Finlex →1277/2007 — Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta

Tämän lain tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.

Valtion varoista myönnetään tukea meriliikenteessä käytettävien alusten miehistökustannusten kilpailukyvyn parantamiseksi siten kuin tässä laissa säädetään.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tukiviranomaisen on hakemuksesta merkittävä kauppa-alusluetteloon sellainen Suomen alusrekisterissä oleva:

Hakemuksen voi tehdä aluksen suomalainen omistaja tai ulkomaisen omistajan Suomeen rekisteröidyllä aluksella varustamotoimintaa harjoittava suomalainen työnantaja.

Alusrekisterinpitäjän Ahvenanmaalla on hakemuksesta merkittävä Ahvenanmaalla alusrekisteriin merkitty alus kauppa-alusluetteloon tässä pykälässä mainituilla edellytyksillä.

Tukiviranomaisen on hakemuksesta merkittävä kauppa-alusluetteloon sellainen Suomessa rekisteröity:

Hakemuksen voi tehdä aluksen suomalainen omistaja tai ulkomaisen omistajan Suomeen rekisteröidyllä aluksella varustamotoimintaa harjoittava suomalainen työnantaja.

Alusrekisterinpitäjän Ahvenanmaalla on hakemuksesta merkittävä Ahvenanmaalla alusrekisteriin merkitty alus kauppa-alusluetteloon tässä pykälässä mainituilla edellytyksillä.

Tukiviranomaisen on hakemuksesta tai viran puolesta poistettava alus kauppa-alusluettelosta, jos alus ei enää muuten kuin tilapäisesti täytä kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytyksiä.

Tukiviranomaisen on ennen kauppa-alusluettelosta poistamista koskevan päätöksen tekemistä kuultava aluksen suomalaista omistajaa tai ulkomaisen omistajan Suomeen rekisteröidyllä aluksella varustamotoimintaa harjoittavaa suomalaista työnantajaa, jos poistaminen johtuu muusta syystä kuin aluksen poistumisesta Suomen alusrekisteristä.

Tukiviranomaisen on ennen kauppa-alusluettelosta poistamista koskevan päätöksen tekemistä kuultava alusrekisterinpitäjää Ahvenmaalla, jos poistaminen koskee Ahvenanmaalla alusrekisteriin merkityn aluksen poistamista kauppa-alusluettelosta ja se johtuu muusta syystä kuin aluksen poistumisesta Suomen alusrekisteristä.

Kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella on noudatettava Suomen lakia, jollei toisin säädetä.

Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen työsuhteissa noudatettavalla työehtosopimuksella voidaan sopia toisin siitä, mitä merityösopimuslaissa (756/2011), merityöaikalaissa (296/1976), merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) tai yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007) säädetään. Työehtosopimuksen solmivien yhdistysten tulee edustaa niitä työntekijäryhmiä, joiden työehdoista työehtosopimuksella sovitaan. Työehtosopimuksesta tai sen liitteistä on käytävä yksityiskohtaisesti ilmi, mitä ehtoja lain säännösten sijasta on noudatettava.

Työehtosopimuksen määräys, jolla on vähennetty Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa tai Euroopan yhteisön säädöksissä vahvistettuja edellä mainituissa laeissa säädettyjä työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan yhteisön säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, lainsäännöksiä, joilla on toimeenpantu kansainvälisen sopimuksen määräykset tai Euroopan yhteisön säädökset.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen määräyksiä myös niihin työntekijöihin, jotka eivät ole siihen sidottuja, mutta joiden työsuhteissa on muutoin noudatettava sen määräyksiä.

Poiketen siitä, mitä työehtosopimuslain (436/1946) 1 §:n 1 momentissa säädetään, kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen työsuhteissa noudatettavan työehtosopimuksen voi tehdä, jolleivät asianomaiset suomalaiset työmarkkinaosapuolet ole tehneet samaa työtä koskevaa työehtosopimusta, myös sellainen ulkomainen työntekijöiden yhdistys, joka täyttää ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua koskevassa Kansainvälisen työjärjestön sopimuksessa (SopS 45/1949) sekä järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevassa Kansainvälisen työjärjestön sopimuksessa (SopS 32/1951) asetetut edellytykset.

Suomalaisella matkustaja-aluksella, joka saa kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, ei sovelleta 6 §:n 2–4 momenttia eikä 7 §:ää säännöllisesti Suomeen suuntautuvassa liikenteessä.

Tässä laissa tarkoitettuja työsuhteita koskevat ja niistä johtuvat riita- ja rikosasiat on käsiteltävä ja ratkaistava merilain (674/1994) 21 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetussa merioikeudessa.

Tässä laissa tarkoitettuja työehtosopimuksia koskevat riita-asiat käsittelee ja ratkaisee työtuomioistuin. Ulkomaalaisen työntekijöiden yhdistyksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan kuitenkin sopia, että työntekijän, jonka työsuhteessa on noudatettava työehtosopimusta, työsuhteen ehtoja koskeva riita-asia ratkaistaan työntekijöiden yhdistyksen kotimaan tuomioistuimessa.

Tukiviranomaisen tulee myöntää tässä laissa tarkoitettu tuki, jos:

Säännöllistä matkustajaliikennettä Euroopan yhteisön satamien välillä harjoittavalla matkustaja-aluksella myönnetään tukea vain Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten osalta.

Hinaajalla ja työntäjällä myönnetään tukea 11 ja 12 §:n mukaisesta tuen määrästä vain osuus, joka vastaa meriliikenteen osuutta tukijaksosta.

Jos aluksen omistajalla tai aluksen muulla varustamotoimintaa harjoittavalla työnantajalla ei rahtaussopimukseen perustuen ole määräysvaltaa aluksen liikennöintiin sopimusjaksolla, tukea myönnetään myös siltä meriliikenteeksi luettavalta odotusajalta, jonka alus muuten kuin omasta syystä odottaa alukselle määrätyn vähimmäismiehityksen mukaisessa täydessä valmiudessa lastin tai matkustajien kuljetustoimeksiantoa. Hinaajalla ja työntäjällä odotusajalta tukea myönnetään kuitenkin vain osuus, joka vastaa meriliikennepäivien osuutta tukijaksolla.

Tukiviranomaisen tulee myöntää tässä laissa tarkoitettu tuki, jos:

Säännöllistä matkustajaliikennettä Euroopan unionin satamien välillä harjoittavalla matkustaja-aluksella myönnetään tukea vain Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten osalta.

Hinaajalla ja työntäjällä myönnetään tukea 11 ja 12 §:n mukaisesta tuen määrästä vain osuus, joka vastaa meriliikenteen osuutta tukijaksosta.

Jos aluksen omistajalla tai aluksen muulla varustamotoimintaa harjoittavalla työnantajalla ei rahtaussopimukseen perustuen ole määräysvaltaa aluksen liikennöintiin sopimusjaksolla, tukea myönnetään myös siltä meriliikenteeksi luettavalta odotusajalta, jonka alus muuten kuin omasta syystä odottaa alukselle määrätyn vähimmäismiehityksen mukaisessa täydessä valmiudessa lastin tai matkustajien kuljetustoimeksiantoa. Hinaajalla ja työntäjällä odotusajalta tukea myönnetään kuitenkin vain osuus, joka vastaa meriliikennepäivien osuutta tukijaksolla.

Tukena maksetaan tuloverolain (1535/1992) 9 §:n mukaisen yleisesti verovelvollisen merenkulkijan osalta määrä, joka vastaa tukijaksolta maksettua:

Tukena maksetaan tuloverolain (1535/1992) 9 §:n mukaisen yleisesti verovelvollisen merenkulkijan osalta määrä, joka vastaa tukijaksolta maksettua:

Tukena maksetaan tuloverolain (1535/1992) 9 §:n mukaisen yleisesti verovelvollisen merenkulkijan osalta määrä, joka vastaa tukijaksolta maksettua:

Tukena maksetaan tuloverolain (1535/1992) 9 §:n mukaisen yleisesti verovelvollisen merenkulkijan osalta määrä, joka vastaa tukijaksolta maksettua:

Tukena maksetaan tuloverolain 9 §:n mukaisen rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta palkkatulosta määrä, joka vastaa tukijaksolta maksettua:

2 momentti on kumottu L:lla 19.12.2008/967.

Tukijaksot ovat 1 päivästä tammikuuta 30 päivään kesäkuuta ja 1 päivästä heinäkuuta 31 päivään joulukuuta. Tukivuosi on yksi kalenterivuosi.

Tukiviranomainen määrää hakemuksesta tukijaksoksi yhden kalenterikuukauden sellaiselle matkustaja-alukselle, joka saa kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, sikäli kuin tuen myöntäminen perustuu kuukausittaisia maksuja koskeviin verohallinnolle toimitettuihin valvontailmoituksiin ja niiden mukaisiin verohallinnon antamiin maksutositteisiin.

Tukea voi hakea kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen suomalainen omistaja tai, jos omistaja on ulkomaalainen, aluksella varustamotoimintaa harjoittava suomalainen työnantaja. Tukea voi hakea myös Ahvenanmaalla kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen suomalainen omistaja tai, jos omistaja on ulkomaalainen, aluksella varustamotoimintaa harjoittava suomalainen työnantaja.

Tukea haetaan tukiviranomaiselta kirjallisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee ilmetä vaadittu tuki ja sen perusteet. Hakijan on allekirjoitettava hakemus. Tuen hakijan on annettava oikeat ja riittävät tiedot tuen myöntämisen kannalta tarpeellisista seikoista. Hakija voi allekirjoittaa hakemuksen myös sähköisellä allekirjoituksella.

Tukea haetaan tukijaksoittain tukiviranomaiselle toimitetulla hakemuksella neljän kuukauden kuluessa kunkin tukijakson päättymisestä.

Työnantajan on järjestettävä palkkakirjanpitonsa siten, että siitä voidaan aluksittain ja palkansaajittain todeta merityötulon ja siitä toimitettujen ja maksettujen ennakonpidätysten, lähdeveron, sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen sekä merimieseläke- ja muiden vakuutusmaksujen työnantajaosuuksien määrät.

Hakijan tulee huolehtia siitä, että tukiviranomaisella on käytettävissään kaikki tuen edellytysten ja määrän määrittämisessä tarpeelliset alusta ja sen liikennöintiä koskevat tiedot. Aluksen liikennöinnistä on tukijaksoittain tukiviranomaisen pyynnöstä annettava laivapäiväkirjanote ja rahtaussopimukset sekä muu selvitys, jotka tuen hakija varmentaa allekirjoituksellaan.

Hakijan tulee toimittaa tukiviranomaiselle jäljennökset verohallinnolle toimitetuista valvontailmoituksista ja selvitys siitä, miten valvontailmoituksissa tarkoitetut ja maksetut erät jakautuvat työnantajan eri alusten kesken ja miten maksut jakautuvat aluskohtaisesti tuen perusteena oleviin maksuihin ja muihin maksuihin.

Hakijan tulee tukijaksoittain toimittaa tukiviranomaiselle selvitys Merimieseläkekassalle tukijakson ajalta maksetuista eläkevakuutusmaksuista.

Hakijan tulee tukijaksoittain toimittaa tukiviranomaiselle vakuutusyhtiön ja Työttömyysvakuutusrahaston antamat aluskohtaiset selvitykset tukijaksolta maksetuista merityötuloon perustuvista 11 §:ssä tarkoitetuista vakuutusmaksuista.

Tukiviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada:

Tukiviranomaisella on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta.

Tukiviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada:

Tukiviranomaisella on oikeus saada 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla Liikenteen turvallisuusviraston tällaisia tietoja sisältävistä tietojärjestelmistä.

Tukiviranomaisella on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta.

Tukiviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada:

Tukiviranomaisella on oikeus saada 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla Liikenne- ja viestintäviraston tällaisia tietoja sisältävistä tietojärjestelmistä.

Tukiviranomaisella on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta.

Tukiviranomaisen on ennen asian ratkaisua kuultava asianomaisia valtakunnallisia työmarkkinajärjestöjä, jos se harkitsee tuen epäämistä kokonaisuudessaan tai pääosin.

Tukiviranomainen voi kuulla asianomaisia valtakunnallisia työmarkkinajärjestöjä ennakkoratkaisua koskevan hakemuksen johdosta.

Kuulemisessa on noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään salassapitovelvoitteista.

Tuki myönnetään hakemuksesta jälkikäteen 14, 16 ja 17 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin ja selvityksiin perustuen 10 §:ssä tarkoitettujen tuen myöntämisen yleisten edellytysten täyttyessä.

Tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan alustavasti tukijaksoa koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä, mutta ratkaistaan jälkikäteen koko tukivuodelta.

Tukiviranomainen voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun siitä, voidaanko alus merkitä hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa kauppa-alusluetteloon ja voidaanko alukselle myöntää tukea tämän lain mukaisesti. Ennakkoratkaisun antamisen edellytyksenä on, että asia on hakijan taloudellisen toiminnan kannalta erityisen tärkeä. Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöity kysymys, johon ennakkoratkaisua haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

Ennakkoratkaisu annetaan enintään ratkaisun antamista seuraavan tukivuoden loppuun. Tukiviranomaisen on sovellettava ennakkoratkaisua siihen kalenterivuoteen, jota varten se on annettu. Sellaisen tuen hakemiseen, jota ennakkoratkaisu koskee, sovelletaan, mitä 14 §:ssä ja muutoin tässä laissa säädetään.

Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä.

Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen suomalaisen omistajan tai aluksen ulkomaisen omistajan Suomeen rekisteröidyllä aluksella varustamotoimintaa harjoittavan suomalaisen työnantajan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava tukiviranomaiselle kaikista sellaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta aluksen kauppa-alusluettelossa pysymiseen tai siitä poistamiseen taikka tuen myöntämisen edellytyksiin tai määrään.

Jos tuen edellytysten ja määrän jälkikäteisarvioinnissa havaitaan, että hakijalle on perusteetta maksettu tukea, perusteetta maksettu tuki on perittävä takaisin Suomen valtiolle:

Saamisen vanhentumiseen sovelletaan, mitä siitä erikseen säädetään. Jos tukea kuitenkin on maksettu 1 momentin 4 kohdan mukaisesti perusteettomasti tai virheellisin perustein, tuki voidaan määrätä palautettavaksi enintään siltä tukivuodelta, jolloin virhe havaittiin ja virheen havaitsemista edeltävältä tukivuodelta. Takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan tai osittain, jos se johtaisi ilmeisen kohtuuttomaan lopputulokseen.

Palautettavalle määrälle on maksettava tuen maksupäivästä korkoa, joka vastaa kulloinkin voimassa olevaa Suomen Pankin peruskorkoa lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä. Jollei palautettavaa määrää makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti.

Viranomaisen hallussa olevien, tässä laissa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan, mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Tässä laissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa viranomaiselle ja viranomaiselta myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti. Hakemuksen ja sen liitteiden sekä muun selvityksen toimittaminen sähköisesti tukiviranomaiselle edellyttää, että hakija ja tukiviranomainen sopivat ennalta tietojen toimittamistavasta.

Viranomaisen hallussa olevien, tässä laissa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan, mitä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 sekä tietosuojalaissa (1050/2018) säädetään, ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) säädetään.

Tässä laissa tarkoitetut hakijan ja Merimieseläkekassan sekä vakuutusyhtiön tiedot voidaan luovuttaa viranomaiselle ja viranomaiselta teknisen rajapinnan avulla tai muutoin sähköisesti. Näiden tietojen toimittaminen edellyttää kuitenkin, että osapuolet sopivat ennalta tietojen toimittamistavasta.

Joka tämän lain mukaisiin tehtäviin liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa henkilötietolain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain vastaisesti sivulliselle ilmaista näin saamiaan tietoja.

Tukiviranomaisen on säilytettävä tämän lain mukaiset kauppa-alusluetteloon merkitsemiseen ja siitä poistamiseen, ennakkoratkaisuihin sekä tukiin liittyvät asiakirjat siten kuin arkistolaissa (831/1994) säädetään. Jos arkistolaitos ei ole määrännyt säilytettäväksi mainittuja asiakirjoja pysyvästi, tukiviranomaisen on säilytettävä niitä 10 vuoden ajan.

Asiakirjojen ja tietojen säilytysaika alkaa siitä, kun päätös on annettu tai asia lakkaa muuten olemasta vireillä tukiviranomaisessa.

Kauppa-alusluetteloon merkitsemisestä, siitä poistamisesta, tukihakemuksen johdosta tehtävästä päätöksestä ja ennakkoratkaisusta peritään maksu siten kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 §:ssä säädetään.

Tukiviranomaisen päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään tukiviranomaiselle.

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa valittamalla hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, tukiviranomaisella on oikeus valittaa hallinto-oikeuden tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä, jos hallinto-oikeus on muuttanut tukiviranomaisen päätöstä tai kumonnut sen.

Tukiviranomaisen tämän lain mukaisesti määräämään maksuun haetaan muutosta siten kuin valtion maksuperustelain 11 b §:ssä säädetään.

Tukiviranomaisen päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen tuen takaisinperintää koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, tukiviranomaisella on oikeus valittaa hallinto-oikeuden tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä, jos hallinto-oikeus on muuttanut tukiviranomaisen päätöstä tai kumonnut sen.

Tukiviranomaisen tämän lain mukaisesti määräämään maksuun saa hakea muutosta siten kuin valtion maksuperustelain 11 b §:ssä säädetään.

Tukiviranomaisen päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen tuen takaisinperintää koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, tukiviranomaisella on oikeus valittaa hallinto-oikeuden tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä, jos hallinto-oikeus on muuttanut tukiviranomaisen päätöstä tai kumonnut sen.

Tukiviranomaisen tämän lain mukaisesti määräämään maksuun saa hakea muutosta siten kuin valtion maksuperustelain 11 b §:ssä säädetään.

Tukiviranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, ellei oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen tai valitusviranomainen kiellä päätöksen täytäntöönpanoa, määrää sitä keskeytettäväksi tai muussa täytäntöönpanoa koskevassa määräyksessä toisin määrää.

Takaisinperintää koskevassa asiassa annettu päätös voidaan panna täytäntöön verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) 3 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Tukiviranomainen ilmoittaa internetsivuillaan kauppa-alusluetteloon merkitsemisen ja tuen myöntämisen edellytyksistä.

Tukiviranomainen ilmoittaa kauppa-alusluetteloon merkityille tuen hakemiseen oikeutetuille haettavana olevasta tuesta hyvissä ajoin ennen tukijaksoa koskevan tuen hakemiselle varatun määräajan päättymistä.

Tukiviranomainen antaa liikenne- ja viestintäministeriölle tukivuosittain tiedot tämän lain perusteella maksetuista tuista ja lain vaikutuksista merenkulun kehitykseen.

Euroopan yhteisöjen komissiolle tapahtuvasta meriliikenteen valtiontuen suuntaviivoissa edellytetystä raportoinnista ja tukien koordinoinnista säädetään erikseen.

Tukiviranomainen antaa tiedot tämän lain perusteella maksetuista tuista muille viranomaisille siten kuin siitä erikseen säädetään.

Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo tämän lain täytäntöönpanoa.

Tukiviranomainen valvoo kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytysten noudattamista ja tuen myöntämisen edellytysten oikeellisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain:

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan tukeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä lailla kumotaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annettu laki (1707/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin tukihakemuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain mukaisesti maksettavat tuet otetaan huomioon jo maksettuina tukina myönnettäessä tämän lain mukaisia samalta ajalta maksettavia tukia.

Eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapaudesta annetun lain (625/2004) mukaisesti verottajalle maksamatta jätettyjen ennakonpidätysten määrä otetaan huomioon jo suoritettuna tukena määriteltäessä tämän lain mukaisen tuen määrää 1 päivänä tammikuuta 2008 ja lain voimaantulon väliseltä ajalta.