Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1805/2009 | 2010-01-01 | muutt. 2 §:ää sekä 4 ja 5 § | |
| 1252/2010 | 2011-01-01 | muutt. 4 ja 5 §, lis. 5 a ja 5 b § | |
| 1419/2015 | 2016-01-01 | kum. 4 §, muutt. 2, 5 ja 5 a § | 10 |
| 47/2019 | 2019-01-21 | muutt. 5 b §:ää | 2 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 9 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (1015/2005) 6 §:n ja 12 §:n 4 momentin nojalla:
1 §
Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävätRikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) 6 §:ssä tarkoitetun rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata ja arvioida sovittelun kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia;
seurata ja arvioida sovittelun kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia;
edistää yhteistyötä sovittelun kehittämisessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken;
edistää yhteistyötä sovittelun kehittämisessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken;
seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista;
seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista;
tehdä sisällöllisiä linjauksia sovittelutoiminnan ohjeistamiseen;
tehdä sisällöllisiä linjauksia sovittelutoiminnan ohjeistamiseen;
seurata sovittelun kansainvälistä kehitystä ja osallistua sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön; sekä
seurata sovittelun kansainvälistä kehitystä ja osallistua sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön; sekä
suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteen toteuttamiseksi.
suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteen toteuttamiseksi.
Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) 6 §:ssä tarkoitetun rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata ja arvioida sovittelun kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia;
edistää yhteistyötä sovittelun kehittämisessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken;
seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista;
tehdä sisällöllisiä linjauksia sovittelutoiminnan ohjeistamiseen;
seurata sovittelun kansainvälistä kehitystä ja osallistua sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön; sekä
suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteen toteuttamiseksi.
1 §
Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävätRikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) 6 §:ssä tarkoitetun rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata ja arvioida sovittelun kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia;
edistää yhteistyötä sovittelun kehittämisessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken;
seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista;
tehdä sisällöllisiä linjauksia sovittelutoiminnan ohjeistamiseen;
seurata sovittelun kansainvälistä kehitystä ja osallistua sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön; sekä
suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteen toteuttamiseksi.
2 §
Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Jäsenten tulee edustaa sovittelun kannalta keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnassa on sosiaalihallinnon, oikeushallinnon, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjätoimen ja poliisihallinnon sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustus. Muut jäsenet edustavat sovittelupalveluja tuottavia tahoja, sovittelun alalla toimivia järjestöjä ja sovittelijoita.
Jäsenten tulee edustaa sovittelun kannalta keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnassa on sosiaalihallinnon, oikeushallinnon, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjätoimen ja poliisihallinnon sekä lääninhallituksen edustus. Muut jäsenet edustavat sovittelua järjestäviä tahoja, sovittelun alalla toimivia järjestöjä ja sovittelijoita.
Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen kesken neuvottelukunnan toimikauden eroaa neuvottelukunnasta tai on pysyvästi estynyt osallistumaan sen toimintaan, sosiaali- ja terveysministeriö määrää uuden henkilön hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
2 §
Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Jäsenten tulee edustaa sovittelun kannalta keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnassa on sosiaalihallinnon, oikeushallinnon, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjätoimen ja poliisihallinnon sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustus. Muut jäsenet edustavat sovittelupalveluja tuottavia tahoja, sovittelun alalla toimivia järjestöjä ja sovittelijoita.
Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen kesken neuvottelukunnan toimikauden eroaa neuvottelukunnasta tai on pysyvästi estynyt osallistumaan sen toimintaan, sosiaali- ja terveysministeriö määrää uuden henkilön hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
3 §
Neuvottelukunnan toiminnan järjestäminenNeuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä asettaa jaostoja. Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvottelukunta määrää keskuudestaan. Jaostoon voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää neuvottelukunnalle yhden tai useamman sihteerin.
Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.
3 §
Neuvottelukunnan toiminnan järjestäminenNeuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä asettaa jaostoja. Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvottelukunta määrää keskuudestaan. Jaostoon voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää neuvottelukunnalle yhden tai useamman sihteerin.
Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.
4 §
Valtionkorvaukseen varatun määrärahan jakaminenSosiaali- ja terveysministeriö jakaa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa tarkoitettuun toimintaan varatun määrärahan lääninhallitusten käytettäväksi sovittelutoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtion varoista. Lääninhallitusten kesken määräraha jaetaan asukasluvun, pinta-alan ja rikollisuuden perusteella. Määrärahan keskinäinen painoarvo määräytyy siten, että läänin asukasluvun vaikutus on 70 prosenttia, pinta-alan 15 prosenttia ja rikollisuustilanteen 15 prosenttia.
5 §
Valtion varoista maksettavan korvauksen määräytyminenRikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus jaetaan siten, että palveluntuottajan toimialueen asukasluvun vaikutus on 50 prosenttia, pinta-alan 20 prosenttia ja rikollisuustilanteen 30 prosenttia.
Lääninhallitus maksaa sovittelutoimintaan käytettävissä olevasta määrärahasta alueellaan toimiville palveluntuottajille rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun korvauksen. Korvauksen suuruus määräytyy ja se maksetaan palvelujentuottajalle 4 §:ssä säädettyjen perusteiden ja painoarvojen mukaisesti.
Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos itse tuottaa sovittelutoimintaan liittyviä palveluita rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, sillä on oikeus saada korvaus valtion varoista 1 momentissa säädetyin perustein.
Jos lääninhallitus itse tuottaa sovittelutoimintaan liittyviä palveluita rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, lääninhallituksella on oikeus saada korvaus valtion varoista 1 momentissa säädetyin perustein.
5 §
Valtionkorvauksen määräytymisperusteetLääninhallitus maksaa sovittelutoimintaan käytettävissä olevasta määrärahasta alueellaan toimiville palveluntuottajille rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun korvauksen. Korvauksen suuruus määräytyy ja se maksetaan palvelujentuottajalle 4 §:ssä säädettyjen perusteiden ja painoarvojen mukaisesti.
Jos lääninhallitus itse tuottaa sovittelutoimintaan liittyviä palveluita rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, lääninhallituksella on oikeus saada korvaus valtion varoista 1 momentissa säädetyin perustein.
5 §
Valtion varoista maksettavan korvauksen määräytyminenRikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus jaetaan siten, että palveluntuottajan toimialueen asukasluvun vaikutus on 50 prosenttia, pinta-alan 20 prosenttia ja rikollisuustilanteen 30 prosenttia.
Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos itse tuottaa sovittelutoimintaan liittyviä palveluita rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, sillä on oikeus saada korvaus valtion varoista 1 momentissa säädetyin perustein.
5 a §
Valtion varoista maksetun korvauksen palautus ja uudelleen jakaminenPalveluntuottajan on varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä annettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 a §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on varainhoitovuotta seuraavan elokuun loppuun mennessä:
tehtävä päätös kustannusten hyväksymisestä;
tehtävä päätös kustannusten hyväksymisestä;
edellytettävä, että palveluntuottaja palauttaa käyttämättä jääneen osuuden määrärahasta, jos siihen on aihetta;
edellytettävä, että palveluntuottaja palauttaa käyttämättä jääneen osuuden määrärahasta, jos siihen on aihetta;
maksettava rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 a §:n 2 momentissa tarkoitettu korvauksen lisäerä ja toimitettava sosiaali- ja terveysministeriöön tieto määrärahan uudelleen jakamisesta sekä käyttämättä jääneestä osuudesta.
maksettava rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 a §:n 2 momentissa tarkoitettu korvauksen lisäerä ja toimitettava sosiaali- ja terveysministeriöön tieto määrärahan uudelleen jakamisesta sekä käyttämättä jääneestä osuudesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on varainhoitovuotta seuraavan elokuun loppuun mennessä:
tehtävä päätös kustannusten hyväksymisestä;
edellytettävä, että palveluntuottaja palauttaa käyttämättä jääneen osuuden määrärahasta, jos siihen on aihetta;
maksettava rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 a §:n 2 momentissa tarkoitettu korvauksen lisäerä ja toimitettava sosiaali- ja terveysministeriöön tieto määrärahan uudelleen jakamisesta sekä käyttämättä jääneestä osuudesta.
5 a §
Valtion varoista maksetun korvauksen palautus ja uudelleen jakaminenPalveluntuottajan on varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä annettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 a §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on varainhoitovuotta seuraavan elokuun loppuun mennessä:
tehtävä päätös kustannusten hyväksymisestä;
edellytettävä, että palveluntuottaja palauttaa käyttämättä jääneen osuuden määrärahasta, jos siihen on aihetta;
maksettava rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 a §:n 2 momentissa tarkoitettu korvauksen lisäerä ja toimitettava sosiaali- ja terveysministeriöön tieto määrärahan uudelleen jakamisesta sekä käyttämättä jääneestä osuudesta.
5 b §
Kulujen korvaus sovittelijalleSovittelijalle aiheutuneista kuluista maksettavan rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 c §:ssä tarkoitetun peruskorvauksen suuruus on 30 euroa.
Sovittelijalle aiheutuneista kuluista maksettavan rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 c §:ssä tarkoitetun peruskorvauksen suuruus on 25 euroa.
5 b §
Kulujen korvaus sovittelijalleSovittelijalle aiheutuneista kuluista maksettavan rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 c §:ssä tarkoitetun peruskorvauksen suuruus on 25 euroa.
6 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 18 päivänä huhtikuuta 2006.
Tällä asetuksella kumotaan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnasta 27 päivänä helmikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (165/2003).
Tällä asetuksella kumotaan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnasta 27 päivänä helmikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (165/2003).
Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
6 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 18 päivänä huhtikuuta 2006.
Tällä asetuksella kumotaan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnasta 27 päivänä helmikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (165/2003).
Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1805/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
1252/2010
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Asetuksen 5 a §:ää sovelletaan vuodesta 2009 lähtien myönnettyihin sovittelumäärärahoihin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1419/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
47/2019
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä tammikuuta 2019.