Finlex →1299/2006 — Laki sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena Kansaneläkelaitoksen hoitamissa toimeentuloturva-asioissa siten kuin asianomaisissa etuuslaeissa erikseen säädetään.

Valtioneuvosto asettaa muutoksenhakulautakunnan sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Muutoksenhakulautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.

Muutoksenhakulautakunnassa on päätoimisen puheenjohtajan virka ja päätoimisen varapuheenjohtajan virka sekä neljä sivutoimista varapuheenjohtajaa.

Muutoksenhakulautakunnassa on lisäksi sivutoimisina kuusi lääkärijäsentä, kuusi lakimiesjäsentä ja kaksitoista muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä sekä kullekin määrätty henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaista varajäsentä koskee, mitä laissa säädetään muutoksenhakulautakunnan jäsenestä.

Lainkäyttötoimintaa muutoksenhakulautakunnan jaostoissa johtaa kolme päätoimista puheenjohtajaa ja enintään neljä sivutoimista puheenjohtajaa. Päätoimiset puheenjohtajat ovat muutoksenhakulautakunnan ylijohtaja ja johtajat.

Muutoksenhakulautakunnassa on lisäksi sivutoimisina jäseninä vähintään kuusi lääkärijäsentä, vähintään yhdeksän lakimiesjäsentä sekä kahdeksantoista jäsentä, jotka edustavat joko muutoksenhakijoiden tai työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteiden tuntemusta. Lisäksi muutoksenhakulautakunnassa on riittävä määrä varajäseniä. Varajäseneen sovelletaan, mitä laissa säädetään muutoksenhakulautakunnan jäsenestä.

Puheenjohtajat ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Päätoimisella puheenjohtajalla ja päätoimisella varapuheenjohtajalla on oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto ja perehtyneisyys sosiaalivakuutukseen. Päätoimiselta puheenjohtajalta edellytetään lisäksi käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenten tulee olla sosiaalivakuutukseen perehtyneitä ja sivutoimisilla varapuheenjohtajilla ja lakimiesjäsenillä tulee lisäksi olla tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto.

Lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri.

Muutoksenhakulautakunnan päätoimisten puheenjohtajien kelpoisuudesta säädetään 4 §:ssä. Muutoksenhakulautakunnan sivutoimisilla puheenjohtajilla on oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto sekä perehtyneisyys sosiaalivakuutusasioihin ja muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin.

Muutoksenhakulautakunnan muiden jäsenten tulee olla sosiaalivakuutusasioihin perehtyneitä ja lakimiesjäsenillä tulee lisäksi olla tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto.

Muutoksenhakulautakunnan muihin kuin työttömyysturvaa ja siihen rinnastuvaa asiaa käsitteleviin jaostoihin nimitetään kaksitoista sellaista jäsentä, joilla on muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta. Heistä kolme nimitetään työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja neljä työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta, yksi jäsen edustavimpien yrittäjäjärjestöjen ja maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta ja neljä jäsentä edustavimpien etuudensaajia edustavien järjestöjen ehdotuksesta.

Muutoksenhakulautakunnan työttömyysturvaa käsitteleviin jaostoihin nimitetään kuusi sellaista jäsentä, joiden tulee olla työelämää ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia. Heistä puolet on nimitettävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja puolet työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Lääkärijäsenten ja näiden varajäsenten tulee olla laillistettuja lääkäreitä.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenten on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan siten kuin tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 17 §:ssä säädetään asiantuntijajäsenen velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan.

Valtioneuvosto nimittää muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan ja päätoimisen varapuheenjohtajan virkaan ja myöntää heille virkavapauden.

Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta muutoksenhakulautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävistä määrätään, sen lisäksi mitä 8 §:n 1 momentissa säädetään, muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä.

Muutoksenhakulautakunnassa on ylijohtaja ja kaksi johtajaa, jotka nimittää valtioneuvosto.

Ylijohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta muutoksenhakulautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista. Ylijohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. Johtajan tehtävistä määrätään muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä.

Ylijohtajalla ja johtajilla on oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto sekä perehtyneisyys sosiaalivakuutusasioihin ja muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin. Lisäksi heiltä edellytetään käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Ylijohtajalla on lisäksi oltava kokemusta esimiehenä toimimisesta.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään.

Jos sivutoimisen varapuheenjohtajan tai jäsenen tehtävä vapautuu kesken toimikauden, määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään.

Jos sivutoimisen puheenjohtajan tai jäsenen tehtävä vapautuu kesken toimikauden, määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenen on ryhtyessään tehtäväänsä vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen on velvollinen eroamaan tehtävästään sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 68 vuotta.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenen on ryhtyessään tehtäväänsä annettava tuomarinvakuutus, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin. Tuomarinvakuutuksen antamisesta säädetään tuomioistuinlain (673/2016) 1 luvun 7 §:ssä.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen on velvollinen eroamaan tehtävästään sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 68 vuotta.

Muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan, sivutoimisen puheenjohtajan ja muun jäsenen on ryhtyessään tehtäväänsä annettava tuomarinvakuutus, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin. Tuomarinvakuutuksen antamisesta säädetään tuomioistuinlain 1 luvun 7 §:ssä.

Muutoksenhakulautakunnan sivutoiminen puheenjohtaja ja jäsen on velvollinen eroamaan tehtävästään sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 70 vuotta.

Muutoksenhakulautakunnassa on tarpeellinen määrä esittelijöitä.

Muutoksenhakulautakunnan esittelijällä on oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto. Esittelijänä voi toimia myös muutoksenhakulautakunnan notaari, jos hänellä on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Esittelijän tehtävistä määrätään tarkemmin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä.

Muutoksenhakulautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä viisi- tai kolmijäsenisessä jaostossa, vahvennetussa jaostossa tai täysistunnossa. Muut asiat ratkaistaan hallintojaostossa, jollei hallintojaosto ole antanut asiaa muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan päätettäväksi.

Jaoston käsitellessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, lääkärijäsenen on osallistuttava asian käsittelyyn.

Muutoksenhakulautakunta jakautuu hallinnollisesti kahteen osastoon. Toista osastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja ja toista vastaavalla tavalla päätoiminen varapuheenjohtaja.

Asiat ratkaistaan muutoksenhakulautakunnassa jaostoissa. Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä viisi- tai kolmijäsenisessä jaostossa, yhden tuomarin kokoonpanossa, vahvennetussa jaostossa tai täysistunnossa. Muut asiat ratkaistaan hallintojaostossa, jollei hallintojaosto ole antanut asiaa muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan tai päätoimisen varapuheenjohtajan päätettäväksi.

Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, lääkärijäsenen on osallistuttava asian käsittelyyn.

Muutoksenhakua koskevat asiat ratkaistaan muutoksenhakulautakunnassa jaostoissa. Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä viisi- tai kolmijäsenisessä jaostossa, vahvennetussa jaostossa tai täysistunnossa. Lainkäyttöasian voi ratkaista myös puheenjohtaja yksin.

Viisijäsenisessä jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jäseninä lakimiesjäsen, lääkärijäsen ja kaksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä. Asia käsitellään viisijäsenisessä jaostossa, jos kysymys on:

Myös muu kuin 1 momentissa mainittu asia on ratkaistava viisijäsenisessä kokoonpanossa, jos asialla on hakijan toimeentulon tai lain soveltamisen kannalta erityisen suuri merkitys.

Jaosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä edellyttäen, että ne jaoston jäsenet, jotka eivät ole paikalla, ovat kirjallisesti ennen kokousta ilmoittaneet yhtyvänsä esittelijän esitykseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet.

Viisijäseniseen lääketieteelliseen ratkaisukokoonpanoon kuuluu jaoston puheenjohtaja ja muina jäseninä lakimiesjäsen, lääkärijäsen ja kaksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä. Käsiteltäessä työttömyysturvaa koskevaa tai siihen rinnastuvaa asiaa kuuluu jaoston ratkaisukokoonpanoon kuitenkin jaoston puheenjohtaja ja muina jäseninä lakimiesjäsen, lääkärijäsen ja kaksi työelämää ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä.

Asia käsitellään viisijäsenisessä lääketieteellisessä ratkaisukokoonpanossa, jos kysymys on:

Viisijäseniseen lainopilliseen ratkaisukokoonpanoon kuuluu jaoston puheenjohtaja ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä sekä kaksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä. Käsiteltäessä työttömyysturvaa koskevaa tai siihen rinnastuvaa asiaa kuuluu jaoston kokoonpanoon kuitenkin jaoston puheenjohtaja ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä sekä kaksi työelämää ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä.

Asia käsitellään viisijäsenisessä lainopillisessa ratkaisukokoonpanossa, jos kysymys on:

Myös muu kuin 9 ja 9 a §:ssä mainittu asia on ratkaistava viisijäsenisessä kokoonpanossa, jos asialla on hakijan toimeentulon tai lain soveltamisen kannalta erityisen suuri merkitys.

Jaosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä edellyttäen, että ne jaoston jäsenet, jotka eivät ole paikalla, ovat kirjallisesti tai sähköiseen käsittelyjärjestelmään tekemällään merkinnällä ennen kokousta ilmoittaneet yhtyvänsä esittelijän esitykseen ja päätösehdotukseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet.

Muita kuin 9 §:ssä mainittuja asioita käsiteltäessä asian käsittelyyn osallistuu puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi lakimiesjäsentä tai lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Jaosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja ja yksi jäsen edellyttäen, että kolmas jäsen on ilmoittanut kirjallisesti ennen kokousta yhtyneensä esittelijän esitykseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet.

Muita kuin 9 tai 9 a §:ssä mainittuja asioita käsiteltäessä ratkaisukokoonpanoon kuuluu jaoston puheenjohtajan lisäksi kaksi lakimiesjäsentä tai lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Jaosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja ja yksi jäsen edellyttäen, että kolmas jäsen on ilmoittanut kirjallisesti tai sähköiseen käsittelyjärjestelmään tekemällään merkinnällä ennen kokousta yhtyneensä esittelijän esitykseen ja päätösehdotukseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ratkaisee esittelystä valitusasiat, joissa on kysymys sairausvakuutuslain 3 luvun 4 §:n 1 momentin tai 5 §:n 1 momentin mukaisen korvauksen määrästä.

Samoin menetellään asioissa, joissa on kysymys:

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut asiat voidaan ratkaista kuitenkin myös 10 §:ssä tarkoitetussa jaostossa, jos asian laatu sitä edellyttää.

Muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai päätoiminen varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä jaostossa käsiteltävänä olevan asian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Vahvennetussa jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai päätoiminen varapuheenjohtaja ja edellä mainittujen lisäksi jäseninä sivutoimiset varapuheenjohtajat sekä asiaa aikaisemmin käsitelleen jaoston jäsenet.

Vahvennettu jaosto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä.

Muutoksenhakulautakunnan ylijohtaja tai johtaja tai jaosto voi määrätä jaostossa tai puheenjohtajan yksin käsiteltävänä olevan asian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Vahvennetussa jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan ylijohtaja tai johtaja ja lisäksi jäseninä muut päätoimiset puheenjohtajat ja kyseistä asiaryhmää käsittelevien jaostojen sivutoimiset puheenjohtajat sekä asiaa aikaisemmin käsitelleen jaoston jäsenet.

Vahvennettu jaosto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä.

Jos muutoksenhakulautakunnan ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtajana toimiva muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai päätoiminen varapuheenjohtaja ja vähintään puolet lautakunnan muista jäsenistä.

Jos muutoksenhakulautakunnassa ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos jaoston tai puheenjohtajan ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, muutoksenhakulautakunnan ylijohtaja tai johtaja voi määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtajana toimiva muutoksenhakulautakunnan ylijohtaja tai johtaja ja vähintään puolet lautakunnan muista jäsenistä.

Muutoksenhakulautakunnan hallintoasiat käsitellään hallintojaostossa, johon kuuluvat muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja ja sivutoimiset varapuheenjohtajat. Asiat käsitellään siten kuin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä määrätään.

Asian käsittelyssä muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen toisin säädetä. Muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei sovelleta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta.

Muutoksenhakulautakunta voi poistaa Kansaneläkelaitoksen lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi siten kuin siitä erikseen lailla säädetään.

Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista muutoksenhakulautakunnassa.

Muutoksenhakulautakunnan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen.

Muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Muutoksenhakulautakunnan antama päätös on maksuton.

Asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä.

Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista muutoksenhakulautakunnassa. Muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan myös asian käsittelyä ja selvittämistä koskevia hallintolainkäyttölain 37, 39, 39 a–39 g ja 40–50 §:n säännöksiä sen estämättä, mitä mainitun lain 2 §:n 1 momentissa säädetään.

Muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei noudateta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta.

Muutoksenhakulautakunnan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen.

Muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Muutoksenhakulautakunnan antama päätös on maksuton.

Muutoksenhakulautakunta voi poistaa Kansaneläkelaitoksen lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi siten kuin siitä erikseen lailla säädetään.

Muutoksenhakulautakunta voi jättää kirjallisen tai suullisen selvityksen huomioon ottamatta, jos selvitys saapuu muutoksenhakulautakuntaan vasta asian ratkaisupäivänä tai sen jälkeen.

Asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely on toimitettava suljetuin ovin sellaisissa asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka muutoksenhakulautakunta määrää käsiteltäviksi suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta muutoksenhakulautakunnassa ja muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, on voimassa, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007) säädetään.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja muuta jäsentä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajaa, sivutoimista puheenjohtajaa ja muuta jäsentä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat yhteisöt sekä vakuutus- ja eläkelaitokset ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja sekä virka-apua muutoksenhakulautakunnalle. Vastaava velvollisuus on myös laillistetulla lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä.

Muutoksenhakulautakunnalla on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta 1 momentissa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Muutoksenhakulautakunnan kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Muutoksenhakulautakunnan sivutoimisten varapuheenjohtajien ja jäsenten palkkiot määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

Muutoksenhakulautakunnan kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Muutoksenhakulautakunnan sivutoimisten puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

Tarkemmat säännökset muutoksenhakulautakunnan sihteeristä, muista virkamiehistä ja muusta työsopimussuhteisesta henkilöstöstä sekä muutoksenhakulautakunnan ratkaisujen julkaisemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Työskentelyn järjestämisestä muutoksenhakulautakunnassa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka muutoksenhakulautakunnan täysistunto vahvistaa.

Muutoksenhakulautakunnan organisaatiosta, neuvottelukunnista, työskentelystä ja henkilöstöstä määrätään tarkemmin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Sosiaalivakuutuslautakuntien toiminta lakkaa tämän lain tullessa voimaan, ja tarkastuslautakunnan nimi muuttuu sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnaksi.

Mitä muualla lainsäädännössä säädetään sosiaalivakuutuslautakunnasta tai tarkastuslautakunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin muutoksenhakulautakunnan virkojen ja tehtävien täyttämiseksi sekä muihin lain edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tullessa sosiaalivakuutuslautakunnissa ja tarkastuslautakunnassa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tämän lain säännösten mukaan.

Sosiaalivakuutuslautakuntien palveluksessa vakituisessa työsuhteessa työskentelevät esittelijät voivat siirtyä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan palvelukseen tai pysyä Kansaneläkelaitoksen palveluksessa.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja muu päätoiminen henkilöstö jatkaa muutoksenhakulautakunnan palveluksessa.

Päätoimisen puheenjohtajan virka täytetään toistaiseksi 1 päivästä tammikuuta 2009.

Tarkastuslautakunnan sivutoimiset jäsenet ja varajäsenet jatkavat toimikautensa loppuun muutoksenhakulautakunnan sivutoimisina jäseninä ja varajäseninä.

Muutoksenhakulautakunta poistaa, siten kuin asianomaisissa etuuslaeissa tarkemmin säädetään, ne päätökset, joiden poistamista koskevat hakemukset tulevat vireille 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Muutoksenhakulautakunta poistaa kuitenkin ennen 1.1.2007 tarkastuslautakunnassa vireillä olleet poistohakemukset. Tämän lain voimaan tullessa vakuutusoikeudessa vireillä olevat 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut poistohakemukset ratkaistaan vakuutusoikeudessa.

Muutoksenhakulautakunnan kokoonpanoa koskevia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulosta lähtien asioihin, jotka siirtyvät sosiaalivakuutuslautakunnista tai ovat vireillä tarkastuslautakunnassa tämän lain tullessa voimaan tai tulevat vireille 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen.