Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (7)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 594/2008 | 2008-09-15 | muutt. 1 §:ää | |
| 650/2009 | 2009-09-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 1117/2014 | 2015-01-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 853/2017 | 2018-01-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 181/2022 | 2022-03-24 | muutt. 1 §:ää | |
| 810/2022 | 2022-10-01 | 41 | |
| 115/2024 | 2024-03-29 | muutt. 1 §:ää | 1 |
Valtiovarainministeriö on 13 päivänä toukokuuta 1988 valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 22 a §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 447/2006, päättänyt:
1 §
Yhteishankittavat tuotteet ja palvelutSeuraavat valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan valtionhallinnossa yhteishankintoina (tuotteiden ja palveluiden määrittelemiseen käytetään yhteistä eurooppalaista hankintanimikkeistöä ja sen pääsanastoa, CPV-luokittelu):
sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet:
Sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet
sähkö,
bensiini (lyijytön ja lyijypitoinen) ja dieselöljy,
raskasöljyt ja niistä johdetut tuotteet erityisesti kaasuöljyt ja polttoöljyt;
sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet:
sähkö (09310000-5) ja siihen liittyvä salkunhoito (66130000-0);
toimistotarvikkeet ja -kalusteet:
Toimistotarvikkeet ja -kalusteet
toimistotarvikkeet ja niiden täyttö- ja suoratoimitukset,
toimistokalusteet;
toimistotarvikkeet ja -kalusteet:
toimistotarvikkeet (30192000-1) [30000000-9; 30200000-1];
toimistokalusteet (39130000-2);
tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet (30200000-1);
Tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet
tietokoneet (työasemat ja kannettavat),
näytöt;
tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet (30200000-1);
ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut (34100000-8):
Ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut
henkilöautot ja tila-autot (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
pakettiautot ja niiden alustat, pick-up-autot ja pikkubussit (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
maastoautot ja nelivetoautot (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
kevyet kuorma-autot (<6 t);
ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut (34100000-8):
ajoneuvolain (82/2021) 2 luvun Ajoneuvojen luokitus 20–41 §:ssä määritetyt ajoneuvot;
matkustuspalvelut:
Matkustuspalvelut
kotimaan ja ulkomaan matkustukseen käytettävät lentokuljetuspalvelut,
matkatoimistopalvelut;
matkustuspalvelut:
kotimaan ja ulkomaan matkustukseen käytettävät lentokuljetuspalvelut (60423000-9, 6041000-5);
matkatoimistopalvelut (63510000-7);
eräät muut palvelut:
Eräät muut palvelut
työterveyshuolto,
valtion maksuaikakorttiratkaisut,
leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet, ajoneuvot).
Eräät muut palvelut
työterveyshuolto,
valtion maksuaikakorttiratkaisut,
leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet, ajoneuvot).
eräät muut palvelut:
työterveyshuolto (85147000-1);
valtion maksuaikakorttiratkaisut (päätös ei koske tankkausta maksuaikakorttiratkaisuilla) (66000000-0);
leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet) (66000000-0, 66114000-2);
ajoneuvojen leasingpalvelu (66000000-0, 66114000-2) ja siihen liittyvät korjaus-, huolto- ja muut palvelut (50100000-6);
tieto- ja puheliikenne:
Tieto- ja puheliikenne
tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut,
puheliittymät ja puhepalvelut.
tieto- ja puheliikenne:
tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut (64200000-8);
puheliittymät ja puhepalvelut (64210000-1).
Seuraavat valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan valtionhallinnossa yhteishankintoina:
Sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet
sähkö,
bensiini (lyijytön ja lyijypitoinen) ja dieselöljy,
raskasöljyt ja niistä johdetut tuotteet erityisesti kaasuöljyt ja polttoöljyt;
Toimistotarvikkeet ja -kalusteet
toimistotarvikkeet ja niiden täyttö- ja suoratoimitukset,
toimistokalusteet;
Tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet
tietokoneet (työasemat ja kannettavat),
näytöt;
Ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut
henkilöautot ja tila-autot (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
pakettiautot ja niiden alustat, pick-up-autot ja pikkubussit (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
maastoautot ja nelivetoautot (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
kevyet kuorma-autot (<6 t);
Matkustuspalvelut
kotimaan ja ulkomaan matkustukseen käytettävät lentokuljetuspalvelut,
matkatoimistopalvelut;
Eräät muut palvelut
työterveyshuolto,
valtion maksuaikakorttiratkaisut,
leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet, ajoneuvot).
Tieto- ja puheliikenne
tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut,
puheliittymät ja puhepalvelut.
Seuraavat valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan valtionhallinnossa yhteishankintoina (tuotteiden ja palveluiden määrittelemiseen käytetään yhteistä eurooppalaista hankintanimikkeistöä ja sen pääsanastoa, CPV-luokittelu):
sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet:
sähkö (09310000-5) ja siihen liittyvä salkunhoito (66130000-0);
toimistotarvikkeet ja -kalusteet:
toimistotarvikkeet (30192000-1) [30000000-9; 30200000-1];
toimistokalusteet (39130000-2);
tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet (30200000-1);
ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut (34100000-8):
ajoneuvolain (82/2021) 2 luvun Ajoneuvojen luokitus 20–41 §:ssä määritetyt ajoneuvot;
matkustuspalvelut:
kotimaan ja ulkomaan matkustukseen käytettävät lentokuljetuspalvelut (60423000-9, 6041000-5);
matkatoimistopalvelut (63510000-7);
eräät muut palvelut:
työterveyshuolto (85147000-1);
valtion maksuaikakorttiratkaisut (päätös ei koske tankkausta maksuaikakorttiratkaisuilla) (66000000-0);
leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet) (66000000-0, 66114000-2);
ajoneuvojen leasingpalvelu (66000000-0, 66114000-2) ja siihen liittyvät korjaus-, huolto- ja muut palvelut (50100000-6);
tieto- ja puheliikenne:
tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut (64200000-8);
puheliittymät ja puhepalvelut (64210000-1).
1 §
Yhteishankittavat tuotteet ja palvelutSeuraavat valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan valtionhallinnossa yhteishankintoina:
Sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet
sähkö,
bensiini (lyijytön ja lyijypitoinen) ja dieselöljy,
raskasöljyt ja niistä johdetut tuotteet erityisesti kaasuöljyt ja polttoöljyt;
Toimistotarvikkeet ja -kalusteet
toimistotarvikkeet ja niiden täyttö- ja suoratoimitukset,
toimistokalusteet;
Tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet
tietokoneet (työasemat ja kannettavat),
näytöt;
Ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut
henkilöautot ja tila-autot (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
pakettiautot ja niiden alustat, pick-up-autot ja pikkubussit (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
maastoautot ja nelivetoautot (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat),
kevyet kuorma-autot (<6 t);
Matkustuspalvelut
kotimaan ja ulkomaan matkustukseen käytettävät lentokuljetuspalvelut,
matkatoimistopalvelut;
Eräät muut palvelut
työterveyshuolto,
valtion maksuaikakorttiratkaisut,
leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet, ajoneuvot).
Tieto- ja puheliikenne
tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut,
puheliittymät ja puhepalvelut.
1 §
Yhteishankittavat tuotteet ja palvelutSeuraavat valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan valtionhallinnossa yhteishankintoina (tuotteiden ja palveluiden määrittelemiseen käytetään yhteistä eurooppalaista hankintanimikkeistöä ja sen pääsanastoa, CPV-luokittelu):
sähkö, polttoaineet ja öljytuotteet:
sähkö (09310000-5) ja siihen liittyvä salkunhoito (66130000-0);
toimistotarvikkeet ja -kalusteet:
toimistotarvikkeet (30192000-1) [30000000-9; 30200000-1];
toimistokalusteet (39130000-2);
tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet (30200000-1);
ajoneuvot ja ajoneuvopalvelut (34100000-8):
ajoneuvolain (82/2021) 2 luvun Ajoneuvojen luokitus 20–41 §:ssä määritetyt ajoneuvot;
matkustuspalvelut:
kotimaan ja ulkomaan matkustukseen käytettävät lentokuljetuspalvelut (60423000-9, 6041000-5);
matkatoimistopalvelut (63510000-7);
eräät muut palvelut:
työterveyshuolto (85147000-1);
valtion maksuaikakorttiratkaisut (päätös ei koske tankkausta maksuaikakorttiratkaisuilla) (66000000-0);
leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet, toimistokalusteet) (66000000-0, 66114000-2);
ajoneuvojen leasingpalvelu (66000000-0, 66114000-2) ja siihen liittyvät korjaus-, huolto- ja muut palvelut (50100000-6);
tieto- ja puheliikenne:
tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut (64200000-8);
puheliittymät ja puhepalvelut (64210000-1).
2 §
Yhteishankinnan hankintayksikkö1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta valtionhallinnolle vastaa yhteishankinnan hankintayksikkönä toimiva yhteishankintayksikkö Hansel Oy.
1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta valtionhallinnolle vastaa yhteishankinnan hankintayksikkönä toimiva valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy.
Yhteishankinnan hankintayksikön (Hansel Oy) on kilpailutettava 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut pääsääntöisesti puitejärjestelyin. Puitejärjestelyn rinnalle Hansel Oy voi perustaa myös dynaamisen hankintamenettelyn. Erikseen tunnistetuissa tuotteissa ja palveluissa Hansel Oy:n on mahdollista perustaa hankintaa varten pelkkä dynaaminen hankintamenettely.
Yhteishankinnan hankintayksikkö tiedottaa valtion virastoille ja laitoksille yhteishankinnan kilpailutuksista, hankintapäätöksistä, solmituista sopimuksista, sopimusten käyttöönotosta ja käyttöön liittyvistä seikoista.
Yhteishankinnan hankintayksiköllä on mahdollisuus tehdä erilaisille käyttäjäryhmille omat erilliset puitejärjestelyt, silloin kun valtiovarainministeriö ja Hansel Oy katsovat tämän tarpeelliseksi. Erillisten puitejärjestelyjen perustaminen edellyttää myös asianosaisten virastojen kuulemista.
Valtionhallinnon yhteishankintojen kehittämisestä vastaavat valtiovarainministeriö ja Hansel Oy. Valtiovarainministeriö ja Hansel Oy kehittävät valtionhallinnon yhteishankintoja niistä annetun valtioneuvoston asetuksen (765/2006) tarkoittamalla tavalla yhteishankintojen koordinaatioryhmässä, jossa on mukana myös virastojen edustus. Tarkemmasta päätöksentekomenettelystä määrätään valtiovarainministeriön tekemässä yhteishankintojen koordinaatioryhmän asettamispäätöksessä.
Valtionhallinnon yhteishankintojen kehittämisestä vastaavat valtiovarainministeriö ja Hansel Oy. Valtiovarainministeriö ja Hansel Oy kehittävät valtionhallinnon yhteishankintoja niistä annetun valtioneuvoston asetuksen (765/2006) tarkoittamalla tavalla yhteishankintojen koordinaatioryhmässä, jossa on mukana myös virastojen edustus. Tarkemmasta päätöksentekomenettelystä määrätään valtiovarainministeriön tekemässä yhteishankintojen koordinaatioryhmän asettamispäätöksessä.
Yhteishankinnan hankintayksikkö tiedottaa valtion virastoille ja laitoksille yhteishankinnan kilpailutuksista, hankintapäätöksistä, solmituista sopimuksista, sopimusten käyttöönotosta ja käyttöön liittyvistä seikoista.
2 §
Yhteishankinnan hankintayksikkö1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta valtionhallinnolle vastaa yhteishankinnan hankintayksikkönä toimiva valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy.
Yhteishankinnan hankintayksikkö tiedottaa valtion virastoille ja laitoksille yhteishankinnan kilpailutuksista, hankintapäätöksistä, solmituista sopimuksista, sopimusten käyttöönotosta ja käyttöön liittyvistä seikoista.
2 §
Yhteishankinnan hankintayksikkö1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta valtionhallinnolle vastaa yhteishankinnan hankintayksikkönä toimiva yhteishankintayksikkö Hansel Oy.
Yhteishankinnan hankintayksikön (Hansel Oy) on kilpailutettava 1 §:ssä tarkoitetut yhteishankittavat tuotteet ja palvelut pääsääntöisesti puitejärjestelyin. Puitejärjestelyn rinnalle Hansel Oy voi perustaa myös dynaamisen hankintamenettelyn. Erikseen tunnistetuissa tuotteissa ja palveluissa Hansel Oy:n on mahdollista perustaa hankintaa varten pelkkä dynaaminen hankintamenettely.
Yhteishankinnan hankintayksiköllä on mahdollisuus tehdä erilaisille käyttäjäryhmille omat erilliset puitejärjestelyt, silloin kun valtiovarainministeriö ja Hansel Oy katsovat tämän tarpeelliseksi. Erillisten puitejärjestelyjen perustaminen edellyttää myös asianosaisten virastojen kuulemista.
Valtionhallinnon yhteishankintojen kehittämisestä vastaavat valtiovarainministeriö ja Hansel Oy. Valtiovarainministeriö ja Hansel Oy kehittävät valtionhallinnon yhteishankintoja niistä annetun valtioneuvoston asetuksen (765/2006) tarkoittamalla tavalla yhteishankintojen koordinaatioryhmässä, jossa on mukana myös virastojen edustus. Tarkemmasta päätöksentekomenettelystä määrätään valtiovarainministeriön tekemässä yhteishankintojen koordinaatioryhmän asettamispäätöksessä.
Yhteishankinnan hankintayksikkö tiedottaa valtion virastoille ja laitoksille yhteishankinnan kilpailutuksista, hankintapäätöksistä, solmituista sopimuksista, sopimusten käyttöönotosta ja käyttöön liittyvistä seikoista.
3 §
Muut hankintasopimuksetVirasto tai laitos voi käyttää tällä päätöksellä yhteishankittavaksi määrättyjen tuotteiden ja palveluiden hankinnassa muutakin kuin yhteishankintasopimusta, mikäli
virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa;
virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa; tai
virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa;
virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta;
virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta.
virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta;
viraston tai laitoksen tuotteen tai palvelun laadulle tai koostumukselle asettamat vaatimukset poikkeavat huomattavasti siitä, mitä yhteishankinnalla saavutetaan tai yhteishankintaa koskeva sopimus tarjoaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
viraston tai laitoksen tuotteen tai palvelun laadulle tai koostumukselle asettamat vaatimukset poikkeavat huomattavasti siitä, mitä yhteishankinnalla saavutetaan tai yhteishankintaa koskeva sopimus tarjoaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
tuotteen tai palvelun laatuerona silloin, kun yhteishankinnan sopimuksen mukaisen tuotteen tai palvelun laatu eroaa sen käyttöön liittyvien olennaisten tekijöiden kohdalla hankintayksikön tarvitseman tuotteen laatutasosta,
tavaran tai laitteen koostumuksen erona silloin, kun hankintayksikkö hankkii tavaran tai laiteen erityiseen käyttötarpeeseen kuten tutkimukselliseen tai opetukselliseen käyttöön,
kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa hankinnoissa ja tilanteissa, joissa tuotteen tai palvelun hankinta tehdään ulkomailla olevaan toimipaikkaan; tai
virastolle tai laitokselle muodostuva yhteishankinnan loppuhinta on huomattavasti korkeampi kuin saman hankinnan kokonaiskustannus käytettäessä muuta kilpailuttamista tai omaa hankintaa. Tämä voi ilmetä seuraavilla tavoilla:
virastolle tai laitokselle muodostuva yhteishankinnan loppuhinta on huomattavasti korkeampi kuin saman hankinnan kokonaiskustannus käytettäessä muuta kilpailuttamista tai omaa hankintaa. Tämä voi ilmetä seuraavilla tavoilla:
yhteishankinnan kustannusten ovat hankintayksikölle merkittävästi korkeammat kuin muulla tavalla toteutetun hankinnan kokonaiskustannukset (mukaan lukien elinkaari- ja prosessikustannukset),
tuotteen tai palvelun toimittajan käyttämän joitakin valtionhallinnon yksiköitä koskevan erikoishinnoittelun perusteella, mikä käytännössä takaa hankintayksikölle muita valtion yksiköitä huomattavasti alhaisemman hintatason (esimerkiksi ohjelmistojen oppilaitoshinnoittelu oppilaitoksille ja yliopistoille).
Virasto tai laitos voi käyttää tällä päätöksellä yhteishankittavaksi määrättyjen tuotteiden ja palveluiden hankinnassa muutakin kuin yhteishankintasopimusta, mikäli
virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa; tai
virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta.
Virasto tai laitos voi käyttää tällä päätöksellä yhteishankittavaksi määrättyjen tuotteiden ja palveluiden hankinnassa muutakin kuin yhteishankintasopimusta, mikäli
virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa;
virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta;
viraston tai laitoksen tuotteen tai palvelun laadulle tai koostumukselle asettamat vaatimukset poikkeavat huomattavasti siitä, mitä yhteishankinnalla saavutetaan tai yhteishankintaa koskeva sopimus tarjoaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
tuotteen tai palvelun laatuerona silloin, kun yhteishankinnan sopimuksen mukaisen tuotteen tai palvelun laatu eroaa sen käyttöön liittyvien olennaisten tekijöiden kohdalla hankintayksikön tarvitseman tuotteen laatutasosta,
tavaran tai laitteen koostumuksen erona silloin, kun hankintayksikkö hankkii tavaran tai laiteen erityiseen käyttötarpeeseen kuten tutkimukselliseen tai opetukselliseen käyttöön,
kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa hankinnoissa ja tilanteissa, joissa tuotteen tai palvelun hankinta tehdään ulkomailla olevaan toimipaikkaan; tai
virastolle tai laitokselle muodostuva yhteishankinnan loppuhinta on huomattavasti korkeampi kuin saman hankinnan kokonaiskustannus käytettäessä muuta kilpailuttamista tai omaa hankintaa. Tämä voi ilmetä seuraavilla tavoilla:
yhteishankinnan kustannusten ovat hankintayksikölle merkittävästi korkeammat kuin muulla tavalla toteutetun hankinnan kokonaiskustannukset (mukaan lukien elinkaari- ja prosessikustannukset),
tuotteen tai palvelun toimittajan käyttämän joitakin valtionhallinnon yksiköitä koskevan erikoishinnoittelun perusteella, mikä käytännössä takaa hankintayksikölle muita valtion yksiköitä huomattavasti alhaisemman hintatason (esimerkiksi ohjelmistojen oppilaitoshinnoittelu oppilaitoksille ja yliopistoille).
Tilanteessa, jossa virasto tai laitos toteuttaa 1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden hankinnan erityisen syyn perusteella muulla tavalla kuin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 22 a §:n tarkoittamaa yhteishankintaa käyttämällä, sen tulee yksilöidä yhteishankinnasta poikkeamisen perusteena oleva erityinen syy hankintaa koskevassa päätöksessä tai sen liitteessä. Hankintapäätökseen tulee sisällyttää yksilöity selostus erityisestä syystä ja sen todentamista tarkentava selvitys, jonka perusteella toimenpide on yksityiskohtaisesti arvioitavissa muun muassa toimintaan kohdistuvissa tarkastuksissa.
Tilanteessa, jossa virasto tai laitos toteuttaa 1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden hankinnan erityisen syyn perusteella muulla tavalla kuin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 22 a §:n tarkoittamaa yhteishankintaa käyttämällä, sen tulee yksilöidä yhteishankinnasta poikkeamisen perusteena oleva erityinen syy hankintaa koskevassa päätöksessä tai sen liitteessä. Hankintapäätökseen tulee sisällyttää yksilöity selostus erityisestä syystä ja sen todentamista tarkentava selvitys, jonka perusteella toimenpide on yksityiskohtaisesti arvioitavissa muun muassa toimintaan kohdistuvissa tarkastuksissa.
3 §
Muut hankintasopimuksetVirasto tai laitos voi käyttää tällä päätöksellä yhteishankittavaksi määrättyjen tuotteiden ja palveluiden hankinnassa muutakin kuin yhteishankintasopimusta, mikäli
virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa; tai
virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta.
3 §
Muut hankintasopimuksetVirasto tai laitos voi käyttää tällä päätöksellä yhteishankittavaksi määrättyjen tuotteiden ja palveluiden hankinnassa muutakin kuin yhteishankintasopimusta, mikäli
virasto tai laitos on aloittanut yhteishankittavaksi määrätyn tuotteen tai palvelun hankintaa koskevan julkisen tarjousmenettelyn ennen tämän päätöksen voimaantuloa;
virastolla tai laitoksella on voimassaoleva ennen tämän päätöksen voimaantuloa kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta ja palvelusta;
viraston tai laitoksen tuotteen tai palvelun laadulle tai koostumukselle asettamat vaatimukset poikkeavat huomattavasti siitä, mitä yhteishankinnalla saavutetaan tai yhteishankintaa koskeva sopimus tarjoaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
tuotteen tai palvelun laatuerona silloin, kun yhteishankinnan sopimuksen mukaisen tuotteen tai palvelun laatu eroaa sen käyttöön liittyvien olennaisten tekijöiden kohdalla hankintayksikön tarvitseman tuotteen laatutasosta,
tavaran tai laitteen koostumuksen erona silloin, kun hankintayksikkö hankkii tavaran tai laiteen erityiseen käyttötarpeeseen kuten tutkimukselliseen tai opetukselliseen käyttöön,
kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa hankinnoissa ja tilanteissa, joissa tuotteen tai palvelun hankinta tehdään ulkomailla olevaan toimipaikkaan; tai
virastolle tai laitokselle muodostuva yhteishankinnan loppuhinta on huomattavasti korkeampi kuin saman hankinnan kokonaiskustannus käytettäessä muuta kilpailuttamista tai omaa hankintaa. Tämä voi ilmetä seuraavilla tavoilla:
yhteishankinnan kustannusten ovat hankintayksikölle merkittävästi korkeammat kuin muulla tavalla toteutetun hankinnan kokonaiskustannukset (mukaan lukien elinkaari- ja prosessikustannukset),
tuotteen tai palvelun toimittajan käyttämän joitakin valtionhallinnon yksiköitä koskevan erikoishinnoittelun perusteella, mikä käytännössä takaa hankintayksikölle muita valtion yksiköitä huomattavasti alhaisemman hintatason (esimerkiksi ohjelmistojen oppilaitoshinnoittelu oppilaitoksille ja yliopistoille).
Tilanteessa, jossa virasto tai laitos toteuttaa 1 §:ssä tarkoitettujen yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden hankinnan erityisen syyn perusteella muulla tavalla kuin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 22 a §:n tarkoittamaa yhteishankintaa käyttämällä, sen tulee yksilöidä yhteishankinnasta poikkeamisen perusteena oleva erityinen syy hankintaa koskevassa päätöksessä tai sen liitteessä. Hankintapäätökseen tulee sisällyttää yksilöity selostus erityisestä syystä ja sen todentamista tarkentava selvitys, jonka perusteella toimenpide on yksityiskohtaisesti arvioitavissa muun muassa toimintaan kohdistuvissa tarkastuksissa.
3 a §
Vastuullisuuden huomiointi valtionhallinnon yhteishankinnoissaValtionhallinnossa yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta on huomioitava kansallisen julkisten hankintojen strategian vastuullisuus- ja kestävyystavoitteet sekä mahdollisuuksien mukaan innovaatiotavoitteet. Päävastuu vastuullisuus- ja kestävyystavoitteiden asettamisesta ja seuraamisesta on yhteishankinnan hankintayksiköllä.
3 a §
Vastuullisuuden huomiointi valtionhallinnon yhteishankinnoissaValtionhallinnossa yhteishankittavien tuotteiden ja palveluiden kilpailuttamisesta on huomioitava kansallisen julkisten hankintojen strategian vastuullisuus- ja kestävyystavoitteet sekä mahdollisuuksien mukaan innovaatiotavoitteet. Päävastuu vastuullisuus- ja kestävyystavoitteiden asettamisesta ja seuraamisesta on yhteishankinnan hankintayksiköllä.
4 §
VoimaantuloTämä päätös tulee voimaan 8 päivänä syyskuuta 2006.
4 §
VoimaantuloTämä päätös tulee voimaan 8 päivänä syyskuuta 2006.
594/2008
Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2008.
650/2009
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009.
1117/2014
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
853/2017
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
181/2022
Tämä päätös tulee voimaan 24.3.2022.
810/2022
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2022.
115/2024
Tämä päätös tulee voimaan 29.3.2024.