Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1643/2009 | 2010-01-01 | lis. 6 a ja 6 b § | 4 |
| 155/2010 | 2010-03-10 | muutt. 1 §:ää | 1 |
| 642/2011 | 2011-07-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 70/2013 | 2013-02-01 | muutt. 2 § ja 3 §:ää | |
| 1275/2014 | 2015-01-01 | kum. 5 §, muutt. 2 ja 3 § | 1 |
| 1122/2015 | 2015-09-21 | muutt. 3 § | |
| 834/2023 | 2023-06-01 | kum. 7 §; muutt. 2 ja 3 § | 6 |
| 362/2026 | 2026-06-01 | muutt. 1 §:ää | 3 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 31 päivänä lokakuuta 2008 annetun lain (668/2008) 9 §:n nojalla:
1 §
Laitoksen tehtävätTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008) säädetään:
toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen, geenitekniikkaan ja mielenterveyslain (1116/1990) mukaisiin hoitoseuraamuksiin sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa;
toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen ja geenitekniikkaan sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa;
toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen, geenitekniikkaan ja mielenterveyslain (1116/1990) mukaisiin hoitoseuraamuksiin sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa;
vastata valtion mielisairaaloita ja valtion sosiaalihuollon toimintayksiköitä koskevista asioista siten kuin niistä erikseen säädetään;
vastata valtion mielisairaaloita ja valtion sosiaalihuollon toimintayksiköitä koskevista asioista sekä sotasiirtolaisten yhteiskunnallisesta huollosta annetun asetuksen (376/1942) mukaisten avustusten myöntämisestä siten kuin niistä erikseen säädetään; sekä
huolehtia Suomen rokotehuollosta ja valvoa maassa käytettävien rokotteiden ja vastaavien valmisteiden laatua; sekä
huolehtia Suomen rokotehuollosta ja valvoa maassa käytettävien rokotteiden ja vastaavien valmisteiden laatua.
huolehtia hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta tukevista asiantuntijatehtävistä ja vastata ohjauksen tietotuotannon kehittämisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008) säädetään:
toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen, geenitekniikkaan ja mielenterveyslain (1116/1990) mukaisiin hoitoseuraamuksiin sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa;
vastata valtion mielisairaaloita ja valtion sosiaalihuollon toimintayksiköitä koskevista asioista sekä sotasiirtolaisten yhteiskunnallisesta huollosta annetun asetuksen (376/1942) mukaisten avustusten myöntämisestä siten kuin niistä erikseen säädetään; sekä
huolehtia Suomen rokotehuollosta ja valvoa maassa käytettävien rokotteiden ja vastaavien valmisteiden laatua.
Laitoksen tulee sopia lääkevalvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen kanssa 1 momentin 3 kohdassa säädetyn rokotteiden laadunvalvonnan toteutuksesta sekä siihen liittyvästä työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että rokotteiden valvonta tulee kokonaisuutena järjestetyksi lääkelain (395/1987) edellyttämällä tavalla.
Laitoksen tulee sopia lääkevalvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen kanssa 1 momentin 3 kohdassa säädetyn rokotteiden laadunvalvonnan toteutuksesta sekä siihen liittyvästä työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että rokotteiden valvonta tulee kokonaisuutena järjestetyksi lääkelain (395/1987) edellyttämällä tavalla.
1 §
Laitoksen tehtävätTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008) säädetään:
toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen, geenitekniikkaan ja mielenterveyslain (1116/1990) mukaisiin hoitoseuraamuksiin sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa;
vastata valtion mielisairaaloita ja valtion sosiaalihuollon toimintayksiköitä koskevista asioista sekä sotasiirtolaisten yhteiskunnallisesta huollosta annetun asetuksen (376/1942) mukaisten avustusten myöntämisestä siten kuin niistä erikseen säädetään; sekä
huolehtia Suomen rokotehuollosta ja valvoa maassa käytettävien rokotteiden ja vastaavien valmisteiden laatua.
Laitoksen tulee sopia lääkevalvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen kanssa 1 momentin 3 kohdassa säädetyn rokotteiden laadunvalvonnan toteutuksesta sekä siihen liittyvästä työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että rokotteiden valvonta tulee kokonaisuutena järjestetyksi lääkelain (395/1987) edellyttämällä tavalla.
2 §
Laitoksen johto ja henkilöstöLaitosta johtaa pääjohtaja. Laitoksessa on lisäksi johtajia, tutkimusprofessoreita sekä muuta henkilöstöä.
Laitosta johtaa pääjohtaja. Laitoksessa on lisäksi ylijohtajia, hallintojohtaja, strategiajohtaja sekä muuta virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laitoksessa voi olla tutkimusprofessoreita.
Laitosta johtaa pääjohtaja. Laitoksessa voi olla lisäksi ylijohtaja, hallintojohtaja, tietojohtaja, osastojen johtajia sekä muuta virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laitoksessa voi olla tutkimusprofessoreita.
Pääjohtajalla, ylijohtajalla sekä tutkimus- ja kehittämisosaston johtajalla on professorin arvonimi, jos tämä on suorittanut tohtorin tutkinnon.
Pääjohtajalla ja ylijohtajalla on professorin arvonimi.
Pääjohtajalla, ylijohtajalla sekä tutkimus- ja kehittämisosastojen johtajilla on professorin arvonimi.
2 §
Laitoksen johto ja henkilöstöLaitosta johtaa pääjohtaja. Laitoksessa on lisäksi ylijohtajia, hallintojohtaja, strategiajohtaja sekä muuta virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laitoksessa voi olla tutkimusprofessoreita.
Pääjohtajalla ja ylijohtajalla on professorin arvonimi.
2 §
Laitoksen johto ja henkilöstöLaitosta johtaa pääjohtaja. Laitoksessa voi olla lisäksi ylijohtaja, hallintojohtaja, tietojohtaja, osastojen johtajia sekä muuta virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laitoksessa voi olla tutkimusprofessoreita.
Pääjohtajalla, ylijohtajalla sekä tutkimus- ja kehittämisosastojen johtajilla on professorin arvonimi.
2 §
Laitoksen johto ja henkilöstöLaitosta johtaa pääjohtaja. Laitoksessa on lisäksi johtajia, tutkimusprofessoreita sekä muuta henkilöstöä.
Pääjohtajalla, ylijohtajalla sekä tutkimus- ja kehittämisosaston johtajalla on professorin arvonimi, jos tämä on suorittanut tohtorin tutkinnon.
3 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena pääjohtajan välittöminä alaisina toimivilla viraston johtoon kuuluvilla virkamiehillä on ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä hyvä perehtyneisyys johtamansa toiminnan tehtäviin.
Kelpoisuusvaatimuksena laitoksen virkoihin on:
pääjohtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys laitoksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ylijohtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys toimialaansa sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla ja strategiajohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Kelpoisuusvaatimuksena laitoksen virkoihin on:
pääjohtajalla tohtorin tutkinto;
ylijohtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys laitoksen tehtäviin, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
tutkimus- ja kehittämisosaston johtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys osastonsa tehtäviin, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla, tietojohtajalla ja valtion palvelut -osaston johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
3 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena laitoksen virkoihin on:
pääjohtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys laitoksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ylijohtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys toimialaansa sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla ja strategiajohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
3 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena laitoksen virkoihin on:
pääjohtajalla tohtorin tutkinto;
ylijohtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys laitoksen tehtäviin, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
tutkimus- ja kehittämisosaston johtajalla tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys osastonsa tehtäviin, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla, tietojohtajalla ja valtion palvelut -osaston johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
3 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena pääjohtajan välittöminä alaisina toimivilla viraston johtoon kuuluvilla virkamiehillä on ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä hyvä perehtyneisyys johtamansa toiminnan tehtäviin.
4 §
Pääjohtajan tehtävätPääjohtaja johtaa laitoksen toimintaa ja vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja siitä, että laitoksen tehtävät hoidetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Pääjohtajan tulee seurata laitoksen toimialan kehitystä sekä huolehtia laitoksen toiminnan yleisestä kehittämisestä ja uudistamisesta.
4 §
Pääjohtajan tehtävätPääjohtaja johtaa laitoksen toimintaa ja vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja siitä, että laitoksen tehtävät hoidetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Pääjohtajan tulee seurata laitoksen toimialan kehitystä sekä huolehtia laitoksen toiminnan yleisestä kehittämisestä ja uudistamisesta.
5 §
Ylijohtajan tehtävätYlijohtaja johtaa toimialaansa ja vastaa toimialalle sosiaali- ja terveysministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa sekä laitoksen toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Ylijohtajan tulee seurata toimialansa kehitystä sekä huolehtia siihen liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
6 §
Henkilöstön nimittäminen ja ottaminenPääjohtajan nimittää valtioneuvosto.
Muun henkilöstön nimittää tai ottaa palvelukseen pääjohtaja tai muu laitoksen henkilöstöön kuuluva siten kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään.
Tutkimusprofessorin virka voidaan täyttää kutsusta.
6 §
Henkilöstön nimittäminen ja ottaminenPääjohtajan nimittää valtioneuvosto.
Muun henkilöstön nimittää tai ottaa palvelukseen pääjohtaja tai muu laitoksen henkilöstöön kuuluva siten kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään.
Tutkimusprofessorin virka voidaan täyttää kutsusta.
6 a §
Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan asettaminen, kokoonpano ja työskentelySosiaali- ja terveysministeriö asettaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksestä oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenillä tulee olla yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta on päätösvaltainen täysilukuisena.
6 a §
Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan asettaminen, kokoonpano ja työskentelySosiaali- ja terveysministeriö asettaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksestä oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenillä tulee olla yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta on päätösvaltainen täysilukuisena.
6 b §
Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan jäsenten palkkio ja kustannusten korvaaminenLautakunnan jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
6 b §
Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan jäsenten palkkio ja kustannusten korvaaminenLautakunnan jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
7 §
Tutkijat ja harjoittelijatLaitokseen voidaan ottaa pääjohtajan suostumuksella ulkopuolisia tutkijoita ja harjoittelijoita, jotka laitokselta palkkiota saamatta tekevät tutkimustyötä tai osallistuvat työharjoitteluun ja saavat siinä käyttää laitoksen laitteita ja tarvikkeita.
Tutkijan ja harjoittelijan ottamisen ehdoista ja heidän asemastaan määrätään työjärjestyksessä.
8 §
Valtion edustaminenLaitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta sille kuuluvissa asioissa.
8 §
Valtion edustaminenLaitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta sille kuuluvissa asioissa.
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tällä asetuksella kumotaan Kansanterveyslaitoksesta annettu asetus (374/1998) ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annettu asetus(1120/1992) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotaan Kansanterveyslaitoksesta annettu asetus (374/1998) ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annettu asetus (1120/1992) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Täytettäessä ylijohtajien virat ensimmäisen kerran virkojen toimialat ovat seuraavat:
hyvinvointi- ja terveyspolitiikat;
hyvinvointi- ja terveyspolitiikat;
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen;
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen;
terveydensuojelu; sekä
terveydensuojelu; sekä
sosiaali- ja terveyspalvelut.
sosiaali- ja terveyspalvelut.
Täytettäessä ylijohtajien virat ensimmäisen kerran virkojen toimialat ovat seuraavat:
hyvinvointi- ja terveyspolitiikat;
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen;
terveydensuojelu; sekä
sosiaali- ja terveyspalvelut.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tällä asetuksella kumotaan Kansanterveyslaitoksesta annettu asetus (374/1998) ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annettu asetus (1120/1992) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Täytettäessä ylijohtajien virat ensimmäisen kerran virkojen toimialat ovat seuraavat:
hyvinvointi- ja terveyspolitiikat;
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen;
terveydensuojelu; sekä
sosiaali- ja terveyspalvelut.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1643/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
155/2010
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä maaliskuuta 2010.
642/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
70/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1275/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
1122/2015
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä syyskuuta 2015.
834/2023
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2023.
362/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2026.