Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1498/2007 | 2008-01-01 | muutt. 2 ja 4 §:ää sekä 14 § | |
| 1036/2012 | 2013-01-01 | 18 | |
| 531/2022 | 2022-09-01 | muutt. 3–5, 11, 14 ja 15 § sekä 12 ja 13 §:ää | 27 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1316/2006) nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tehtävätRikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006) säädetään:
osallistua koulutusta ja työelämää palvelevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä kehittää alan henkilöstökoulutusta;
tuottaa ja julkaista koulutukseen tarvittavaa opetusaineistoa;
antaa vuosittain kertomus toiminnastaan;
osallistua rikosseuraamusalan ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen; sekä
huolehtia muista tehtävistä, jotka sille on erikseen säädetty.
Koulutuskeskus voi tuottaa rikosseuraamusalan opetuspalveluja muille oppilaitoksille.
2 luku
Hallinto
2 §
Johtokunnan tehtävätJohtokunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään:
päättää koulutuskeskuksen toimintalinjoista sekä neuvottelutavoitteista oikeusministeriön kanssa käytäviä tulosneuvotteluja varten;
seurata ja edistää koulutuskeskukselle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista; sekä
käsitellä ja ratkaista muut laajakantoiset ja tärkeät koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat.
3 §
Asian käsittely johtokunnassaJohtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai koulutuskeskuksen yksikönpäällikön kutsusta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai koulutuskeskuksen johtajan kutsusta.
Johtokunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvat asiat koulutuskeskuksen yksikönpäällikön tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyn virkamiehen esittelystä. Yksikönpäällikön päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset esittelee johtokunnalle muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Johtokunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvat asiat koulutuskeskuksen johtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen esittelystä. Johtajan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset esittelee johtokunnalle muu koulutuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen hallinto- ja tukipalveluista vastaava vastuualue.
Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö.
3 §
Asian käsittely johtokunnassaJohtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai koulutuskeskuksen johtajan kutsusta.
Johtokunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvat asiat koulutuskeskuksen johtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen esittelystä. Johtajan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset esittelee johtokunnalle muu koulutuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö.
4 §
Yksikönpäällikön tehtävätYksikönpäällikön tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään:
tehdä esitys Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavalle vastuualueelle koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioiksi;
tehdä esitys oikeusministeriölle koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi;
päättää koulutuskeskuksen resurssien käytöstä;
päättää koulutuskeskuksen resurssien käytöstä;
valmistella ja esitellä koulutuskeskuksen johtokunnassa käsiteltävät asiat yksikönpäällikön päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia lukuun ottamatta;
valmistella ja esitellä koulutuskeskuksen johtokunnassa käsiteltävät asiat johtajan päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia lukuun ottamatta;
päättää henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta;
päättää henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta;
käsitellä ja ratkaista ne koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, joiden käsittelystä tai ratkaisemisesta ei ole muulla tavoin säädetty tai määrätty.
käsitellä ja ratkaista ne koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, joiden käsittelystä tai ratkaisemisesta ei ole muulla tavoin säädetty tai määrätty.
Johtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään:
tehdä esitys oikeusministeriölle koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi;
päättää koulutuskeskuksen resurssien käytöstä;
valmistella ja esitellä koulutuskeskuksen johtokunnassa käsiteltävät asiat johtajan päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia lukuun ottamatta;
päättää henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta;
käsitellä ja ratkaista ne koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, joiden käsittelystä tai ratkaisemisesta ei ole muulla tavoin säädetty tai määrätty.
4 §
Johtajan tehtävätJohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään:
tehdä esitys oikeusministeriölle koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi;
päättää koulutuskeskuksen resurssien käytöstä;
valmistella ja esitellä koulutuskeskuksen johtokunnassa käsiteltävät asiat johtajan päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia lukuun ottamatta;
päättää henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta;
käsitellä ja ratkaista ne koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, joiden käsittelystä tai ratkaisemisesta ei ole muulla tavoin säädetty tai määrätty.
5 §
TyöjärjestysRikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätään tarkemmin koulutuskeskuksen tehtävistä, organisaatiosta, johtamisesta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta koulutuskeskuksessa.
Koulutuskeskuksen työjärjestyksessä määrätään tarkemmin koulutuskeskuksen tehtävistä, organisaatiosta, johtamisesta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta koulutuskeskuksessa.
5 §
TyöjärjestysKoulutuskeskuksen työjärjestyksessä määrätään tarkemmin koulutuskeskuksen tehtävistä, organisaatiosta, johtamisesta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta koulutuskeskuksessa.
3 luku
Ammatillinen tutkintokoulutus
6 §
Ammatilliseen tutkintoon johtava koulutusRikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa järjestettävä ja suoritettava ammatillinen tutkinto on rikosseuraamusalan tutkinto.
Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa järjestettävä ammatillinen tutkinto on vankeinhoidon perustutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan ohjaus- ja valvontatehtäviin.
6 §
Ammatilliseen tutkintoon johtava koulutusRikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa järjestettävä ammatillinen tutkinto on vankeinhoidon perustutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan ohjaus- ja valvontatehtäviin.
7 §
Rikosseuraamusalan tutkinnon tavoitteetRikosseuraamusalan tutkinto valmistaa rikosseuraamusalan ohjaus- ja valvontatehtäviin. Tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet rangaistusten tavoitteelliseen, turvalliseen, vaikuttavaan sekä yksilön ihmisarvoa ja -oikeuksia kunnioittavaan täytäntöönpanoon.
Vankeinhoidon perustutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet vankeinhoidon ohjaus- ja valvontatehtävissä toimimista varten;
edellytykset rikosseuraamusalan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;
yleiskuva vankeinhoidon asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa;
valmiudet jatkuvaan koulutukseen; sekä
riittävä viestintä- ja kielitaito.
7 §
Vankeinhoidon perustutkinnon tavoitteetVankeinhoidon perustutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet vankeinhoidon ohjaus- ja valvontatehtävissä toimimista varten;
edellytykset rikosseuraamusalan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;
yleiskuva vankeinhoidon asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa;
valmiudet jatkuvaan koulutukseen; sekä
riittävä viestintä- ja kielitaito.
8 §
Tutkinnon laajuus ja rakenneRikosseuraamusalan tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä.
Vankeinhoidon perustutkinnon laajuus on 53 opintoviikkoa.
Rikosseuraamusalan tutkintoon kuuluvat:
perusopinnot;
perus- ja ammattiopintoja;
ammattiopinnot ja työssäoppiminen;
ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
opinnäytetyö;
opinnäytetyö.
valinnaiset opinnot.
Vankeinhoidon perustutkintoon kuuluu:
perus- ja ammattiopintoja;
ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
opinnäytetyö.
Ammattiopintojen ja työssäoppimisen keskeisinä osaamistavoitteina ovat laillisuus ja eettisyys, kuntoutus ja ohjaus sekä turvallisuus ja valvonta.
8 §
Tutkinnon laajuus ja rakenneVankeinhoidon perustutkinnon laajuus on 53 opintoviikkoa.
Vankeinhoidon perustutkintoon kuuluu:
perus- ja ammattiopintoja;
ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
opinnäytetyö.
9 §
TutkintosääntöRikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintosäännössä määrätään tarkemmin tutkinnosta, opetussuunnitelmasta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen ja osaamisen hyväksi lukemisesta, työssäoppimisesta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista.
Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintosäännössä määrätään tarkemmin tutkinnosta, opetussuunnitelmasta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen ja osaamisen hyväksi lukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista.
9 §
TutkintosääntöRikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintosäännössä määrätään tarkemmin tutkinnosta, opetussuunnitelmasta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen ja osaamisen hyväksi lukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista.
10 §
OpetussuunnitelmaRikosseuraamusalan tutkinnon opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson osaamistavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja työssäoppimisen määrä opintopisteinä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin koulutuskeskuksen tutkintosäännössä määrätään.
Vankeinhoidon perustutkinnon opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin koulutuskeskuksen tutkintosäännössä määrätään.
Opetussuunnitelma laaditaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa, tässä asetuksessa ja tutkintosäännössä määrättyjen tavoitteiden ja rakenteen pohjalta.
10 §
OpetussuunnitelmaVankeinhoidon perustutkinnon opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin koulutuskeskuksen tutkintosäännössä määrätään.
4 luku
Erinäiset säännökset
11 §
Koulutuskeskuksen henkilöstöKoulutuskeskuksessa on yksikönpäällikön viran lisäksi muita koulutuskeskuksen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia virkoja.
Koulutuskeskuksessa on johtajan viran lisäksi muita koulutuskeskuksen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia virkoja.
11 §
Koulutuskeskuksen henkilöstöKoulutuskeskuksessa on johtajan viran lisäksi muita koulutuskeskuksen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia virkoja.
12 §
Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksetHenkilöstön kelpoisuusvaatimuksena on:
yksikönpäälliköllä lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen ja koulutuskeskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
johtajalla lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen ja koulutuskeskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
yliopettajalla opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
yliopettajalla opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitoalan tutkinto;
opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitoalan tutkinto;
koulutuspäälliköllä ja koulutussuunnittelijalla ylempi korkeakoulututkinto;
koulutuspäälliköllä ja koulutussuunnittelijalla ylempi korkeakoulututkinto;
kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto ja kirjasto- tai informaatioalan koulutus, sekä
kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto ja kirjasto- tai informaatioalan koulutus, sekä
talousjohtajalla korkeakoulututkinto.
talousjohtajalla korkeakoulututkinto.
Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksena on:
johtajalla lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen ja koulutuskeskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
yliopettajalla opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitoalan tutkinto;
koulutuspäälliköllä ja koulutussuunnittelijalla ylempi korkeakoulututkinto;
kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto ja kirjasto- tai informaatioalan koulutus, sekä
talousjohtajalla korkeakoulututkinto.
Yliopettajan ja opettajan virkaan voidaan nimittää pysyvästi vain henkilö, joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuisen opettajankoulutuksen. Opettajankoulutus on suoritettava kolmen vuoden kuluessa virkasuhteen alkamisesta.
13 §
Virkojen täyttäminen ja muun henkilöstön ottaminenMuut koulutuskeskuksen virkamiehet kuin yksikönpäällikön nimittää yksikönpäällikkö. Yksikönpäällikkö ottaa myös työsopimussuhteisen henkilökunnan. Sivutoimisen henkilöstön ottamisesta päättää yksikönpäällikkö tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Muut koulutuskeskuksen virkamiehet kuin johtajan nimittää johtaja. Johtaja ottaa myös työsopimussuhteisen henkilökunnan. Sivutoimisen henkilöstön ottamisesta päättää johtaja tai työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää se, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.
14 §
VirkavapausVirkavapauden yksikönpäällikölle myöntää Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaava vastuualue ja muulle virkamiehelle yksikönpäällikkö.
Virkavapauden johtajalle myöntää oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto ja muulle virkamiehelle johtaja.
14 §
VirkavapausVirkavapauden johtajalle myöntää oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto ja muulle virkamiehelle johtaja.
15 §
KirjastoKoulutuskeskus ylläpitää kriminologista kirjastoa, joka toimii valtakunnallisena erikoiskirjastona. Kirjaston tehtävät ja tavoitteet määrätään Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä
Koulutuskeskus ylläpitää kriminologista kirjastoa, joka toimii valtakunnallisena erikoiskirjastona. Kirjaston tehtävät ja tavoitteet määrätään työjärjestyksessä.
15 §
KirjastoKoulutuskeskus ylläpitää kriminologista kirjastoa, joka toimii valtakunnallisena erikoiskirjastona. Kirjaston tehtävät ja tavoitteet määrätään työjärjestyksessä.
5 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
16 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
17 §
SiirtymäsäännösTämän asetuksen tullessa voimaan Vankeinhoidon koulutuskeskuksen virat ja sinne sijoitetut virat muuttuvat Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen viroiksi.
Tämän asetuksen tullessa voimaan koulutuskeskuksen virkaan nimitettynä oleva säilyttää kelpoisuutensa virkaan asetuksen voimaan tulon jälkeen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetut vankeinhoidon perustutkinnon opinnot suoritetaan loppuun tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan.
1498/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
1036/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetut vankeinhoidon perustutkinnon tai tutkintokoulutukseen valitun opiskelijan opinnot suoritetaan loppuun tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
531/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2022.