Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 950/2009 | 2009-12-02 | muutt. 2 ja 3 §:ää | 3 |
| 271/2010 | 2010-04-28 | 1 | |
| 785/2014 | 2014-10-08 | lis. 7 a § | 5 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään satovahinkojen korvaamisesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1214/2000) nojalla:
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000), jäljempänäsatovahinkolaki, nojalla myönnettävien satovahinkokorvausten myöntämisen perusteista sekä satovahinkoneuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa seoskasvustoa sekä korsiviljojen ja valkuaiskasvien seosta, jossa valkuaiskasvien ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta vähintään 50 prosenttia on viljan siementä;
peltoheinällä vähintään viiden vuoden välein uudistettavia kuivaheinä- ja säilörehunurmea tai tuorerehuksi kasvatettavaa heinää tai viljeltyä laidunnurmea;
vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;
herukalla puna-, valko-, musta- ja viherherukkaa;
katteenalaisella varhaisperunalla avomaalla siirrettävän katteen alla viljeltävää varhaisperunaa;
perheenjäsenellä satovahinkokorvauksen hakijan puolisoa ja alaikäistä lasta;
kirjallisella viljelysopimuksella satovahinkovuonna viimeistään 30 päivänä huhtikuuta vuosittain tehtävää, sopimusosapuolten allekirjoittamaa, koko kasvukauden voimassaolevaa sopimusta, josta ilmenevät sopimusosapuolet, tuotteiden jalostustapa, hinnan määräytymisen perusteet, sopimusmäärät, sopimusalat ja sopimusvuosi;
kirjallisella viljelysopimuksella satovahinkovuonna viimeistään 31 päivänä toukokuuta tehtyä sopimuspuolten allekirjoittamaa sopimusta, josta ilmenevät sopimusosapuolet, tuotteiden jalostustapa, hinnan määräytymisen perusteet, sopimusmäärät, sopimusalat ja sopimusvuosi;
puutarhakasvien sopimusviljelyllä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella tapahtuvaa puutarhakasvien viljelyä, jos koko sopimusalalta saatava sato toimitetaan sellaiselle ostajana toimivalle jalostuslaitokselle, jota satovahinkokorvauksen hakija tai hänen perheenjäsenensä ei omista kokonaan tai pääosin;
hakamaalla, luonnonniityllä, luonnonlaitumella ja metsälaitumella aloja, joilla kasvaa luonnonheinää, joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon ja joilla ei suoriteta muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä.
3 §
Korvaukseen oikeuttavat kasvilajitSatovahinkokorvaukseen oikeuttavia kasvilajeja ovat:
ruis;
syysvehnä;
kevätvehnä;
ohra;
kaura;
seosvilja;
rypsi;
kevätrapsi;
ruistankio;
öljypellava;
herne;
peltoheinä;
vihantavilja;
peruna;
sokerijuurikas;
punajuurikas;
porkkana;
kukkakaali;
valkokaali;
lanttu;
avomaankurkku;
herukka.
Satovahinkokorvauksen myöntämisen edellytyksenä on 1 momentin 16–22 kohdassa tarkoitetuille kasveille sekä tarhaherneelle, että kyseessä on puutarhakasvien sopimusviljelyssä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella jatkojalostukseen viljeltävä tuote. Kirjallisesta viljelysopimuksesta tulee ilmetä sopimusmäärä ja tuotteiden jalostustapa. Edellä 1 momentin 22 kohdassa tarkoitetun kasvin osalta sopimukseen tulee kirjata lohkot, joita sopimus koskee. Jalostustavan kuvauksen tulee sisältää kuvaus raaka-aineen käsittelystä. Jalostukseksi ei katsota pelkkää pakastusta, tuoretuotteen kauppakuntoon saattamista ja pussitusta eikä tuotteiden pesemistä, multausta tai muuta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitettua toimintaa.
Satovahinkokorvauksen myöntämisen edellytyksenä on 1 momentin 16―22 kohdassa tarkoitetuille kasveille sekä tarhaherneelle, että kyseessä on puutarhakasvien sopimusviljelyssä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella viljelty tuote. Kirjallisesta viljelysopimuksesta tulee ilmetä tuotteiden jalostustapa. Jalostustavan kuvauksen tulee sisältää kuvaus raaka-aineen käsittelystä. Jalostukseksi ei katsota pelkkää pakastusta, tuoretuotteen kauppakuntoon saattamista ja pussitusta eikä tuotteiden pesemistä ja multausta.
Jos 2 momentissa tarkoitetun viljelysopimuksen on tehnyt usean viljelijän puolesta heidän yhteenliittymänsä tai erillinen yhteisö, satovahinkokorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että sopimuksessa on luettelo yhteenliittymän tai yhteisön jäsenistä.
Satovahinkokorvaukseen oikeuttaviin kasvilajeihin kuuluvat myös 1 momentissa mainittujen kasvilajien erikoisviljelymuodot katteenalaista varhaisperunaa lukuun ottamatta. Korvaukseen oikeuttavien monivuotisten nurmikasvilajien siemenviljelyksille aiheutuneet vahingot voidaan korvata erillisen normisadon arvon mukaisesti.
Satovahinkokorvaukseen oikeuttaviin kasvilajeihin kuuluvat myös 1 momentissa mainittujen kasvilajien erikoisviljelymuodot katteenalaista varhaisperunaa lukuun ottamatta. Korvaukseen oikeuttavien monivuotisten kasvilajien siemenviljelyksille aiheutuneet vahingot voidaan korvata erillisen normisadon arvon mukaisesti.
Hakamaa, luonnonniitty, luonnonlaidun tai metsälaidun ei oikeuta satovahinkokorvaukseen peltoheinänä. Satovahinkokorvausta ei makseta suojavyöhykkeelle, viherlannoitusnurmelle, pysyvälle laitumelle, hoidetulle viljelemättömälle pellolle tai kesannolle aiheutuneista vahingoista.
4 §
Luonnonmukainen tuotantoSatovahinkokorvausta voidaan maksaa satovahinkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta vahingosta myös siltä ajanjaksolta, jolta tuottajalle maksetaan Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamaa siirtymävaiheen tukea tavanomaisesta tuotannosta luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen vuoksi.
5 §
YleiskorvausSatovahinkolain 9 §:ssä tarkoitetun yleiskorvauksen myöntämisestä päätetään yleisen satotilaston sekä muiden kasvukauden kehitystä koskevien tietojen perusteella. Satovahinkoneuvottelukuntaa on kuultava ennen yleiskorvauksen myöntämisestä tehtävää päätöstä.
6 §
TalvehtimisvahingotJos talvehtimisvahingon kärsinyt kasvusto rikotaan ja kylvetään uudelleen, talvehtimisvahingon suuruutta laskettaessa vahingon arvosta vähennetään ensin satovahinkolain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu viljelijän omavastuuosuus. Omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen saadusta vahingon arvosta otetaan tämän jälkeen huomioon satovahinkolain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu osuus.
Jos vähäisen talvehtimisvahingon kärsinyt talvehtiva peltoheinä jätetään kesannoksi tai hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, talvehtimisvahingon suuruus lasketaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
3 momentti on kumottu A:lla 22.4.2010/271.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista talvehtimisvahingoista korvataan viljelijälle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla lasketusta vahingon määrästä 90 prosenttia.
7 §
SatovahinkoneuvottelukuntaSatovahinkoneuvottelukunnassa on maa- ja metsätalousministeriötä edustava puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä. Satovahinkoneuvottelukunnan jäsenistä edustaa yksi valtiovarainministeriötä, yksi maa- ja metsätalousministeriötä, yksi Maaseutuvirastoa ja kolme maataloustuottajain keskusjärjestöjä. Valtioneuvosto nimeää jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Satovahinkoneuvottelukunnan sihteerinä toimii virkamies, jonka maa- ja metsätalousministeriö määrää Maaseutuvirastoa kuultuaan.
Satovahinkoneuvottelukunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä satovahinkolain 11 §:ssä säädetään, seurata satovahinkojen korvaamiseen liittyvää toimintaa, antaa lausuntoja valmisteltavana olevasta, satovahinkojen korvaamista koskevasta lainsäädännöstä ja tehdä tarpeen vaatiessa esityksiä maa- ja metsätalousministeriölle satovahinkojärjestelmän parantamiseksi.
7 a §
Arviointimaksut ja korvauksetSatovahinkojen viljelmäkohtaisesta arvioinnista kunta voi periä satovahinkokorvauksen hakijalta maksun, jonka suuruus on enintään 20 euroa arviointikerralta ja tämän lisäksi enintään kaksi euroa kultakin alueen alkavalta hehtaarilta.
Satovahinkojen arvioinnissa käytettävästä asiantuntija-avusta korvausta voidaan maksaa seuraavasti:
tehtävään käytetyltä ajalta tuntipalkkiota enintään 50 euroa; ja
matkakustannusten korvauksena enintään kulloinkin voimassa olevan verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun verohallituksen päätöksen mukaan verosta vapaaksi katsottavan korvauksen enimmäismäärä.
8 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 7 päivänä toukokuuta 2008.
Tällä asetuksella kumotaan satovahinkojen korvaamisesta 3 päivänä huhtikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (270/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.