Finlex →20/2006 — Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maantielautoista

Lossista ja lautta-aluksesta on säädetty maantielain (503/2005) 6 §:n 1 momentissa.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lossista ja lautta-aluksesta on säädetty liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 6 §:ssä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Maantielautan ohjaukseen, kulkuun, valoihin, merkkikuvioihin sekä ääni- ja valomerkkeihin sovelletaan, mitä kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehdyssä yleissopimuksessa vuodelta 1972 (SopS 30/1977), jäljempänä meriteiden säännöt, määrätään sekä alusliikennepalvelulaissa (623/2005), yhteentörmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä annetussa asetuksessa (Sisävesisäännöt 1978) (252/1978) ja alusliikennepalvelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (763/2005) säädetään.

Maantielautan ohjaukseen, kulkuun, valoihin, merkkikuvioihin sekä ääni- ja valomerkkeihin sovelletaan, mitä kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä tehdyssä yleissopimuksessa vuodelta 1972 (SopS 30/1977), jäljempänä meriteiden säännöt, määrätään sekä alusliikennepalvelulaissa (623/2005), vesiliikennelaissa (782/2019) ja alusliikennepalvelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (763/2005) säädetään.

Lautta-aluksen rakenteesta, varusteista, miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja katsastuksesta säädetään erikseen. Lautta-aluksessa on oltava ajoneuvokansi.

Lossin rakennetta koskevat soveltuvin osin kauppa-aluksista annetut rakennevaatimukset. Lossissa on oltava ajoneuvokansi.

Lossin varusteista säädetään Merenkulkulaitoksen katsastusmääräyksissä.

Lossin rakenteesta ja varusteista säädetään erikseen. Lossissa on oltava ajoneuvokansi.

Lossin kuljettajalla tulee olla Merenkulkulaitoksen antama lossin kuljettajan todistus. Jos lossissa on tutka tai VHF-puhelin, lossin kuljettajalla on oltava pätevyys niiden käyttämiseen.

Lossin kuljettajan tulee esittää tehtävään tullessaan lossin kuljettajan todistus ja lääkärintodistus siitä, että hän kykenee erottamaan meriteiden sääntöjen ja sisävesisääntöjen mukaiset alusten yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi säädetyt merkkivalot ja -kuviot sekä äänimerkit. Lääkärintodistus on uusittava kolmen vuoden välein.

Lossin radioaseman käyttäjän pätevyydestä säädetään erikseen.

Lossin kuljettajan on osoitettava lääkärintodistuksella, että hän kykenee erottamaan meriteiden sääntöjen ja sisävesisääntöjen mukaiset alusten yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi säädetyt merkkivalot ja -kuviot sekä äänimerkit. Lääkärintodistuksesta on käytävä ilmi, että lossin kuljettaja täyttää ajokorttilain (386/2011) 17 §:ssä säädetyt ryhmää 1 koskevat terveysvaatimukset, että hän tarvittaessa kuulolaitetta käyttäen ainakin toisella korvalla kuulee tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä ja että hänellä on normaali värinäkö. Lääkärintodistus on uusittava viiden vuoden välein.

Lossin saa yhteentörmäysvaaran uhatessa välittömästi vapauttaa ohjausköydestä tai sitä vastaavasta muusta ohjauslaitteesta.

Lossi voi liikennöidä ohjausköydestä tai sitä vastaavasta muusta ohjauslaitteesta irrotettuna:

Lossin saa kuljettaa ohjausköydestä tai sitä vastaavasta muusta ohjauslaitteesta irrotettuna telakka- tai lauttapaikalle Merenkulkulaitoksen määräämää laivaväkeä käyttäen.

Lossin saa yhteentörmäysvaaran uhatessa välittömästi vapauttaa ohjausköydestä tai sitä vastaavasta muusta ohjauslaitteesta.

Lossi voi tilapäisesti liikennöidä ohjausköydestä tai sitä vastaavasta muusta ohjauslaitteesta irrotettuna:

Lossin saa kuljettaa ohjausköydestä tai sitä vastaavasta muusta ohjauslaitteesta irrotettuna telakka- tai lauttapaikalle Liikenne- ja viestintäviraston laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain (1687/2009) nojalla vahvistamaa miehitystä tai aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annetussa asetuksessa (508/2018) säädettyä miehitystä käyttäen. Aluksen päällikön ja konepäällikön pätevyydestä säädetään liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) II osan 10 luvussa.

Lossi ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. Tällaisen aluksen tulee mahdollisuuksien mukaan hyvissä ajoin ilmoittaa saapumisestaan lossin kuljettajalle. Tällöin lossin kuljettajan on huolehdittava siitä, ettei ohjausköysi laivaväylän kohdalla ole aluksen kulun esteenä.

Milloin lauttaväylä risteää laivaväylää, on lossin ohjausköysi asennettava paikoilleen siten, että se kiristämättömänä ollessaan asettuu vahvistetun kulkusyvyyden perusteella Merenkulkulaitoksen määrittämän haraussyvyyden alapuolelle kulkuväylän koko leveydellä. Ohjausköyttä ei saa tarpeettomasti pitää kiristettynä eikä siten estää lauttaväylän poikki kulkevaa vesiliikennettä. Lossin kuljettajan on myös huolehdittava siitä että alus, jonka on väistettävä lossia, ei joudu kohtuuttomasti odottamaan pääsyä lauttaväylän poikki.

Jos vesistö on lauttaväylän kohdalla varattava vahvistettua kulkusyvyyttä syvempänä tai väylämerkein merkittyä leveämpänä vesiliikenteen käyttöön puutavaran nippuhinausta tai muuta tilapäistä vesikuljetusta varten, on ohjausköysi laskettava tarpeen mukaan lauttaväylän pohjaan. Tilapäisen vesikuljetuksen suorittajan on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen asianomaiselle lauttapaikalle tulevan kuljetuksen ajankohdasta sekä varmistauduttava ennen lauttaväylän ylittämistä, että ohjausköysi on väylän pohjassa.

Lossi ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. Tällaisen aluksen on mahdollisuuksien mukaan hyvissä ajoin ilmoitettava saapumisestaan lossin kuljettajalle. Tällöin lossin kuljettajan on huolehdittava siitä, ettei ohjausköysi laivaväylän kohdalla ole aluksen kulun esteenä.

Milloin lauttaväylä risteää laivaväylää, on lossin ohjausköysi asennettava paikoilleen siten, että se kiristämättömänä ollessaan asettuu vahvistetun kulkusyvyyden perusteella Väyläviraston määrittämän haraussyvyyden alapuolelle kulkuväylän koko leveydellä. Ohjausköyttä ei saa tarpeettomasti pitää kiristettynä eikä siten estää lauttaväylän poikki kulkevaa vesiliikennettä. Lossin kuljettajan on myös huolehdittava siitä, että alus, jonka on väistettävä lossia, ei joudu kohtuuttomasti odottamaan pääsyä laivaväylän poikki.

Jos vesistö on lauttaväylän kohdalla varattava vahvistettua kulkusyvyyttä syvempänä tai väylämerkein merkittyä leveämpänä vesiliikenteen käyttöön puutavaran nippuhinausta tai muuta tilapäistä vesikuljetusta varten, on ohjausköysi laskettava tarpeen mukaan lauttaväylän pohjaan. Tilapäisen vesikuljetuksen suorittajan on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen asianomaiselle lauttapaikalle tulevan kuljetuksen ajankohdasta sekä varmistauduttava ennen lauttaväylän ylittämistä, että ohjausköysi on väylän pohjassa.

Kun lauttaväylä risteää yleistä kulkuväylää, tulee tienpitoviranomaisen asettaa kustannuksellaan vesiliikennemerkit yleisen kulkuväylän varteen kummallekin puolelle lauttaväylää sen mukaan kuin vesikulkuväylien merkitsemisestä annetussa asetuksessa (846/1979) säädetään.

Lossi, joka kulkee yleisen kulkuväylän poikki, voi liikkuessaan näyttää yhtyeentörmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä annetussa asetuksessa säädettyjen valojen ja merkkikuvioiden lisäksi keltaisia vilkkuvia valoja.

Lauttaväylälle, jossa liikennöi yleisen kulkuväylän poikki kulkeva lossi, tienpitoviranomainen voi kustannuksellaan ja Merenkulkulaitokselta luvan saatuaan asettaa 1 momentissa tarkoitettujen merkkien lisäksi lauttalaitureiden läheisyyteen Merenkulkulaitoksen määräysten mukaiset vesiliikenteen valo-opasteet.

Lauttaväylä, jossa liikennöi railolossi tai jossa käytetään railosiltaa, tulee varustaa 1 momentissa tarkoitetuilla vesiliikennemerkeillä. Lisäksi lauttaväylä on varustettava yöllä valkoista valoa näyttävillä valoilla.

Kun lauttaväylä risteää yleistä kulkuväylää, toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on asetettava kustannuksellaan vesiliikennemerkit yleisen kulkuväylän varteen kummallekin puolelle lauttaväylää sen mukaan kuin vesikulkuväylien merkitsemisestä annetussa asetuksessa (846/1979) säädetään.

Lossi, joka kulkee yleisen kulkuväylän poikki, voi liikkuessaan näyttää yhteentörmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä annetussa asetuksessa säädettyjen valojen ja merkkikuvioiden lisäksi keltaisia vilkkuvia valoja.

Lauttaväylälle, jossa liikennöi yleisen kulkuväylän poikki kulkeva lossi, toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kustannuksellaan ja Väylävirastolta luvan saatuaan asettaa 1 momentissa tarkoitettujen merkkien lisäksi lauttalaiturien läheisyyteen Liikenne- ja viestintäviraston määräysten mukaiset vesiliikenteen valo-opasteet.

Lauttaväylä, jossa liikennöi railolossi tai jossa käytetään railosiltaa, tulee varustaa 1 momentissa tarkoitetuilla vesiliikennemerkeillä. Lisäksi lauttaväylä on varustettava yöllä valkoista valoa näyttävillä valoilla.

Lauttalaiturilla tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava pelastusrengas köysineen ja venehaka sekä kiinteät tai siirrettävät tikkaat, jotka ulottuvat laiturin kannelta vähintään metrin vedenpinnan alapuolelle.

Lauttaliikennepalvelujen tuottajan on osoitettava ja tienpitoviranomaisen on tarpeen mukaan valvottava, että maantielautat pidetään asianmukaisessa kunnossa sekä lakien ja asetusten mukaisesti varustettuina ja miehitettyinä.

Lauttaliikennepalvelujen tuottajan tulee valvoa, että tienkäyttäjät noudattavat lautalle asetettuja tupakoinnin kieltämistä tai joutokäynnin rajoittamista koskevia taikka muita yleisen turvallisuuden tai liikenteen ohjauksen kannalta tarpeellisia määräyksiä.

Lauttaliikenteen palvelujen tuottajan on osoitettava ja toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että maantielautat pidetään asianmukaisessa kunnossa sekä lakien ja niiden nojalla annettujen säännösten mukaisesti varustettuina ja miehitettyinä.

Lauttaliikenteen palvelujen tuottajan on valvottava, että tienkäyttäjät noudattavat lautalle asetettuja tupakoinnin kieltämistä tai joutokäynnin rajoittamista koskevia taikka muita yleisen turvallisuuden tai liikenteen ohjauksen kannalta tarpeellisia määräyksiä.

Lossia ei saa kuormittaa suuremmalla kuormituksella kuin katsastustodistuksessa määrätään. Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on tarvittaessa osoitettava punnitustodistuksella tai punnitsemalla ennen lossille ajoa. Tienpitoviranomainen voi rajoittaa lossilla kuljetettavien ajoneuvojen painoja paikallisten olosuhteiden vaatiessa. Jokaisen matkustajan on noudatettava lossinkuljettajan kuormauksesta antamia määräyksiä.

Lossia ei saa kuormittaa suuremmalla kuormituksella kuin katsastustodistuksessa määrätään. Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on tarvittaessa osoitettava punnitustodistuksella tai punnitsemalla ennen lossille ajoa. Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi rajoittaa lossilla kuljetettavien ajoneuvojen painoja paikallisten olosuhteiden vaatiessa. Jokaisen matkustajan on noudatettava lossinkuljettajan kuormauksesta antamia määräyksiä.

Lautta-aluksella tieliikennettä valvoo ja ohjaa sen päällikkö sekä lossilla ja railolossilla sen kuljettaja.

Maantielautan kansitila on kuormattava siten, että jokaisesta ajoneuvosta voidaan esteettä poistua ainakin toiselta sivulta.

Maantielautalle tulevan ja sieltä poistuvan on noudatettava tarpeellista varovaisuutta ja liikenteen ohjauslaittein annettuja käskyjä ja kieltoja sekä lautta-aluksen päällikön tai lossinkuljettajan antamia ohjeita ja määräyksiä.

Kulku maantielautalle on sallittu vasta, kun ajolupa maantielautalle on annettu avaamalla lauttarannalla oleva sulkulaitteena toimiva puomi ja maantielautalla veteen suistumisen ehkäisemiseksi tarkoitettu portti on laskettu ala-asentoon, ja kun kulkutie muutoin on esteetön.

Kulku maantielautalta pois on sallittu vasta, kun maantielautta on kiinnittynyt lauttalaituriin, maantielautan veteen suistumisen ehkäisemiseksi tarkoitettu portti on kokonaan laskettu ala-asentoon, rannalla oleva sulkulaitteena toimiva puomi on kokonaan nostettu pystyasentoon ja kulkutie muutoinkin on esteetön. Jos maantielautan porttiin liittyy valo-opaste, on kulku sallittu vasta, kun valo on sammutettu tai asiasta on muulla valo-opasteella ilmoitettu.

Maantielautta ei saa lähteä liikkeelle ennen kuin lauttarannalla olevat sulkulaitteet ovat ala-asennossa, maantielautalla veteen suistumista estävät portit ovat kokonaan yläasennossa ja maantielautan kuorma on tarvittaessa riittävästi tuettu liukumisen ehkäisemiseksi.

Maantielautalle tulevan ja sieltä poistuvan on noudatettava tarpeellista varovaisuutta ja liikenteen ohjauslaittein annettuja käskyjä ja kieltoja sekä lautta-aluksen päällikön tai lossinkuljettajan antamia ohjeita ja määräyksiä.

Kulku maantielautalle on sallittu vasta, kun ajolupa maantielautalle on annettu avaamalla lauttarannalla oleva sulkulaitteena toimiva puomi ja maantielautalla veteen suistumisen ehkäisemiseksi tarkoitettu portti on laskettu ala-asentoon, ja kun kulkutie muutoin on esteetön.

Jos maantielautalle kulkuun liittyy valo-opaste, on kulku sallittu vasta, kun valo on sammutettu tai asiasta on muulla valo-opasteella ilmoitettu.

Kulku maantielautalta pois on sallittu vasta, kun maantielautta on kiinnittynyt lauttalaituriin, maantielautan veteen suistumisen ehkäisemiseksi tarkoitettu portti on kokonaan laskettu ala-asentoon, rannalla oleva sulkulaitteena toimiva puomi on kokonaan nostettu pystyasentoon ja kulkutie muutoinkin on esteetön. Jos maantielautalta poistumiseen liittyy valo-opaste, on kulku sallittu vasta, kun valo on sammutettu tai asiasta on muulla valo-opasteella ilmoitettu.  

Maantielautta ei saa lähteä liikkeelle ennen kuin lauttarannalla olevat sulkulaitteet ovat ala-asennossa, maantielautalla veteen suistumista estävät portit ovat kokonaan yläasennossa ja maantielautan kuorma on tarvittaessa riittävästi tuettu siirtymisen ehkäisemiseksi.

Tienkäyttäjät on kuljetettava maantielautalla siinä järjestyksessä, jossa he saapuvat lauttapaikalle. Lautta-aluksen päälliköllä tai lossin kuljettajalla on kuitenkin oikeus poiketa saapumisjärjestyksestä, jos maantielautan kansitila tai kantavuus taikka sääolosuhteet eivät salli lähinnä vuorossa olevan ajoneuvon ottamista kuljetettavaksi.

Sen estämättä mitä 14 §:ssä säädetään, on hälytysajoneuvolla ja poliisin virkatehtävissä olevalla ajoneuvolla tieliikennelain 39 §:n 1 momentin mukaan oikeus päästä maantielautalle ennen muita ajoneuvoja. Näiden jälkeen etuoikeus ennen muita ajoneuvoja määräytyy seuraavasti:

Jos hälytysajoneuvo, poliisin virkatehtävissä oleva ajoneuvo tai 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittu ajoneuvo tarvitsee kuljetusta maantielautalla sen aikataulusta poikkeavana ajankohtana ja ilmoittaa asiasta etukäteen, kuljetus on suoritettava ja mahdollisuuksien mukaan varattava maantielautta lähtölaituriin kuljetuksen alkamisajankohdaksi.

Jos muu kuin 2 momentissa tarkoitettu ajoneuvo pyrkii maantielautalle sen lähdettyä liikkeelle ja lautalla on ajoneuvolle tilaa, voidaan palata noutamaan ajoneuvoa, jollei toimenpide olennaisesti hidasta liikenteen sujumista. Tällaista ajoneuvoa ei palata noutamaan, jos maantielautta on lähtenyt aikataulun mukaisesti tai kuljetettavana on 1 momentissa mainittu ajoneuvo tai liikenne on vilkasta tai lauttaväli on lyhyt.

Sen estämättä mitä 14 §:ssä säädetään, on hälytysajoneuvolla ja poliisin, Tullin sekä Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä olevalla ajoneuvolla tieliikennelain 39 §:n 1 momentin mukaan oikeus päästä maantielautalle ennen muita ajoneuvoja. Näiden jälkeen etuoikeus ennen muita ajoneuvoja määräytyy seuraavasti:

Jos hälytysajoneuvo, poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä oleva ajoneuvo tai 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittu ajoneuvo tarvitsee kuljetusta maantielautalla sen aikataulusta poikkeavana ajankohtana ja ilmoittaa asiasta etukäteen, kuljetus on suoritettava ja mahdollisuuksien mukaan varattava maantielautta lähtölaituriin kuljetuksen alkamisajankohdaksi.

Jos muu kuin 2 momentissa tarkoitettu ajoneuvo pyrkii maantielautalle sen lähdettyä liikkeelle ja lautalla on ajoneuvolle tilaa, voidaan palata noutamaan ajoneuvoa, jollei toimenpide olennaisesti hidasta liikenteen sujumista. Tällaista ajoneuvoa ei palata noutamaan, jos maantielautta on lähtenyt aikataulun mukaisesti tai kuljetettavana on 1 momentissa mainittu ajoneuvo tai liikenne on vilkasta tai lauttaväli on lyhyt.

Milloin maantielain 4 §:n 4 momentissa tarkoitettu erityinen talvitie risteää yleistä kulkuväylää, tienpitoviranomaisen on määrättävä, ympäristölupaviraston asiassa mahdollisesti antamat määräykset huomioon ottaen, miten väylän ylittäminen on järjestettävä. Jos ylikulkua varten on silta tai railolossi, tienpitoviranomainen sopii Merenkulkulaitoksen kanssa, kuinka paljon yleistä kulkuväylää saa kaventaa siltatukien tai railolossin kiinnityspaikkojen välillä ottaen huomioon kulkuväylää käyttävä liikenne. Tässä yhteydessä tienpitoviranomainen päättää, miten etäälle tien ja kulkuväylän risteyksestä erityinen talvitie on viitoitettava. Tarvittaessa tienpitäjä päättää risteyksen vartioinnista.

Milloin liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 4 §:n 4 momentissa tarkoitettu erityinen talvitie risteää yleistä kulkuväylää, toimivaltaisen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen on määrättävä, aluehallintoviraston asiassa mahdollisesti antamat määräykset huomioon ottaen, miten väylän ylittäminen on järjestettävä. Jos ylikulkua varten on silta tai railolossi, kyseisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on sovittava Väyläviraston kanssa, kuinka paljon yleistä kulkuväylää saa kaventaa siltatukien tai railolossin kiinnityspaikkojen välillä ottaen huomioon kulkuväylää käyttävä liikenne. Tässä yhteydessä toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on päätettävä, miten etäälle tien ja kulkuväylän risteyksestä erityinen talvitie on viitoitettava. Tarvittaessa Väylävirasto päättää risteyksen vartioinnista.

Milloin liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 4 §:n 4 momentissa tarkoitettu erityinen talvitie risteää yleistä kulkuväylää, toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on määrättävä, aluehallintoviraston asiassa mahdollisesti antamat määräykset huomioon ottaen, miten väylän ylittäminen on järjestettävä. Jos ylikulkua varten on silta tai railolossi, Liikenne- ja viestintävirasto päättää kyseisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hakemuksesta, kuinka paljon yleistä kulkuväylää saa kaventaa siltatukien tai railolossin kiinnityspaikkojen välillä ottaen huomioon kulkuväylää käyttävä liikenne. Tässä yhteydessä toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on päätettävä, miten etäälle tien ja kulkuväylän risteyksestä erityinen talvitie on viitoitettava. Tarvittaessa Väylävirasto päättää risteyksen vartioinnista.

Jos lautta-aluksen käyttämisestä on maantielain 12 §:n perusteella säädetty perittäväksi maksu, on tienpitoviranomaisen asetettava sitä koskeva määräys nähtäville lauttalaitureiden välittömään läheisyyteen.

Jos lautta-aluksen käyttämisestä on liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 12 §:n perusteella säädetty perittäväksi maksu, on toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asetettava sitä koskeva määräys nähtäville lauttalaitureiden välittömään läheisyyteen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006.

Tällä asetuksella kumotaan yleisillä teillä olevien lauttojen varusteista ja niiden liikenteen valvomisesta 4 päivänä maaliskuuta 1988 annettu liikenneministeriön päätös (221/1988).