Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 961/2011 | 2011-09-01 | muutt. 3 §:ää | 1 |
| 1009/2011 | 2011-09-09 | muutt. 10 §:ää | |
| 334/2014 | 2014-05-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 714/2014 | 2014-10-01 | muutt. 1, 5, 9 ja 12 §:ää sekä 2 § | 8 |
| 793/2015 | 2015-08-01 | muutt. 1, 4 ja 9 §:ää sekä 2 § | 7 |
| 1119/2015 | 2015-09-21 | muutt. 10 § | 8 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun lain (182/1991) nojalla:
1 §
ToimialaOpetushallituksesta annetun lain (182/1991) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta on:
perusopetus ja siihen valmistava opetus, esiopetus, lisäopetus ja perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta;
perusopetus, esiopetus, lisäopetus, maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus ja perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta;
perusopetus ja siihen valmistava opetus, esiopetus, lisäopetus ja perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta;
lukiokoulutus;
lukiokoulutus ja siihen valmistava koulutus;
ammatillinen peruskoulutus sekä siihen valmistava ja valmentava koulutus;
ammatillinen peruskoulutus, vammaisille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus;
ammatillinen peruskoulutus sekä siihen valmistava ja valmentava koulutus;
ammatillinen aikuiskoulutus;
ammatillinen aikuiskoulutus;
vapaa sivistystyö; sekä
vapaa sivistystyö; sekä
taiteen perusopetus.
taiteen perusopetus.
Opetushallituksesta annetun lain (182/1991) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta on:
perusopetus ja siihen valmistava opetus, esiopetus, lisäopetus ja perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta;
lukiokoulutus ja siihen valmistava koulutus;
ammatillinen peruskoulutus sekä siihen valmistava ja valmentava koulutus;
ammatillinen aikuiskoulutus;
vapaa sivistystyö; sekä
taiteen perusopetus.
Opetushallituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitetun opiskelijavalintarekisterin pitäminen, julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa(424/2003) tarkoitettu kielitutkinto, yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa(964/2004) tarkoitettu yleinen kielitutkinto, auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa(1231/2007) tarkoitettu auktorisoidun kääntäjän tutkinto, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa(1093 /2007) tarkoitettu ammattipätevyyden tunnustaminen, ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa(531/1986) tarkoitettu tutkintojen ja opintosuoritusten rinnastaminen, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa(1386/2010) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa(1287/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitaminen.
Opetushallituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitetun opiskelijavalintarekisterin pitäminen, julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) tarkoitettu kielitutkinto, yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitettu yleinen kielitutkinto, auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa (1231/2007) tarkoitettu auktorisoidun kääntäjän tutkinto sekä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007) tarkoitettu ammattipätevyyden tunnustaminen.
Opetushallituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitetun opiskelijavalintarekisterin pitäminen, julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) tarkoitettu kielitutkinto, yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitettu yleinen kielitutkinto, auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa (1231/2007) tarkoitettu auktorisoidun kääntäjän tutkinto, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093 /2007) tarkoitettu ammattipätevyyden tunnustaminen, ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986) tarkoitettu tutkintojen ja opintosuoritusten rinnastaminen, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitaminen.
Opetushallituksen toimialaan kuuluvia ovat valtion oppilaitokset siten kuin niistä erikseen säädetään tai opetus- ja kulttuuriministeriö määrää.
Opetushallituksen toimialaan kuuluvia ovat valtion oppilaitokset siten kuin niistä erikseen säädetään tai opetusministeriö määrää.
Opetushallituksen toimialaan kuuluu varhaiskasvatuslaissa (36/1973) tarkoitettu varhaiskasvatus.
Opetushallituksen tulee edistää elinikäistä oppimista, opetuksen ja koulutuksen korkealaatuisuutta ja tehokasta järjestämistä, opetukselle ja koulutukselle säädettyjen ja valtioneuvoston ja opetusministeriön asettamien koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista sekä toteuttaa oppimistulosten seuranta-arviointeja.
Opetushallituksen toimialaan kuuluu varhaiskasvatuslaissa (36/1973) tarkoitettu varhaiskasvatus.
Opetushallituksen tulee edistää elinikäistä oppimista, opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen korkealaatuisuutta ja tehokasta järjestämistä sekä opetukselle, koulutukselle ja varhaiskasvatukselle säädettyjen ja valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista.
1 §
ToimialaOpetushallituksesta annetun lain (182/1991) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta on:
perusopetus ja siihen valmistava opetus, esiopetus, lisäopetus ja perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta;
lukiokoulutus ja siihen valmistava koulutus;
ammatillinen peruskoulutus sekä siihen valmistava ja valmentava koulutus;
ammatillinen aikuiskoulutus;
vapaa sivistystyö; sekä
taiteen perusopetus.
Opetushallituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitetun opiskelijavalintarekisterin pitäminen, julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) tarkoitettu kielitutkinto, yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitettu yleinen kielitutkinto, auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa (1231/2007) tarkoitettu auktorisoidun kääntäjän tutkinto, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093 /2007) tarkoitettu ammattipätevyyden tunnustaminen, ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986) tarkoitettu tutkintojen ja opintosuoritusten rinnastaminen, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitaminen.
Opetushallituksen toimialaan kuuluvia ovat valtion oppilaitokset siten kuin niistä erikseen säädetään tai opetus- ja kulttuuriministeriö määrää.
Opetushallituksen toimialaan kuuluu varhaiskasvatuslaissa (36/1973) tarkoitettu varhaiskasvatus.
Opetushallituksen tulee edistää elinikäistä oppimista, opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen korkealaatuisuutta ja tehokasta järjestämistä sekä opetukselle, koulutukselle ja varhaiskasvatukselle säädettyjen ja valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista.
2 §
OrganisaatioOpetushallituksessa on toimintayksikkö yleissivistävää koulutusta ja varhaiskasvatusta, ammattikoulutusta, koulutustoimialan palveluja, hallintopalveluja sekä ruotsinkielistä koulutusta ja varhaiskasvatusta varten. Toimintayksikössä voi olla yksiköitä.
Opetushallituksessa on toimintayksikkö yleissivistävää koulutusta, ammattikoulutusta, tieto- ja arviointipalveluja, koulutustoimialan palveluja sekä ruotsinkielisen koulutuksen tehtäviä varten. Toimintayksikössä voi olla yksiköitä.
2 §
OrganisaatioOpetushallituksessa on toimintayksikkö yleissivistävää koulutusta, ammattikoulutusta, tieto- ja arviointipalveluja, koulutustoimialan palveluja sekä ruotsinkielisen koulutuksen tehtäviä varten. Toimintayksikössä voi olla yksiköitä.
2 §
OrganisaatioOpetushallituksessa on toimintayksikkö yleissivistävää koulutusta ja varhaiskasvatusta, ammattikoulutusta, koulutustoimialan palveluja, hallintopalveluja sekä ruotsinkielistä koulutusta ja varhaiskasvatusta varten. Toimintayksikössä voi olla yksiköitä.
3 §
Johtokunnan asettaminenValtioneuvosto asettaa Opetushallituksen johtokunnan määräajaksi sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja enintään 13 muuta jäsentä. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön keskuudestaan johtokunnan toimikaudeksi valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Valtioneuvosto asettaa Opetushallituksen johtokunnan määräajaksi sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja enintään yhdeksän muuta jäsentä. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön keskuudestaan johtokunnan toimikaudeksi valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Johtokunnan asettamisessa tulee ottaa huomioon molempien kieliryhmien edustus.
Opetushallitus vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
3 §
Johtokunnan asettaminenValtioneuvosto asettaa Opetushallituksen johtokunnan määräajaksi sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja enintään 13 muuta jäsentä. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön keskuudestaan johtokunnan toimikaudeksi valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Johtokunnan asettamisessa tulee ottaa huomioon molempien kieliryhmien edustus.
Opetushallitus vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
4 §
Johtokunnan tehtävätOpetushallituksen johtokunta osallistuu strategiseen suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen sekä seuraa ja arvioi opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden yleisiä kehittämistarpeita.
Johtokunta osallistuu Opetushallituksen strategiseen suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen sekä seuraa ja arvioi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden yleisiä kehittämistarpeita.
Johtokunnan tehtävänä on:
hyväksyä Opetushallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat sekä muut periaatteellisesti merkittävät tai laajakantoiset suunnitelmat ja toiminnan suuntaviivat;
hyväksyä Opetushallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat sekä muut periaatteellisesti merkittävät tai laajakantoiset suunnitelmat ja toiminnan suuntaviivat;
ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat erityisen merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä
ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat erityisen merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä
hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus niihin liittyvine asiakirjoineen.
hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus niihin liittyvine asiakirjoineen.
Johtokunnan tehtävänä on:
hyväksyä Opetushallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat sekä muut periaatteellisesti merkittävät tai laajakantoiset suunnitelmat ja toiminnan suuntaviivat;
ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat erityisen merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä
hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus niihin liittyvine asiakirjoineen.
4 §
Johtokunnan tehtävätOpetushallituksen johtokunta osallistuu strategiseen suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen sekä seuraa ja arvioi opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden yleisiä kehittämistarpeita.
Johtokunnan tehtävänä on:
hyväksyä Opetushallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat sekä muut periaatteellisesti merkittävät tai laajakantoiset suunnitelmat ja toiminnan suuntaviivat;
ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat erityisen merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä
hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus niihin liittyvine asiakirjoineen.
5 §
Päätöksenteko johtokunnassaJohtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään viisi muuta jäsentä on läsnä.
Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat erimielisyyksien sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa asia ratkaistaan tällöin kuitenkin arvalla.
Johtokunta vahvistaa tarkemmat määräykset asian käsittelystä johtokunnassa.
5 §
Päätöksenteko johtokunnassaJohtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä.
Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat erimielisyyksien sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa asia ratkaistaan tällöin kuitenkin arvalla.
Johtokunta vahvistaa tarkemmat määräykset asian käsittelystä johtokunnassa.
6 §
Pääjohtajan tehtävätPääjohtaja johtaa viraston toimintaa ja vastaa virastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Pääjohtajan tulee seurata toimialan kehitystä sekä huolehtia viraston toiminnan yleisestä kehittämisestä ja uudistamisesta.
6 §
Pääjohtajan tehtävätPääjohtaja johtaa viraston toimintaa ja vastaa virastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Pääjohtajan tulee seurata toimialan kehitystä sekä huolehtia viraston toiminnan yleisestä kehittämisestä ja uudistamisesta.
7 §
Muiden esimiesasemassa olevien tehtävätMuut esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai yksikölle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Heidän tulee seurata johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tehdä aloitteita tarpeellisten uudistusten toteuttamiseksi.
7 §
Muiden esimiesasemassa olevien tehtävätMuut esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai yksikölle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Heidän tulee seurata johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tehdä aloitteita tarpeellisten uudistusten toteuttamiseksi.
8 §
TyöjärjestysViraston työjärjestyksessä määrätään tarkemmin viraston ja toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, pääjohtajan ja muun henkilöstön sijaisista, henkilöstön tehtävistä, pääjohtajan apuna toimivasta viraston sisäisestä johtoryhmästä sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.
8 §
TyöjärjestysViraston työjärjestyksessä määrätään tarkemmin viraston ja toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, pääjohtajan ja muun henkilöstön sijaisista, henkilöstön tehtävistä, pääjohtajan apuna toimivasta viraston sisäisestä johtoryhmästä sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.
9 §
Asioiden ratkaiseminenPääjohtaja ratkaisee Opetushallituksessa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty johtokunnan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi tai työjärjestyksessä määrätty Opetushallituksen muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Pääjohtaja:
vahvistaa Opetushallituksen työjärjestyksen ja taloussäännön;
vahvistaa Opetushallituksen työjärjestyksen ja taloussäännön;
päättää opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista johtokuntaa kuultuaan;
päättää opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet johtokuntaa kuultuaan;
päättää opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista johtokuntaa kuultuaan;
hyväksyy Opetushallituksen talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen alustaviksi tulostavoitteiksi esitettäviksi opetus- ja kulttuuriministeriölle;
hyväksyy Opetushallituksen talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen alustaviksi tulostavoitteiksi esitettäviksi opetusministeriölle; sekä
hyväksyy Opetushallituksen talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen alustaviksi tulostavoitteiksi esitettäviksi opetus- ja kulttuuriministeriölle;
hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhdessä johtokunnan kanssa.
hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhdessä johtokunnan kanssa.
Pääjohtaja:
vahvistaa Opetushallituksen työjärjestyksen ja taloussäännön;
päättää opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista johtokuntaa kuultuaan;
hyväksyy Opetushallituksen talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen alustaviksi tulostavoitteiksi esitettäviksi opetus- ja kulttuuriministeriölle;
hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhdessä johtokunnan kanssa.
Opetushallituksen on laadittava päätökset opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista siten, että ne ovat yhdenmukaisia valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymien koulutuspoliittisten tavoitteiden ja koulutusjärjestelmää sekä opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita koskevien päätösten kanssa.
Opetushallituksen on laadittava päätökset opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteista siten, että ne ovat yhdenmukaisia valtioneuvoston ja opetusministeriön hyväksymien koulutuspoliittisten tavoitteiden sekä koulutusjärjestelmää ja opetuksen tavoitteita koskevien päätösten kanssa.
Asiat ratkaistaan Opetushallituksessa esittelystä. Työjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että Opetushallituksen muuta sisäistä hallintoa kuin henkilöstön palvelussuhdetta ja sen ehtoja koskevat asiat saadaan ratkaista ilman esittelyä.
Pääjohtaja, toimintayksikön johtaja ja yksikön päällikkö voivat yksittäistapauksissa ottaa ratkaistavikseen asioita, jotka muutoin olisivat heidän alaistensa ratkaistavina.
9 §
Asioiden ratkaiseminenPääjohtaja ratkaisee Opetushallituksessa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty johtokunnan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi tai työjärjestyksessä määrätty Opetushallituksen muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Pääjohtaja:
vahvistaa Opetushallituksen työjärjestyksen ja taloussäännön;
päättää opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista johtokuntaa kuultuaan;
hyväksyy Opetushallituksen talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen alustaviksi tulostavoitteiksi esitettäviksi opetus- ja kulttuuriministeriölle;
hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhdessä johtokunnan kanssa.
Opetushallituksen on laadittava päätökset opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista siten, että ne ovat yhdenmukaisia valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymien koulutuspoliittisten tavoitteiden ja koulutusjärjestelmää sekä opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita koskevien päätösten kanssa.
Asiat ratkaistaan Opetushallituksessa esittelystä. Työjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että Opetushallituksen muuta sisäistä hallintoa kuin henkilöstön palvelussuhdetta ja sen ehtoja koskevat asiat saadaan ratkaista ilman esittelyä.
Pääjohtaja, toimintayksikön johtaja ja yksikön päällikkö voivat yksittäistapauksissa ottaa ratkaistavikseen asioita, jotka muutoin olisivat heidän alaistensa ratkaistavina.
10 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
toimintayksikön johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viraston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
yksikön päälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
toimintayksikön johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
opetusneuvoksella, kouluneuvoksella, yli-insinöörillä ja yliarkkitehdillä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 kohdan säännöksiä;
yksikön päälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 2 kohdan säännöksiä;
opetusneuvoksella, kouluneuvoksella, yli-insinöörillä ja yliarkkitehdillä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 3 kohdan säännöksiä;
ylitarkastajalla ja muulla vastaavalla virkamiehellä korkeakoulututkinto.
lakimiehellä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 3 kohdan säännöksiä;
Ruotsinkielisen koulutuksen yksikköön sijoitetulla virkamiehellä tulee olla säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sellainen ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella vaaditaan.
ylitarkastajalla ja muulla vastaavalla virkamiehellä korkeakoulututkinto.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
toimintayksikön johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
yksikön päälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
opetusneuvoksella, kouluneuvoksella, yli-insinöörillä ja yliarkkitehdillä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 3 kohdan säännöksiä;
lakimiehellä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 3 kohdan säännöksiä;
ylitarkastajalla ja muulla vastaavalla virkamiehellä korkeakoulututkinto.
10 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
toimintayksikön johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
yksikön päälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
opetusneuvoksella, kouluneuvoksella, yli-insinöörillä ja yliarkkitehdillä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 3 kohdan säännöksiä;
lakimiehellä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan, jollei häneen ole tehtävänsä tai asemansa perusteella sovellettava 3 kohdan säännöksiä;
ylitarkastajalla ja muulla vastaavalla virkamiehellä korkeakoulututkinto.
Ruotsinkielisen koulutuksen yksikköön sijoitetulla virkamiehellä tulee olla säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sellainen ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella vaaditaan.
11 §
Henkilöstön nimittäminen tai ottaminenPääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Pääjohtaja nimittää toimintayksikön johtajan johtokuntaa kuultuaan. Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
11 §
Henkilöstön nimittäminen tai ottaminenPääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Pääjohtaja nimittää toimintayksikön johtajan johtokuntaa kuultuaan. Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
12 §
VirkavapausPääjohtajalle virkavapauden myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli kaksi vuotta eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.
Pääjohtajalle virkavapauden myöntää opetusministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli kaksi vuotta eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.
Enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden pääjohtajalle myöntää kuitenkin hänen sijaisensa.
Työjärjestyksessä määrätään virkavapauden myöntämisestä muulle henkilöstölle.
12 §
VirkavapausPääjohtajalle virkavapauden myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli kaksi vuotta eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.
Enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden pääjohtajalle myöntää kuitenkin hänen sijaisensa.
Työjärjestyksessä määrätään virkavapauden myöntämisestä muulle henkilöstölle.
13 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tällä asetuksella kumotaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annettu asetus (183/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annettu asetus (183/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän asetuksen voimaan tullessa virkaan nimitettynä oleva virkamies on edelleen kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan virkaan. Työsopimussuhteessa oleva on vastaavasti edelleen kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan tehtävään. Määräajaksi nimitetyt tai otetut säilyttävät kelpoisuutensa määräajan loppuun.
Opetushallitus voi tarvittaessa perustaa uusia virkoja ja niitä ensimmäisen kerran täytettäessä nimittää virkoihin niitä haettaviksi julistamatta, jos virkaan nimitetään Opetushallituksen palveluksessa oleva.
Viimeksi asetettu johtokunta jatkaa toimikautensa loppuun kuitenkin siten, että valtioneuvosto voi tarvittaessa täydentää johtokuntaa.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
13 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tällä asetuksella kumotaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annettu asetus (183/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän asetuksen voimaan tullessa virkaan nimitettynä oleva virkamies on edelleen kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan virkaan. Työsopimussuhteessa oleva on vastaavasti edelleen kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan tehtävään. Määräajaksi nimitetyt tai otetut säilyttävät kelpoisuutensa määräajan loppuun.
Opetushallitus voi tarvittaessa perustaa uusia virkoja ja niitä ensimmäisen kerran täytettäessä nimittää virkoihin niitä haettaviksi julistamatta, jos virkaan nimitetään Opetushallituksen palveluksessa oleva.
Viimeksi asetettu johtokunta jatkaa toimikautensa loppuun kuitenkin siten, että valtioneuvosto voi tarvittaessa täydentää johtokuntaa.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
961/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1009/2011
Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä syyskuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
334/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.
714/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2014.
793/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
1119/2015
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä syyskuuta 2015.