksi, mitä muualla tässä työjärjestyksessä on määrätty:
johtaa osaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
johtaa osaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
seurata toimialansa kehitystä ja kehittää osaston toimintaa;
seurata toimialansa kehitystä ja kehittää osaston toimintaa;
huolehtia osaston henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset.
huolehtia osaston henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset.
Osastopäällikön tulee sen lisäksi, mitä muualla tässä työjärjestyksessä on määrätty:
johtaa osaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
seurata toimialansa kehitystä ja kehittää osaston toimintaa;
huolehtia osaston henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset.
Hallinto- ja kehitysjohtajasta, ICT-johtajasta ja valtioneuvoston controllerista on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa ja muualla tässä työjärjestyksessä säädetään osastopäälliköstä.
Hallintojohtajasta, valtioneuvoston tietohallintoyksikön päällikkönä toimivasta tietohallintojohtajasta, valtioneuvoston controllerista, kansainvälisten asioiden sihteeristön päälliköstä ja viestinnän päälliköstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa ja muualla tässä työjärjestyksessä säädetään osastopäälliköstä.
29 §
Osastopäällikön tehtävätOsastopäällikön tulee sen lisäksi, mitä muualla tässä työjärjestyksessä on määrätty:
johtaa osaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
seurata toimialansa kehitystä ja kehittää osaston toimintaa;
huolehtia osaston henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset.
Hallinto- ja kehitysjohtajasta, ICT-johtajasta ja valtioneuvoston controllerista on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa ja muualla tässä työjärjestyksessä säädetään osastopäälliköstä.
30 §
Ministerin erityisavustajaMinisterin erityisavustajasta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 45 a §:ssä.
30 §
Ministerin erityisavustajaMinisterin erityisavustajasta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 45 a §:ssä.
31 §
Sijaisten määrääminenValtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerien, hallinto- ja kehitysjohtajan sekä talouspolitiikan koordinaattorin sijaiset määrää ministeri.
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerien sijaiset määrää ministeri.
Osastopäällikön sijaiset määrää valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtioneuvoston controllerin sijaisesta säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa.
Osastopäällikön, hallintojohtajan ja valtioneuvoston tietohallintoyksikön päällikkönä toimivan tietohallintojohtajan sijaiset määrää valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtioneuvoston controllerin sijaisesta säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa.
Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomaisen osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö.
31 §
Sijaisten määrääminenValtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerien, hallinto- ja kehitysjohtajan sekä talouspolitiikan koordinaattorin sijaiset määrää ministeri.
Osastopäällikön sijaiset määrää valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Valtioneuvoston controllerin sijaisesta säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa.
Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomaisen osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö.
5 luku
Asioiden valmistelu
32 §
Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminenKukin virkamies on velvollinen vahvistetusta työnjaosta riippumatta tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori taikka osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö hänelle määrää.
Kukin virkamies on velvollinen vahvistetusta työnjaosta riippumatta tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri taikka osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö hänelle määrää.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri sekä hallinto- ja kehitysjohtaja taikka osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen valmisteltava.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri taikka osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen valmisteltava.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä on neuvoteltava asianomaisen kanssa.
32 §
Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminenKukin virkamies on velvollinen vahvistetusta työnjaosta riippumatta tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori taikka osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö hänelle määrää.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri sekä hallinto- ja kehitysjohtaja taikka osaston tai osaston sisäisen yksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen valmisteltava.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä on neuvoteltava asianomaisen kanssa.
33 §
Johdolle ja esimiehille tiedottaminenMinisteri, valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori ja viestintäjohtaja on pidettävä tietoisina tärkeimmistä ministeriön ja osastojen toimialoilla esille tulevista ja vireillä olevista asioista.
Ministeri, valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit on pidettävä tietoisena tärkeimmistä ministeriön ja osastojen toimialoilla esille tulevista ja vireillä olevista asioista.
Ministerin erityisavustajalle on annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. Erityisavustajan on annettava virkamiehelle tämän tehtävien hoitamiseen tarvitsemat tiedot.
33 §
Johdolle ja esimiehille tiedottaminenMinisteri, valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori ja viestintäjohtaja on pidettävä tietoisina tärkeimmistä ministeriön ja osastojen toimialoilla esille tulevista ja vireillä olevista asioista.
Ministerin erityisavustajalle on annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. Erityisavustajan on annettava virkamiehelle tämän tehtävien hoitamiseen tarvitsemat tiedot.
34 §
Lupa esittelylistan jakamiseenEsittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asia on selostettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn.
Mitä edellä on määrätty esittelylistojen jakamisesta, on noudatettava myös valtiovarainministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.
Muutoinkin milloin asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, on muistio tai ministeriön muu kannanotto saatettava ministerin hyväksyttäväksi ennen kuin se toimitetaan ministeriön ulkopuolelle.
34 §
Lupa esittelylistan jakamiseenEsittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asia on selostettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn.
Mitä edellä on määrätty esittelylistojen jakamisesta, on noudatettava myös valtiovarainministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.
Muutoinkin milloin asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, on muistio tai ministeriön muu kannanotto saatettava ministerin hyväksyttäväksi ennen kuin se toimitetaan ministeriön ulkopuolelle.
35 §
Osastojen välinen yhteistyö ja osastoille tiedottaminenMinisteriön osastot ja yksiköt antavat tarpeen mukaan toimialansa asiantuntijapalveluita toiselle osastolle ja yksikölle niiden käsitellessä asiaa, joka koskee osaksi myös toisen osaston toimialaa. Asianomaiset osastopäälliköt sopivat kulloinkin tarkemmin asiantuntijapalveluiden antamisesta toiselle osastolle ja osastojen yhteisestä valmistelusta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja tai talouspolitiikan koordinaattori määrää tarvittaessa osastojen yhteisestä valmistelusta.
Ministeriön osastot ja yksiköt antavat tarpeen mukaan toimialansa asiantuntijapalveluita toiselle osastolle ja yksikölle niiden käsitellessä asiaa, joka koskee osaksi myös toisen osaston toimialaa. Asianomaiset osastopäälliköt sopivat kulloinkin tarkemmin asiantuntijapalveluiden antamisesta toiselle osastolle ja osastojen yhteisestä valmistelusta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai asianomainen alivaltiosihteeri määrää tarvittaessa osastojen yhteisestä valmistelusta.
Asiasta, joka koskee myös toisen osaston toimialaa, kuin mistä se esitellään, on sitä valmisteltaessa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymyksessä olevan osaston asianomaisten virkamiesten kanssa.
Osastojen on toimitettava käsittelemistään asioista annetut tärkeimmät päätökset ja lausunnot tiedoksi niille, joita asian voidaan katsoa koskevan.
Ministeriössä pidettävistä kokouksista ja neuvotteluista, joissa tehdään päätöksiä ja toimenpideratkaisuja, jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä tai joilla on ministeriön sisällä tiedotusarvoa, laaditaan tarpeen mukaan päätös- ja toimenpidemuistio, joka toimitetaan kaikille osastoille, joita asia koskee.
Kaikki viranomaisen asiakirjat, kuten päätökset, lausunnot ja sopimukset sekä niiden käsittelyä varten laaditut muistiot, pöytäkirjat ja muut valmisteluasiakirjat, tulee tallentaa ministeriön asianhallintajärjestelmään.
Keskeisten päätösten, lausuntojen ja muistioiden saatavuus tulee varmistaa tallentamalla ne dokumentinhallintajärjestelmän sähköiseen arkistoon.
35 §
Osastojen välinen yhteistyö ja osastoille tiedottaminenMinisteriön osastot ja yksiköt antavat tarpeen mukaan toimialansa asiantuntijapalveluita toiselle osastolle ja yksikölle niiden käsitellessä asiaa, joka koskee osaksi myös toisen osaston toimialaa. Asianomaiset osastopäälliköt sopivat kulloinkin tarkemmin asiantuntijapalveluiden antamisesta toiselle osastolle ja osastojen yhteisestä valmistelusta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeri, hallinto- ja kehitysjohtaja tai talouspolitiikan koordinaattori määrää tarvittaessa osastojen yhteisestä valmistelusta.
Asiasta, joka koskee myös toisen osaston toimialaa, kuin mistä se esitellään, on sitä valmisteltaessa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymyksessä olevan osaston asianomaisten virkamiesten kanssa.
Osastojen on toimitettava käsittelemistään asioista annetut tärkeimmät päätökset ja lausunnot tiedoksi niille, joita asian voidaan katsoa koskevan.
Ministeriössä pidettävistä kokouksista ja neuvotteluista, joissa tehdään päätöksiä ja toimenpideratkaisuja, jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä tai joilla on ministeriön sisällä tiedotusarvoa, laaditaan tarpeen mukaan päätös- ja toimenpidemuistio, joka toimitetaan kaikille osastoille, joita asia koskee.
Kaikki viranomaisen asiakirjat, kuten päätökset, lausunnot ja sopimukset sekä niiden käsittelyä varten laaditut muistiot, pöytäkirjat ja muut valmisteluasiakirjat, tulee tallentaa ministeriön asianhallintajärjestelmään.
36 §
Yhteistyö tiedottamisessaTärkeimpien asioiden tarkoituksenmukainen ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen on suunniteltava jo asioiden valmisteluvaiheessa yhteistyössä ministeriön viestinnän kanssa.
Osastojen päälliköiden on huolehdittava sisäisestä tiedonvälityksestä ja sen edistämiseksi järjestettävä tarvittaessa osasto-, yksikkö- tai muita työyhteisökokouksia.
36 §
Yhteistyö tiedottamisessaTärkeimpien asioiden tarkoituksenmukainen ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen on suunniteltava jo asioiden valmisteluvaiheessa yhteistyössä ministeriön viestinnän kanssa.
Osastojen päälliköiden on huolehdittava sisäisestä tiedonvälityksestä ja sen edistämiseksi järjestettävä tarvittaessa osasto-, yksikkö- tai muita työyhteisökokouksia.
37 §
Ministeriön edustaminen valmisteluelimissäValtiovarainministeriöstä komiteaan tai toimikuntaan tahi muuhun sivuelimeen nimetyn tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannanmäärittelyistä ennen kaikkea taloudellisesti merkittävissä tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa esimiehilleen ja asianomaisen osaston päällikölle. Mikäli osastopäällikkö katsoo asian valtiovarainministeriön kannalta erittäin tärkeäksi, on asiasta informoitava myös ministeriä, valtiosihteeriä, valtiosihteeriä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeriä, hallinto- ja kehitysjohtajaa sekä talouspolitiikan koordinaattoria.
Valtiovarainministeriöstä komiteaan tai toimikuntaan tahi muuhun sivuelimeen nimetyn tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannanmäärittelyistä ennen kaikkea taloudellisesti merkittävissä tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa esimiehilleen ja asianomaisen osaston päällikölle. Mikäli osastopäällikkö katsoo asian valtiovarainministeriön kannalta erittäin tärkeäksi, on asiasta informoitava myös ministeriä, valtiosihteeriä, valtiosihteeriä kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerejä.
Kun komiteassa tai toimikunnassa käsiteltävät asiat koskevat tai sivuavat myös muun kuin asianomaisen henkilön oman yksikön toimialaa, tulee henkilön olla yhteydessä myös tähän toiseen yksikköön.
Kun komiteassa tai toimikunnassa on edustettuna useampia henkilöitä valtiovarainministeriöstä, tulee heidän kannanmäärittelyjensä yhteensovittamiseksi neuvotella etukäteen esimiestensä kanssa.
37 §
Ministeriön edustaminen valmisteluelimissäValtiovarainministeriöstä komiteaan tai toimikuntaan tahi muuhun sivuelimeen nimetyn tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannanmäärittelyistä ennen kaikkea taloudellisesti merkittävissä tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa esimiehilleen ja asianomaisen osaston päällikölle. Mikäli osastopäällikkö katsoo asian valtiovarainministeriön kannalta erittäin tärkeäksi, on asiasta informoitava myös ministeriä, valtiosihteeriä, valtiosihteeriä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteeriä, hallinto- ja kehitysjohtajaa sekä talouspolitiikan koordinaattoria.
Kun komiteassa tai toimikunnassa käsiteltävät asiat koskevat tai sivuavat myös muun kuin asianomaisen henkilön oman yksikön toimialaa, tulee henkilön olla yhteydessä myös tähän toiseen yksikköön.
Kun komiteassa tai toimikunnassa on edustettuna useampia henkilöitä valtiovarainministeriöstä, tulee heidän kannanmäärittelyjensä yhteensovittamiseksi neuvotella etukäteen esimiestensä kanssa.
6 luku
Sisäinen hallinto
38 §
Sisäisen hallinnon työnjakoMinisteriön sisäistä hallintoa johtaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä apunaan hallinto- ja kehitysjohtaja. Heidän apunaan ovat kehittämis- ja hallintotoiminto, osastojen päälliköt sekä näiden määräämät henkilöt.
Ministeriön sisäistä hallintoa johtaa valtiosihteerin kansliapäällikkönä apuna hallinnollinen alivaltiosihteeri. Heidän apunaan ovat hallintoyksikkö, osastojen päälliköt sekä näiden määräämät henkilöt.
Osastojen päälliköt määräävät, mikäli tästä työjärjestyksestä ei muuta johdu, miten osaston sisäisen hallinnon tehtävät järjestetään.
38 §
Sisäisen hallinnon työnjakoMinisteriön sisäistä hallintoa johtaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä apunaan hallinto- ja kehitysjohtaja. Heidän apunaan ovat kehittämis- ja hallintotoiminto, osastojen päälliköt sekä näiden määräämät henkilöt.
Osastojen päälliköt määräävät, mikäli tästä työjärjestyksestä ei muuta johdu, miten osaston sisäisen hallinnon tehtävät järjestetään.
39 §
Vuosilomien vahvistaminenValtiosihteerin ja valtiosihteerin kansliapäällikkönä vuosilomat vahvistaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Alivaltiosihteerin, talouspolitiikan koordinaattorin sekä suoraan alaisuudessaan toimivien osastojen päälliköiden, toimintojen päälliköiden ja muiden virkamiesten vuosilomat vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Alivaltiosihteerit vahvistavat alaisuuteensa kuuluvien osastojen päälliköiden, EU-sihteeristön päällikön ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikön päällikön sekä valtion työnantajatoiminnon päällikön vuosilomat.
Osastojen henkilöstön vuosilomat vahvistaa osaston päällikkö.
Valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin, talouspoliittisen koordinaattorin sekä osastojen päälliköiden vuosilomat vahvistaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajan vuosilomat vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin ja talouspolitiikan koordinaattorin vuosilomat vahvistaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Alivaltiosihteerit vahvistavat alaisuuteensa kuuluvien osastojen päälliköiden vuosilomat ja hallinto- ja kehitysjohtaja muiden osastojen päälliköiden vuosilomat. Hallinto- ja kehitysjohtajan vuosilomat vahvistaa talouspäällikkö.
Valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin ja talouspolitiikan koordinaattorin vuosilomat vahvistaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Alivaltiosihteerit vahvistavat alaisuuteensa kuuluvien osastojen päälliköiden vuosilomat ja hallinto- ja kehitysjohtaja muiden osastojen päälliköiden vuosilomat. Hallinto- ja kehitysjohtajan vuosilomat vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
2 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/842.
Osastojen päälliköiden lomat vahvistaa hallinnollinen alivaltiosihteeri, alivaltiosihteerien vuosilomat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja valtiosihteerin sekä valtiosihteerin kansliapäällikkönä vuosilomat ministeri.
2 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/842.
Kesää koskevien vuosilomajaksojen tulee olla HRM-järjestelmässä hyväksyttyinä huhtikuun loppuun mennessä. Osastopäälliköiden vuosilomat tulee lisäksi toimittaa tiedoksi kehittämis- ja hallintotoimintoon toukokuun alkuun mennessä.
Osaston päällikön määräämät virkamiehet voivat hyväksyä tai määrätä vähäisiä poikkeuksia hyväksyttyyn vuosilomajärjestykseen ja myös vahvistaa vuosilomajärjestyksessä lomakauden ulkopuolella pidettäväksi merkittyjen lomapäivien ajankohdan.
Osastopäälliköiden vuosilomat tulee toimittaa tiedoksi kehittämis- ja hallintotoimintoon toukokuun alkuun mennessä. Kesää koskevien vuosilomajaksojen tulee olla HRM-järjestelmässä hyväksyttyinä toukokuun puoliväliin mennessä.
Vuosilomat on vahvistettava siten, että osastojen ja yksiköiden toimintakyky säilyy riittävänä kaikissa tilanteissa.
Osastojen on toimitettava ehdotus päällikkönsä vuosilomaksi ja vuosiloma-ajoiksi hallintoyksikölle vuosittain huhtikuun 15 päivään mennessä hallinnolliselle alivaltiosihteerille esittelyä varten. Vahvistetut muun henkilökunnan vuosilomat ja vuosiloma-ajat on toimitettava hallintoyksikköön tiedoksi vuosittain toukokuun alkuun mennessä.
39 §
Vuosilomien vahvistaminenOsastojen henkilöstön vuosilomat vahvistaa osaston päällikkö.
Osastojen päälliköiden lomat vahvistaa hallinnollinen alivaltiosihteeri, alivaltiosihteerien vuosilomat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja valtiosihteerin sekä valtiosihteerin kansliapäällikkönä vuosilomat ministeri.
Osaston päällikön määräämät virkamiehet voivat hyväksyä tai määrätä vähäisiä poikkeuksia hyväksyttyyn vuosilomajärjestykseen ja myös vahvistaa vuosilomajärjestyksessä lomakauden ulkopuolella pidettäväksi merkittyjen lomapäivien ajankohdan.
Osastojen on toimitettava ehdotus päällikkönsä vuosilomaksi ja vuosiloma-ajoiksi hallintoyksikölle vuosittain huhtikuun 15 päivään mennessä hallinnolliselle alivaltiosihteerille esittelyä varten. Vahvistetut muun henkilökunnan vuosilomat ja vuosiloma-ajat on toimitettava hallintoyksikköön tiedoksi vuosittain toukokuun alkuun mennessä.
Vuosilomat on vahvistettava siten, että osastojen ja yksiköiden toimintakyky säilyy riittävänä kaikissa tilanteissa.
39 §
Vuosilomien vahvistaminenValtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin, talouspoliittisen koordinaattorin sekä osastojen päälliköiden vuosilomat vahvistaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajan vuosilomat vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
2 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/842.
Osastopäälliköiden vuosilomat tulee toimittaa tiedoksi kehittämis- ja hallintotoimintoon toukokuun alkuun mennessä. Kesää koskevien vuosilomajaksojen tulee olla HRM-järjestelmässä hyväksyttyinä toukokuun puoliväliin mennessä.
Vuosilomat on vahvistettava siten, että osastojen ja yksiköiden toimintakyky säilyy riittävänä kaikissa tilanteissa.
40 §
Matkamääräysten antaminenValtiosihteerille ja ministerin erityisavustajalle virkamatkamääräyksen antaa ministeri. Ministerille, valtiosihteerille kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerille ja talouspolitiikan koordinaattorille virkamatkamääräyksen antaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajalle virkamatkamääräyksen antaa talouspäällikkö.
Valtiosihteerille ja valtiosihteerille kansliapäällikkönä antaa virkamatkamääräyksen ministeri ja alivaltiosihteereille valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Valtiosihteerille virkamatkamääräyksen antaa ministeri. Valtiosihteerille kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerille ja talouspolitiikan koordinaattorille virkamatkamääräyksen antaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajalle virkamatkamääräyksen antaa talouspäällikkö.
Valtiosihteerille ja ministerin erityisavustajalle virkamatkamääräyksen antaa ministeri. Valtiosihteerille kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerille ja talouspolitiikan koordinaattorille virkamatkamääräyksen antaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajalle virkamatkamääräyksen antaa talouspäällikkö.
Alivaltiosihteerit antavat virkamatkamääräyksen alaisuuteensa kuuluvien osastojen päälliköille ja hallinto- ja kehitysjohtaja muiden osastojen päälliköille.
Osastojen päälliköille virkamatkamääräyksen antaa hallinnollinen alivaltiosihteeri.
Osastojen päälliköille virkamatkamääräyksen antaa hallinto- ja kehitysjohtaja.
3 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/842.
Ministeriön muut virkamiehet tekevät virkamatkoja osaston päällikön tai osaston sisäisessä työjärjestyksessä määrätyn muun esimiehen antaman matkamääräyksen perusteella.
3 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/842.
Valtionhallinnon ulkopuolisen tahon tarjoaman virkamatkan vastaanottamisesta päättää ulkomaan matkojen osalta hallinto- ja kehitysjohtaja ja kotimaan matkojen osalta osaston päällikkö.
Valtionhallinnon ulkopuolisen tahon tarjoaman virkamatkan vastaanottamisesta päättää ulkomaan matkojen osalta hallinnollinen alivaltiosihteeri ja kotimaan matkojen osalta osaston päällikkö.
40 §
Matkamääräysten antaminenValtiosihteerille virkamatkamääräyksen antaa ministeri. Valtiosihteerille kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerille ja talouspolitiikan koordinaattorille virkamatkamääräyksen antaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajalle virkamatkamääräyksen antaa talouspäällikkö.
Osastojen päälliköille virkamatkamääräyksen antaa hallinto- ja kehitysjohtaja.
3 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/842.
Valtionhallinnon ulkopuolisen tahon tarjoaman virkamatkan vastaanottamisesta päättää ulkomaan matkojen osalta hallinto- ja kehitysjohtaja ja kotimaan matkojen osalta osaston päällikkö.
7 luku
Ratkaisuvallan järjestäminen
41 §
Ministerin ratkaisuvaltaMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003).
Ministerin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003).
41 §
Ministerin ratkaisuvaltaMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003).
42 §
Virkamiesten ratkaisuvaltaMinisteriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistavaksi voidaan antaa valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä, muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita siten kuin tässä työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.
Valtioneuvoston controllerin ja apulaiscontrollerin ratkaisuvallasta valtiovarain controller -toiminnon havaintojen esittämistä ja tietojen pyytämistä ja antamista koskevissa asioissa säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa.
42 §
Virkamiesten ratkaisuvaltaMinisteriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistavaksi voidaan antaa valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä, muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita siten kuin tässä työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.
Valtioneuvoston controllerin ja apulaiscontrollerin ratkaisuvallasta valtiovarain controller -toiminnon havaintojen esittämistä ja tietojen pyytämistä ja antamista koskevissa asioissa säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa.
43 §
Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä asiaMinisteri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti niin merkittäväksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsotaanko asia sellaiseksi. Ennen kysymyksen saattamista ministerin ratkaistavaksi, on esittelijän neuvoteltava asiasta sen virkamiehen kanssa, jolle ratkaisuvalta muutoin kuuluisi.
43 §
Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä asiaMinisteri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti niin merkittäväksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsotaanko asia sellaiseksi. Ennen kysymyksen saattamista ministerin ratkaistavaksi, on esittelijän neuvoteltava asiasta sen virkamiehen kanssa, jolle ratkaisuvalta muutoin kuuluisi.
44 §
Ministerin ja eräiden virkamiesten pidätysoikeusMinisteri voi pidättää itsellään päätösvallan asiassa, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerillä, hallinto- ja kehitysjohtajalla sekä osastopäälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Ministeri voi pidättää itsellään päätösvallan asiassa, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerillä ja osaston päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Pidätysoikeuden käyttämisestä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.
44 §
Ministerin ja eräiden virkamiesten pidätysoikeusMinisteri voi pidättää itsellään päätösvallan asiassa, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerillä, hallinto- ja kehitysjohtajalla sekä osastopäälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Pidätysoikeuden käyttämisestä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.
45 §
EsittelyMinisteriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa, ellei erikseen ole toisin säädetty tai määrätty.
Valtiovarainministeriössä esittelijöinä voivat toimia perusvaativuustasolle 9 tai sitä ylemmälle sijoitetut virkamiehet sekä sisäisen hallinnon tehtävissä myös perusvaativuustasolle 7 ja 8 sijoitetut virkamiehet.
45 §
EsittelyMinisteriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa, ellei erikseen ole toisin säädetty tai määrätty.
Valtiovarainministeriössä esittelijöinä voivat toimia perusvaativuustasolle 9 tai sitä ylemmälle sijoitetut virkamiehet sekä sisäisen hallinnon tehtävissä myös perusvaativuustasolle 7 ja 8 sijoitetut virkamiehet.
8 luku
Henkilöstöasioiden ratkaiseminen (20.12.2012/842)
46 §
Ministerin ratkaistavat nimitysasiatMinisterin ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun asianomaisen tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy perusvaativuustason 10 tai sitä ylemmän tason mukaisesti sekä kun euromääräiseksi määrätty palkkaus vastaa vaativuustason 1002 palkkausta 3,00 suuruisella henkilökohtaisella suoritustasolla tai on sitä suurempi;
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen ja työsopimussuhteeseen ottaminen silloin, kun asianomaisen tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy perusvaativuustason 10 tai sitä ylemmän tason mukaisesti sekä kun euromääräiseksi määrätty palkkaus vastaa vaativuustason 102 palkkausta tai on sitä suurempi;
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun asianomaisen tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy perusvaativuustason 10 tai sitä ylemmän tason mukaisesti sekä kun euromääräiseksi määrätty palkkaus vastaa vaativuustason 1002 palkkausta 3,00 suuruisella henkilökohtaisella suoritustasolla tai on sitä suurempi;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto.
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto.
Ministerin ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun asianomaisen tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy perusvaativuustason 10 tai sitä ylemmän tason mukaisesti sekä kun euromääräiseksi määrätty palkkaus vastaa vaativuustason 1002 palkkausta 3,00 suuruisella henkilökohtaisella suoritustasolla tai on sitä suurempi;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto.
46 §
Ministerin ratkaistavat nimitysasiatMinisterin ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun asianomaisen tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy perusvaativuustason 10 tai sitä ylemmän tason mukaisesti sekä kun euromääräiseksi määrätty palkkaus vastaa vaativuustason 1002 palkkausta 3,00 suuruisella henkilökohtaisella suoritustasolla tai on sitä suurempi;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto.
47 §
Hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavat nimitysasiatHallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virkaa tai tehtävää ei ole sijoitettu 48 §:ssä mainittujen päälliköiden johdettaviin organisaatioihin eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen ja työsopimussuhteeseen ottaminen silloin, kun virkaa tai tehtävää ei ole sijoitettu 48 §:ssä mainittujen päälliköiden johdettaviin organisaatioihin ja asian ratkaiseminen ei 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virkaa tai tehtävää ei ole sijoitettu 48 §:ssä mainittujen päälliköiden johdettaviin organisaatioihin eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri.
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri.
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri.
Hallinnollisen alivaltiosihteerin ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen ja työsopimussuhteeseen ottaminen silloin, kun virkaa tai tehtävää ei ole sijoitettu 48 §:ssä mainittujen päälliköiden johdettaviin organisaatioihin ja asian ratkaiseminen ei 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri.
Hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virkaa tai tehtävää ei ole sijoitettu 48 §:ssä mainittujen päälliköiden johdettaviin organisaatioihin eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri.
47 §
Hallinnollisen alivaltiosihteerin ratkaistavat nimitysasiatHallinnollisen alivaltiosihteerin ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen ja työsopimussuhteeseen ottaminen silloin, kun virkaa tai tehtävää ei ole sijoitettu 48 §:ssä mainittujen päälliköiden johdettaviin organisaatioihin ja asian ratkaiseminen ei 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri.
47 §
Hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavat nimitysasiatHallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavia nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virkaa tai tehtävää ei ole sijoitettu 48 §:ssä mainittujen päälliköiden johdettaviin organisaatioihin eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri.
48 §
Osastopäällikön ja eräiden muiden päälliköiden ratkaistavat nimitysasiatOsastopäällikön, hallinto- ja kehitysjohtajan, ICT-johtajan ja valtioneuvoston controllerin ratkaistavia ministeriössä päätettäviä nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virka tai tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen ja työsopimussuhteeseen ottaminen silloin, kun virka tai tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon ja asian ratkaiseminen ei 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virka tai tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 47 §:n 2 kohdan nojalla kuulu hallinto- ja kehitysjohtajalle.
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 47 §:n 2 kohdan nojalla kuulu hallinnolliselle alivaltiosihteerille.
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 47 §:n 2 kohdan nojalla kuulu hallinto- ja kehitysjohtajalle.
Osastopäällikön, hallinto- ja kehitysjohtajan, ICT-johtajan ja valtioneuvoston controllerin ratkaistavia ministeriössä päätettäviä nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virka tai tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 47 §:n 2 kohdan nojalla kuulu hallinto- ja kehitysjohtajalle.
48 §
Osastopäällikön ja eräiden muiden päälliköiden ratkaistavat nimitysasiatOsastopäällikön, hallinto- ja kehitysjohtajan, ICT-johtajan ja valtioneuvoston controllerin ratkaistavia ministeriössä päätettäviä nimitysasioita ovat:
ministeriön päätettävä virkaan nimittäminen silloin, kun virka tai tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 46 §:n nojalla kuulu ministerille;
ministeriön päätettävä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen silloin, kun tehtävä on sijoitettu heidän johdettavaansa organisaatioon eikä asian ratkaiseminen 47 §:n 2 kohdan nojalla kuulu hallinto- ja kehitysjohtajalle.
49 §
Virkojen ja tehtävien sijoittaminen sekä niiden täyttämiseen liittyvät valmistelutoimet (5.5.2022/318)Ministeriön yhteiset virat sekä määräaikaiset tehtävät sijoitetaan osastoille hallinto- ja kehitysjohtajan päätöksellä.
Ministeriön yhteiset virat ja työsopimussuhteiset tehtävät sijoitetaan osastoille hallinnollisen alivaltiosihteerin päätöksellä.
Osastoille sijoitettujen virkojen täyttämiseen liittyvät valmistelutoimet ratkaisee osastopäällikkö. Osastoille sijoittamattomien virkojen täyttämiseen liittyvät valmistelutoimet ratkaisee hallinto- ja kehitysjohtaja. Osastopäälliköiden sekä hallinnonalan virastojen päälliköiden virkojen täyttämiseen liittyvät valmistelutoimet ratkaisee valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai se alivaltiosihteeri, jonka alaisuuteen osasto tai viraston ohjaus kuuluu.
Sijoittamista koskeva päätös raukeaa, kun virka tai tehtävä tulee avoimeksi.
Osastoille sijoitettujen virkojen haettavaksi julistamisen ratkaisee osastopäällikkö. Osastoille sijoittamattomien virkojen haettavaksi julistamisen ratkaisee hallinto- ja kehitysjohtaja. Osastopäälliköiden sekä hallinnonalan virastojen päälliköiden virkojen haettavaksi julkistamisen ratkaisee valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai se alivaltiosihteeri, jonka alaisuuteen osasto tai viraston ohjaus kuuluu.
49 §
Virkojen ja tehtävien sijoittaminenMinisteriön yhteiset virat ja työsopimussuhteiset tehtävät sijoitetaan osastoille hallinnollisen alivaltiosihteerin päätöksellä.
Sijoittamista koskeva päätös raukeaa, kun virka tai tehtävä tulee avoimeksi.
Mitä edellä on sanottu, koskee myös määräaikaisia tehtäviä.
49 §
Virkojen ja tehtävien sijoittaminenMinisteriön yhteiset virat sekä määräaikaiset tehtävät sijoitetaan osastoille hallinto- ja kehitysjohtajan päätöksellä.
49 §
Virkojen ja tehtävien sijoittaminen sekä niiden haettavaksi julistaminenMinisteriön yhteiset virat sekä määräaikaiset tehtävät sijoitetaan osastoille hallinto- ja kehitysjohtajan päätöksellä.
Osastoille sijoitettujen virkojen haettavaksi julistamisen ratkaisee osastopäällikkö. Osastoille sijoittamattomien virkojen haettavaksi julistamisen ratkaisee hallinto- ja kehitysjohtaja. Osastopäälliköiden sekä hallinnonalan virastojen päälliköiden virkojen haettavaksi julkistamisen ratkaisee valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai se alivaltiosihteeri, jonka alaisuuteen osasto tai viraston ohjaus kuuluu.
50 §
Ministeriössä päätettävä harkinnanvarainen virkavapausHarkinnanvaraisen virkavapauden osaston sisäisen yksikön virkamiehelle myöntää osaston päällikkö yksikön päällikön esittelystä.
Sellaisen virkavapauden tai vapautuksen työstä, johon asianomaisella on lain tai virka- taikka työehtosopimuksen nojalla oikeus, myöntää hallintojohtaja.
Harkinnanvaraisen virkavapauden suoraan osastopäällikön alaisuudessa toimivalle virkamiehelle myöntää osastopäällikön esittelystä alivaltiosihteeri alaisuuteensa kuuluvien osastojen osalta ja valtiosihteeri kansliapäällikkönä muiden osastojen osalta. Harkinnanvaraisen virkavapauden EU-sihteeristön ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikön virkamiehelle myöntää kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri esikuntaelimen päällikön esittelystä.
Enintään kolmen kuukauden pituisen harkinnanvaraisen virkavapauden tai sitä vastaavan vapautuksen työstä myöntää osaston tai yksikön päällikkö. Osaston ja yksikön päällikölle tällaisen virkavapauden ja vapautuksen työstä myöntää hallinnollinen alivaltiosihteeri ja osasto- ja yksikköjaon ulkopuoliselle henkilöstölle hallintojohtaja.
Harkinnanvaraisen virkavapauden suoraan osastopäällikön alaisuudessa toimivalle virkamiehelle myöntää hallinto- ja kehitysjohtaja osastopäällikön esittelystä. Harkinnanvaraisen virkavapauden EU-sihteeristön sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön virkamiehelle myöntää kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri esikuntaelimen päällikön esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden suoraan osastopäällikön alaisuudessa toimivalle virkamiehelle myöntää osastopäällikön esittelystä alivaltiosihteeri alaisuuteensa kuuluvien osastojen osalta ja hallinto- ja kehitysjohtaja muiden osastojen osalta. Harkinnanvaraisen virkavapauden EU-sihteeristön ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikön virkamiehelle myöntää kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri esikuntaelimen päällikön esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden enintään kolmeksi kuukaudeksi myöntää osaston päällikölle alivaltiosihteeri alaisuuteensa kuuluvien osastojen osalta ja valtiosihteeri kansliapäällikkönä muiden osastojen osalta henkilöstöyksikön esittelystä.
Yli kolmen kuukauden pituisen harkinnanvaraisen virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää
ministeri, jos nimitystoimivalta on tasavallan presidentillä tai valtioneuvostolla;
hallinnollinen alivaltiosihteeri, jos nimitystoimivalta on hänellä tai ministerillä;
asianomainen osastopäällikkö, hallintojohtaja, valtioneuvoston tietohallintoyksikön päällikkönä toimiva tietohallintojohtaja tai valtioneuvoston controller, jos nimitystoimivalta on hänellä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden suoraan hallinto- ja kehitysjohtajan alaisuudessa toimivalle virkamiehelle, osastojaon ulkopuoliselle henkilöstölle sekä enintään kolmeksi kuukaudeksi osaston päällikölle myöntää valtiosihteeri kansliapäällikkönä hallinto- ja kehitysjohtajan esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden enintään kolmeksi kuukaudeksi osaston päällikölle myöntää hallinto- ja kehitysjohtajan esittelystä alivaltiosihteeri alaisuuteensa kuuluvien osastojen osalta ja kansliapäällikkö valtiosihteerinä muiden osastojen osalta. Harkinnanvaraisen virkavapauden suoraan hallinto- ja kehitysjohtajan alaisuudessa toimivalle virkamiehelle sekä osastojaon ulkopuoliselle henkilöstölle myöntää hallinto- ja kehitysjohtaja henkilöstöpäällikön esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden enintään kolmeksi kuukaudeksi osaston päällikölle myöntää hallinto- ja kehitysjohtajan esittelystä alivaltiosihteeri alaisuuteensa kuuluvien osastojen osalta ja valtiosihteeri kansliapäällikkönä muiden osastojen osalta.
Harkinnanvaraisen virkavapauden valtiosihteerille, valtiosihteerille kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerille, hallinto- ja kehitysjohtajalle ja talouspolitiikan koordinaattorille sekä yli kolmeksi kuukaudeksi osaston päällikölle myöntää ministeri henkilöstöyksikön esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden valtiosihteerille, valtiosihteerille kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerille, hallinto- ja kehitysjohtajalle ja talouspolitiikan koordinaattorille sekä yli kolmeksi kuukaudeksi osaston päällikölle myöntää ministeri henkilöstöpäällikön esittelystä.
50 §
Ministeriössä päätettävä virkavapausSellaisen virkavapauden tai vapautuksen työstä, johon asianomaisella on lain tai virka- taikka työehtosopimuksen nojalla oikeus, myöntää hallintojohtaja.
Enintään kolmen kuukauden pituisen harkinnanvaraisen virkavapauden tai sitä vastaavan vapautuksen työstä myöntää osaston tai yksikön päällikkö. Osaston ja yksikön päällikölle tällaisen virkavapauden ja vapautuksen työstä myöntää hallinnollinen alivaltiosihteeri ja osasto- ja yksikköjaon ulkopuoliselle henkilöstölle hallintojohtaja.
Yli kolmen kuukauden pituisen harkinnanvaraisen virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää
ministeri, jos nimitystoimivalta on tasavallan presidentillä tai valtioneuvostolla;
hallinnollinen alivaltiosihteeri, jos nimitystoimivalta on hänellä tai ministerillä;
asianomainen osastopäällikkö, hallintojohtaja, valtioneuvoston tietohallintoyksikön päällikkönä toimiva tietohallintojohtaja tai valtioneuvoston controller, jos nimitystoimivalta on hänellä.
50 §
Ministeriössä päätettävä harkinnanvarainen virkavapausHarkinnanvaraisen virkavapauden osaston sisäisen yksikön virkamiehelle myöntää osaston päällikkö yksikön päällikön esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden suoraan osastopäällikön alaisuudessa toimivalle virkamiehelle myöntää hallinto- ja kehitysjohtaja osastopäällikön esittelystä. Harkinnanvaraisen virkavapauden EU-sihteeristön sekä kansainväliset rahoitusasiat -yksikön virkamiehelle myöntää kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri esikuntaelimen päällikön esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden suoraan hallinto- ja kehitysjohtajan alaisuudessa toimivalle virkamiehelle, osastojaon ulkopuoliselle henkilöstölle sekä enintään kolmeksi kuukaudeksi osaston päällikölle myöntää valtiosihteeri kansliapäällikkönä hallinto- ja kehitysjohtajan esittelystä.
Harkinnanvaraisen virkavapauden valtiosihteerille, valtiosihteerille kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerille, hallinto- ja kehitysjohtajalle ja talouspolitiikan koordinaattorille sekä yli kolmeksi kuukaudeksi osaston päällikölle myöntää ministeri henkilöstöpäällikön esittelystä.
50 a §
Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissaVirkamiehen lähin esimies ratkaisee, jollei tässä työjärjestyksessä toisin säädetä, ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden myöntämistä enintään 14 vuorokaudeksi;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden myöntämistä enintään 14 vuorokaudeksi;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä; sekä
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä.
virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä.
vuosilomaoikeutta ja vuosilomakorvauksia.
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä.
Virkamiehen lähin esimies ratkaisee, jollei tässä työjärjestyksessä toisin säädetä, ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä; sekä
vuosilomaoikeutta ja vuosilomakorvauksia.
Virkamiehen lähin esimies ratkaisee, jollei tässä työjärjestyksessä toisin säädetä, ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
Virkamiehen lähin esimies ratkaisee, jollei tässä työjärjestyksessä toisin säädetä, ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden myöntämistä enintään 14 vuorokaudeksi;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä.
Osastojaon ulkopuolisen henkilöstön osalta 1 momentissa mainitut asiat ratkaisee ilman esittelyä hallinto- ja kehitysjohtaja.
1) virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä osalta 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut asiat ratkaisee ilman esittelyä henkilöstöpäällikkö. Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, talouspolitiikan koordinaattorin sekä suoraan valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa toimivien osastojen ja toimintojen päälliköiden osalta vastaavat asiat ratkaisee ilman esittelyä valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin, talouspolitiikan koordinaattorin sekä osastojen päälliköiden osalta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut asiat ratkaisee ilman esittelyä hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajan osalta vastaavat asiat ratkaisee ilman esittelyä valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
2) todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
50 a §
Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissaVirkamiehen lähin esimies ratkaisee, jollei tässä työjärjestyksessä toisin säädetä, ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä; sekä
vuosilomaoikeutta ja vuosilomakorvauksia.
Osastojaon ulkopuolisen henkilöstön osalta 1 momentissa mainitut asiat ratkaisee ilman esittelyä hallinto- ja kehitysjohtaja.
Valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin, talouspolitiikan koordinaattorin sekä osastojen päälliköiden osalta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut asiat ratkaisee ilman esittelyä hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajan osalta vastaavat asiat ratkaisee ilman esittelyä valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
50 a §
Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissaVirkamiehen lähin esimies ratkaisee, jollei tässä työjärjestyksessä toisin säädetä, ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
1) virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan;
2) todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
3) ylityömääräyksen antamista sekä työaikakorvauksia;
4) työajan hyväksymistä ja kohdentamista;
5) virkamatkamääräyksen antamista, ellei osaston työjärjestyksessä toisin määrätä;
6) vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä.
Osastojaon ulkopuolisen henkilöstön osalta 1 momentissa mainitut asiat ratkaisee ilman esittelyä hallinto- ja kehitysjohtaja.
Valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin, talouspolitiikan koordinaattorin sekä osastojen päälliköiden osalta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut asiat ratkaisee ilman esittelyä hallinto- ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja kehitysjohtajan osalta vastaavat asiat ratkaisee ilman esittelyä valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
Hallinto- ja kehitysjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat vuosilomaoikeutta ja vuosilomakorvauksia.
9 luku
Muiden asioiden ratkaiseminen
51 §
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä ratkaistavat asiatValtiosihteeri kansliapäällikkönä ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston tai yksikön toimialaan, jollei asia 52 §:n nojalla kuulu alivaltiosihteerin tai hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavaksi.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston tai yksikön toimialaan, jollei asia 52 §:n nojalla kuulu alivaltiosihteerin ratkaistavaksi.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä ratkaisee myös asiat, jotka koskevat lausunnon antamista valtion talousarviosta annetun asetuksen 13 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 17 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa.
51 §
Valtiosihteerin kansliapäällikkönä ratkaistavat asiatValtiosihteeri kansliapäällikkönä ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston tai yksikön toimialaan, jollei asia 52 §:n nojalla kuulu alivaltiosihteerin tai hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavaksi.
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä ratkaisee myös asiat, jotka koskevat lausunnon antamista valtion talousarviosta annetun asetuksen 13 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 17 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa.
52 §
Alivaltiosihteerin sekä hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavat asiatAlivaltiosihteeri tai hallinto- ja kehitysjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista useamman osaston tai yksikön valmisteltavista ja pääosin johdettavanaan olevaan toimialaan kuuluvista asioista.
Asianomainen alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista useamman osaston tai yksikön valmisteltavista ja pääosin johdettavanaan olevaan toimialaan kuuluvista asioista.
Hallinto- ja kehitysjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa;
valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa;
valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa;
ministerin asettaman valmistelevan toimielimen määräajan jatkamista;
ministerin asettaman valmistelevan toimielimen määräajan jatkamista;
ministerin asettaman valmistelevan toimielimen määräajan jatkamista;
toimintamäärärahojen ja muiden ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen käyttöä ja jakamista osastojen käyttöön;
toimintamäärärahojen ja muiden ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen käyttöä ja jakamista osastojen käyttöön;
toimintamäärärahojen ja muiden ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen käyttöä ja jakamista osastojen käyttöön;
viran perustamista ja lakkauttamista, viran ja virkasuhteen nimen muuttamista, viran ja virkasuhteen siirtämistä tai sijoittamista ministeriön osastoille ja muihin toimintayksiköihin, virantoimituksesta pidättämistä, sivutoimia, aiheettomasti maksettujen palkkojen takaisinperintää, kirjallisen varoituksen antamista ja harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämättä jättämistä valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle, ministeriön nimittämän virkamiehen irtisanomista ja virkasuhteen purkamista tai virkamiehiä muutoin ja joista säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä, jollei niitä ole säädetty valtioneuvoston yleisistunnon, ministerin tai muun virkamiehen ratkaistavaksi;
ministeriön virkojen perustamista, lakkauttamista, siirtämistä ja nimikkeen muuttamista sekä yhteisten virkojen ja henkilöstön sijoittamista ministeriössä;
ministeriön virkojen perustamista, lakkauttamista, siirtämistä ja nimikkeen muuttamista sekä yhteisten virkojen ja henkilöstön sijoittamista ministeriössä;
valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 5 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla ministeriön virkamiesten palkkausta ja luontoisetuja sekä ministeriön sopimia tarkentavia virkaehtosopimuksia;
valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla valtiovarainministeriön ratkaistavia sen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja;
valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla valtiovarainministeriön ratkaistavia sen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja;
käyttö- ja kulkuoikeuksien rajoittamista tai peruuttamista sekä maksuaikakortin sulkemista;
sivutoimilupaa ja sen peruuttamista sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämistä;
sivutoimilupaa ja sen peruuttamista sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämistä;
ministeriön sisäistä hallintoa, jollei asia tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi;
ministeriön sisäistä hallintoa, jollei asia tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi;
ministeriön sisäistä hallintoa, jollei asia tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
käyttövaltuuksien myöntämistä turvallisuusluokan II ja III asiakirjoille ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvitystodistuksen hyväksymistä käyttövaltuushallinnassa sekä muiden henkilöstöasioiden käyttövaltuuksien myöntämistä;
palvelusopimusta, jolla valtioneuvoston tietohallintoyksikkö ottaa vastatakseen yksittäisen ministeriön sisäisistä tietohallintopalveluista.
muiden kuin valtioneuvoston yleisistunnon tai ministerin nimittämien virkamiesten irtisanomista sekä virkasuhteen purkamista;
valituksen johdosta hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa, jos valitus koskee ministeriön virkamieheksi nimittämistä;
valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle;
tiedonhallintalain 10 §:ssä tarkoitetun tiedonhallintalautakunnan sihteerien määräämistä tehtäviinsä;
tiedonhallintalain 10 §:ssä tarkoitetun tiedonhallintalautakunnan sihteerien määräämistä tehtäviinsä.
työturvallisuuslain (738/2002) 28 §:ssä tarkoitettuun ilmoitukseen annettavaa päätöstä.
Hallinnollinen alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat:
valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa;
ministerin asettaman valmistelevan toimielimen määräajan jatkamista;
toimintamäärärahojen ja muiden ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen käyttöä ja jakamista osastojen käyttöön;
ministeriön virkojen perustamista, lakkauttamista, siirtämistä ja nimikkeen muuttamista sekä yhteisten virkojen ja henkilöstön sijoittamista ministeriössä;
valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla valtiovarainministeriön ratkaistavia sen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja;
sivutoimilupaa ja sen peruuttamista sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämistä;
ministeriön sisäistä hallintoa, jollei asia tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi;
palvelusopimusta, jolla valtioneuvoston tietohallintoyksikkö ottaa vastatakseen yksittäisen ministeriön sisäisistä tietohallintopalveluista.
Hallinto- ja kehitysjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa;
ministerin asettaman valmistelevan toimielimen määräajan jatkamista;
toimintamäärärahojen ja muiden ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen käyttöä ja jakamista osastojen käyttöön;
ministeriön virkojen perustamista, lakkauttamista, siirtämistä ja nimikkeen muuttamista sekä yhteisten virkojen ja henkilöstön sijoittamista ministeriössä;
valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla valtiovarainministeriön ratkaistavia sen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja;
sivutoimilupaa ja sen peruuttamista sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämistä;
ministeriön sisäistä hallintoa, jollei asia tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
52 §
Alivaltiosihteerien ratkaistavat asiatAsianomainen alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista useamman osaston tai yksikön valmisteltavista ja pääosin johdettavanaan olevaan toimialaan kuuluvista asioista.
Hallinnollinen alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat:
valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa;
ministerin asettaman valmistelevan toimielimen määräajan jatkamista;
toimintamäärärahojen ja muiden ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen käyttöä ja jakamista osastojen käyttöön;
ministeriön virkojen perustamista, lakkauttamista, siirtämistä ja nimikkeen muuttamista sekä yhteisten virkojen ja henkilöstön sijoittamista ministeriössä;
valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla valtiovarainministeriön ratkaistavia sen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja;
sivutoimilupaa ja sen peruuttamista sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämistä;
ministeriön sisäistä hallintoa, jollei asia tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi;
palvelusopimusta, jolla valtioneuvoston tietohallintoyksikkö ottaa vastatakseen yksittäisen ministeriön sisäisistä tietohallintopalveluista.
52 §
Alivaltiosihteerin sekä hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistavat asiatAlivaltiosihteeri tai hallinto- ja kehitysjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista useamman osaston tai yksikön valmisteltavista ja pääosin johdettavanaan olevaan toimialaan kuuluvista asioista.
Hallinto- ja kehitysjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa;
ministerin asettaman valmistelevan toimielimen määräajan jatkamista;
toimintamäärärahojen ja muiden ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen käyttöä ja jakamista osastojen käyttöön;
ministeriön virkojen perustamista, lakkauttamista, siirtämistä ja nimikkeen muuttamista sekä yhteisten virkojen ja henkilöstön sijoittamista ministeriössä;
valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla valtiovarainministeriön ratkaistavia sen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja;
sivutoimilupaa ja sen peruuttamista sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämistä;
ministeriön sisäistä hallintoa, jollei asia tämän työjärjestyksen nojalla kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
8) muiden kuin valtioneuvoston yleisistunnon tai ministerin nimittämien virkamiesten irtisanomista sekä virkasuhteen purkamista;
valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle.
53 §
Osastopäällikön ratkaistavat asiat (25.11.2011/1271)Asiaa valmisteleva osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
osaston käytettäviksi jaettuja tai sen toimialalle edelleen jaettaviksi osoitettuja määrärahoja;
osaston käytettäviksi jaettuja tai sen toimialalle edelleen jaettaviksi osoitettuja määrärahoja.
osaston käytettäviksi jaettuja tai sen toimialalle edelleen jaettaviksi osoitettuja määrärahoja;
valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista osaston virkamiehelle, jonka ministeriö on nimittänyt;
valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista osaston virkamiehelle, jonka ministeriö on nimittänyt;
määräämistä valtion virkamieslain 19 §:n tarkoittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
määräämistä valtion virkamieslain 19 §:n tarkoittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Asiaa valmistelevan osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
osaston käytettäviksi jaettuja tai sen toimialalle edelleen jaettaviksi osoitettuja määrärahoja.
Asiaa valmisteleva osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
osaston käytettäviksi jaettuja tai sen toimialalle edelleen jaettaviksi osoitettuja määrärahoja;
valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista osaston virkamiehelle, jonka ministeriö on nimittänyt;
määräämistä valtion virkamieslain 19 §:n tarkoittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Asianomainen apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa, merkitykseltään vähäisissä asioissa, jollei asia jäljempänä määrätyn perusteella kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
ICT-johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) 14 §:ssä tarkoitettuja valtiovarainministeriön palvelutuottajille antamia määräyksiä.
ICT-johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) 14 §:ssä tarkoitettuja valtiovarainministeriön palvelutuottajille antamia määräyksiä.
53 §
Osastopäällikön ratkaistavat asiat (25.11.2011/1271)Asiaa valmisteleva osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
osaston käytettäviksi jaettuja tai sen toimialalle edelleen jaettaviksi osoitettuja määrärahoja;
valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista osaston virkamiehelle, jonka ministeriö on nimittänyt;
määräämistä valtion virkamieslain 19 §:n tarkoittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Asianomainen apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa, merkitykseltään vähäisissä asioissa, jollei asia jäljempänä määrätyn perusteella kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
54 §
Budjettiosaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenBudjettiosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat sopimuksia metallirahojen hankkimisesta valtiolle.
Budjettiosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat Rahapaja Oy:n kanssa tehtäviä sopimuksia metallirahojen hankkimisesta valtiolle.
Budjettiosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat Rahapaja Oy:n kanssa tehtäviä sopimuksia metallirahojen hankkimisesta valtiolle.
Budjettiosaston budjettioikeudellisia asioita hoitavan yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
luvan antamista kirjanpitoyksiköille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;
luvan antamista tilivirastoille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;
luvan antamista kirjanpitoyksiköille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;
valtion talousarviosta annetun asetuksen 41 b §:n 2 momentissa ja 62 §:n 3 momentissa tarkoitettujen lupien antamista.
valtion talousarviosta annetun asetuksen 33 §:ssä, 41 b §:n 2 momentissa ja 62 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lupien antamista;
valtion talousarviosta annetun asetuksen 41 b §:n 2 momentissa ja 62 §:n 3 momentissa tarkoitettujen lupien antamista.
Budjettiosaston budjettioikeudellisia asioita hoitavan yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
luvan antamista tilivirastoille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;
valtion talousarviosta annetun asetuksen 33 §:ssä, 41 b §:n 2 momentissa ja 62 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lupien antamista;
valtiovarainministeriön hallinnonalan menorästin pitämistä edelleen tileissä.
Budjettiosaston budjettioikeudellisia asioita hoitavan yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
luvan antamista kirjanpitoyksiköille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;
valtion talousarviosta annetun asetuksen 41 b §:n 2 momentissa ja 62 §:n 3 momentissa tarkoitettujen lupien antamista.
Budjettiosaston taloushallintoa koskevia asioita käsittelevän yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat valtion talousarviosta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitettua kirjanpitoyksiköksi määräämistä.
54 §
Budjettiosaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenBudjettiosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat Rahapaja Oy:n kanssa tehtäviä sopimuksia metallirahojen hankkimisesta valtiolle.
Budjettiosaston budjettioikeudellisia asioita hoitavan yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
luvan antamista tilivirastoille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;
valtion talousarviosta annetun asetuksen 33 §:ssä, 41 b §:n 2 momentissa ja 62 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lupien antamista;
valtiovarainministeriön hallinnonalan menorästin pitämistä edelleen tileissä.
54 §
Budjettiosaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenBudjettiosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat Rahapaja Oy:n kanssa tehtäviä sopimuksia metallirahojen hankkimisesta valtiolle.
Budjettiosaston budjettioikeudellisia asioita hoitavan yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
luvan antamista kirjanpitoyksiköille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;
valtion talousarviosta annetun asetuksen 41 b §:n 2 momentissa ja 62 §:n 3 momentissa tarkoitettujen lupien antamista.
Budjettiosaston taloushallintoa koskevia asioita käsittelevän yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat valtion talousarviosta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitettua kirjanpitoyksiköksi määräämistä.
55 §
Vero-osaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenVero-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 89 ja 90 §:n mukaan valtiovarainministeriön ratkaistavaksi kuuluvia veronhuojennus- ja maksunlykkäyshakemuksia;
verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 89 ja 90 §:n mukaan valtiovarainministeriön ratkaistavaksi kuuluvia veronhuojennus- ja maksunlykkäyshakemuksia;
tullilain (1466/1994) 8 §:n nojalla taloudellisesti, aluepoliittisesti tai muutoin merkittävistä syistä valtiovarainministeriön ratkaistavaksi otettua lupahakemusta vapaa-alueen tai vapaavaraston perustamiseksi;
tullilain (1466/1994) 8 §:n nojalla taloudellisesti, aluepoliittisesti tai muutoin merkittävistä syistä valtiovarainministeriön ratkaistavaksi otettua lupahakemusta vapaa-alueen tai vapaavaraston perustamiseksi;
tullilain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua tavaran valtion laitokselle tai erityisestä syystä muullekin luovuttamista tai tavaran hävittämistä koskevaa valtiovarainministeriön päätöstä tai ohjetta;
tullilain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua tavaran valtion laitokselle tai erityisestä syystä muullekin luovuttamista tai tavaran hävittämistä koskevaa valtiovarainministeriön päätöstä tai ohjetta.
tullilain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua tavaran valtion laitokselle tai erityisestä syystä muullekin luovuttamista tai tavaran hävittämistä koskevaa valtiovarainministeriön päätöstä tai ohjetta;
erivapauden myöntämistä tullilaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2008) 6 §:ssä säädetyistä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.
erivapauden myöntämistä tullilaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2008) 6 §:ssä säädetyistä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.
Vero-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 89 ja 90 §:n mukaan valtiovarainministeriön ratkaistavaksi kuuluvia veronhuojennus- ja maksunlykkäyshakemuksia;
tullilain (1466/1994) 8 §:n nojalla taloudellisesti, aluepoliittisesti tai muutoin merkittävistä syistä valtiovarainministeriön ratkaistavaksi otettua lupahakemusta vapaa-alueen tai vapaavaraston perustamiseksi;
tullilain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua tavaran valtion laitokselle tai erityisestä syystä muullekin luovuttamista tai tavaran hävittämistä koskevaa valtiovarainministeriön päätöstä tai ohjetta;
erivapauden myöntämistä tullilaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2008) 6 §:ssä säädetyistä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.
55 §
Vero-osaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenVero-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 89 ja 90 §:n mukaan valtiovarainministeriön ratkaistavaksi kuuluvia veronhuojennus- ja maksunlykkäyshakemuksia;
tullilain (1466/1994) 8 §:n nojalla taloudellisesti, aluepoliittisesti tai muutoin merkittävistä syistä valtiovarainministeriön ratkaistavaksi otettua lupahakemusta vapaa-alueen tai vapaavaraston perustamiseksi;
tullilain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua tavaran valtion laitokselle tai erityisestä syystä muullekin luovuttamista tai tavaran hävittämistä koskevaa valtiovarainministeriön päätöstä tai ohjetta;
erivapauden myöntämistä tullilaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2008) 6 §:ssä säädetyistä kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista.
56 §
Rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenRahoitusmarkkinaosaston virkamiehet ratkaisevat rahoitusmarkkinaosaston toimialaan kuuluvia asioita sen mukaan kuin jäljempänä säädetään ministerin ratkaistessa kuitenkin periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat ja aina asiat, jotka koskevat:
Valtion vakuusrahaston tekemän sopimuksen tai sitoumuksen muuttamista, kun muutos on periaatteellisesti merkittävä, sopimuksen tai sitoumuksen alkuperäistä tarkoitusta muuttava tai kun vaikutus valtion talouteen on merkittävä;
Valtion vakuusrahaston tilinpäätöksen hyväksymistä ja allekirjoittamista;
Valtion vakuusrahaston valtuustolle vahvistettavaksi esitettävän rahaston vuosittaisen talousarvion hyväksymistä;
Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 14 a §:n mukaisesti suoritetun erityistarkastuksen perusteella nostetussa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä annettuun tuomioon tyytymistä ja siitä valittamista sekä päätöksiä, jotka koskevat kanteen nostamista tai siitä luopumista, sovintotarjouksen hyväksymistä tai tekemistä ja takavarikon poistamista, mikäli asioita ei ole vakuusrahastosta annetussa laissa tai muussa laissa säädetty muiden ratkaistaviksi.
Rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
säästökassojen ja osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön sääntöjen vahvistamista;
Valtion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:n mukaisesti suoritetun erityistilintarkastuksen perusteella nostetun oikeudenkäynnin valvonnassa rahaston nimissä annettavia ohjeita asianajajille, asiakirjajulkisuusasioita sekä oikeudellisten lausuntojen hankkimista, mikäli asioita ei ole vakuusrahastosta annetussa laissa tai muussa laissa säädetty muiden ratkaistaviksi;
Valtion vakuusrahaston nimissä ennen Valtion vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain (245/1996) voimaantuloa tehtyjen sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa sekä sopimuksiin ja sitoumuksiin tehtäviä muutoksia;
menon maksamista Valtion vakuusrahaston varoista.
Ministerin määräämä rahoitusmarkkinaosaston finanssineuvos ratkaisee Valtion vakuusrahaston asiat, jotka koskevat:
rahastoa koskevan sopimuksen täsmentämistä ja muuttamista silloin, kun sopimuksen alkuperäistä tarkoitusta ja taloudellisia vaikutuksia sopijapuolille ei muuteta;
rahaston merkitsemiä pankkitukisijoituksia koskevan tulkintakysymyksen ratkaisemista edellyttäen, että ratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia valtion taloudelle;
pankkisijoituksiin ja rahaston hallussa oleviin muihin pääomatodistuksiin tehtävän maksusuorituksen hyväksymistä ja tarvittavan maksumerkinnän tekemistä sijoitusten ehtoja noudattaen;
lausunnon antamista Valtion vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n mukaista tukea saavaa pankkia tai lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua omaisuudenhoitoyhtiötä tai muuta yhtiötä koskevaan asiakasvalitukseen;
valtion vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n mukaista tukea saavalle pankille tai lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitetulle omaisuudenhoitoyhtiölle tai muulle yhtiölle annettavaa ohjetta, lausuntoa tai vastaavaa muuta yhtiön toimintaa ohjaavaa toimenpidettä, mikäli asioita ei ole vakuusrahastosta annetussa laissa tai muussa laissa säädetty muiden ratkaistaviksi.
57 §
Valtionhallinnon kehittämisosaston ja valtion työnantajatoiminnon toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenValtionhallinnon kehittämisosaston päällikkö ratkaisee valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 4 momentin nojalla vahvistettavat virkojen palkkaukset, luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista annetun lain (196/1991) perusteella vahvistettavat palkat. Ministerin määräämä valtionhallinnon kehittämisosaston virkamies ratkaisee valtiovarainministeriön ratkaistavat eläkeoikeutta koskevat kysymykset.
Henkilöstöosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on tämän työjärjestyksen 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinnollisen alivaltiosihteerin ratkaistava;
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on tämän työjärjestyksen 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistava;
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
Valtionhallinnon kehittämisosaston päällikkö ratkaisee valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 4 momentin nojalla vahvistettavat virkojen palkkaukset, luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista annetun lain (196/1991) perusteella vahvistettavat palkat. Ministerin määräämä valtionhallinnon kehittämisosaston virkamies ratkaisee valtiovarainministeriön ratkaistavat eläkeoikeutta koskevat kysymykset.
Valtion työnantajatoiminnon päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on 1 momentin mukaan valtionhallinnon kehittämisosaston päällikön tai 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistava;
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on 1 momentin mukaan valtionhallinnon kehittämisosaston päällikön tai 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistava;
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
Ministerin määräämä henkilöstöosaston hallitusneuvos ratkaisee valtiovarainministeriön ratkaistavat eläkeoikeutta koskevat kysymykset.
Ministerin määräämä henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston hallitusneuvos ratkaisee valtiovarainministeriön ratkaistavat eläkeoikeutta koskevat kysymykset.
Valtion työnantajatoiminnon päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on 1 momentin mukaan valtionhallinnon kehittämisosaston päällikön tai 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistava;
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
57 §
Henkilöstöosaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenHenkilöstöosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on tämän työjärjestyksen 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinnollisen alivaltiosihteerin ratkaistava;
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
Ministerin määräämä henkilöstöosaston hallitusneuvos ratkaisee valtiovarainministeriön ratkaistavat eläkeoikeutta koskevat kysymykset.
57 §
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenHenkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on tämän työjärjestyksen 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistava;
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
Ministerin määräämä henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston hallitusneuvos ratkaisee valtiovarainministeriön ratkaistavat eläkeoikeutta koskevat kysymykset.
57 §
Valtionhallinnon kehittämisosaston ja valtion työnantajatoiminnon toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenValtionhallinnon kehittämisosaston päällikkö ratkaisee valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 4 momentin nojalla vahvistettavat virkojen palkkaukset, luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista annetun lain (196/1991) perusteella vahvistettavat palkat. Ministerin määräämä valtionhallinnon kehittämisosaston virkamies ratkaisee valtiovarainministeriön ratkaistavat eläkeoikeutta koskevat kysymykset.
Valtion työnantajatoiminnon päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat
valtion virastojen ja laitosten virkaehto- ja työehtosopimusneuvotteluja, valtion neuvotteluviranomaisen valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) nojalla muutoin ratkaistavia asioita, valtion henkilöstön palvelussuhdetta, palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja sekä soveltamismääräysten ja ohjeiden antamista näistä, ei kuitenkaan, jos asia on 1 momentin mukaan valtionhallinnon kehittämisosaston päällikön tai 52 §:n 5 kohdan mukaan hallinto- ja kehitysjohtajan ratkaistava;
työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) tarkoitettuja valtiovarainministeriölle neuvotteluviranomaisena kuuluvia asioita sekä mainitun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettujen neuvottelujen käymistä.
57 a §
Tarkastusviranomaisen toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenValtiovarain controller -toiminnon yhteydessä olevan tarkastusviranomaisyksikön päällikkö ratkaisee 9 §:ssä mainituissa laeissa tarkastusviranomaiselle säädettyihin tehtäviin liittyvät asiat.
Valtiovarain controller -toiminnon rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomaisen tehtäviä hoitavan yksikön päällikkö ratkaisee rakennerahastolaissa tarkastusviranomaiselle säädetyt asiat.
57 a §
Tarkastusviranomaisen toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenValtiovarain controller -toiminnon rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomaisen tehtäviä hoitavan yksikön päällikkö ratkaisee rakennerahastolaissa tarkastusviranomaiselle säädetyt asiat.
57 a §
Tarkastusviranomaisen toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenValtiovarain controller -toiminnon yhteydessä olevan tarkastusviranomaisyksikön päällikkö ratkaisee 9 §:ssä mainituissa laeissa tarkastusviranomaiselle säädettyihin tehtäviin liittyvät asiat.
57 b §
Kunta- ja aluehallinto-osaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenKunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat kunnallisen eläkelain (549/2003) 137 §:ssä säädettyä kunnallisen eläkelaitoksen valvontaa.
Kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat kunnallisen eläkelain (549/2003) 137 §:ssä säädettyä kunnallisen eläkelaitoksen valvontaa.
57 b §
Kunta- ja aluehallinto-osaston toimialaan kuuluvien asioiden ratkaiseminenKunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat kunnallisen eläkelain (549/2003) 137 §:ssä säädettyä kunnallisen eläkelaitoksen valvontaa.
57 c §
EU-sihteeristön päällikön ratkaistavat asiatEU-sihteeristön päällikkö antaa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun johdon vahvistuslausuman.
57 c §
EU-sihteeristön päällikön ratkaistavat asiatEU-sihteeristön päällikkö antaa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun johdon vahvistuslausuman.
58 §
Hallintoyksikölle kuuluvien asioiden ratkaiseminenHallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
kaluston ja muun siihen verrattavan omaisuuden poistamista;
tileistä poistoa;
myöhästyneinä esitettyjen matkalaskujen maksamista;
pysyväisluontoista lupaa oman auton käyttämiseen virkamatkoilla.
58 §
Kehittämis- ja hallintotoiminnolle kuuluvien asioiden ratkaiseminenHallinto- ja kehitysjohtaja ratkaisee asia, jotka koskevat:
1 kohta on kumottu A:lla 20.12.2012/842.
kaluston ja muun siihen verrattavan omaisuuden poistamista.
59 §
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettujen asioiden ratkaiseminenAsianomainen osastopäällikkö tai yksikön päällikkö päättää tiedon antamisesta asiakirjasta, kun tiedon antamista koskeva asia on siirretty viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n 3 momentin mukaisesti viranomaisen ratkaistavaksi.
Asianomainen osastopäällikkö tai yksikön päällikkö päättää tiedon antamisesta asiakirjasta, kun tiedon antamista koskeva asia on siirretty viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n 3 momentin mukaisesti viranomaisen ratkaistavaksi.
Jos asia koskee useamman osaston toimialaa, ratkaisee asian hallinto- ja kehitysjohtaja.
Jos asia koskee useamman osaston toimialaa, ratkaisee asian hallinnollinen alivaltiosihteeri.
Jos edellä tarkoitettu päätös on kielteinen, se annetaan kirjallisena.
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitetun luvan tietojen saamiseen tieteellistä tutkimusta tai muuta mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten antaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Valtioneuvoston controller antaa kuitenkin luvan siltä osin kuin tietojen saaminen koskee valtiovarain controller -toiminnon tietoja ja asiakirjoja.
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitetun luvan tietojen saamiseen tieteellistä tutkimusta tai muuta mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten antaa hallintojohtaja. Valtioneuvoston controller antaa kuitenkin luvan siltä osin kuin tietojen saaminen koskee valtiovarain controller -toiminnon tietoja ja asiakirjoja.
59 §
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettujen asioiden ratkaiseminenAsianomainen osastopäällikkö tai yksikön päällikkö päättää tiedon antamisesta asiakirjasta, kun tiedon antamista koskeva asia on siirretty viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n 3 momentin mukaisesti viranomaisen ratkaistavaksi.
Jos asia koskee useamman osaston toimialaa, ratkaisee asian hallinto- ja kehitysjohtaja.
Jos edellä tarkoitettu päätös on kielteinen, se annetaan kirjallisena.
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitetun luvan tietojen saamiseen tieteellistä tutkimusta tai muuta mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten antaa hallinto- ja kehitysjohtaja. Valtioneuvoston controller antaa kuitenkin luvan siltä osin kuin tietojen saaminen koskee valtiovarain controller -toiminnon tietoja ja asiakirjoja.
10 luku
Erinäiset säännökset
60 §
VoimaantuloTämä työjärjestys tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2005.
Tällä työjärjestyksellä kumotaan 23 päivänä tammikuuta 2001 annettu valtiovarainministeriön työjärjestys (54/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä työjärjestyksellä kumotaan 23 päivänä tammikuuta 2001 annettu valtiovarainministeriön työjärjestys (54/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
60 §
VoimaantuloTämä työjärjestys tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2005.
Tällä työjärjestyksellä kumotaan 23 päivänä tammikuuta 2001 annettu valtiovarainministeriön työjärjestys (54/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
18/2007
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä tammikuuta 2007.
1077/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
1040/2008
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
326/2010
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta 2010.
344/2011
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2011
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1271/2011
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
602/2012
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2012.
842/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
78/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
477/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
834/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2013.
Euroalueen vakausyksikön henkilöstöasioiden ratkaisemisessa sovelletaan osastojaon ulkopuolista henkilöstöä koskevia työjärjestyksen 8 luvun säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2013 asti.
1030/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
1253/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
209/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2016.
184/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.
396/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.
705/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2017.
367/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019.
1459/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
828/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020.
171/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2021.
318/2022
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2022.
828/2022
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä syyskuuta 2022.
1089/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.