Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 759/2011 | 2011-08-01 | 11 | |
| 1007/2015 | 2016-01-01 | muutt. 27 § | |
| 1217/2015 | 2016-01-01 | muutt. 25 ja 26 § | 4 |
| 439/2020 | 2020-07-01 | muutt. 27 §:ää | 4 |
| 725/2024 | 2025-01-01 | kum. 6 ja 11 §; muutt. 3, 13, 14, 17, 19, 20 ja 22... | 19 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitusTämän lain tarkoituksena on merimiesten hyvinvoinnin edistäminen järjestämällä merimiespalvelutoimintaa.
1 §
Lain tarkoitusTämän lain tarkoituksena on merimiesten hyvinvoinnin edistäminen järjestämällä merimiespalvelutoimintaa.
2 §
MääritelmätTässä laissa tarkoitetaan:
merimiehellä merityösopimuslain(756/2011) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työntekijää;
merimiehellä merimieslain (423/1978) 1 §:ssä tarkoitettua työntekijää;
merimiehellä merityösopimuslain (756/2011) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työntekijää;
suomalaisella työnantajalla merityösopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työnantajaa;
suomalaisella työnantajalla merimieslain 1 §:ssä tarkoitettua työnantajaa;
suomalaisella työnantajalla merityösopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työnantajaa;
suomalaisella aluksella merilain(674/1994) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua alusta;
tulolla palkkaa tai muuta hyvitystä, jonka työnantaja maksaa merimiehelle aluksella tehdystä työstä;
tulolla palkkaa tai muuta hyvitystä, jonka työnantaja maksaa merimiehelle aluksella tehdystä työstä;
merimiespalvelulla merimiehille järjestettäviä viestintä-, kirjasto- ja tietopalveluja sekä aikuiskasvatus- ja muuta vapaa-ajantoimintaa;
merimiespalvelulla merimiehille järjestettäviä viestintä-, kirjasto- ja tietopalveluja sekä aikuiskasvatus- ja muuta vapaa-ajantoimintaa;
merimiespalvelutoimistolla merimiespalvelutoiminnan järjestäjää;
merimiespalvelutoimistolla merimiespalvelutoiminnan järjestäjää;
palvelumaksulla merimiespalvelutoiminnan järjestämiseksi merimieheltä ja hänen työnantajaltaan kerättävää maksua.
palvelumaksulla merimiespalvelutoiminnan järjestämiseksi merimieheltä ja hänen työnantajaltaan kerättävää maksua.
Tässä laissa tarkoitetaan:
merimiehellä merityösopimuslain (756/2011) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työntekijää;
suomalaisella työnantajalla merityösopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työnantajaa;
suomalaisella aluksella merilain (674/1994) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua alusta;
tulolla palkkaa tai muuta hyvitystä, jonka työnantaja maksaa merimiehelle aluksella tehdystä työstä;
merimiespalvelulla merimiehille järjestettäviä viestintä-, kirjasto- ja tietopalveluja sekä aikuiskasvatus- ja muuta vapaa-ajantoimintaa;
merimiespalvelutoimistolla merimiespalvelutoiminnan järjestäjää;
palvelumaksulla merimiespalvelutoiminnan järjestämiseksi merimieheltä ja hänen työnantajaltaan kerättävää maksua.
2 §
MääritelmätTässä laissa tarkoitetaan:
merimiehellä merityösopimuslain (756/2011) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työntekijää;
suomalaisella työnantajalla merityösopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työnantajaa;
suomalaisella aluksella merilain (674/1994) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua alusta;
tulolla palkkaa tai muuta hyvitystä, jonka työnantaja maksaa merimiehelle aluksella tehdystä työstä;
merimiespalvelulla merimiehille järjestettäviä viestintä-, kirjasto- ja tietopalveluja sekä aikuiskasvatus- ja muuta vapaa-ajantoimintaa;
merimiespalvelutoimistolla merimiespalvelutoiminnan järjestäjää;
palvelumaksulla merimiespalvelutoiminnan järjestämiseksi merimieheltä ja hänen työnantajaltaan kerättävää maksua.
3 §
MerimiespalvelutoimistoMerimiespalvelutoimisto toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä ja satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Työministeriön yhteydessä toimii merimiespalvelutoimisto. Se toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä että satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii merimiespalvelutoimisto. Se toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä että satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on:
kerätä palvelumaksu;
kerätä palvelumaksu;
edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa;
edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa;
järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa;
järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa;
edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille;
edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille;
tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja;
tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja;
parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita; sekä
parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita; sekä
kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on:
kerätä palvelumaksu;
edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa;
järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa;
edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille;
tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja;
parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita; sekä
kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Merimiespalvelutoimiston kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Merimiespalvelutoimistoa valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Merimiespalvelutoimistolla ei ilman työ- ja elinkeinoministeriön suostumusta saa olla osake-enemmistöä osakeyhtiössä eikä vastaavaa määräämisvaltaa muussa yrityksessä lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiötä ja kiinteistöyhtiötä.
Merimiespalvelutoimistolla ei ilman työministeriön suostumusta saa olla osake-enemmistöä osakeyhtiössä eikä vastaavaa määräämisvaltaa muussa yrityksessä lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiötä ja kiinteistöyhtiötä.
Merimiespalvelutoimistolla ei ilman työ- ja elinkeinoministeriön suostumusta saa olla osake-enemmistöä osakeyhtiössä eikä vastaavaa määräämisvaltaa muussa yrityksessä lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiötä ja kiinteistöyhtiötä.
3 §
MerimiespalvelutoimistoTyö- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii merimiespalvelutoimisto. Se toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä että satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on:
kerätä palvelumaksu;
edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa;
järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa;
edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille;
tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja;
parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita; sekä
kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Merimiespalvelutoimiston kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Merimiespalvelutoimistolla ei ilman työ- ja elinkeinoministeriön suostumusta saa olla osake-enemmistöä osakeyhtiössä eikä vastaavaa määräämisvaltaa muussa yrityksessä lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiötä ja kiinteistöyhtiötä.
2 luku
Merimiespalvelujen rahoittaminen
4 §
PalvelumaksuSuomalaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, merellä ansiotarkoituksessa toimivassa pelastusaluksessa, jäänmurtajassa, väyläaluksessa, merenmittausta suorittavassa aluksessa, tutkimusaluksessa ja Itämeren ulkopuolella toimivassa kalastusaluksessa työskentelevä merimies ja hänen työnantajansa ovat velvolliset maksamaan palvelumaksua merimiespalvelutoimistolle. Merimiehen palvelumaksu on 1,5 tuhannesosaa hänen aluksella saamastaan tulosta. Työnantajan palvelumaksu on 1,5 tuhannesosaa aluksella merimiehille maksetusta tulosta.
1 momentti on L:lla 725/2024 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.1.2025–31.12.2027. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Suomalaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, merellä ansiotarkoituksessa toimivassa pelastusaluksessa, jäänmurtajassa, väyläaluksessa, merenmittausta suorittavassa aluksessa, tutkimusaluksessa ja Itämeren ulkopuolella toimivassa kalastusaluksessa työskentelevä merimies ja hänen työnantajansa ovat velvolliset maksamaan palvelumaksua merimiespalvelutoimistolle. Merimiehen palvelumaksu on yksi tuhannesosa hänen aluksella saamastaan tulosta. Työnantajan palvelumaksu on yksi tuhannesosa aluksella merimiehille maksetusta tulosta.
Se, mitä 1 momentissa säädetään palvelumaksusta, koskee myös merellä ansiotarkoituksessa toimivassa suomalaisessa lautta- tai yhteysaluksessa työskentelevää merimiestä ja hänen työnantajaansa silloin, kun työnantajalla on lautta- tai yhteysalusten ohella 1 momentissa tarkoitettuja aluksia ja aluksilla työskentelevät merimiehet voivat toimia eri aluksilla työtilanteen mukaan.
4 §
PalvelumaksuSuomalaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, merellä ansiotarkoituksessa toimivassa pelastusaluksessa, jäänmurtajassa, väyläaluksessa, merenmittausta suorittavassa aluksessa, tutkimusaluksessa ja Itämeren ulkopuolella toimivassa kalastusaluksessa työskentelevä merimies ja hänen työnantajansa ovat velvolliset maksamaan palvelumaksua merimiespalvelutoimistolle. Merimiehen palvelumaksu on yksi tuhannesosa hänen aluksella saamastaan tulosta. Työnantajan palvelumaksu on yksi tuhannesosa aluksella merimiehille maksetusta tulosta.
Se, mitä 1 momentissa säädetään palvelumaksusta, koskee myös merellä ansiotarkoituksessa toimivassa suomalaisessa lautta- tai yhteysaluksessa työskentelevää merimiestä ja hänen työnantajaansa silloin, kun työnantajalla on lautta- tai yhteysalusten ohella 1 momentissa tarkoitettuja aluksia ja aluksilla työskentelevät merimiehet voivat toimia eri aluksilla työtilanteen mukaan.
5 §
Merimiespalvelutoimintaa koskeva sopimusMerimiespalvelutoimisto voi tehdä merimiesten palvelutoiminnasta sopimuksen ulkomaisella aluksella työnantajana olevan kanssa, jos työnantaja on suomalainen tai alus liikennöi Suomeen ja jos aluksella työskentelee suomalaisia merimiehiä. Sopimuksessa määritellään työnantajan palvelumaksu sovittujen palveluiden mukaan.
5 §
Merimiespalvelutoimintaa koskeva sopimusMerimiespalvelutoimisto voi tehdä merimiesten palvelutoiminnasta sopimuksen ulkomaisella aluksella työnantajana olevan kanssa, jos työnantaja on suomalainen tai alus liikennöi Suomeen ja jos aluksella työskentelee suomalaisia merimiehiä. Sopimuksessa määritellään työnantajan palvelumaksu sovittujen palveluiden mukaan.
6 §
Valtion osuusTyöministeriö maksaa merimiespalvelutoimistolle valtion osuuden, joka on 4 §:n mukaisista merimiesten ja työnantajien palvelumaksuista sekä 5 §:n mukaisen sopimuksen perusteella määräytyneistä palvelumaksuista kertyvän yhteismäärän suuruinen.
6 §
Valtion osuusTyö- ja elinkeinoministeriö maksaa merimiespalvelutoimistolle valtion osuuden, joka on 4 §:n mukaisista merimiesten ja työnantajien palvelumaksuista sekä 5 §:n mukaisen sopimuksen perusteella määräytyneistä palvelumaksuista kertyvän yhteismäärän suuruinen.
7 §
Merimiehen palvelumaksun pidätysTyönantajan tulee pidättää merimiehen palkasta merimiespalvelutoimistolle maksettava palvelumaksu.
Jos pidätys on osaksi tai kokonaan jäänyt toimittamatta, työnantaja voi pidättää puuttuvan määrän myöhemmin maksettavista palkoista. Pidätyksessä on kuitenkin noudatettava, mitä palkasta ulosmittaamatta jätettävästä suojaosuudesta säädetään.
Jos merimies katsoo työnantajan tehneen palvelumaksun pidätyksen palkasta virheellisesti, merimies voi saattaa asian merimiespalvelutoimiston käsiteltäväksi. Merimiespalvelutoimisto voi määrätä liikaa pidätetyn määrän palautettavaksi merimiehelle.
7 §
Merimiehen palvelumaksun pidätysTyönantajan tulee pidättää merimiehen palkasta merimiespalvelutoimistolle maksettava palvelumaksu.
Jos pidätys on osaksi tai kokonaan jäänyt toimittamatta, työnantaja voi pidättää puuttuvan määrän myöhemmin maksettavista palkoista. Pidätyksessä on kuitenkin noudatettava, mitä palkasta ulosmittaamatta jätettävästä suojaosuudesta säädetään.
Jos merimies katsoo työnantajan tehneen palvelumaksun pidätyksen palkasta virheellisesti, merimies voi saattaa asian merimiespalvelutoimiston käsiteltäväksi. Merimiespalvelutoimisto voi määrätä liikaa pidätetyn määrän palautettavaksi merimiehelle.
8 §
Palvelumaksun tilitysTyönantajan tulee maksaa pidättämänsä palvelumaksut ja niitä vastaava oma palvelumaksunsa merimiespalvelutoimistolle viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden jälkeen alkavan kuukauden kymmenentenä päivänä. Tilityksen tulee sisältää tiedot kussakin aluksessa toimitettujen pidätysten yhteismäärästä ja niitä vastaavasta työnantajan palvelumaksusta.
Edellä 5 §:ssä tarkoitettu työnantaja maksaa palvelumaksun merimiespalvelutoimistolle tehdyn sopimuksen mukaisesti.
8 §
Palvelumaksun tilitysTyönantajan tulee maksaa pidättämänsä palvelumaksut ja niitä vastaava oma palvelumaksunsa merimiespalvelutoimistolle viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden jälkeen alkavan kuukauden kymmenentenä päivänä. Tilityksen tulee sisältää tiedot kussakin aluksessa toimitettujen pidätysten yhteismäärästä ja niitä vastaavasta työnantajan palvelumaksusta.
Edellä 5 §:ssä tarkoitettu työnantaja maksaa palvelumaksun merimiespalvelutoimistolle tehdyn sopimuksen mukaisesti.
9 §
Tilityksen virhe tai laiminlyöntiJos työnantaja ei ole tehnyt 8 §:n 1 momentin mukaista tilitystä tai jos tilitys on puutteellinen, merimiespalvelutoimiston on kehotettava työnantajaa määräajassa arviomaksatuksen uhalla antamaan tilitys tai täydentämään puutteellista tilitystä. Määräaika ei saa olla kuukautta lyhyempi.
Jos tilitystä tai täydennystä ei kehotuksesta huolimatta ole annettu, merimiespalvelutoimisto velvoittaa työnantajan maksamaan 4 §:ssä säädettyjen maksun perusteiden mukaisesti arvioidun palvelumaksun. Päätöksestä tulee ilmetä arvion perusteet.
9 §
Tilityksen virhe tai laiminlyöntiJos työnantaja ei ole tehnyt 8 §:n 1 momentin mukaista tilitystä tai jos tilitys on puutteellinen, merimiespalvelutoimiston on kehotettava työnantajaa määräajassa arviomaksatuksen uhalla antamaan tilitys tai täydentämään puutteellista tilitystä. Määräaika ei saa olla kuukautta lyhyempi.
Jos tilitystä tai täydennystä ei kehotuksesta huolimatta ole annettu, merimiespalvelutoimisto velvoittaa työnantajan maksamaan 4 §:ssä säädettyjen maksun perusteiden mukaisesti arvioidun palvelumaksun. Päätöksestä tulee ilmetä arvion perusteet.
10 §
Palvelumaksun periminenJos työnantaja ei ole maksanut palvelumaksuja 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, ne saadaan periä työnantajalta ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.
Jos työnantaja ei ole maksanut palvelumaksuja 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, ne saadaan periä työnantajalta ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.
Määräajassa suorittamatta jääneelle määrälle työnantajan on maksettava viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaan.
Määräajassa suorittamatta jääneelle määrälle työnantajan on maksettava viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaan.
10 §
Palvelumaksun periminenJos työnantaja ei ole maksanut palvelumaksuja 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, ne saadaan periä työnantajalta ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.
Määräajassa suorittamatta jääneelle määrälle työnantajan on maksettava viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaan.
11 §
Valtion osuuden maksaminenValtion 6 §:ssä säädettyä osuutta varten merimiespalvelutoimiston tulee toimittaa työministeriölle selvitys, josta käy ilmi työnantajien edellisen vuosineljänneksen aikana pidättämien palvelumaksujen yhteismäärä ja sitä vastaava työnantajien palvelumaksu sekä 5 §:n mukaisten sopimusten perusteella määräytyneet palvelumaksut.
Työministeriö maksaa valtion osuuden merimiespalvelutoimistolle kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun selvityksen toimittamisesta. Valtion osuus maksetaan vuosineljänneksittäin.
11 §
Valtion osuuden maksaminenValtion 6 §:ssä säädettyä osuutta varten merimiespalvelutoimiston tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle selvitys, josta käy ilmi työnantajien edellisen vuosineljänneksen aikana pidättämien palvelumaksujen yhteismäärä ja sitä vastaava työnantajien palvelumaksu sekä 5 §:n mukaisten sopimusten perusteella määräytyneet palvelumaksut.
Työ- ja elinkeinoministeriö maksaa valtion osuuden merimiespalvelutoimistolle kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun selvityksen toimittamisesta. Valtion osuus maksetaan vuosineljänneksittäin.
3 luku
Merimiespalvelutoimiston hallinto
12 §
Merimiespalvelutoimiston hallintoMerimiespalvelutoimistolla on edustajisto ja hallitus. Niiden jäseninä eivät saa olla samat henkilöt.
Merimiespalvelutoimistoa johtaa hallituksen valitsema toimitusjohtaja.
Merimiespalvelutoimiston hallituksen jäseniin ja toimitusjohtajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan palvelumaksun keräämiseen liittyviä tehtäviä.
12 §
Merimiespalvelutoimiston hallintoMerimiespalvelutoimistolla on edustajisto ja hallitus. Niiden jäseninä eivät saa olla samat henkilöt.
Merimiespalvelutoimistoa johtaa hallituksen valitsema toimitusjohtaja.
Merimiespalvelutoimiston hallituksen jäseniin ja toimitusjohtajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan palvelumaksun keräämiseen liittyviä tehtäviä.
13 §
Merimiespalvelutoimiston edustajistoTyö- ja elinkeinoministeriö määrää merimiespalvelutoimiston edustajiston neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Työministeriö määrää merimiespalvelutoimiston edustajiston neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Edustajistoon kuuluu kahdeksan jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä neljän tulee edustaa työnantajia ja neljän palkansaajia. Palkansaajista kahden tulee edustaa miehistöä, yhden kansipäällystöä ja yhden konepäällystöä.
Edustajistoon kuuluu 11 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä yhden tulee edustaa työministeriötä, yhden valtiovarainministeriötä ja yhden liikenne- ja viestintäministeriötä. Muista jäsenistä ja varajäsenistä neljän tulee edustaa työnantajia ja neljän palkansaajia. Palkansaajista kahden tulee edustaa miehistöä, yhden kansipäällystöä ja yhden konepäällystöä.
Edustajistoon kuuluu 11 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä yhden tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, yhden valtiovarainministeriötä ja yhden liikenne- ja viestintäministeriötä. Muista jäsenistä ja varajäsenistä neljän tulee edustaa työnantajia ja neljän palkansaajia. Palkansaajista kahden tulee edustaa miehistöä, yhden kansipäällystöä ja yhden konepäällystöä.
Työ- ja elinkeinoministeriö määrää työnantajia ja palkansaajia edustavien järjestöjen tekemien ehdotusten mukaan jäsenet ja varajäsenet. Jos järjestöt eivät tee ehdotustaan ministeriön määräämässä ajassa, ministeriö päättää jäsenistä ja varajäsenistä ilman ehdotusta.
Työministeriö määrää työnantajia ja palkansaajia edustavien järjestöjen tekemien ehdotusten mukaan jäsenet ja varajäsenet. Jos järjestöt eivät tee ehdotustaan ministeriön määräämässä ajassa, työministeriö päättää jäsenistä ja varajäsenistä ilman ehdotusta.
Edustajiston kokoonpanosta päätettäessä sovelletaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä.
Edustajiston kokoonpanosta päätettäessä sovelletaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä.
13 §
Merimiespalvelutoimiston edustajistoTyöministeriö määrää merimiespalvelutoimiston edustajiston neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Edustajistoon kuuluu 11 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä yhden tulee edustaa työministeriötä, yhden valtiovarainministeriötä ja yhden liikenne- ja viestintäministeriötä. Muista jäsenistä ja varajäsenistä neljän tulee edustaa työnantajia ja neljän palkansaajia. Palkansaajista kahden tulee edustaa miehistöä, yhden kansipäällystöä ja yhden konepäällystöä.
Työministeriö määrää työnantajia ja palkansaajia edustavien järjestöjen tekemien ehdotusten mukaan jäsenet ja varajäsenet. Jos järjestöt eivät tee ehdotustaan ministeriön määräämässä ajassa, työministeriö päättää jäsenistä ja varajäsenistä ilman ehdotusta.
Edustajiston kokoonpanosta päätettäessä sovelletaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä.
13 §
Merimiespalvelutoimiston edustajistoTyö- ja elinkeinoministeriö määrää merimiespalvelutoimiston edustajiston neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Edustajistoon kuuluu 11 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä yhden tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä, yhden valtiovarainministeriötä ja yhden liikenne- ja viestintäministeriötä. Muista jäsenistä ja varajäsenistä neljän tulee edustaa työnantajia ja neljän palkansaajia. Palkansaajista kahden tulee edustaa miehistöä, yhden kansipäällystöä ja yhden konepäällystöä.
Työ- ja elinkeinoministeriö määrää työnantajia ja palkansaajia edustavien järjestöjen tekemien ehdotusten mukaan jäsenet ja varajäsenet. Jos järjestöt eivät tee ehdotustaan ministeriön määräämässä ajassa, ministeriö päättää jäsenistä ja varajäsenistä ilman ehdotusta.
Edustajiston kokoonpanosta päätettäessä sovelletaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä.
14 §
Edustajiston puheenjohtaja ja edustajiston täydentäminenEdustajisto valitsee keskuudestaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajaksi valitaan vuorotellen työnantajia ja työntekijöitä edustava jäsen.
Työministeriö määrää edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ministeriöitä edustavista jäsenistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö määrää edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ministeriöitä edustavista jäsenistä.
Edustajiston jäsen ja varajäsen voidaan erityisestä syystä vapauttaa tehtävästään kesken toimikauden.
Jäsenen tai varajäsenen erotessa tai tultua vapautetuksi tehtävästään taikka varajäsenen tultua määrätyksi jäseneksi kesken toimikauden, hänen tilalleen tulee määrätä uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
14 §
Edustajiston puheenjohtaja ja edustajiston täydentäminenTyö- ja elinkeinoministeriö määrää edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ministeriöitä edustavista jäsenistä.
Edustajiston jäsen ja varajäsen voidaan erityisestä syystä vapauttaa tehtävästään kesken toimikauden.
Jäsenen tai varajäsenen erotessa tai tultua vapautetuksi tehtävästään taikka varajäsenen tultua määrätyksi jäseneksi kesken toimikauden, hänen tilalleen tulee määrätä uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
15 §
Edustajiston tehtävätEdustajiston kokouksessa on:
käsiteltävä hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto;
käsiteltävä hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto;
käsiteltävä kysymys edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
käsiteltävä kysymys edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta;
päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta;
käsiteltävä hallituksen laatima toiminta- ja taloussuunnitelma;
käsiteltävä hallituksen laatima toiminta- ja taloussuunnitelma;
määrättävä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot;
määrättävä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot;
valittava vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; sekä
valittava vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; sekä
käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Edustajiston kokouksessa on:
käsiteltävä hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto;
käsiteltävä kysymys edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta;
käsiteltävä hallituksen laatima toiminta- ja taloussuunnitelma;
määrättävä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot;
valittava vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; sekä
käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä päätöksenteko toimenpiteestä, johon edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta, on siirrettävä viimeistään kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen, jos siitä tehdään ehdotus, jonka puolesta äänestyksessä annetaan vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevien jäsenten äänistä. Samalla on päätettävä myös jatkokokouksen ajasta ja paikasta.
Hallituksen jäsenillä ja varajäsenillä sekä Suomen Merimieskirkko ry:n edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa.
15 §
Edustajiston tehtävätEdustajiston kokouksessa on:
käsiteltävä hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto;
käsiteltävä kysymys edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta;
käsiteltävä hallituksen laatima toiminta- ja taloussuunnitelma;
määrättävä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot;
valittava vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; sekä
käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä päätöksenteko toimenpiteestä, johon edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta, on siirrettävä viimeistään kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen, jos siitä tehdään ehdotus, jonka puolesta äänestyksessä annetaan vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevien jäsenten äänistä. Samalla on päätettävä myös jatkokokouksen ajasta ja paikasta.
Hallituksen jäsenillä ja varajäsenillä sekä Suomen Merimieskirkko ry:n edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa.
16 §
Ylimääräinen edustajiston kokousYlimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, jos työ- ja elinkeinoministeriö niin määrää, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään viisi edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, jos tilintarkastaja toimittamansa tarkastuksen perusteella sitä vaatii.
Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, jos työministeriö niin määrää, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään kuusi edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, jos tilintarkastaja toimittamansa tarkastuksen perusteella sitä vaatii.
Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, jos työ- ja elinkeinoministeriö niin määrää, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään kuusi edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, jos tilintarkastaja toimittamansa tarkastuksen perusteella sitä vaatii.
16 §
Ylimääräinen edustajiston kokousYlimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, jos työministeriö niin määrää, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään kuusi edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, jos tilintarkastaja toimittamansa tarkastuksen perusteella sitä vaatii.
16 §
Ylimääräinen edustajiston kokousYlimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, jos työ- ja elinkeinoministeriö niin määrää, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään kuusi edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, jos tilintarkastaja toimittamansa tarkastuksen perusteella sitä vaatii.
17 §
Edustajiston kokouksen päätöksetEdustajisto on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä.
Edustajisto on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä.
Päätökset edustajiston kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide.
Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin, jos kolmannes läsnä olevista sitä vaatii. Suljetuin lipuin äänestettäessä ja vaaleissa päätös ratkaistaan arvalla, jos äänet menevät tasan.
Edustajiston jäsen ei saa äänestää asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti.
17 §
Edustajiston kokouksen päätöksetEdustajisto on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä.
Päätökset edustajiston kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide.
Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin, jos kolmannes läsnä olevista sitä vaatii. Suljetuin lipuin äänestettäessä ja vaaleissa päätös ratkaistaan arvalla, jos äänet menevät tasan.
Edustajiston jäsen ei saa äänestää asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti.
18 §
Edustajiston jäsenten palkkiotTyö- ja elinkeinoministeriö vahvistaa merimiespalvelutoimiston varoista maksettavat edustajiston jäsenten palkkiot.
Työministeriö vahvistaa merimiespalvelutoimiston varoista maksettavat edustajiston jäsenten palkkiot.
18 §
Edustajiston jäsenten palkkiotTyöministeriö vahvistaa merimiespalvelutoimiston varoista maksettavat edustajiston jäsenten palkkiot.
18 §
Edustajiston jäsenten palkkiotTyö- ja elinkeinoministeriö vahvistaa merimiespalvelutoimiston varoista maksettavat edustajiston jäsenten palkkiot.
19 §
Merimiespalvelutoimiston hallitusTyö- ja elinkeinoministeriö määrää merimiespalvelutoimiston hallituksen neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Työministeriö määrää merimiespalvelutoimiston hallituksen neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Hallitukseen kuuluu neljä jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä kaksi edustaa työnantajia sekä kaksi palkansaajia, joista toinen miehistöä ja toinen päällystöä. Päällystöä edustava jäsen ja hänen varajäsenensä määrätään siten, että hallituksessa ovat vuorollaan kalenterivuoden kerrallaan edustettuina kansipäällystö ja konepäällystö. Asianomaiset työnantajayhdistykset edustavat vuorollaan varsinaisena jäsenenä ja tämän varajäsenenä kalenterivuoden kerrallaan työnantajia. Kaikilla edellä mainituilla työnantajien ja palkansaajien edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa riippumatta siitä, ovatko he kyseisenä ajankohtana hallituksen jäseniä tai varajäseniä.
Hallitukseen kuuluu viisi jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä yksi edustaa valtiota, kaksi työnantajia ja kaksi palkansaajia, joista toinen miehistöä ja toinen päällystöä. Päällystöä edustava jäsen ja hänen varajäsenensä määrätään siten, että hallituksessa ovat vuorollaan kalenterivuoden kerrallaan edustettuina kansipäällystö ja konepäällystö. Asianomaiset työnantajayhdistykset edustavat vuorollaan varsinaisena jäsenenä ja tämän varajäsenenä kalenterivuoden kerrallaan työnantajia. Kaikilla edellä mainituilla työnantajien ja palkansaajien edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa riippumatta siitä, ovatko he kyseisenä ajankohtana hallituksen jäseniä tai varajäseniä.
Työnantajia ja palkansaajia edustavien jäsenten ja heidän varajäsentensä määräämisessä noudatetaan, mitä 13 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
Suomen Merimieskirkko ry:n edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa.
19 §
Merimiespalvelutoimiston hallitusTyö- ja elinkeinoministeriö määrää merimiespalvelutoimiston hallituksen neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Hallitukseen kuuluu viisi jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä yksi edustaa valtiota, kaksi työnantajia ja kaksi palkansaajia, joista toinen miehistöä ja toinen päällystöä. Päällystöä edustava jäsen ja hänen varajäsenensä määrätään siten, että hallituksessa ovat vuorollaan kalenterivuoden kerrallaan edustettuina kansipäällystö ja konepäällystö. Asianomaiset työnantajayhdistykset edustavat vuorollaan varsinaisena jäsenenä ja tämän varajäsenenä kalenterivuoden kerrallaan työnantajia. Kaikilla edellä mainituilla työnantajien ja palkansaajien edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa riippumatta siitä, ovatko he kyseisenä ajankohtana hallituksen jäseniä tai varajäseniä.
Työnantajia ja palkansaajia edustavien jäsenten ja heidän varajäsentensä määräämisessä noudatetaan, mitä 13 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
Suomen Merimieskirkko ry:n edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa.
20 §
Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen täydentäminenMerimiespalvelutoimiston hallitus valitsee keskuudestaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajaksi valitaan vuorotellen työnantajia ja palkansaajia edustava jäsen. Puheenjohtajan tulee edustaa vastakkaista työmarkkinaosapuolta kuin edustajiston puheenjohtajan.
Merimiespalvelutoimiston hallituksen puheenjohtajana toimii valtiota edustava jäsen ja varapuheenjohtajana hänen varajäsenensä.
Hallituksen jäsen voidaan erityisestä syystä vapauttaa tehtävästään kesken toimikauden.
Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai hänet vapautetaan kesken toimikauden taikka varajäsen määrätään jäseneksi, tulee tilalle määrätä uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
20 §
Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen täydentäminenMerimiespalvelutoimiston hallituksen puheenjohtajana toimii valtiota edustava jäsen ja varapuheenjohtajana hänen varajäsenensä.
Hallituksen jäsen voidaan erityisestä syystä vapauttaa tehtävästään kesken toimikauden.
Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai hänet vapautetaan kesken toimikauden taikka varajäsen määrätään jäseneksi, tulee tilalle määrätä uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
21 §
Hallituksen tehtävätMerimiespalvelutoimiston hallituksen tehtävänä on:
huolehtia merimiespalvelutoimiston hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;
huolehtia merimiespalvelutoimiston hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;
valmistella edustajistolle esiteltävät asiat;
valmistella edustajistolle esiteltävät asiat;
ottaa ja erottaa merimiespalvelutoimiston toimitusjohtaja ja muu henkilöstö sekä päättää heidän palkkauksestaan;
ottaa ja erottaa merimiespalvelutoimiston toimitusjohtaja ja muu henkilöstö sekä päättää heidän palkkauksestaan;
kantaa ja vastata merimiespalvelutoimiston puolesta;
kantaa ja vastata merimiespalvelutoimiston puolesta;
laatia merimiespalvelutoimiston toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelma;
laatia merimiespalvelutoimiston toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelma;
päättää 5 §:ssä tarkoitetun sopimuksen solmimisesta, 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta merimiehen palvelumaksua koskevasta asiasta ja 9 §:n 2 momentissa säädetystä arvioon perustuvasta palvelumaksusta;
päättää 5 §:ssä tarkoitetun sopimuksen solmimisesta, 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta merimiehen palvelumaksua koskevasta asiasta ja 9 §:n 2 momentissa säädetystä arvioon perustuvasta palvelumaksusta;
myöntää lakien mukaiset perhe-, opinto- ja muut vapaat toimitusjohtajalle sekä yli kolmen kuukauden pituiset vapaat muulle henkilöstölle;
myöntää lakien mukaiset perhe-, opinto- ja muut vapaat toimitusjohtajalle sekä yli kolmen kuukauden pituiset vapaat muulle henkilöstölle;
hoitaa ne muut asiat, jotka eivät kuulu edustajistolle; sekä
hoitaa ne muut asiat, jotka eivät kuulu edustajistolle; sekä
antaa toimitusjohtajalle muita kuin tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä mainittuja tehtäviä.
antaa toimitusjohtajalle muita kuin tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä mainittuja tehtäviä.
Merimiespalvelutoimiston hallituksen tehtävänä on:
huolehtia merimiespalvelutoimiston hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;
valmistella edustajistolle esiteltävät asiat;
ottaa ja erottaa merimiespalvelutoimiston toimitusjohtaja ja muu henkilöstö sekä päättää heidän palkkauksestaan;
kantaa ja vastata merimiespalvelutoimiston puolesta;
laatia merimiespalvelutoimiston toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelma;
päättää 5 §:ssä tarkoitetun sopimuksen solmimisesta, 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta merimiehen palvelumaksua koskevasta asiasta ja 9 §:n 2 momentissa säädetystä arvioon perustuvasta palvelumaksusta;
myöntää lakien mukaiset perhe-, opinto- ja muut vapaat toimitusjohtajalle sekä yli kolmen kuukauden pituiset vapaat muulle henkilöstölle;
hoitaa ne muut asiat, jotka eivät kuulu edustajistolle; sekä
antaa toimitusjohtajalle muita kuin tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä mainittuja tehtäviä.
21 §
Hallituksen tehtävätMerimiespalvelutoimiston hallituksen tehtävänä on:
huolehtia merimiespalvelutoimiston hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;
valmistella edustajistolle esiteltävät asiat;
ottaa ja erottaa merimiespalvelutoimiston toimitusjohtaja ja muu henkilöstö sekä päättää heidän palkkauksestaan;
kantaa ja vastata merimiespalvelutoimiston puolesta;
laatia merimiespalvelutoimiston toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelma;
päättää 5 §:ssä tarkoitetun sopimuksen solmimisesta, 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta merimiehen palvelumaksua koskevasta asiasta ja 9 §:n 2 momentissa säädetystä arvioon perustuvasta palvelumaksusta;
myöntää lakien mukaiset perhe-, opinto- ja muut vapaat toimitusjohtajalle sekä yli kolmen kuukauden pituiset vapaat muulle henkilöstölle;
hoitaa ne muut asiat, jotka eivät kuulu edustajistolle; sekä
antaa toimitusjohtajalle muita kuin tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä mainittuja tehtäviä.
22 §
Hallituksen päätösvaltaHallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen myös, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai jäsen, joista toinen edustaa työnantajia ja toinen palkansaajia, ja hallitus on päätöksestä yksimielinen.
Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen myös, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista toinen edustaa työnantajia ja toinen palkansaajia, ja hallitus on päätöksestä yksimielinen.
Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide.
22 §
Hallituksen päätösvaltaHallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen myös, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista toinen edustaa työnantajia ja toinen palkansaajia, ja hallitus on päätöksestä yksimielinen.
Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide.
23 §
ToimitusjohtajaMerimiespalvelutoimiston toimintaa johtaa hallituksen alaisuudessa toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ratkaisee ne merimiespalvelutoimistolle kuuluvat asiat, jotka eivät tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan kuulu edustajistolle tai hallitukselle.
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
johtaa merimiespalvelutoimiston toimintaa tämän lain ja hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti;
johtaa merimiespalvelutoimiston toimintaa tämän lain ja hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti;
myöntää henkilöstölle enintään kolmen kuukauden pituiset perhe-, opinto- ja muut vapaat ja päättää väliaikaisen henkilöstön palkkaamisesta;
myöntää henkilöstölle enintään kolmen kuukauden pituiset perhe-, opinto- ja muut vapaat ja päättää väliaikaisen henkilöstön palkkaamisesta;
vastata merimiespalvelutoimiston omaisuuden hoidosta sekä valmistella ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja toimintakertomukseksi;
vastata merimiespalvelutoimiston omaisuuden hoidosta sekä valmistella ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja toimintakertomukseksi;
vastata kansainvälisestä toiminnasta;
vastata kansainvälisestä toiminnasta;
valmistella merimiespalvelutoimiston lausunnot ja vastata tiedotustoiminnasta; sekä
valmistella merimiespalvelutoimiston lausunnot ja vastata tiedotustoiminnasta; sekä
päättää henkilöstön tehtävistä ja työnjaosta sekä vastuualueista hallituksen päätösten mukaisesti.
päättää henkilöstön tehtävistä ja työnjaosta sekä vastuualueista hallituksen päätösten mukaisesti.
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
johtaa merimiespalvelutoimiston toimintaa tämän lain ja hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti;
myöntää henkilöstölle enintään kolmen kuukauden pituiset perhe-, opinto- ja muut vapaat ja päättää väliaikaisen henkilöstön palkkaamisesta;
vastata merimiespalvelutoimiston omaisuuden hoidosta sekä valmistella ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja toimintakertomukseksi;
vastata kansainvälisestä toiminnasta;
valmistella merimiespalvelutoimiston lausunnot ja vastata tiedotustoiminnasta; sekä
päättää henkilöstön tehtävistä ja työnjaosta sekä vastuualueista hallituksen päätösten mukaisesti.
23 §
ToimitusjohtajaMerimiespalvelutoimiston toimintaa johtaa hallituksen alaisuudessa toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ratkaisee ne merimiespalvelutoimistolle kuuluvat asiat, jotka eivät tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan kuulu edustajistolle tai hallitukselle.
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
johtaa merimiespalvelutoimiston toimintaa tämän lain ja hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti;
myöntää henkilöstölle enintään kolmen kuukauden pituiset perhe-, opinto- ja muut vapaat ja päättää väliaikaisen henkilöstön palkkaamisesta;
vastata merimiespalvelutoimiston omaisuuden hoidosta sekä valmistella ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja toimintakertomukseksi;
vastata kansainvälisestä toiminnasta;
valmistella merimiespalvelutoimiston lausunnot ja vastata tiedotustoiminnasta; sekä
päättää henkilöstön tehtävistä ja työnjaosta sekä vastuualueista hallituksen päätösten mukaisesti.
24 §
Merimiespalvelutoimiston nimenkirjoittajatMerimiespalvelutoimiston nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yhdessä tai kumpikin heistä erikseen yhdessä hallituksen valtuuttaman hallituksen jäsenen tai toimiston henkilöstöön kuuluvan kanssa.
Merimiespalvelutoimiston edustajisto voi hallituksen esityksestä päättää nimenkirjoitusoikeuksien myöntämisestä myös toimitusjohtajalle tai hallituksen jäsenelle erikseen.
Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan merimiespalvelutoimistolle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus kirjoittaa toimiston nimi.
Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan merimiespalvelutoimistolle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus kirjoittaa toimiston nimi.
24 §
Merimiespalvelutoimiston nimenkirjoittajatMerimiespalvelutoimiston nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yhdessä tai kumpikin heistä erikseen yhdessä hallituksen valtuuttaman hallituksen jäsenen tai toimiston henkilöstöön kuuluvan kanssa.
Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan merimiespalvelutoimistolle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus kirjoittaa toimiston nimi.
25 §
Kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuusMerimiespalvelutoimistoon sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) ja tilintarkastuslain(1141/2015) säännöksiä.
Merimiespalvelutoimistoon sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) ja tilintarkastuslain (936/1994) säännöksiä.
Merimiespalvelutoimistoon sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) ja tilintarkastuslain (1141/2015) säännöksiä.
25 §
Kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuusMerimiespalvelutoimistoon sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) ja tilintarkastuslain (936/1994) säännöksiä.
25 §
Kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuusMerimiespalvelutoimistoon sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) ja tilintarkastuslain (1141/2015) säännöksiä.
26 §
TilintarkastusEdellä 15 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.
Edellä 15 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT-yhteisö tai HTM-yhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu edellä mainittu yhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.
26 §
TilintarkastusEdellä 15 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT-yhteisö tai HTM-yhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu edellä mainittu yhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.
26 §
TilintarkastusEdellä 15 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.
26 a §
Työ- ja elinkeinoministeriön oikeus saada tietoja ja tarkastaa toimintaaTyö- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta kirjallinen selvitys merimiespalvelutoimiston toiminnasta. Merimiespalvelutoimiston on toimitettava vuosittain kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle kertomus toiminnastaan ja tilastaan.
4 luku
Erinäiset säännökset
27 §
MuutoksenhakuMerimiespalvelutoimiston päätökseen 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Merimiespalvelutoimiston 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla. Lisäksi työnantaja voi hakea muutosta merimiespalvelutoimiston 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen.
Merimiespalvelutoimiston päätökseen 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Merimiespalvelutoimiston päätökseen 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Muuhun merimiespalvelutoimiston päätökseen sekä merimiespalvelutoimiston oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Valitus on tehtävä Helsingin hallinto-oikeuteen kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
27 §
MuutoksenhakuMerimiespalvelutoimiston 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla. Lisäksi työnantaja voi hakea muutosta merimiespalvelutoimiston 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen.
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
27 §
MuutoksenhakuMerimiespalvelutoimiston päätökseen 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Muuhun merimiespalvelutoimiston päätökseen sekä merimiespalvelutoimiston oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
27 §
MuutoksenhakuMerimiespalvelutoimiston päätökseen 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Valitus on tehtävä Helsingin hallinto-oikeuteen kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
28 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset merimiespalvelutoimiston toimielimistä, niiden tehtävistä ja toiminnasta annetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.
Tarkemmat säännökset merimiespalvelutoimiston toimielimistä, niiden tehtävistä ja toiminnasta annetaan työministeriön asetuksella.
28 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset merimiespalvelutoimiston toimielimistä, niiden tehtävistä ja toiminnasta annetaan työministeriön asetuksella.
28 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset merimiespalvelutoimiston toimielimistä, niiden tehtävistä ja toiminnasta annetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.
29 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.
Tällä lailla kumotaan merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta 8 päivänä kesäkuuta 1972 annettu laki (452/1972) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä lailla kumotaan merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta 8 päivänä kesäkuuta 1972 annettu laki (452/1972) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä lailla kumottavan lain nojalla määrätyt edustajiston ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävissään, kunnes tämän lain nojalla valittavat toimielimet on määrätty.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
29 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.
Tällä lailla kumotaan merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta 8 päivänä kesäkuuta 1972 annettu laki (452/1972) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä lailla kumottavan lain nojalla määrätyt edustajiston ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävissään, kunnes tämän lain nojalla valittavat toimielimet on määrätty.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Esityöviitteen (447/2007) sanamuotoa on oikaistu.
759/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011.
HE 174/2010, TyVM 15/2010, EV 303/2010
1007/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014
1217/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014
439/2020
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020.
HE 42/2020, TyVM 9/2020, EV 56/2020
725/2024
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025. Sen 4 §:n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027.
HE 145/2024, TyVM 13/2024, EV 134/2024