Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1096/2013 | 2014-01-01 | muutt. 2 ja 4 §, lis. 2 a § | 3 |
| 1730/2015 | 2016-01-01 | muutt. 2 ja 2 a § | 1 |
| 688/2017 | 2017-10-20 | lis. 2 §:än 2 momentin | 1 |
| 570/2019 | 2019-05-01 | muutt. 2 a §:ää | 2 |
| 1188/2025 | 2026-01-01 | muutt. 2 ja 2 a §:ää | 2 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun siviilipalveluslain (1446/2007) 6 §:n 2 momentin sekä 11 ja 22 §:n nojalla:
1 §
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan tehtävätSiviilipalveluasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
toimia yhteydenpitoelimenä siviilipalveluksen ja asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaisen palveluksen järjestämisestä huolehtivien viranomaisten välillä;
toimia yhteydenpitoelimenä siviilipalveluksen ja asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaisen palveluksen järjestämisestä huolehtivien viranomaisten välillä;
seurata siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanoa;
seurata siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanoa;
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen kehittämisestä.
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen kehittämisestä.
Siviilipalveluasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
toimia yhteydenpitoelimenä siviilipalveluksen ja asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaisen palveluksen järjestämisestä huolehtivien viranomaisten välillä;
seurata siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanoa;
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen kehittämisestä.
1 §
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan tehtävätSiviilipalveluasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
toimia yhteydenpitoelimenä siviilipalveluksen ja asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaisen palveluksen järjestämisestä huolehtivien viranomaisten välillä;
seurata siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanoa;
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen kehittämisestä.
2 §
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan toimikausi ja kokoonpanoValtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskusta, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusvelvollisia, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee sihteerin.
Valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusvelvollisia, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan sihteerin.
Valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskusta, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusvelvollisia, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee sihteerin.
Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työ- ja elinkeinoministeriö määrää saman viranomaisen tai järjestön esityksestä hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen tai varajäsenen.
Valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusvelvollisia, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan sihteerin.
Valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskusta, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusvelvollisia, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee sihteerin.
2 §
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan toimikausi ja kokoonpanoValtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusvelvollisia, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan sihteerin.
2 §
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan toimikausi ja kokoonpanoValtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskusta, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusvelvollisia, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee sihteerin.
Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työ- ja elinkeinoministeriö määrää saman viranomaisen tai järjestön esityksestä hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen tai varajäsenen.
2 a §
Siviilipalveluksen koulutusjaostoSiviilipalvelusasiain neuvottelukunnan alaisena toimii siviilipalveluksen koulutusjaosto. Siviilipalveluksen koulutusjaosto arvioi, kehittää ja valvoo siviilipalveluksen peruskoulutusjakson ja täydennyspalveluksen koulutusta.
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan alaisena toimii siviilipalveluksen koulutusjaosto. Siviilipalveluksen koulutusjaosto arvioi, kehittää ja valvoo siviilipalveluksen peruskoulutusjakson koulutusta.
Koulutusjaoston puheenjohtajana toimii neuvottelukunnan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskusta edustava jäsen. Neuvottelukunta nimeää koulutusjaoston muut jäsenet. Koulutusjaoston jäseniksi voidaan kutsua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita.
Koulutusjaoston puheenjohtajana toimii neuvottelukunnan kehittämis- ja hallintokeskusta edustava jäsen. Neuvottelukunta nimeää koulutusjaoston muut jäsenet. Koulutusjaoston jäseniksi voidaan kutsua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita.
Koulutusjaoston puheenjohtajana toimii neuvottelukunnan kehittämis- ja hallintokeskusta edustava jäsen. Neuvottelukunta nimeää koulutusjaoston muut jäsenet. Koulutusjaoston jäseniksi voidaan kutsua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita.
2 a §
Siviilipalveluksen koulutusjaostoSiviilipalvelusasiain neuvottelukunnan alaisena toimii siviilipalveluksen koulutusjaosto. Siviilipalveluksen koulutusjaosto arvioi, kehittää ja valvoo siviilipalveluksen peruskoulutusjakson koulutusta.
Koulutusjaoston puheenjohtajana toimii neuvottelukunnan kehittämis- ja hallintokeskusta edustava jäsen. Neuvottelukunta nimeää koulutusjaoston muut jäsenet. Koulutusjaoston jäseniksi voidaan kutsua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita.
2 a §
Siviilipalveluksen koulutusjaostoSiviilipalvelusasiain neuvottelukunnan alaisena toimii siviilipalveluksen koulutusjaosto. Siviilipalveluksen koulutusjaosto arvioi, kehittää ja valvoo siviilipalveluksen peruskoulutusjakson ja täydennyspalveluksen koulutusta.
Koulutusjaoston puheenjohtajana toimii neuvottelukunnan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskusta edustava jäsen. Neuvottelukunta nimeää koulutusjaoston muut jäsenet. Koulutusjaoston jäseniksi voidaan kutsua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita.
3 §
Siviilipalveluspaikkahakemuksen käsittelySiviilipalveluslain (1446/2007) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun siviilipalveluspaikaksi hyväksymistä koskevaan hakemukseen tulee tarvittaessa liittää:
tilinpäätöstiedot;
tilinpäätöstiedot;
yhteisön säännöt tai yhtiöjärjestys;
yhteisön säännöt tai yhtiöjärjestys;
selvitys palkatun henkilöstön määrästä;
selvitys palkatun henkilöstön määrästä;
selvitys siviilipalvelusvelvollisen valvonnasta, työnjohdosta ja suunnitelluista palvelustehtävistä.
selvitys siviilipalvelusvelvollisen valvonnasta, työnjohdosta ja suunnitelluista palvelustehtävistä.
Siviilipalveluslain (1446/2007) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun siviilipalveluspaikaksi hyväksymistä koskevaan hakemukseen tulee tarvittaessa liittää:
tilinpäätöstiedot;
yhteisön säännöt tai yhtiöjärjestys;
selvitys palkatun henkilöstön määrästä;
selvitys siviilipalvelusvelvollisen valvonnasta, työnjohdosta ja suunnitelluista palvelustehtävistä.
Siviilipalveluskeskus voi pyytää hakemuksen käsittelemiseksi myös muuta selvitystä.
3 §
Siviilipalveluspaikkahakemuksen käsittelySiviilipalveluslain (1446/2007) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun siviilipalveluspaikaksi hyväksymistä koskevaan hakemukseen tulee tarvittaessa liittää:
tilinpäätöstiedot;
yhteisön säännöt tai yhtiöjärjestys;
selvitys palkatun henkilöstön määrästä;
selvitys siviilipalvelusvelvollisen valvonnasta, työnjohdosta ja suunnitelluista palvelustehtävistä.
Siviilipalveluskeskus voi pyytää hakemuksen käsittelemiseksi myös muuta selvitystä.
4 §
Siviilipalveluskeskuksen henkilöstöSiviilipalveluskeskuksen päällikkönä on johtaja. Siviilipalveluskeskuksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää henkilökuntaa. Henkilöstö toimii virkasuhteessa.
Siviilipalveluskeskuksen päällikkönä on johtaja, joka toimii virkasuhteessa. Siviilipalveluskeskuksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- tai työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
Johtaja johtaa siviilipalveluskeskuksen toimintaa ja vastaa siitä, että siviilipalveluskeskuksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
4 §
Siviilipalveluskeskuksen henkilöstöSiviilipalveluskeskuksen päällikkönä on johtaja, joka toimii virkasuhteessa. Siviilipalveluskeskuksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- tai työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
Johtaja johtaa siviilipalveluskeskuksen toimintaa ja vastaa siitä, että siviilipalveluskeskuksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
4 §
Siviilipalveluskeskuksen henkilöstöSiviilipalveluskeskuksen päällikkönä on johtaja. Siviilipalveluskeskuksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää henkilökuntaa. Henkilöstö toimii virkasuhteessa.
Johtaja johtaa siviilipalveluskeskuksen toimintaa ja vastaa siitä, että siviilipalveluskeskuksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
5 §
Siviilipalveluskeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena siviilipalveluskeskuksen johtajan virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallintotehtäviin ja siviilipalvelusasioihin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.
5 §
Siviilipalveluskeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena siviilipalveluskeskuksen johtajan virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallintotehtäviin ja siviilipalvelusasioihin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.
6 §
Asioiden käsitteleminen asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnassaVakaumuksentutkintalautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Vakaumuksentutkintalautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta huolehtii lakimiessihteeri.
Asiat käsitellään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat saapuneet, jollei erityisestä syystä muuta johdu.
Vakaumuksentutkintalautakunnan puheenjohtaja huolehtii lautakunnalle kuuluvien tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoitamisesta. Hänen on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa.
Vakaumuksentutkintalautakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja lakimiessihteeri varmentaa. Päätös laaditaan pöytäkirjasta erillään. Päätökset allekirjoittaa lakimiessihteeri.
6 §
Asioiden käsitteleminen asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnassaVakaumuksentutkintalautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Vakaumuksentutkintalautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta huolehtii lakimiessihteeri.
Asiat käsitellään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat saapuneet, jollei erityisestä syystä muuta johdu.
Vakaumuksentutkintalautakunnan puheenjohtaja huolehtii lautakunnalle kuuluvien tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoitamisesta. Hänen on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa.
Vakaumuksentutkintalautakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja lakimiessihteeri varmentaa. Päätös laaditaan pöytäkirjasta erillään. Päätökset allekirjoittaa lakimiessihteeri.
7 §
Asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan kokoonpanon täydentäminenJos vakaumuksentutkintalautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee lautakunnan toiminnan aikana, valtioneuvosto nimittää hänen tilalleen siviilipalveluslain 20 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävän jäsenen.
7 §
Asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan kokoonpanon täydentäminenJos vakaumuksentutkintalautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee lautakunnan toiminnan aikana, valtioneuvosto nimittää hänen tilalleen siviilipalveluslain 20 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävän jäsenen.
8 §
Asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan henkilöstöVakaumuksentutkintalautakunnassa voi olla avustavaa henkilöstöä. Avustavan henkilöstön ottaa työ- ja elinkeinoministeriö.
8 §
Asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan henkilöstöVakaumuksentutkintalautakunnassa voi olla avustavaa henkilöstöä. Avustavan henkilöstön ottaa työ- ja elinkeinoministeriö.
9 §
Asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan jäsenten palkkiotVakaumuksentutkintalautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet saavat palkkiota työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
9 §
Asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan jäsenten palkkiotVakaumuksentutkintalautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet saavat palkkiota työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1096/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
1730/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
688/2017
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä lokakuuta 2017.
570/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.
1188/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.