Finlex →550/2008 — Ulkoministeriön asetus ulkoministeriön työjärjestyksestä

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n mukaisesti ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään ulkoasiainministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1171/2005). Tarkempia säännöksiä asiasta annetaan tässä työjärjestyksessä.

Toimintayksiköllä tarkoitetaan tässä työjärjestyksessä ministeriön organisaatioon kuuluvia osastoja ja yksikköjä sekä työjärjestyksessä määriteltyjä palvelukokonaisuuksia.

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n mukaisesti ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään ulkoministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1171/2005). Tarkempia säännöksiä asiasta annetaan tässä työjärjestyksessä.

Toimintayksiköllä tarkoitetaan tässä työjärjestyksessä ministeriön organisaatioon kuuluvia osastoja ja yksikköjä sekä työjärjestyksessä määriteltyjä palvelukokonaisuuksia.

Osastolla, oikeuspalvelulla, kansalaispalveluilla ja hallintopalveluilla on työjärjestys, jossa määrätään toimintayksikön tehtävistä ja työnjaosta sekä annetaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä toiminnasta. Lisäksi osastoihin ja edellä mainittuihin palvelukokonaisuuksiin kuulumattomalla toimintayksiköllä voi olla työjärjestys. Työjärjestyksessä voidaan määrätä henkilöstömäärältään suurten toimintayksiköiden jakautumisesta ryhmiin.

Osastopäällikkö tai osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen sekä tarvittaessa määrää henkilöstön sijoittumisesta ryhmiin ja tekee esityksiä ryhmän esimiehen tehtävään määräämisestä. Ryhmän esimiehen tehtävään määrätään tehtäväänmääräämispäätöksellä.

Osastolla, oikeuspalvelulla, konsulipalveluilla ja hallintopalveluilla on työjärjestys, jossa määrätään toimintayksikön tehtävistä ja työnjaosta sekä annetaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä toiminnasta. Lisäksi osastoihin ja edellä mainittuihin palvelukokonaisuuksiin kuulumattomalla toimintayksiköllä voi olla työjärjestys. Työjärjestyksessä voidaan määrätä henkilöstömäärältään suurten toimintayksiköiden jakautumisesta ryhmiin.

Osastopäällikkö tai osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen sekä tarvittaessa määrää henkilöstön sijoittumisesta ryhmiin ja tekee esityksiä ryhmän esimiehen tehtävään määräämisestä. Ryhmän esimiehen tehtävään määrätään tehtäväänmääräämispäätöksellä.

Osastolla, oikeuspalvelulla, konsulipalveluilla ja hallintopalveluilla on työjärjestys, jossa määrätään toimintayksikön tehtävistä ja työnjaosta sekä annetaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä toiminnasta. Lisäksi osastoihin ja edellä mainittuihin palvelukokonaisuuksiin kuulumattomalla toimintayksiköllä voi olla työjärjestys. Työjärjestyksessä voidaan määrätä henkilöstömäärältään suurten toimintayksiköiden jakautumisesta ryhmiin.

Osastopäällikkö tai osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen sekä tarvittaessa määrää henkilöstön sijoittumisesta ryhmiin ja tekee esityksiä ryhmän esihenkilön tehtävään määräämisestä. Ryhmän esihenkilön tehtävään määrätään tehtäväänmääräämispäätöksellä.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että ulkoasiainhallinnon:

Ulkoasiainhallinnon sisäisestä valvonnasta ja sen menettelyiden järjestämisestä vastaa kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri.

Ministeriön ja edustustojen sisäinen valvonta toteutetaan ensisijaisesti huolehtimalla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisen turvaavilla toimintatavoilla ja työjärjestelyillä sekä toimintaketjuihin ja menettelyihin sisältyvinä johtamis-, ohjaus-, seuranta- ja raportointitoimenpiteillä ulkoasiainhallinnon kaikissa toimintayksiköissä. Ministeriön osastot ja yksiköt sekä edustustot vastaavat sisäisen valvonnan edellyttämistä toimenpiteistä omalla vastuualueellaan ja omissa tehtävissään siten kuin tehtävistä ja vastuista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta (256/2000), jäljempänä ulkoasiainhallintoasetus, ja tässä työjärjestyksessä. Ministeriön sisäisiin määräyksiin ja ohjeisiin sisällytetään tarvittavat yksityiskohtaisemmat määräykset menettelyistä, joilla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

Sisäisen valvonnan tehtävät ja vastuu niiden asianmukaisesta hoitamisesta kuuluu ulkoasiainhallinnon eri toimintayksiköille ja virkamiehille ulkoasiainhallintoasetuksessa ja tässä työjärjestyksessä säädettyjen tehtävä- ja vastuujakojen mukaisesti.

Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi sekä muita johdon määräämiä tarkastus- ja arviointitehtäviä varten ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö.

Yksikkö sijoittuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuuteen. Alivaltiosihteeri, jonka vastuualueeseen kuuluu kehitysyhteistyö, toimii valtiosihteerin apuna kehitysyhteistyön tarkastusta ja arviointia koskevissa asioissa.

Yksikön toiminta jakautuu kahteen osa-alueeseen siten, että kehitysyhteistyötä koskevissa asioissa yksikkö raportoi asianomaiselle alivaltiosihteerille ja muissa asioissa suoraan valtiosihteerille kansliapäällikkönä. Sisäisestä tarkastuksesta määrätään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992), jäljempänä talousarvioasetus, tarkoitetussa sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi sekä muita johdon määräämiä tarkastus- ja arviointitehtäviä varten ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö.

Yksikkö sijoittuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuuteen. Alivaltiosihteeri, jonka vastuualueeseen kuuluu kehitysyhteistyö, toimii valtiosihteerin apuna kehitysyhteistyön tarkastusta koskevissa asioissa.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992), jäljempänä talousarvioasetus, tarkoitetussa sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) tarkoitettujen ilmoitusten käsittelyn koordinointi sijoittuu hallintojohtajan alaisuuteen.

Ulkoasiainministeriön taloussäännössä määrätään talousarvioasetuksessa säädetyllä tavalla tarkemmin hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelun, valtion talousarvion toimeenpanon ja tulos- ja tilinpäätösraportoinnin menettelyiden yksityiskohdista sekä ulkoasiainhallinnon taloushallintotehtävien hoidosta ja siihen liittyvistä sisäisen valvonnan yksityiskohdista.

Henkilöstö voi vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, kuin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla yhteistoimintasopimuksin sovitaan.

Henkilöstö voi vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, kuin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) säädetään ja sen nojalla yhteistoimintasopimuksin sovitaan.

Sisäisessä viestinnässä noudatetaan avoimuuden ja vastuullisuuden periaatetta. Ministeriön johdon viestintä on säännöllistä, avointa ja vuorovaikutteista. Johtoryhmät ja toimintayksiköt tiedottavat aktiivisesti käsiteltävänä olevista asioista.

Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja edustustojen välillä noudatetaan tulosohjausta.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmät. Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri vastaa ministeriön tulosjohtamisesta, ohjaa osastopäälliköitä ja suoraan alaisuudessaan olevien yksiköiden päälliköitä sekä asettaa näille tulostavoitteet. Oikeuspalvelusta, kansalaispalveluista, protokollapalveluista, hallintopalveluista ja talousyksiköstä vastaava alivaltiosihteeri toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa ohjaten mainittujen toimintayksikköjen päälliköitä ja asettaa näille toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksikköjen päälliköt ohjaavat alaisuuteensa kuuluvien yksikköjen päälliköitä ja asettavat niille tulostavoitteet.

Ministeriön toimintayksiköt vastaavat niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamista vaarantavien seikkojen tunnistamisesta ja hallinnasta omalla tehtäväalueellaan.

Osastot ja muut toimintayksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja edustustojen ohjauksessa.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri johtaa edustustojen tulosohjausta. Osastot ja muut toimintayksiköt huolehtivat edustustojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Talousyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.

Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja edustustojen välillä noudatetaan tulosohjausta.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmät. Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri vastaa ministeriön tulosjohtamisesta, ohjaa osastopäälliköitä ja suoraan alaisuudessaan olevien yksiköiden päälliköitä sekä asettaa näille tulostavoitteet. Oikeuspalvelusta, konsulipalveluista, protokollapalveluista, hallintopalveluista ja talousyksiköstä vastaava alivaltiosihteeri toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa ohjaten mainittujen toimintayksikköjen päälliköitä ja asettaa näille toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksikköjen päälliköt ohjaavat alaisuuteensa kuuluvien yksikköjen päälliköitä ja asettavat niille tulostavoitteet.

Ministeriön toimintayksiköt vastaavat niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamista vaarantavien seikkojen tunnistamisesta ja hallinnasta omalla tehtäväalueellaan.

Osastot ja muut toimintayksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja edustustojen ohjauksessa.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri johtaa edustustojen tulosohjausta. Osastot ja muut toimintayksiköt huolehtivat edustustojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Talousyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.

Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja edustustojen välillä noudatetaan tulosohjausta.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmät. Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri vastaa ministeriön tulosjohtamisesta, ohjaa osastopäälliköitä ja suoraan alaisuudessaan olevien yksiköiden päälliköitä sekä asettaa näille tulostavoitteet. Oikeuspalvelusta, konsulipalveluista, protokollapalveluista, hallintopalveluista ja talousyksiköstä vastaava alivaltiosihteeri toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa ohjaten mainittujen toimintayksikköjen päälliköitä ja asettaa näille toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksikköjen päälliköt ohjaavat alaisuuteensa kuuluvien yksikköjen päälliköitä ja asettavat niille tulostavoitteet.

Ministeriön toimintayksiköt vastaavat niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamista vaarantavien seikkojen tunnistamisesta ja hallinnasta omalla tehtäväalueellaan.

Osastot ja muut toimintayksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta. Osasto vastaa sen toiminta-alueen edustustojen ohjaamisesta. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja edustustojen ohjauksessa.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri johtaa edustustojen tulosohjausta. Osastot ja muut toimintayksiköt huolehtivat edustustojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Talousyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.

Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja edustustojen välillä noudatetaan tulosohjausta.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan poliittinen valtiosihteeri ja ministeriön johtoryhmä. Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri vastaa ministeriön tulosjohtamisesta ministerin toiminta- ja taloussuunnitteluprosessissa asettamien tavoitteiden mukaisesti, ohjaa osastopäälliköitä ja suoraan alaisuudessaan olevien yksiköiden päälliköitä sekä asettaa näille tulostavoitteet. Oikeuspalvelusta, konsulipalveluista, protokollapalveluista, hallintopalveluista ja talousyksiköstä vastaava alivaltiosihteeri toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa ohjaten mainittujen toimintayksikköjen päälliköitä ja asettaa näille toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksikköjen päälliköt ohjaavat alaisuuteensa kuuluvien yksikköjen päälliköitä ja asettavat niille tulostavoitteet.

Ministeriön toimintayksiköt vastaavat niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamista vaarantavien seikkojen tunnistamisesta ja hallinnasta omalla tehtäväalueellaan.

Osastot ja muut toimintayksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta. Osasto vastaa sen toiminta-alueen edustustojen ohjaamisesta. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja edustustojen ohjauksessa.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri johtaa edustustojen tulosohjausta. Osastot ja muut toimintayksiköt huolehtivat edustustojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Talousyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.

Ministeriön johtoryhmän tehtävänä on käsitellä valmistavasti hallinnonalan toimintaa ja taloutta koskevat strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoasiainministeri ja muut hallinnonalan ministerit, valtiosihteerit, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit.

Ministeriön johtoryhmän virkamieskokoonpanoon kuuluvat ryhmän virkamiesjäsenet. Tällä kokoonpanolla ministeriön johtoryhmä käsittelee ja yhteensovittaa kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien tehtäviin kuuluvia asioita.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeri, varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Ministerien estyneenä ollessa, johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Virkamieskokoonpanon puheenjohtajana on kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana osastojaon ulkopuolisista palvelukokonaisuuksista vastaava alivaltiosihteeri. Ryhmä kokoontuu ministerin tai kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön johtoryhmän tehtävänä on käsitellä valmistavasti hallinnonalan toimintaa ja taloutta koskevat strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoasiainministeri ja muut hallinnonalan ministerit, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit.

Ministeriön johtoryhmän virkamieskokoonpanoon kuuluvat ryhmän virkamiesjäsenet. Tällä kokoonpanolla ministeriön johtoryhmä käsittelee ja yhteensovittaa kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien tehtäviin kuuluvia asioita.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeri, varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Virkamieskokoonpanon puheenjohtajana on kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana osastojaon ulkopuolisista palvelukokonaisuuksista vastaava alivaltiosihteeri. Ryhmä kokoontuu ministerin tai kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön johtoryhmän tehtävänä on käsitellä valmistavasti hallinnonalan toimintaa ja taloutta koskevat strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoministeri ja muut hallinnonalan ministerit, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit.

Ministeriön johtoryhmän virkamieskokoonpanoon kuuluvat ryhmän virkamiesjäsenet. Tällä kokoonpanolla ministeriön johtoryhmä käsittelee ja yhteensovittaa kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien tehtäviin kuuluvia asioita.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoministeri, varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Virkamieskokoonpanon puheenjohtajana on kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana osastojaon ulkopuolisista palvelukokonaisuuksista vastaava alivaltiosihteeri. Ryhmä kokoontuu ministerin tai kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan toimintaa ja taloutta koskevat strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoministeri ja muut hallinnonalan ministerit, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit.

Ministeriön johtoryhmän virkamieskokoonpanoon (suppea johtoryhmä) kuuluvat ryhmän virkamiesjäsenet. Tällä kokoonpanolla ministeriön johtoryhmä käsittelee ja yhteensovittaa kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien tehtäviin kuuluvia asioita.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoministeri, varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Virkamieskokoonpanon puheenjohtajana on valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja varapuheenjohtajana sisäisistä ja ulkoisista palveluista vastaava alivaltiosihteeri. Ryhmä kokoontuu ministerin tai kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Toimivaltainen ministeri ratkaisee asian. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoministeri ja muut hallinnonalan ministerit, poliittinen valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit sekä politiikka- ja alueosastojen osastopäälliköt.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoministeri ja varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Johtoryhmän sihteerinä toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu ulkoministerin kutsusta.

Ministeriön laajennettu johtoryhmä osallistuu hallinnonalan toimintaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn sekä käsittelee valmistavasti muut asiat, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, oikeuspäällikkö, kansalaispalvelupäällikkö, protokollapäällikkö, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, ulkoasiainhallinnon tarkastaja, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, talousjohtaja ja tietohallintojohtaja sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Valtiosihteerillä on oikeus osallistua laajennetun johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön laajennettu johtoryhmä osallistuu hallinnonalan toimintaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn sekä käsittelee valmistavasti muut asiat, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, oikeuspäällikkö, kansalaispalvelupäällikkö, protokollapäällikkö, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, ulkoasiainhallinnon tarkastaja, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, talousjohtaja ja tietohallintojohtaja sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön laajennettu johtoryhmä osallistuu hallinnonalan toimintaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn sekä käsittelee valmistavasti muut asiat, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö, protokollapäällikkö, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, ulkoasiainhallinnon tarkastaja, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, kiinteistö- ja hankintapalvelujen toimialajohtaja, turvallisuusjohtaja, kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikkö sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön laajennettu johtoryhmä osallistuu hallinnonalan toimintaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn sekä käsittelee valmistavasti muut asiat, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö, protokollapäällikkö, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, ulkoasiainhallinnon tarkastaja, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, kiinteistö- ja hankintapalvelujen toimialajohtaja, turvallisuuspäällikkö, kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikkö sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön laajennettu johtoryhmä käsittelee valmistavasti ja yhteensovittaa hallinnonalan toimintaa laajasti koskevia asioita ja muita asioita, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Laajennetun johtoryhmän valmistavan käsittelyn jälkeen asiat voidaan tarpeen mukaan viedä ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö ja protokollapäällikkö. Henkilöstöjärjestöjen nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua laajennetun johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.

Ministeriön virkamiesjohdon kokous käsittelee valmistavasti hallinnonalan toimintaa laajasti koskevia asioita, jotka virkamiesjohdon kokouksen puheenjohtaja ottaa kokouksen käsiteltäväksi. Virkamiesjohdon kokouksen jälkeen asiat voidaan tarpeen mukaan viedä ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Virkamiesjohdon kokouksen tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua. Virkamiesjohdon kokoukseen kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö, protokollapäällikkö, strategiajohtaja ja EU-johtaja. Henkilöstöjärjestöjen nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua virkamiesjohdon kokoukseen.

Virkamiesjohdon kokouksen puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja varapuheenjohtajina alivaltiosihteerit. Sihteerinä on kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Virkamiesjohdon kokous kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta.

Avainryhmä käsittelee valmistavasti seuraavien virkojen ja tehtävien täyttämistä koskevat asiat:

Lisäksi avainryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen muita henkilöstöpoliittisesti merkittäviä virkanimityksiä ja tehtävään määräämistä koskevia asioita.

Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. Hallintojohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on oikeus olla läsnä avainryhmän kokouksissa.

Avainryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä, varapuheenjohtajana hallintopalveluista vastaava alivaltiosihteeri ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Avainryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Avainryhmä käsittelee valmistavasti seuraavien virkojen ja tehtävien täyttämistä koskevat asiat:

Lisäksi avainryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen muita henkilöstöpoliittisesti merkittäviä virkanimityksiä ja tehtävään määräämistä koskevia asioita.

Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. Hallintojohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on oikeus olla läsnä avainryhmän kokouksissa.

Avainryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä, varapuheenjohtajana hallintopalveluista vastaava alivaltiosihteeri ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Avainryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Avainryhmä käsittelee valmistavasti seuraavien virkojen ja tehtävien täyttämistä koskevat asiat:

Lisäksi avainryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen muita henkilöstöpoliittisesti merkittäviä virkanimityksiä ja tehtävään määräämistä koskevia asioita.

Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. Hallintojohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on oikeus olla läsnä avainryhmän kokouksissa.

Avainryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä, varapuheenjohtajana hallintopalveluista vastaava alivaltiosihteeri ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Avainryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Avainryhmä käsittelee valmistavasti seuraavien virkojen ja tehtävien täyttämistä koskevat asiat:

Lisäksi avainryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen muita henkilöstöpoliittisesti merkittäviä virkanimityksiä ja tehtävään määräämistä koskevia asioita.

Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, sisäisten ja ulkoisten palveluiden alivaltiosihteeri, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Lisäksi osastopäälliköt osallistuvat avainryhmän esitysten laadintaan ohjaamiensa edustustojen osalta.

Avainryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja varapuheenjohtajana sisäisten ja ulkoisten palveluiden alivaltiosihteeri. Mikäli sekä kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri että sisäisten ja ulkoisten palveluiden alivaltiosihteeri ovat estyneitä, avainryhmän puheenjohtajana kyseisellä valintakierroksella toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin sijainen. Avainryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Valinta- ja koulutusryhmä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja avustajan virkasuhteeseen nimittämistä sekä harjoittelua ja koulutusta koskevissa asioissa.

Ryhmän puheenjohtajana toimii palveluista vastaava alivaltiosihteeri, varapuheenjohtajana henkilöstöjohtaja ja sihteerinä henkilöstöhallinnon määräämä virkamies. Ryhmän muita jäseniä ovat hallintojohtaja, henkilöstösuunnittelupäällikkö, henkilöstön kehittämispäällikkö, Kavaku-kurssin kuraattori sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Lisäksi ryhmän jäseneksi voidaan kutsua enintään kaksi muuta henkilöä, jotka eivät ole ulkoasiainhallinnon virkamiehiä. Ryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Valinta- ja koulutusryhmä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja avustajan virkasuhteeseen nimittämistä sekä harjoittelua ja koulutusta koskevissa asioissa.

Ryhmän puheenjohtajana toimii palveluista vastaava alivaltiosihteeri, varapuheenjohtajana henkilöstöjohtaja ja sihteerinä henkilöstöhallinnon määräämä virkamies. Ryhmän muita jäseniä ovat hallintojohtaja, henkilöstöyksikön päällikkö, henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikön päällikkö, Kavaku-kurssin kuraattori sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Lisäksi ryhmän jäseneksi voidaan kutsua enintään kolme muuta henkilöä, jotka eivät ole ulkoasiainhallinnon virkamiehiä. Ryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Hankintatoimen ohjausryhmä käsittelee valmistavasti hankintatoimen laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä asioita ja seuraa hankintatoimelle asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjausryhmän tavoitteena on edistää hankintatoimen yhtenäisyyttä ja varmistaa, että hankintatoimea kehitetään strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hallintojohtaja, varapuheenjohtajana virastopalveluyksikön päällikkö ja sihteerinä puheenjohtajan määräämä virkamies. Ryhmän muita jäseniä ovat tietohallintojohtaja, kiinteistöjohtaja, talousjohtaja, hankintapäällikkö sekä kehityspoliittisen, Afrikan ja Lähi-idän ja Amerikan ja Aasian osastojen nimeämät osastopäälliköt tai yksikön päälliköt. Lisäksi jäseninä ovat virastopalveluyksikön ja toimialapolitiikan yksiköiden nimeämät hankintaneuvonnan edustajat ja enintään kolme muiden osastojen tai palveluiden edustajaa, joiden nimeämisestä päättää valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Osastopäällikön apuna osaston johtamisessa on johtoryhmä, joka käsittelee valmistavasti merkittävimmät osaston toimintaan liittyvät asiat ja muut osastopäällikön määräämät asiat. Vastaava johtoryhmä on oikeuspalvelulla, kansalaispalveluilla ja hallintopalveluilla. Lisäksi muullakin kuin edellä mainituilla toimintayksiköillä voi olla johtoryhmä.

Johtoryhmän puheenjohtajana on osaston, palvelukokonaisuuden tai yksikön päällikkö, joka myös määrää varapuheenjohtajan, muut jäsenet ja sihteerin sekä mahdolliset muut johtoryhmän kokoukseen kutsuttavat virkamiehet. Johtoryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Osastopäällikön apuna osaston johtamisessa on johtoryhmä, joka käsittelee valmistavasti merkittävimmät osaston toimintaan liittyvät asiat ja muut osastopäällikön määräämät asiat. Vastaava johtoryhmä on oikeuspalvelulla, konsulipalveluilla ja hallintopalveluilla. Lisäksi muullakin kuin edellä mainituilla toimintayksiköillä voi olla johtoryhmä.

Johtoryhmän puheenjohtajana on osaston, palvelukokonaisuuden tai yksikön päällikkö, joka myös määrää varapuheenjohtajan, muut jäsenet ja sihteerin sekä mahdolliset muut johtoryhmän kokoukseen kutsuttavat virkamiehet. Johtoryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Kehityspoliittinen ohjausryhmä käsittelee valmistavasti kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyvät laajat ja periaatteelliset asiakokonaisuudet.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja varapuheenjohtajana kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö. Muita jäseniä ovat Eurooppa-osaston, itäosaston, Amerikan ja Aasian osaston sekä Afrikan ja Lähi-idän osaston päälliköt ja varajäseniä näiden sijaiset. Kauppapoliittisen ja poliittisen osaston sekä viestintä- ja kulttuuriosaston edustajilla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Kehityspoliittinen ohjausryhmä toimii osastojen ja ministeriön johdon tukena. Se antaa strategisia suosituksia kehityspoliittisten tavoitteiden asettamisessa, resurssien jakamisessa sekä tulosten arvioinnissa ja hyödyntämisessä vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi sillä on neuvoa-antava rooli kehitysyhteistyön tuloksia koskevan ulkoisen viestinnän tehostamisessa.

Kehityspoliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ministeri. Hänen ollessaan estynyt puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja varapuheenjohtajana kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö. Muita jäseniä ovat Eurooppa-osaston, itäosaston, Amerikan ja Aasian osaston sekä Afrikan ja Lähi-idän osaston päälliköt, kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja varajäseniä näiden sijaiset. Kehityspoliittisen ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua myös muut kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivat osastot tai palvelut. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Kehityspoliittinen ohjausryhmä toimii osastojen ja ministeriön johdon tukena. Se antaa strategisia suosituksia kehityspoliittisten tavoitteiden asettamisessa, resurssien jakamisessa sekä tulosten arvioinnissa ja hyödyntämisessä vaikuttavuuden parantamiseksi, ja voi käsitellä osastojen toivomuksesta muitakin yhteisiä kehityspolitiikan kysymyksiä. Lisäksi sillä on neuvoa-antava rooli kehitysyhteistyön tuloksia koskevan ulkoisen viestinnän tehostamisessa.

Kehityspoliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ministeri. Valmisteltaessa kehitysyhteistyön resurssien yhteensovittamista sekä laajakantoisia kehityspolitiikan linjauksia, puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspolitiikan alivaltiosihteeri. Muutoin puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja hänen sijaisenaan apulaisosastopäällikkö. Ohjausryhmän jäseniä ovat poliittisen osaston, kansainvälisen kaupan osaston, itäosaston, Amerikan ja Aasian osaston, Afrikan ja Lähi-idän osaston ja viestintäosaston apulaisosastopäälliköt, sekä kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja varajäseniä näiden sijaiset. Kehityspoliittisen ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua myös muut kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivat osastot tai palvelut. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Kehityspoliittinen ohjausryhmä toimii osastojen ja ministeriön johdon tukena kehityspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Se antaa strategisia suosituksia kehityspoliittisten tavoitteiden asettamisessa, toimeenpanon edistämisessä, resurssien jakamisessa, kehityspoliittisessa viestinnässä sekä tulosten arvioinnissa ja hyödyntämisessä vaikuttavuuden parantamiseksi, ja voi käsitellä osastojen toivomuksesta muitakin yhteisiä kehityspolitiikan kysymyksiä.

Kehityspoliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ministeri. Valmisteltaessa kehitysyhteistyön resurssien yhteensovittamista sekä laajakantoisia kehityspolitiikan linjauksia ja kysymyksiä, puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspolitiikan alivaltiosihteeri. Muutoin puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja hänen sijaisenaan apulaisosastopäällikkö. Ohjausryhmän jäseniä ovat poliittisen osaston, kansainvälisen kaupan osastonalueosastojen ja viestintä- ja maakuvaosaston johdon edustaja, sekä kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja varajäseniä näiden sijaiset. Kehityspoliittisen ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua myös muut kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivat osastot tai palvelut. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Kehitysyhteistyön laaturyhmä käsittelee kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien sekä muiden rahoitettaviksi valmisteltavien toimien suunnitelmat ennen rahoitusesityksen tekemistä. Laaturyhmän tavoitteena on varmistaa toimien yhdenmukaisuus hallituksen vahvistaman kehityspolitiikan kanssa. Laaturyhmä antaa suosituksensa tai muun palautteen suunnitelmille.

Laaturyhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö ja jäseninä Afrikan ja Lähi-idän, Amerikan ja Aasian, Eurooppa- ja Itäosaston nimeämät edustajat; kehityspoliittisen osaston nimeämät kolme edustajaa, sekä niiden muiden osastojen nimeämät edustajat, joiden osallistumisen laaturyhmä asian luonteen johdosta katsoo tarpeelliseksi. Laaturyhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Laaturyhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Kehitysyhteistyön laaturyhmä käsittelee kehityspoliittisen osaston antamassa kehitysyhteistyön laaturyhmäohjeessa määritellyt kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien sekä muiden rahoitettaviksi valmisteltavien toimien suunnitelmat ennen kuin ratkaisuesitys 90 §:n tarkoittamassa asiassa tehdään. Laaturyhmä ei kuitenkaan käsittele asioita, jotka koskevat valtion talousarvion monenkeskisen kehitysyhteistyön käyttösuunnitelmakohdassa jo tarkemmin kohdennettuja määrärahoja, humanitaarista apua, sisäisen tarkastuksen yksikön hallinnoimia kehitysyhteistyömäärärahoja eikä hankkeita, jotka ministeri erityisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä ratkaisee ilman tässä tarkoitettua käsittelyä. Laaturyhmän tavoitteena on varmistaa toimien yhdenmukaisuus voimassa olevan kehityspolitiikan kanssa sekä se, että toimet täyttävät ministeriön laatuvaatimukset. Laaturyhmä antaa suosituksensa tai muun palautteen suunnitelmille. Esittelevä osasto ottaa palautteen huomioon ratkaisuesityksensä valmistelussa.

Laaturyhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö ja jäseninä Afrikan ja Lähi-idän, Amerikan ja Aasian, Eurooppa- ja itäosaston nimeämät edustajat; kehityspoliittisen osaston nimeämät kolme edustajaa, sekä niiden muiden osastojen tai palveluiden nimeämät edustajat, joiden osallistumisen laaturyhmä asian luonteen johdosta katsoo tarpeelliseksi. Laaturyhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Laaturyhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

Kehitysyhteistyön laaturyhmä käsittelee kehityspoliittisen osaston antamassa kehitysyhteistyön laaturyhmäohjeessa määritellyt kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien sekä muiden rahoitettaviksi valmisteltavien toimien suunnitelmat ennen kuin ratkaisuesitys 90 §:n tarkoittamassa asiassa tehdään. Laaturyhmä ei kuitenkaan käsittele asioita, jotka koskevat valtion talousarvion monenkeskisen kehitysyhteistyön käyttösuunnitelmakohdassa jo tarkemmin kohdennettuja määrärahoja, humanitaarista apua, sisäisen tarkastuksen yksikön hallinnoimia kehitysyhteistyömäärärahoja eikä hankkeita, jotka ministeri erityisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä ratkaisee ilman tässä tarkoitettua käsittelyä. Laaturyhmän tavoitteena on varmistaa toimien yhdenmukaisuus voimassa olevan kehityspolitiikan kanssa sekä se, että toimet täyttävät ministeriön laatuvaatimukset. Laaturyhmä antaa suosituksensa tai muun palautteen suunnitelmille. Esittelevä osasto ottaa palautteen huomioon ratkaisuesityksensä valmistelussa.

Laaturyhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö ja varapuheenjohtajina kehityspoliittisen osaston kaksi edustajaa. Laaturyhmän kiertävinä jäseninä toimivat niiden osastojen tai palvelujen edustajat, joiden osallistuminen käsiteltävien asioiden luonteen johdosta on tarpeellista. Laaturyhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Laaturyhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla. Laaturyhmän kokouksessa on oltava läsnä vähintään kaksi henkilöä, joista yksi on laaturyhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Ministeriössä on valmiusryhmä, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Valmiusryhmän puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai muu tehtävää hoitamaan määrätty virkamies. Valmiusryhmän sihteerinä toimii turvallisuuspäällikkö.

Valmiusryhmän tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiusryhmän asettamispäätöksessä.

Ministeriössä on valmiustoimikunta, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Valmiustoimikunnan puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii kansalaispalvelupäällikkö tai määrätty sijaisensa. Valmiussihteerinä toimii turvallisuusjohtaja tai määrätty sijaisensa.

Valmiustoimikunnan tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiustoimikunnan asettamispäätöksessä.

Ministeriössä on valmiustoimikunta, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Valmiustoimikunnan puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii konsulipäällikkö tai määrätty sijaisensa. Valmiussihteerinä toimii turvallisuusjohtaja tai määrätty sijaisensa.

Valmiustoimikunnan tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiustoimikunnan asettamispäätöksessä.

Ministeriössä on valmiustoimikunta, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Valmiustoimikunnan puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii konsulipäällikkö tai määrätty sijaisensa. Valmiussihteerinä toimii turvallisuuspäällikkö tai määrätty sijaisensa.

Valmiustoimikunnan tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiustoimikunnan asettamispäätöksessä.

Väestönsuojelua ja pelastustoimintaa varten ministeriössä on suojelujohtaja, jona toimii turvallisuuspäällikkö tai muu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Suojelujohtajan tehtävänä on valmistella ja toteuttaa ministeriölle kuuluvia väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan liittyviä tehtäviä. Suojelujohtajan sijaisena ja apulaissuojelujohtajana toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies.

Ministeriön pelastusorganisaatiosta ja pelastustoimenpiteistä määrätään ministeriön pelastussuunnitelmassa, jonka vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Jokainen virkamies on velvollinen hoitamaan ne tehtävät, jotka hänelle pelastussuunnitelmassa mahdollisesti määrätään.

Väestönsuojelua ja pelastustoimintaa varten ministeriössä on suojelujohtaja, jona toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Suojelujohtajan tehtävänä on valmistella ja toteuttaa ministeriölle kuuluvia väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan liittyviä tehtäviä. Suojelujohtajan sijaisena ja apulaissuojelujohtajana toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies.

Ministeriön pelastusorganisaatiosta ja pelastustoimenpiteistä määrätään ministeriön pelastussuunnitelmassa, jonka vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Jokainen virkamies on velvollinen hoitamaan ne tehtävät, jotka hänelle pelastussuunnitelmassa mahdollisesti määrätään.

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministerin erityisavustajalle on pyynnöstään annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi.

Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän sekä muiden suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministerin erityisavustajalle on pyynnöstään annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi.

Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän ja virkajohdon kokoukseen sekä muiden suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

Ulkoasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, kauppapoliittinen osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintä- ja kulttuuriosasto. Lisäksi ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, kansalaispalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö sekä suunnittelu- ja tutkimusyksikkö.

Ulkoasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintäosasto. Ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, kansalaispalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö sekä kehitysevaluoinnin yksikkö.

Lisäksi ministeriössä on kansallinen turvallisuusviranomainen ja viisumipalvelukeskus.

Ulkoasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintäosasto. Ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, kansalaispalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö sekä kehitysevaluoinnin yksikkö.

Lisäksi ministeriössä on kansallinen turvallisuusviranomainen.

Ulkoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintäosasto. Ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, konsulipalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö sekä kehitysevaluoinnin yksikkö.

Lisäksi ministeriössä on kansallinen turvallisuusviranomainen.

Ulkoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, kansainvälisen kaupan osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintäosasto. Ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, konsulipalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö sekä kehitysevaluoinnin yksikkö.

Lisäksi ministeriössä on kansallinen turvallisuusviranomainen.

Ulkoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, kansainvälisen kaupan osasto, kehityspoliittinen osasto, euroatlanttinen osasto, Aasian ja Oseanian osasto, Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osasto sekä viestintä- ja maakuvaosasto. Ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, konsulipalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, EU-yksikkö, strategiayksikkö sekä kehitysevaluoinnin yksikkö.

Lisäksi ministeriössä on kansallinen turvallisuusviranomainen.

Kehityspoliittinen toimikunta toimii ministeriön kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin yhteydessä kehityspoliittisesta toimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1071/2019) mukaisesti.

Ulkoasiainhallinnon tietosuojan valvonnan ja tietosuojalainsäädännön vaatimusten varmistamiseksi ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton tietosuojavastaava.

Tietosuojavastaava sijoittuu hallintojohtajan alaisuuteen.

Tietosuojavastaavan tehtävistä ja asemasta säädetään tarkemmin luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).

Ulkoasiainhallinnon tietosuojan valvonnan ja tietosuojalainsäädännön vaatimusten varmistamiseksi ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton tietosuojavastaava.

Tietosuojavastaava sijoittuu hallintojohtajan yhteyteen.

Tietosuojavastaavan tehtävistä ja asemasta säädetään tarkemmin luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).

Poliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Lisäksi poliittisella osastolla on ETYJ-puheenjohtajuussihteeristö, jonka päällikkö esittelee yksikön toimialaan kuuluvat asiat suoraan ulkoasiainministerille. ETYJ-puheenjohtajuussihteeristön päälllikkö kuuluu 10 §:ssä mainittuun ministeriön laajennettuun johtoryhmään. ETYJ-puheenjohtajuussihteeristön päälliköllä on soveltuvin osin samat tehtävät kuin osastopäälliköllä.

Poliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Poliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Poliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Kauppapoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Taloudellisten ulkosuhteiden osastolla on seuraavat yksiköt:

Kansainvälisen kaupan osastolla on seuraavat yksiköt:

Kansainvälisen kaupan osastolla on seuraavat yksiköt:

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

Osana Pohjois-Euroopan yksikköä toimii pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee sihteeristön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisen yhteistyön ministerille.

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

Osana pohjoisen Euroopan yksikköä toimii pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee sihteeristön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisen yhteistyön ministerille.

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

Osana pohjoisen Euroopan yksikköä toimii pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee sihteeristön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavalle ministerille.

Euroatlanttisella osastolla on seuraavat yksiköt:

Osana Pohjois-Euroopan ja alueellisen yhteistyön yksikköä toimii pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee sihteeristön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavalle ministerille.

Itäosastolla on seuraavat yksiköt:

Itäosastolla on seuraavat yksiköt:

Amerikan ja Aasian osastolla on seuraavat yksiköt:

Amerikan ja Aasian osastolla on seuraavat yksiköt:

Amerikan ja Aasian osastolla on seuraavat yksiköt:

Aasian ja Oseanian osastolla on seuraavat yksiköt:

Afrikan ja Lähi-idän osastolla on seuraavat yksiköt:

Afrikan ja Lähi-idän osastolla on seuraavat yksiköt:

Afrikan ja Lähi-idän osastolla on seuraavat yksiköt:

Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osastolla on seuraavat yksiköt:

Viestintä- ja kulttuuriosastolla on seuraavat yksiköt:

Viestintäosastolla on seuraavat yksiköt:

Viestintäosastolla on seuraavat yksiköt:

Viestintä- ja maakuvaosastolla on seuraavat yksiköt:

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Henkilöstöjohtajan alaiset yksiköt ovat henkilöstösuunnitteluyksikkö, henkilöstöpalveluyksikkö, työhyvinvointiyksikkö ja henkilöstön kehittämisyksikkö. Tietohallintojohtajan alaiset yksiköt ovat tiedon- ja palvelunhallintayksikkö ja viestityskeskus.

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Henkilöstöjohtajan alaiset yksiköt ovat henkilöstösuunnitteluyksikkö, henkilöstöpalveluyksikkö ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö. Tietohallintojohtajan alaiset yksiköt ovat tiedon- ja palvelunhallintayksikkö ja viestityskeskus.

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Henkilöstöjohtajan alaiset yksiköt ovat henkilöstöyksikkö ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö. Tietohallintojohtajan alaiset yksiköt ovat tiedon- ja palvelunhallintayksikkö ja viestityskeskus.

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Henkilöstöjohtajan alaiset yksiköt ovat henkilöstöyksikkö ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö. Tietohallintojohtajan alaiset yksiköt ovat tietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut ja viestityskeskus. Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtajan alainen yksikkö on kiinteistöpalveluyksikkö.

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Henkilöstöjohtajan alaiset yksiköt ovat henkilöstöyksikkö sekä henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö. Tietohallintojohtajan alaiset yksiköt ja toiminnot ovat tietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut ja viestityskeskus sekä toimialasidonnainen tietohallinto ja julkisuuslakiasiat. Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtajan alaiset yksiköt ja toiminnot ovat kiinteistöpalveluyksikkö sekä hankintahallinto ja logistiikka. Turvallisuusjohtajan alaiset yksiköt ovat turvallisuusyksikkö sekä tietoturva- ja kyberturvallisuudenyksikkö.

Oikeuspalveluun kuuluvat seuraavat yksiköt:

Oikeuspalveluun kuuluvat seuraavat yksiköt:

Kansalaispalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Kansalaispalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Konsulipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Konsulipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Konsulipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

Viisumipalvelukeskuksen tehtäviin kuuluu viisumihakemusten käsittely yhteistyössä asianomaisen edustuston kanssa siten, että viisuminannon päätösvalta säilyy asianomaisella edustustolla.

Viisumipalvelukeskus sijoittuu hallinnollisesti kansalaispalveluiden alaisuuteen. Viisumipalvelukeskukseen sovelletaan soveltuvin osin työjärjestyksen yksikköjä koskevia säännöksiä.

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kauppapoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kauppapoliittisissa asioissa ja kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kehityspoliittisissa asioissa.

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, taloudellisten ulkosuhteiden osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kauppapoliittisissa asioissa ja kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kehityspoliittisissa asioissa.

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kauppapoliittisissa asioissa ja kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kehityspoliittisissa asioissa.

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Kauppapoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

Kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat: