Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 319/2009 | 2009-05-20 | 3 | |
| 601/2009 | 2009-08-12 | muutt. 6 §:ää | |
| 824/2009 | 2009-11-11 | muutt. 4 §:ää | |
| 1032/2009 | 2009-12-16 | muutt. 13, 14 ja 15 §:ää | |
| 46/2015 | 2015-01-28 | 15 | |
| 270/2016 | 2016-04-20 | muutt. 10 § | |
| 1380/2022 | 2023-01-01 | muutt. 2, 3 ja 10 § sekä 13 §:ää | 9 |
| 720/2024 | 2025-01-01 | muutt. 10 §:ää | 1 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänätukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena ja 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksettavasta sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki.
Tätä asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksettavaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaukseen, jäljempänä rakennemuutoskorvaus.
Tässä asetuksessa säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena ja 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksettavasta sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki.
1 §
SoveltamisalaTätä asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksettavaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaukseen, jäljempänä rakennemuutoskorvaus.
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena ja 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksettavasta sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren(40/1965) 2 luvun 1–3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
luonnonhaittakorvauksen kansallisella lisäosalla tukilain 6 §:n 3 kohdassa säädettyä luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen lisäosaa;
tukikelpoisella hehtaarilla tukilain 10 e §:ssä tarkoitettua tukikelpoista peltoalaa;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1–3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
luonnonhaittakorvauksen kansallisella lisäosalla tukilain 6 §:n 3 kohdassa säädettyä luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen lisäosaa;
tukikelpoisella hehtaarilla luonnonhaittakorvauksessa tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1―3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
tukikelpoisella hehtaarilla tukilain 10 e §:ssä tarkoitettua tukikelpoista peltoalaa;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1–3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1–3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
luonnonhaittakorvauksen kansallisella lisäosalla tukilain 6 §:n 3 kohdassa säädettyä luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen lisäosaa;
tukikelpoisella hehtaarilla luonnonhaittakorvauksessa tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1―3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
tukikelpoisella hehtaarilla tukilain 10 e §:ssä tarkoitettua tukikelpoista peltoalaa;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1–3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1–3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
3 §
Kansallisen tuen käyttöönottoTukialueista säädetään eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022).
Tukilain 10 c―10 g §:ssä säädetty tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus otetaan käyttöön tukivuonna 2009 tukialueilla A ja B. Tukialueet on määritelty liitteessä 1.
Tukialueista säädetään maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa asetuksessa (5/2015). Tässä asetuksessa tarkoitetaan tukialueella AB tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettua tukialuetta A ja B.
Tukialueista säädetään eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022).
3 §
Kansallisen tuen käyttöönottoTukilain 10 c―10 g §:ssä säädetty tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus otetaan käyttöön tukivuonna 2009 tukialueilla A ja B. Tukialueet on määritelty liitteessä 1.
Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä voidaan hakemuksesta vahvistaa, jos hakijan maatilan talouskeskus sijaitsee tukeen oikeuttavalla tukialueella ja hakijalle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukea Etelä-Suomen kansallisena tukena tukilain 10 c §:n mukaisesti tai hakija on oikeutettu tukilain 10 d §:n mukaisesti viitemäärän korotukseen tukeen oikeuttavalla alueella tehdyn tuotantorakennusinvestoinnin, tuotantorakennuksen vuokrauksen tai hakijan hallintaan palaavan vuokratun tuotantorakennuksen perusteella.
3 §
Kansallisen tuen käyttöönottoTukialueista säädetään maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa asetuksessa (5/2015). Tässä asetuksessa tarkoitetaan tukialueella AB tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettua tukialuetta A ja B.
3 §
Kansallisen tuen käyttöönottoTukialueista säädetään eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022).
9a §
Selvitykset käytettäessä vuoden 2006 eläinyksikkömäärääJos hakija vaatii viitemäärän muodostamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sairaudesta johtuneen työkyvyttömyyden perusteella, hakemukseen tulee liittää lääkärin antama todistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestä ja sen kestosta.
Jos hakija vaatii viitemäärän vahvistamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun eläintaudin perusteella, hakemukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus todetusta eläintaudista ja sen kestosta.
9a §
Selvitykset käytettäessä vuoden 2006 eläinyksikkömäärääJos hakija vaatii viitemäärän muodostamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sairaudesta johtuneen työkyvyttömyyden perusteella, hakemukseen tulee liittää lääkärin antama todistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestä ja sen kestosta.
Jos hakija vaatii viitemäärän vahvistamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun eläintaudin perusteella, hakemukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus todetusta eläintaudista ja sen kestosta.
10 §
KotieläintilaMaatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden maatalousmaahehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:ssä säädetyt edellytykset. Maatalousmaahehtaarien on oltava hakijan hallinnassa viimeistään sinä päivänä, jolloin pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää ja vähintään 2 päivään lokakuuta tukivuotta asti.
Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivänä, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.
Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden tukikelpoiset hehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:n edellytykset.
Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden tukikelpoiset hehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:n edellytykset. Tukikelpoisten peltohehtaarien on oltava hakijan hallinnassa viimeistään tukivuoden viimeisenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artiklassa tarkoitetun tuen hakupäivänä.
Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden maatalousmaahehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:ssä säädetyt edellytykset. Maatalousmaahehtaarien on oltava hakijan hallinnassa viimeistään sinä päivänä, jolloin pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.
Eläinmäärän muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annettua valtioneuvoston asetusta (1378/2022).
Edellytyksenä on lisäksi, että tilan eläintiheys on:
vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai
vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti, jos maatilalla on vähintään kymmenen eläinyksikköä koko jäljempänä 4 momentissa tarkoitetun eläinyksikkömäärän määräytymisjakson ajan, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.
Eläinmäärä muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetussa valtioneuvoston asetusta (45/2015).
Eläinmäärän muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annettua valtioneuvoston asetusta (45/2015).
Eläinmäärän muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annettua valtioneuvoston asetusta (1378/2022).
10 §
KotieläintilaMaatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivänä, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.
Edellytyksenä on lisäksi, että tilan eläintiheys on:
vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai
vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti, jos maatilalla on vähintään kymmenen eläinyksikköä koko jäljempänä 4 momentissa tarkoitetun eläinyksikkömäärän määräytymisjakson ajan, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.
Eläintiheyttä laskettaessa käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden tukikelpoisia hehtaareja.
Nautojen eläinyksikkömäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten eläinyksikkömäärä on tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärä laskettuna seuraavissa säädöksissä olevien laskentaperusteiden mukaisesti:
vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (27/2007);
vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (250/2007); ja
vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (35/2007).
Viljelijän vaatimuksesta voidaan käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää.
Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.
10 §
KotieläintilaMaatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden tukikelpoiset hehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:n edellytykset.
Eläinmäärä muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetussa valtioneuvoston asetusta (45/2015).
10 §
KotieläintilaMaatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden tukikelpoiset hehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:n edellytykset. Tukikelpoisten peltohehtaarien on oltava hakijan hallinnassa viimeistään tukivuoden viimeisenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artiklassa tarkoitetun tuen hakupäivänä.
Eläinmäärän muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annettua valtioneuvoston asetusta (45/2015).
10 §
KotieläintilaMaatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden maatalousmaahehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:ssä säädetyt edellytykset. Maatalousmaahehtaarien on oltava hakijan hallinnassa viimeistään sinä päivänä, jolloin pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.
Eläinmäärän muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annettua valtioneuvoston asetusta (1378/2022).
11 §
Yhteisömuotoinen yritysYhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan eläinyksikkömäärää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja jos avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä määräysvalta on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset tai osakeyhtiössä määräysvalta on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset.
Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan eläinyksikkömäärää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea tai rakennemuutoskorvausta ja jos avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä määräysvalta on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset tai osakeyhtiössä määräysvalta on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset.
Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna viimeisestä hakupäivästä alkaen.
Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivästä alkaen.
Määräysvallan muutoksesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tukilain 16 a §:ssä säädetyllä tavalla, jos määräysvaltaa koskeva edellytys ei enää täyty. Määräysvaltaa koskevan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta huomioon tilan eläinmäärää laskettaessa.
Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea hyväksi vain yhdelle tilalle, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden aikana.
11 §
Yhteisömuotoinen yritysYhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan eläinyksikkömäärää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja jos avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä määräysvalta on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset tai osakeyhtiössä määräysvalta on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset.
Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna viimeisestä hakupäivästä alkaen.
Määräysvallan muutoksesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tukilain 16 a §:ssä säädetyllä tavalla, jos määräysvaltaa koskeva edellytys ei enää täyty. Määräysvaltaa koskevan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta huomioon tilan eläinmäärää laskettaessa.
Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea hyväksi vain yhdelle tilalle, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden aikana.
12 §
Hallintaoikeuden siirto ennen viitemäärän vahvistamistaJos tilojen yhdistymistilanteessa koko tilan hallintaoikeuden siirto tapahtuu ennen viitemäärän vahvistamista ja tilan entinen ja uusi haltija hakevat vahvistettavaksi viitemäärää, hakemukset yhdistetään ja niitä käsitellään yhtenä hakemuksena. Viitemäärä vahvistetaan silloin tilan uudelle haltijalle.
Jos tila on sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettu ennen viitemäärän vahvistamista kahdeksi tai useammaksi tilaksi, uusien tilojen haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista jaetuille tiloille hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajien lukumäärien mukaisin tasaosuuksin.
13 §
Viitemäärän siirtoTilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnansiirto kauppakirjalla, vuokrasopimuksella tai muulla vastaavalla selvityksellä.
Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallintaoikeuden siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Maaseutuviraston vahvistama lomake koko tilan hallintaoikeuden siirrosta sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta tai muista vastaavista selvityksistä.
Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokrasopimus on maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettu rakennetun viljelmän vuokra ja vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin tukilain 10 f §:n 2 momentissa tarkoitetut rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien.
Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokrasopimus on maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettu rakennetun viljelmän vuokra ja vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin tukilain 10 f §:n 2 momentissa tarkoitetut rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien.
Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella AB sijaitsevan maatilan haltijalle. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella C1–C4 sijaitsevan maatilan haltijalle.
Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella A tai B sijaitsevan maatilan haltijalle.
13 §
Viitemäärän siirtoTilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallintaoikeuden siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Maaseutuviraston vahvistama lomake koko tilan hallintaoikeuden siirrosta sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta tai muista vastaavista selvityksistä.
Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokrasopimus on maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettu rakennetun viljelmän vuokra ja vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin tukilain 10 f §:n 2 momentissa tarkoitetut rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien.
Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella AB sijaitsevan maatilan haltijalle. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella C1–C4 sijaitsevan maatilan haltijalle.
14 §
Viitemäärän yhdistäminenJos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy.
Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle AB myönnetyn viitemäärän kanssa. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle C1–C4 myönnetyn viitemäärän kanssa.
Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle A tai B myönnetyn viitemäärän kanssa.
14 §
Viitemäärän yhdistäminenJos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy.
Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle AB myönnetyn viitemäärän kanssa. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle C1–C4 myönnetyn viitemäärän kanssa.
15 §
Viitemäärän jakoJos tila jaetaan viitemäärän vahvistamisen jälkeen kahdeksi tai useammaksi tilaksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, uusien tilojen uudet haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajakohtaisin tasaosuuksin.
Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.
Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueella AB sijaitsevien tilanosien haltijoille. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueilla C1–C4 sijaitsevien tilanosien haltijoille.
Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueelle A tai B sijaitsevien tilanosien haltijoille.
15 §
Viitemäärän jakoJos tila jaetaan viitemäärän vahvistamisen jälkeen kahdeksi tai useammaksi tilaksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, uusien tilojen uudet haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajakohtaisin tasaosuuksin.
Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.
Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueella AB sijaitsevien tilanosien haltijoille. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueilla C1–C4 sijaitsevien tilanosien haltijoille.
16 §
Valvonnan vaikutusJos hakija hakee viitemäärän vahvistamista valvonnan kohteena olevan eläinyksikkömäärän perusteella, viitemäärä voidaan vahvistaa vain siltä osin kuin valvonta on loppuunsaatettu.
16 §
Valvonnan vaikutusJos hakija hakee viitemäärän vahvistamista valvonnan kohteena olevan eläinyksikkömäärän perusteella, viitemäärä voidaan vahvistaa vain siltä osin kuin valvonta on loppuunsaatettu.
17 §
RakennemuutoskorvausRakennemuutoskorvaus voidaan myöntää hakemuksen perusteella tukivuosiksi 2009 ja 2010 tai tukivuosiksi 2010 ja 2011. Rakennemuutoskorvauksen maksamisen edellytykset ratkaistaan erikseen kumpanakin vuonna.
Hakijan katsotaan harjoittavan maataloutta, jos hän harjoittaa tukilain 2 §:n 14 kohdassa tarkoitettua toimintaa tukivuoden ajan tai hän täyttää tukilain 9 §:n 2 momentin 1 kohdan vaatimuksen tukivuoden 30 päivään syyskuuta asti.
Jos hakijan todetaan luopuneen tukilain tarkoittamasta maatalouden harjoittamisesta, rakennemuutoskorvausta ei myönnetä kyseiseltä tukivuodelta eikä sitä seuraavalta tukivuodelta.
Rakennemuutoskorvausta ei voida myöntää, jos hakija:
lopettaa maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisesti tai muutoin maatalouden harjoittamisen tukivuonna; tai
ei hallitse peltoa 2 momentissa säädettynä aikana ja maatalouden harjoittaminen olisi edellyttänyt pellon hallintaa.
Jos hakijalle siirtyy koko tilan hallintaoikeuden siirtona viitemäärä rakennemuutoskorvauksen myöntämisen jälkeen, viitemääriä ei yhdistetä.
Jos sukupolvenvaihdos tapahtuu ennen kuin rakennemuutoskorvausta on miltään osin maksettu, rakennemuutoskorvaus voidaan vahvistaa ja myöntää tilan uudelle haltijalle.
18 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
18 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Liite 1 on kumottu A:lla. (22.1.2015/46)
LASKENNALLISET ELÄINMÄÄRÄT
| Siipikarjarakennukset | Eläintä (kpl) / neliömetri | |
| Kanat ja kanaemot | ||
| Häkkikanala | ||
| yksikerroshäkit | 6 | |
| kaksikerroshäkit | 10 | |
| kolmikerroshäkit | 16 | |
| nelikerroshäkit | 20 | |
| viisikerroshäkit | 25 | |
| kuusikerroshäkit | 30 | |
| Lattiakanala | 9 | |
| Kerroslattiakanalat | 18 | |
| Broileremokanala | 5,7 | |
| Broilerkasvattamo | 20 | |
| Kalkkunakasvattamo | 4,6(* |
| Sikalarakennukset | Eläin | Eläintä (kpl) / neliömetri |
| Lihasikala | lihasiat | 1,00 (* |
| Porsitussikala, ei jatkokasvatusta | emakot | 0,18 |
| Yhdistelmäsikala, porsitus ja jälkikasvatus | emakot | 0,18 |
| lihasiat | 1,00 (* | |
| porsitusosasto | emakot | 0,22 |
| joutilasosasto, makuuparsi | emakot | 0,40 |
| joutilasosasto, pihatto | emakot | 0,25 |
| astutus tai siemennysosasto | emakot | 0,50 |
| (* kiertonopeus huomioidaan seuraavasti: | ||
| Kalkkunat 2,5 kasvatuserää/vuosi | ||
| Lihasiat 3,0 kasvatuserää/vuosi. | ||
Liite 3 on kumottu A:lla. (22.1.2015/46)
319/2009
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä toukokuuta 2009.
601/2009
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä elokuuta 2009.
824/2009
Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä marraskuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1032/2009
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2009.
46/2015
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä tammikuuta 2015.
Tukilain 10 c–10 e §:ssä tarkoitetun tuotannosta irrotetun tuen käyttöönottoon sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä niiden käyttöönotosta tukivuonna 2009 tukialueella A ja B sekä tukialueella C1–C4.
270/2016
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2016.
1380/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
720/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.