Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (10)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1622/2009 | 2010-01-01 | muutt. 7, 14 ja 16 § sekä 12 §:ää | 13 |
| 1156/2010 | 2011-01-01 | 6 | |
| 286/2014 | 2014-05-01 | muutt. 12 §:ää, lis. 12 a § | 1 |
| 542/2013 | 2015-01-01 | muutt. 2, 20 ja 27 § | 17 |
| 596/2016 | 2016-07-15 | muutt. 15 §:ää | 1 |
| 597/2016 | 2016-08-01 | muutt. 7, 12, 15 ja 16 §:ää | 4 |
| 485/2018 | 2018-07-01 | muutt. 9 §:ää | 5 |
| 878/2024 | 2025-01-01 | muutt. 9 §:ää | 1 |
| 925/2025 | 2025-11-01 | muutt. 11 ja 16 §:ää | 2 |
| 956/2025 | 2025-12-01 | muutt. 12 a § | 6 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään puolustusvoimista 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (551/2007) nojalla:
1 luku
Puolustusvoimain komentaja ja pääesikunta
1 §
Puolustusvoimain komentajan tehtävätSen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään, puolustusvoimain komentajan tehtävänä on:
päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä;
päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä;
antaa sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset tehtävät puolustushaaroille ja Maanpuolustuskorkeakoululle; sekä
antaa sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset tehtävät puolustushaaroille ja Maanpuolustuskorkeakoululle; sekä
vahvistaa puolustusvoimien henkilöstökokoonpano.
vahvistaa puolustusvoimien henkilöstökokoonpano.
Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään, puolustusvoimain komentajan tehtävänä on:
päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä;
antaa sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset tehtävät puolustushaaroille ja Maanpuolustuskorkeakoululle; sekä
vahvistaa puolustusvoimien henkilöstökokoonpano.
Puolustusvoimain komentaja antaa tasavallan presidentille ja puolustusministerille tietoja puolustusvoimain komentajan ja muiden sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa.
1 §
Puolustusvoimain komentajan tehtävätSen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään, puolustusvoimain komentajan tehtävänä on:
päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä;
antaa sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset tehtävät puolustushaaroille ja Maanpuolustuskorkeakoululle; sekä
vahvistaa puolustusvoimien henkilöstökokoonpano.
Puolustusvoimain komentaja antaa tasavallan presidentille ja puolustusministerille tietoja puolustusvoimain komentajan ja muiden sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa.
2 §
Pääesikunnan tehtävät ja kokoonpanoSen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 26 §:ssä säädetään, pääesikunnan tehtävänä on:
suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot;
suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot; sekä
suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot;
ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.
ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.
ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.
Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 26 §:ssä säädetään, pääesikunnan tehtävänä on:
suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot; sekä
ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.
Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 26 §:ssä säädetään, pääesikunnan tehtävänä on:
suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot;
ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.
Pääesikunta jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksiköihin pääesikunnan tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. Osastoja johtavat pääesikunnan päällikkö sekä apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien sotatalouspäällikkö ja puolustusvoimien strategiapäällikkö.
Pääesikunta jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksiköihin pääesikunnan tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. Osastoja johtavat pääesikunnan päällikkö sekä apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö.
2 §
Pääesikunnan tehtävät ja kokoonpanoSen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 26 §:ssä säädetään, pääesikunnan tehtävänä on:
suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot; sekä
ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.
Pääesikunta jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksiköihin pääesikunnan tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. Osastoja johtavat pääesikunnan päällikkö sekä apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö.
2 §
Pääesikunnan tehtävät ja kokoonpanoSen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 26 §:ssä säädetään, pääesikunnan tehtävänä on:
suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot;
ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.
Pääesikunta jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksiköihin pääesikunnan tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. Osastoja johtavat pääesikunnan päällikkö sekä apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien sotatalouspäällikkö ja puolustusvoimien strategiapäällikkö.
3 §
Asian ratkaiseminen pääesikunnassaPääesikunnan päällikön ratkaisuvallasta säädetään puolustusvoimista annetun lain 26 §:n 2 momentissa.
Muita kuin puolustusvoimien kannalta merkittäviä asioita, joita voidaan työjärjestyksellä antaa pääesikunnassa toimivien virkamiesten ratkaistaviksi, ovat esimerkiksi:
lupahallintoa koskevat asiat, kuten aluevalvontalain (755/2000) mukaiset luvat;
henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa koskevat asiat;
henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa koskevat asiat;
pääesikunnan lausunnon tai selvityksen antaminen tai esityksen tekeminen;
pääesikunnan lausunnon tai selvityksen antaminen tai esityksen tekeminen;
puolustusvoimien sisäisten määräysten ja ohjeiden laatiminen;
puolustusvoimien sisäisten määräysten ja ohjeiden laatiminen;
sopimusten tekeminen;
sopimusten tekeminen;
turvallisuusselvitysten sekä henkilö- ja yritysturvallisuustodistusten antaminen.
turvallisuusselvitysten sekä henkilö- ja yritysturvallisuustodistusten antaminen.
Muita kuin puolustusvoimien kannalta merkittäviä asioita, joita voidaan työjärjestyksellä antaa pääesikunnassa toimivien virkamiesten ratkaistaviksi, ovat esimerkiksi:
lupahallintoa koskevat asiat, kuten aluevalvontalain (755/2000) mukaiset luvat;
henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa koskevat asiat;
pääesikunnan lausunnon tai selvityksen antaminen tai esityksen tekeminen;
puolustusvoimien sisäisten määräysten ja ohjeiden laatiminen;
sopimusten tekeminen;
turvallisuusselvitysten sekä henkilö- ja yritysturvallisuustodistusten antaminen.
Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.
3 §
Asian ratkaiseminen pääesikunnassaPääesikunnan päällikön ratkaisuvallasta säädetään puolustusvoimista annetun lain 26 §:n 2 momentissa.
Muita kuin puolustusvoimien kannalta merkittäviä asioita, joita voidaan työjärjestyksellä antaa pääesikunnassa toimivien virkamiesten ratkaistaviksi, ovat esimerkiksi:
lupahallintoa koskevat asiat, kuten aluevalvontalain (755/2000) mukaiset luvat;
henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa koskevat asiat;
pääesikunnan lausunnon tai selvityksen antaminen tai esityksen tekeminen;
puolustusvoimien sisäisten määräysten ja ohjeiden laatiminen;
sopimusten tekeminen;
turvallisuusselvitysten sekä henkilö- ja yritysturvallisuustodistusten antaminen.
Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.
4 §
Esittelijä pääesikunnassaPääesikunnassa esittelijöinä toimivat apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat, puolustusvoimien asessori, kenttäpiispa ja muut työjärjestyksessä esittelijöiksi määrätyt virkamiehet siten kuin työjärjestyksellä tarkemmin määrätään.
4 §
Esittelijä pääesikunnassaPääesikunnassa esittelijöinä toimivat apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat, puolustusvoimien asessori, kenttäpiispa ja muut työjärjestyksessä esittelijöiksi määrätyt virkamiehet siten kuin työjärjestyksellä tarkemmin määrätään.
5 §
Puolustusvoimien asessori ja kenttäpiispaPuolustusvoimien toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo puolustusvoimien asessori.
Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä säädetään lisäksi kirkkolaissa (1054/1993).
Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä säädetään lisäksi kirkkolaissa (1054/1993).
5 §
Puolustusvoimien asessori ja kenttäpiispaPuolustusvoimien toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo puolustusvoimien asessori.
Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä säädetään lisäksi kirkkolaissa (1054/1993).
2 luku
Puolustusvoimien virat ja niiden erityiset kelpoisuusvaatimukset
6 §
Virkojen jako ja tehtävänimikkeetPuolustusvoimien virkojen jaon vahvistaa puolustusvoimain komentaja ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.
Puolustusministeriö päättää kuitenkin virkojen jaon siltä osin kuin se liittyy organisaatiojärjestelyihin, joista puolustusvoimista annetun lain 29 §:n mukaisesti päättää puolustusministeriö.
6 §
Virkojen jako ja tehtävänimikkeetPuolustusvoimien virkojen jaon vahvistaa puolustusvoimain komentaja ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.
Puolustusministeriö päättää kuitenkin virkojen jaon siltä osin kuin se liittyy organisaatiojärjestelyihin, joista puolustusvoimista annetun lain 29 §:n mukaisesti päättää puolustusministeriö.
7 §
Puolustusvoimien viratPuolustusvoimissa on:
puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;
puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;
puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;
kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;
kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;
kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;
upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;
upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;
upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;
määräaikaisen reserviupseerin virkoja;
määräaikaisen reserviupseerin virkoja;
määräaikaisen reserviupseerin virkoja;
opistoupseerin virkoja;
opistoupseerin virkoja;
opistoupseerin virkoja;
aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, pääsihteerin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;
sotilasprofessorin virkoja;
sotilasprofessorin ja apulaissotilasprofessorin virkoja;
kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;
apulaisprofessorin, eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
apulaisprofessorin, eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa on:
puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;
kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;
upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;
määräaikaisen reserviupseerin virkoja;
opistoupseerin virkoja;
aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, pääsihteerin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa on:
puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;
kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;
upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;
määräaikaisen reserviupseerin virkoja;
opistoupseerin virkoja;
aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
sotilasprofessorin virkoja;
kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Upseerin virkoja ovat 1 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitetut virat ja sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–8 kohdassa tarkoitetut virat.
Upseerin virkoja ovat 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut virat ja sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–7 kohdassa tarkoitetut virat.
7 §
Puolustusvoimien viratPuolustusvoimissa on:
puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;
kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;
upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;
määräaikaisen reserviupseerin virkoja;
opistoupseerin virkoja;
aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, pääsihteerin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Upseerin virkoja ovat 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut virat ja sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–7 kohdassa tarkoitetut virat.
7 §
Puolustusvoimien viratPuolustusvoimissa on:
puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;
kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;
upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;
määräaikaisen reserviupseerin virkoja;
opistoupseerin virkoja;
aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
sotilasprofessorin virkoja;
kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Upseerin virkoja ovat 1 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitetut virat ja sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–8 kohdassa tarkoitetut virat.
8 §
Puolustusvoimien virkojen yleiset kelpoisuusvaatimuksetPuolustusvoimien virkojen yleisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään puolustusvoimista annetun lain 37 §:ssä.
8 §
Puolustusvoimien virkojen yleiset kelpoisuusvaatimuksetPuolustusvoimien virkojen yleisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään puolustusvoimista annetun lain 37 §:ssä.
9 §
Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on:
sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;
sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;
sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;
upseerin tutkinto;
upseerin tutkinto; tai
upseerin tutkinto;
sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus; tai
sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus.
sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus; tai
sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja vähintään kahdeksan vuoden työkokemus määräaikaisen nuoremman upseerin virassa.
sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja vähintään kahdeksan vuoden työkokemus määräaikaisen nuoremman upseerin virassa.
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on:
sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;
upseerin tutkinto; tai
sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus.
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on:
sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;
upseerin tutkinto;
sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus; tai
sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja vähintään kahdeksan vuoden työkokemus määräaikaisen nuoremman upseerin virassa.
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan on sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot.
Everstin, kommodorin ja sitä ylemmän upseerin virkaan vaaditaan upseerin virkaan 1 momentissa edellytettävien kelpoisuusvaatimusten lisäksi yleisesikuntaupseerin arvo.
Everstin, kommodorin ja sitä ylemmän upseerin virkaan vaaditaan upseerin virkaan 1 momentissa edellytettävien kelpoisuusvaatimusten lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto.
Puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virkaan vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai kontra-amiraalin sotilasarvo.
9 §
Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on:
sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;
upseerin tutkinto; tai
sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus.
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan on sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot.
Everstin, kommodorin ja sitä ylemmän upseerin virkaan vaaditaan upseerin virkaan 1 momentissa edellytettävien kelpoisuusvaatimusten lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto.
Puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virkaan vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai kontra-amiraalin sotilasarvo.
10 §
Opistoupseerin erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkaan on opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto.
10 §
Opistoupseerin erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkaan on opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto.
11 §
Erikoisupseerin erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on:
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä;
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä;
sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä;
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä;
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin, aliupseerin, ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus;
sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin, aliupseerin, ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus;
puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai musiikin johtamisen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan päällikkökapellimestarin tehtävissä sekä apulaiskapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus ja korkeakoulututkinto pääaineena orkesterin johto, puhallinorkesterin johto tai kuoron johto;
puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan päällikön tehtävissä; sekä
puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai musiikin johtamisen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan päällikkökapellimestarin tehtävissä sekä apulaiskapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus ja korkeakoulututkinto pääaineena orkesterin johto, puhallinorkesterin johto tai kuoron johto;
kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto, kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto, kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on:
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä;
sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä;
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin, aliupseerin, ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus;
puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan päällikön tehtävissä; sekä
kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto, kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
Määräaikaisen erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin 1 momentissa säädetyt vastaavan erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset.
11 §
Erikoisupseerin erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on:
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä;
sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä;
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin, aliupseerin, ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus;
puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan päällikön tehtävissä; sekä
kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto, kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
Määräaikaisen erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin 1 momentissa säädetyt vastaavan erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset.
12 §
Erityiset kelpoisuusvaatimukset muihin puolustusvoimien virkoihinJollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus.
Lisäksi vaaditaan:
puolustusvoimien asessorilta muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä lakimieheltä ja sotilaslakimieheltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
puolustusvoimien asessorilta oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä lakimieheltä ja sotilaslakimieheltä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto;
puolustusvoimien asessorilta muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä lakimieheltä ja sotilaslakimieheltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
tutkimusjohtajalta ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen;
tutkimusjohtajalta, pääsihteeriltä ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;
tutkimusjohtajalta ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen;
professorilta, apulaisprofessorilta, sotilasprofessorilta ja apulaissotilasprofessorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
professorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
professorilta ja sotilasprofessorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
professorilta, apulaisprofessorilta, sotilasprofessorilta ja apulaissotilasprofessorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
ylilääkäriltä, erikoislääkäriltä, lääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti hoitaa, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan;
ylilääkäriltä, erikoislääkäriltä, lääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti hoitaa, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan;
muulta 7 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
muulta 7 §:n 1 momentin 9 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
muulta 7 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Lisäksi vaaditaan:
puolustusvoimien asessorilta muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä lakimieheltä ja sotilaslakimieheltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
tutkimusjohtajalta ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen;
professorilta ja sotilasprofessorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
ylilääkäriltä, erikoislääkäriltä, lääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti hoitaa, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan;
muulta 7 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
12 §
Erityiset kelpoisuusvaatimukset muihin puolustusvoimien virkoihinJollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus.
Lisäksi vaaditaan:
puolustusvoimien asessorilta muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä lakimieheltä ja sotilaslakimieheltä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
tutkimusjohtajalta ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen;
professorilta ja sotilasprofessorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
ylilääkäriltä, erikoislääkäriltä, lääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti hoitaa, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan;
muulta 7 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
12 a §
Muut erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:
sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain (89/2025) 94 §:ssä tarkoitetulla virkamiehellä, joka käyttää päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle ja pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle säädettyjä toimivaltuuksia, poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
esitutkintaa hoitavan ylietsivän tehtävään määrättävällä virkamiehellä poliisin perustutkinto tai poliisialipäällystön tai poliisipäällystön tutkinto;
sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 94 §:ssä tarkoitetulla ylietsivällä poliisin ammattikorkeakoulututkinto, poliisin perustutkinto, poliisimiehistön virkatutkinto, poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisialipäällystön virkatutkinto;
esitutkintatehtävään määrättävällä muulla virkamiehellä, joka käyttää poliisimiehelle tai tutkijalle säädettyjä toimivaltuuksia, perehtyneisyys poliisitehtäviin;
sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 94 §:ssä tarkoitetulla ammattisotilaalla tai muulla virkamiehellä, joka käyttää poliisimiehelle tai tutkijalle säädettyjä toimivaltuuksia, perehtyneisyys poliisitehtäviin;
pääesikunnan vastatiedustelusta vastaavan apulaisosastopäällikön tehtävään määrättävällä upseerilla toimialan koulutus ja käytännön perehtyneisyys rikosten ennaltaestämis- ja paljastamistehtäviin;
sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 95 §:ssä tarkoitetulla virkamiehellä toimialan koulutus ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
rikosten ennaltaestämis- ja paljastamistehtävään määrättävällä muulla virkamiehellä, joka käyttää poliisimiehelle säädettyjä toimivaltuuksia, toimialan koulutus tai käytännön perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:
esitutkintaa hoitavan ylietsivän tehtävään määrättävällä virkamiehellä poliisin perustutkinto tai poliisialipäällystön tai poliisipäällystön tutkinto;
esitutkintatehtävään määrättävällä muulla virkamiehellä, joka käyttää poliisimiehelle tai tutkijalle säädettyjä toimivaltuuksia, perehtyneisyys poliisitehtäviin;
pääesikunnan vastatiedustelusta vastaavan apulaisosastopäällikön tehtävään määrättävällä upseerilla toimialan koulutus ja käytännön perehtyneisyys rikosten ennaltaestämis- ja paljastamistehtäviin;
rikosten ennaltaestämis- ja paljastamistehtävään määrättävällä muulla virkamiehellä, joka käyttää poliisimiehelle säädettyjä toimivaltuuksia, toimialan koulutus tai käytännön perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
12 a §
Muut erityiset kelpoisuusvaatimuksetErityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:
esitutkintaa hoitavan ylietsivän tehtävään määrättävällä virkamiehellä poliisin perustutkinto tai poliisialipäällystön tai poliisipäällystön tutkinto;
esitutkintatehtävään määrättävällä muulla virkamiehellä, joka käyttää poliisimiehelle tai tutkijalle säädettyjä toimivaltuuksia, perehtyneisyys poliisitehtäviin;
pääesikunnan vastatiedustelusta vastaavan apulaisosastopäällikön tehtävään määrättävällä upseerilla toimialan koulutus ja käytännön perehtyneisyys rikosten ennaltaestämis- ja paljastamistehtäviin;
rikosten ennaltaestämis- ja paljastamistehtävään määrättävällä muulla virkamiehellä, joka käyttää poliisimiehelle säädettyjä toimivaltuuksia, toimialan koulutus tai käytännön perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
13 §
Aikaisemmat tutkinnotVirkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan kelpoisuuden tuovaan tutkintoon rinnastetaan sitä vastaavat aikaisemmat tutkinnot.
13 §
Aikaisemmat tutkinnotVirkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan kelpoisuuden tuovaan tutkintoon rinnastetaan sitä vastaavat aikaisemmat tutkinnot.
14 §
ArvonimetTutkimusjohtajalla ja osastonjohtajalla voi olla professorin arvonimi. Arvonimen myöntää virkaan nimittävä viranomainen.
Tutkimusjohtajalla, pääsihteerillä ja osastonjohtajalla on professorin arvonimi.
14 §
ArvonimetTutkimusjohtajalla, pääsihteerillä ja osastonjohtajalla on professorin arvonimi.
14 §
ArvonimetTutkimusjohtajalla ja osastonjohtajalla voi olla professorin arvonimi. Arvonimen myöntää virkaan nimittävä viranomainen.
3 luku
Virkojen täyttäminen ja tehtävään määrääminen sekä virkavapaus ja sijaisuus
15 §
Virkaan nimittäminenPuolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä muihin upseerin virkoihin nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa.
Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää:
tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin ja puolustusvoimien asessorin puolustusministeriö;
tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin, puolustusvoimien asessorin ja pääsihteerin puolustusministeriö;
tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin ja puolustusvoimien asessorin puolustusministeriö;
sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin, sotilaspapin ja apulaisprofessorin virkaan puolustusvoimain komentaja;
sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin ja sotilaspapin virkaan puolustusvoimain komentaja;
sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin, sotilaspapin ja apulaisprofessorin virkaan puolustusvoimain komentaja;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, lakimiehen, laskentapäällikön, lääkärin, museonjohtajan, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan pääesikunta;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, lakimiehen, laskentapäällikön, lääkärin, museonjohtajan, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan pääesikunta;
määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien, ilmavoimien tai Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta;
määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien esikunta;
määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien, ilmavoimien tai Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta;
muuhun virkaan joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö.
muuhun virkaan joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö.
Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää:
tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin ja puolustusvoimien asessorin puolustusministeriö;
sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin ja sotilaspapin virkaan puolustusvoimain komentaja;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, lakimiehen, laskentapäällikön, lääkärin, museonjohtajan, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan pääesikunta;
määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien, ilmavoimien tai Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta;
muuhun virkaan joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö.
Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päällikkö tai virkamies, joka on määrätty tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä.
15 §
Virkaan nimittäminenPuolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä muihin upseerin virkoihin nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa.
Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää:
tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin ja puolustusvoimien asessorin puolustusministeriö;
sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin ja sotilaspapin virkaan puolustusvoimain komentaja;
eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, lakimiehen, laskentapäällikön, lääkärin, museonjohtajan, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan pääesikunta;
määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien, ilmavoimien tai Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta;
muuhun virkaan joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö.
Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päällikkö tai virkamies, joka on määrätty tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä.
16 §
Viran haettavaksi julistaminenSen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 38 a §:ssä säädetään, pääesikunta julistaa haettavaksi apulaisprofessorin, apulaissotilasprofessorin, erikoislääkärin, kirjastonjohtajan, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastopäällikön, professorin, puolustusvoimien asessorin, räjähdysainetarkastajan, sotilasprofessorin, toimistopäällikön ja tutkimusjohtajan virat.
Pääesikunta julistaa haettavaksi puolustusvoimien asessorin, pääsihteerin, tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, erikoislääkärin, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat.
Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 38 a §:ssä säädetään, pääesikunta julistaa haettavaksi erikoislääkärin, erikoistutkijan, kirjastonjohtajan, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastopäällikön, professorin, puolustusvoimien asessorin, räjähdysainetarkastajan, sotilasprofessorin, toimistopäällikön ja tutkimusjohtajan virat.
Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 38 a §:ssä säädetään, pääesikunta julistaa haettavaksi apulaisprofessorin, apulaissotilasprofessorin, erikoislääkärin, erikoistutkijan, kirjastonjohtajan, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastopäällikön, professorin, puolustusvoimien asessorin, räjähdysainetarkastajan, sotilasprofessorin, toimistopäällikön ja tutkimusjohtajan virat.
Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta. Tarvittaessa ne julistaa haettavaksi 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
16 §
Viran haettavaksi julistaminenPääesikunta julistaa haettavaksi puolustusvoimien asessorin, pääsihteerin, tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, erikoislääkärin, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat.
Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta. Tarvittaessa ne julistaa haettavaksi 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Professorin viran täyttämisessä noudatetaan, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa asetuksessa (1581/1991) säädetään. Mainitun asetuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ehdollepanoviranomaisena toimii kuitenkin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto.
16 §
Viran haettavaksi julistaminenSen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 38 a §:ssä säädetään, pääesikunta julistaa haettavaksi erikoislääkärin, erikoistutkijan, kirjastonjohtajan, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastopäällikön, professorin, puolustusvoimien asessorin, räjähdysainetarkastajan, sotilasprofessorin, toimistopäällikön ja tutkimusjohtajan virat.
Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta. Tarvittaessa ne julistaa haettavaksi 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
17 §
Kokonaispalvelusaika määräaikaisissa sotilasviroissaAina määräajaksi täytettävissä sotilasviroissa kokonaispalvelusaika voi olla yhteensä enintään 15 vuotta.
17 §
Kokonaispalvelusaika määräaikaisissa sotilasviroissaAina määräajaksi täytettävissä sotilasviroissa kokonaispalvelusaika voi olla yhteensä enintään 15 vuotta.
18 §
Virkavapaudesta päättäminenVirkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähintä ylempi viranomainen.
Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähintä ylempi viranomainen.
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan virkavapaudesta päättää kuitenkin valtioneuvosto. Muiden 15 §:n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien virkavapaudesta päättää puolustusvoimain komentaja.
18 §
Virkavapaudesta päättäminenVirkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähintä ylempi viranomainen.
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan virkavapaudesta päättää kuitenkin valtioneuvosto. Muiden 15 §:n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien virkavapaudesta päättää puolustusvoimain komentaja.
19 §
Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenNimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti ja muiden osalta se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan.
Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimittämisestä on muutoin voimassa, mitä nimittämisestä virkaan säädetään.
19 §
Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenNimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti ja muiden osalta se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan.
Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimittämisestä on muutoin voimassa, mitä nimittämisestä virkaan säädetään.
20 §
Virkamiehen määrääminen tehtäväänVirkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;
everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;
everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;
majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;
majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;
majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää virkamiehen siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimissa, merivoimissa tai ilmavoimissa, tehtävään määrää maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien komentaja.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa, tehtävään määrää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maavoimien materiaalilaitoksen johtaja.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää pääesikunta.
Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin puolustusvoimista annetun lain 29 §:ssä ja tämän asetuksen 6 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.
Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään määräämisestä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).
Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään määräämisestä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).
20 §
Virkamiehen määrääminen tehtäväänVirkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;
majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää virkamiehen siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimissa, merivoimissa tai ilmavoimissa, tehtävään määrää maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien komentaja.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maavoimien materiaalilaitoksen johtaja.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää pääesikunta.
Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin puolustusvoimista annetun lain 29 §:ssä ja tämän asetuksen 6 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.
Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään määräämisestä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).
20 §
Virkamiehen määrääminen tehtäväänVirkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;
majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää virkamiehen siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimissa, merivoimissa tai ilmavoimissa, tehtävään määrää maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien komentaja.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa, tehtävään määrää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää pääesikunta.
Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin puolustusvoimista annetun lain 29 §:ssä ja tämän asetuksen 6 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.
Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään määräämisestä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).
21 §
Virkamiehen sijaisuusHallintoyksikön työjärjestyksessä määrätään tehtävien hoitamisesta sijaisena tilanteissa, joissa virkamies on estynyt hoitamaan virkaansa kuuluvaa tehtävää. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kaksi kuukautta, antaa määräyksen toimia sijaisena 20 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.
21 §
Virkamiehen sijaisuusHallintoyksikön työjärjestyksessä määrätään tehtävien hoitamisesta sijaisena tilanteissa, joissa virkamies on estynyt hoitamaan virkaansa kuuluvaa tehtävää. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kaksi kuukautta, antaa määräyksen toimia sijaisena 20 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.
4 luku
Varoitus, palvelussuhteen päättyminen, lomauttaminen, osa-aikaisuus ja sivutoimet
22 §
Varoituksen antaminenValtion virkamieslain 24 §:n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 20 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 15 §:n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja.
22 §
Varoituksen antaminenValtion virkamieslain 24 §:n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 20 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 15 §:n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja.
23 §
Todistus palvelussuhteen päättymisestäValtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 §:ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 §:ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
23 §
Todistus palvelussuhteen päättymisestäValtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 §:ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
24 §
Lomauttaminen ja virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksiVirkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää pääesikunta.
24 §
Lomauttaminen ja virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksiVirkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää pääesikunta.
25 §
SivutoimilupaSivutoimiluvasta säädetään valtion virkamieslain 18 §:ssä.
Jos sivutoimen tehtävien hoitaminen edellyttää työajan käyttämistä, sivutoimiluvan ratkaisee pääesikunta. Muusta sivutoimesta virkamiehen on ilmoitettava viivytyksettä sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.
25 §
SivutoimilupaSivutoimiluvasta säädetään valtion virkamieslain 18 §:ssä.
Jos sivutoimen tehtävien hoitaminen edellyttää työajan käyttämistä, sivutoimiluvan ratkaisee pääesikunta. Muusta sivutoimesta virkamiehen on ilmoitettava viivytyksettä sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.
5 luku
Valtion edun valvominen puolustusvoimia koskevassa asiassa
26 §
Valtion edun valvominenPääesikunta valvoo tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa.
Puolustusvoimien asessorilla on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa.
26 §
Valtion edun valvominenPääesikunta valvoo tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa.
Puolustusvoimien asessorilla on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa.
27 §
Valtion edun valvominen puolustushaaroissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessaMaavoimien, merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla on oikeus tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustushaaraansa koskevissa asioissa sekä käyttää valtion puhevaltaa niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei sitä tee.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on toimialaansa koskevissa asioissa myös Maanpuolustuskorkeakoululla ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on toimialaansa koskevissa asioissa myös Maanpuolustuskorkeakoululla ja maavoimien materiaalilaitoksen esikunnalla.
27 §
Valtion edun valvominen puolustushaaroissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassaMaavoimien, merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla on oikeus tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustushaaraansa koskevissa asioissa sekä käyttää valtion puhevaltaa niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei sitä tee.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on toimialaansa koskevissa asioissa myös Maanpuolustuskorkeakoululla ja maavoimien materiaalilaitoksen esikunnalla.
27 §
Valtion edun valvominen puolustushaaroissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessaMaavoimien, merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla on oikeus tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustushaaraansa koskevissa asioissa sekä käyttää valtion puhevaltaa niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei sitä tee.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on toimialaansa koskevissa asioissa myös Maanpuolustuskorkeakoululla ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella.
28 §
Puolustusministeriön oikeus ottaa käsiteltäväkseen valtion edun valvomista koskeva asiaPuolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa valtion edun valvottavakseen asiassa, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen valvottavaksi.
Puolustusministeriölle on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta.
28 §
Puolustusministeriön oikeus ottaa käsiteltäväkseen valtion edun valvomista koskeva asiaPuolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa valtion edun valvottavakseen asiassa, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen valvottavaksi.
Puolustusministeriölle on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta.
6 luku
Erinäiset säännökset
29 §
Lentäjän eroamisiän määräytyminenEroamisiästä lentäjän koulutusta edellyttävissä tehtävistä säädetään puolustusvoimista annetun lain 47 §:n 1 momentissa. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettu eroamisikä muussa lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä määräytyy lentäjän koulutuksen laadun ja laajuuden perusteella sekä lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä hankitun kokemuksen perusteella.
29 §
Lentäjän eroamisiän määräytyminenEroamisiästä lentäjän koulutusta edellyttävissä tehtävistä säädetään puolustusvoimista annetun lain 47 §:n 1 momentissa. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettu eroamisikä muussa lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä määräytyy lentäjän koulutuksen laadun ja laajuuden perusteella sekä lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä hankitun kokemuksen perusteella.
7 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
30 §
VoimaantulosäännöksetTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
30 §
VoimaantulosäännöksetTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
31 §
SiirtymäsäännöksetTämän asetuksen voimaan tullessa aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto vastaa alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa.
Toimiupseerin virassa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina.
31 §
SiirtymäsäännöksetTämän asetuksen voimaan tullessa aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto vastaa alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa.
Toimiupseerin virassa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina.
1622/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1156/2010
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
542/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
286/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.
596/2016
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2016.
597/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016.
485/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018.
878/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
925/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2025.
956/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2025.