Finlex →510/2006 — Valtioneuvoston asetus tutkintavankeudesta

Tätä asetusta sovelletaan tutkintavankeuden toimeenpanoon. Asetusta sovelletaan myös muun vapaudenmenetyksen toimeenpanossa vankilassa, jollei muualla toisin säädetä.

Tutkintavankiin, joka suorittaa samalla vankeusrangaistusta tai sakon muuntorangaistusta, sovelletaan, mitä 16 §:ssä säädetään. Muutoin tällaisen tutkintavangin kohtelussa noudatetaan soveltuvin osin, mitä vankeudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (509/2006) säädetään.

Tutkintavankeuden toimeenpanokirjana on tuomioistuimen pakkokeinolaissa (450/1987) tarkoitettu vangitsemispäätös tai vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 20 §:ssä tarkoitettu vankipassi. Vankipassiin sovelletaan, mitä vankeudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Tutkintavangin nimilehti on täytäntöönpanorekisterin tuloste.

Tulotarkastuksesta tehtävään asiakirjaan merkitään:

Tulotarkastuksessa laaditaan myös tutkintavankeuslain (768/2005) 5 luvun 2 §:ssä tarkoitettu omaisuusluettelo.

Siirtoa koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava ne syyt, joihin hakemus perustuu.

Hakemus on toimitettava viipymättä sijoittajayksikköön.

Päätös tutkintavangin siirtohakemukseen ja muutoin siirtämisasiassa on tehtävä kirjallisesti ja se on annettava viipymättä tutkintavangille tiedoksi.

Tutkintavangin haltuun annettava omaisuus voidaan tarkastaa. Tutkintavangin haltuun annettavien henkilökohtaisten käyttöesineiden on sovelluttava säilytettäviksi asuinhuoneessa. Käyttöesineiden määrän kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vankilan tai vankilaosaston olosuhteet ja valvonnan aste, asuinhuoneen koko, säilytystilat, paloturvallisuus ja tilojen tarkastamisen asettamat vaatimukset.

Kun hallussa pidettävän omaisuuden määrää rajoitetaan, tutkintavangille on annettava tilaisuus valita hallussaan pitämänsä esineet.

Muutoin tutkintavangin haltuun annettavan omaisuuden laadussa ja määrässä noudatetaan, mitä vankilan järjestyssäännössä määrätään.

Tutkintavangin haltuun annettavat sähkölaitteet on annettava asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tarkastettaviksi. Laitteet tarkastetaan tutkintavangin kustannuksella. Tarkastusmaksun tulee olla kohtuullinen.

Tarkastettu laite on sinetöitävä siten, ettei sitä voida sinettiä murtamatta tai poistamatta avata. Tutkintavangin kustannuksella uusi tarkastus saadaan suorittaa ainoastaan, jos sinetti on ilman henkilökunnan antamaa lupaa poistettu tai rikottu.

Vanginkuljetukseen voidaan ottaa Rikosseuraamusviraston ohjeessa vahvistettu määrä omaisuutta.

Tutkintavanki ei saa kuljetuksen aikana ottaa vastaan omaisuutta ilman vankeinhoitoviranomaisen lupaa.

Jos tutkintavanki haluaa hankkia vankilan ulkopuolelta käyttöesineitä tai muita tarvikkeita, hänen on ennen niiden hankkimista varmistauduttava siitä, että esineet tai tarvikkeet voidaan antaa hänelle hallussa pidettäviksi tai ottaa vankilassa säilytettäviksi.

Päätös, jolla rajoitetaan tutkintavangin oikeutta käyttää vankilan ulkopuolelta tulevaa rahaa tai muita maksuvälineitä, on tehtävä kirjallisesti. Päätös ja sen perusteet on annettava tutkintavangille tiedoksi.

Jos tutkintavanki osallistuu työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään toimintaan, toimintarahan määräytymisessä noudatetaan, mitä vankeudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Jos tutkintavangille maksetaan käyttörahaa, sen määrä on 2,00 euroa arkipäivältä.

Kirjeiden ja muiden postilähetysten tarkastamisella ei saa aiheuttaa tutkintavangille suurempaa haittaa kuin asianmukaisen tarkastuksen suorittamiseksi on välttämätöntä. Kirjeet ja muut postilähetykset on tarkastettava ja toimitettava eteenpäin niin pian kuin tarkastuksen viemä aika huomioon ottaen on mahdollista. Kirjeiden jakamisen ja postilaatikon tyhjentämisen ajankohdat on ilmoitettava tutkintavangeille. Tutkintavangeille on ilmoitettava vankilan postilokero-osoite.

Tarkastusta varten avattu kirje toimitetaan tutkintavangille uudelleen suljettuna.

Tutkintavangille saapuneen tai häneltä peräisin olevan suljetun kirjeen tai muun postilähetyksen avaamisesta on ilmoitettava tutkintavangille. Päätös avaamisesta on kirjattava. Avaamisen yhteydessä löydetyt esineet ja aineet on kirjattava.

Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava pidättämisen syy. Jos pidättämiseen on tutkintavankeuslain 8 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu syy, päätös kirjataan henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain (422/2002) 8 §:ssä tarkoitettuun turvallisuustietorekisteriin silloinkin, kun tietoa ei voida viipymättä antaa.

Tutkintavankien saatavilla tulee olla luettelo, josta käyvät ilmi vankilan tai sen henkilökunnan toimintaa valvovat viranomaiset sekä ihmisoikeuksien toteutumista valvovat toimielimet, joille tutkintavangeilla on kansainvälisten sopimusten mukaan valitus- tai kanteluoikeus.

Puheluista, joita kuunnellaan, kirjataan kuunneltavan tutkintavangin nimi, puhelinnumero, johon vanki on soittanut taikka josta vangille on soitettu, kuuntelua koskevan päätöksen tekijä sekä kuuntelemisen peruste.

Tapaamiskieltoa koskevassa päätöksessä on mainittava tapaamiskieltoon asetettavan tapaajan nimi, kiellon peruste ja kesto, kiellon kohteena oleva tutkintavanki tai tutkintavangit, kiellossa tarkoitettu vankila tai vankilat sekä päätöksen tekijä.

Jos kielto koskee useampaa kuin yhtä vankilaa, kyseisten vankiloiden johtajille on mahdollisuuksien mukaan varattava mahdollisuus antaa lausuntonsa ennen tapaamiskiellon antamista.

Poistumislupaa koskeva hakemus on laadittava Rikosseuraamusviraston hyväksymälle lomakkeelle. Tutkintavangin on annettava riittävä selvitys hakemuksensa tueksi. Tutkintavangin on jätettävä hakemuksensa käsiteltäväksi vankilan työjärjestyksessä määrätylle virkamiehelle.

Poistumislupahakemukset on käsiteltävä viivytyksettä.

Poistumislupaa koskeva päätös tehdään kirjallisesti.

Epäillystä järjestysrikkomuksesta on tehtävä Rikosseuraamusviraston vahvistaman kaavan mukainen ilmoitus turvallisuudesta vastaavalle virkamiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi tiedot ilmoituksen tekijästä, vankilasta, tapahtuma-ajasta, syylliseksi epäillystä tutkintavangista ja tapahtumaan liittyvistä muista henkilöistä sekä selostus tapahtuneesta ja tapahtuman johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

Järjestysrikkomuksen selvittämisestä tulee pitää Rikosseuraamusviraston vahvistaman kaavan mukaista pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään tutkintavangin ja muun kuultavan henkilön henkilötiedot, tapahtuman yksilöintitiedot sekä mistä järjestysrikkomuksesta tutkintavankia epäillään, kuulemispaikka ja -aika, kuulemisen toimittaja ja todistaja sekä syylliseksi epäillyn tutkintavangin ja muun kuultavan kertomus ja muu esitetty näyttö. Järjestysrikkomuksesta tehty ilmoitus liitetään pöytäkirjaan. Kuulemisen toimittajan ja läsnä olleen todistajan on allekirjoitettava pöytäkirja. Kuultava allekirjoittaa kuulemisestaan laaditun pöytäkirjan.

Kurinpitoasian käsittelystä pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä:

Jos kurinpitorangaistusta ei määrätä, pöytäkirjaan merkitään 1 momentin 1–6 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jos asia siirretään kurinpitorangaistuksen määräämisen sijasta poliisin tutkittavaksi, tästä on tehtävä pöytäkirjaan merkintä.

Pöytäkirjan allekirjoittavat vankilan johtaja, turvallisuudesta vastaava virkamies ja todistaja. Pöytäkirja oikaisuvaatimusosoituksineen on annettava tutkintavangille todisteellisesti tiedoksi.

Tutkintavangin henkilöntarkastusta koskevaan pöytäkirjaan on merkittävä:

Pöytäkirjan allekirjoittavat tarkastuksen suorittaja ja todistaja.

Erityistarkastuksen suorittamista koskevaan päätökseen on merkittävä tarkastettava vankila, osasto tai muu tila, tarkastuksen aika, tarkastuksen vastuuhenkilö, tarkastuksen peruste sekä päätöksen tekijä. Päätöslomakkeeseen kirjataan lisäksi ajankohta, jona erityistarkastuksen peruste on ilmoitettu tutkintavangille tai tutkintavangeille.

Erityistarkastuksessa tehdyistä henkilöntarkastuksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään tarkastukseen osallistuneet virkamiehet, tarkastettujen tutkintavankien henkilötiedot, mahdollisesti löydetyt luvattomat esineet ja aineet sekä niiden löytöpaikka. Pöytäkirjan allekirjoittavat kaksi tarkastukseen osallistunutta virkamiestä.

Henkilönkatsastuksen määräämistä koskevaan päätökseen on merkittävä tutkintavangin nimi, henkilönkatsastuksen peruste, henkilönkatsastuksen suorittamispaikka, päätöksen tekijä sekä ajankohta, jolloin henkilönkatsastuksen peruste on ilmoitettu tutkintavangille. Päätöksen tehnyt virkamies vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Henkilönkatsastuksessa löytyneet aineet ja esineet on kirjattava.

Tapaajan henkilöntarkastusta koskevaan pöytäkirjaan on merkittävä:

Pöytäkirjan allekirjoittavat tarkastuksen suorittaja ja todistaja.

Voimankäyttövälineenä käytetään Vankeinhoitolaitoksen tähän tarkoitukseen varaamia välineitä. Voimankäyttövälineinä käytetään käsirautoja, henkilön sitomiseen tarkoitettua muovista sidettä, suojakilpeä, patukkaa tai teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta, etälamautinta, pistoolia ja revolveria.

Sitomiseen tarkoitettuina välineinä käytetään käsirautoja ja henkilön sitomiseen tarkoitettua muovista sidettä.

Rikosseuraamusvirasto päättää Vankeinhoitolaitoksen virkamiesten käytössä olevien voimankäyttövälineiden tyypistä, määrästä ja aseissa käytettävistä patruunoista.

Ampuma-aseen kantamisessa noudatetaan, mitä vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 58–59 §:ssä säädetään.

Tutkintavangin sitomisen peruste ja kesto on kirjattava. Jos sitominen tapahtuu tutkintavankeuslain 13 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, kirjataan myös ajankohta, jona lääkäriä on kuultu. Päätöksen tehnyt ja päätöksen toimeenpannut virkamies vahvistavat päätöksen allekirjoituksellaan.

Tarkkailuun sijoittamisesta on kirjattava:

Päätös tarkkailun jatkamisesta ja päätöksen perusteet on kirjattava. Tarkkailuun sijoittamista ja sen jatkamista koskevan päätöksen tehnyt virkamies ja tarkkailun täytäntöönpanosta vastaava virkamies vahvistavat kirjaukset allekirjoituksellaan.

Eristämistarkkailusta on kirjattava:

Jos eristämistarkkailua jatketaan yli seitsemän vuorokautta, päätös ja sen perusteet sekä henkilönkatsastuksessa ilmenneet seikat on kirjattava.

Eristämistarkkailuun sijoittamista ja sen jatkamista koskevan päätöksen tehnyt virkamies ja tarkkailun täytäntöönpanosta vastaava virkamies vahvistavat kirjaukset allekirjoituksellaan.

Erillään pitämistä koskeva päätös tehdään kirjallisesti. Päätöksessä on mainittava:

Päätöksen tehnyt vankilan johtaja vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Jos erillään pitämistä jatketaan, päätöksessä tulee mainita 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja käsittelyyn sovelletaan vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 64–69 §:n säännöksiä.

Jos tutkintavanki suostuu tutkintavankeuslain 1 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla täytäntöönpanoon, vaikka tuomio ei ole saanut lainvoimaa, ilmoitus suostumuksesta tulee tehdä esteettömän todistajan läsnä ollessa täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle tai muulle aluevankilan työjärjestyksessä määrätylle virkamiehelle.

Tutkintavangin tyytymisestä tuomioon ja tuomitun mahdollisesta vapauttamisesta vankilasta ennen kuin asia on ratkaistu muutoksenhakutuomioistuimessa, on ilmoitettava sille tuomioistuimelle, jossa asia on vireillä. Lisäksi tyytymisestä tuomioon on ilmoitettava tuomitun asiamiehelle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

Tällä asetuksella kumotaan 28 päivänä toukokuuta 1999 annettu asetus tutkintavankeudesta (701/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.