1704/2009 — Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lukuohje ja menetelmäkuvaus

Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.

Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.

Pykälää

Muutossäädöstä

509

Aiempaa sanamuotoa

Kumottu

Tila

Merkinnät: Voimaantulopäivä Muutossäädös Päättymispäivä Kumonnut säädös Aiempi sanamuoto

Muutossäädökset (34)

Säädös	Voimaan	Huomautus	Muutoskohtia
1405/2010	2011-01-01		2
1347/2010	2011-05-01	muutt. 2 ja 59 §:ää	1
1510/2011	2012-01-01		11
982/2012	2013-01-01	muutt. 4 luvun otsikko, 12 § sekä 1, 13, 35, 36 ja...	1
1188/2013	2014-01-01	muutt. 35 § sekä 36 ja 55 §:ää, lis. 35 a §
1271/2013	2014-01-01	muutt. 41 ja 45 §	8
1294/2013	2014-08-01	muutt. 1 §:ää, lis. 41 a §	2
676/2014	2015-01-01		85
1406/2014	2015-01-01	kum. 35 a §, muutt. 35 § sekä 36 ja 55 §:ää, lis. ...	5
525/2015	2015-12-01	muutt. 1 §:ää
1339/2015	2015-12-01	muutt. 33 a §:ää	1
1701/2015	2016-01-01	muutt. 1, 36, 54 ja 55 §:ää sekä 35 §	1
506/2016	2016-07-01	muutt. 55 §:ää
557/2016	2016-08-15	muutt. 1 §:ää
414/2015	2017-01-01	kum. 63 a §	1
816/2015	2017-01-01	lis. 34 b §	3
1485/2016	2017-01-01	muutt. 2, 4, 11, 41, 49, 55, 58 ja 59 §:ää sekä 32...	8
1244/2016	2017-03-01	muutt. 1 §:ää
1126/2017	2018-01-01	muutt. 1, 34, 36, 54 ja 55 §:ää	2
547/2017	2018-01-01	muutt. 49 §:ää	1
1508/2016	2018-01-01	muutt. 2, 58 ja 59 §:ää	2
1236/2018	2019-01-01	muutt. 35, 36 ja 55 §:ää
1059/2019	2019-11-11	muutt. 36 §:ää
1376/2019	2020-01-01		49
1177/2019	2020-01-01	muutt. 4 §:ää	3
1215/2019	2020-01-01	muutt. 2 §:ää	3
293/2020	2020-05-01	lis. 36 b §
561/2020	2020-08-01	muutt. 36 ja 55 §:ää
678/2020	2020-10-05	muutt. 36 b §:ää	4
884/2020	2020-12-01	muutt. 36 §:ää
1253/2020	2021-01-01	muutt. 36 ja 55 §:ää
1234/2020	2021-08-01	muutt. 1, 2, 3, 4, 37, 38, 58 ja 59 §:ää	8
1291/2021	2022-01-01		21
1115/2021	2022-08-01	muutt. 2 ja 41 §:ää	2

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

1 luku

Yleiset säännökset

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

1 §

Soveltamisala

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:

perusopetuslaissa (628/1998);

varhaiskasvatuslaissa (540/2018);

perhehoitolaissa (263/2015);

ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012);

omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);

kansanterveyslaissa (66/1972);

erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);

terveydenhuoltolaissa (1326/2010);

10)

sosiaalihuoltolaissa (1301/2014);

11)

toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);

12)

elatustukilaissa (580/2008);

13)

lastensuojelulaissa (417/2007);

14)

kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);

15)

vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);

16)

kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);

17)

mielenterveyslaissa (1116/1990);

18)

päihdehuoltolaissa (41/1986);

19)

tartuntatautilaissa (1227/2016);

20)

terveydensuojelulaissa (763/1994);

21)

elintarvikelaissa (23/2006);

22)

kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);

23)

kemikaalilaissa (599/2013);

24)

lääkelain (395/1987) 8 luvussa;

25)

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);

26)

ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015);

27)

tupakkalaissa (549/2016);

28)

eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);

29)

yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016);

30)

kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019);

31)

taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

32)

oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013);

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

33)

oppivelvollisuuslaissa (1214/2020).

2010-01-01

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:

perusopetuslaissa (628/1998);

lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973);

perhehoitajalaissa (312/1992);

ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012);

omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);

kansanterveyslaissa (66/1972);

erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);

terveydenhuoltolaissa (1326/2010);

10)

sosiaalihuoltolaissa (710/1982);

11)

toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);

12)

elatustukilaissa (580/2008);

13)

lastensuojelulaissa (417/2007);

14)

kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);

15)

vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);

16)

kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);

17)

mielenterveyslaissa (1116/1990);

18)

päihdehuoltolaissa (41/1986);

19)

tartuntatautilaissa (583/1986);

20)

terveydensuojelulaissa (763/1994);

21)

elintarvikelaissa (23/2006);

22)

kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);

23)

kemikaalilaissa (744/1989);

24)

lääkelain (395/1987) 8 luvussa;

25)

kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011);

26)

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);

27)

ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015);

27)

raittiustyölaissa (828/1982);

28)

tupakkalaissa (693/1976);

29)

eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);

30)

kirjastolaissa (904/1998);

31)

kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992);

32)

taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);

33)

oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).

2013-01-01 982/2012

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:

perusopetuslaissa (628/1998);

lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973);

perhehoitajalaissa (312/1992);

ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012);

omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);

kansanterveyslaissa (66/1972);

erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);

terveydenhuoltolaissa (1326/2010);

10)

sosiaalihuoltolaissa (710/1982);

11)

toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);

12)

elatustukilaissa (580/2008);

13)

lastensuojelulaissa (417/2007);

14)

kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);

15)

vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);

16)

kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);

17)

mielenterveyslaissa (1116/1990);

18)

päihdehuoltolaissa (41/1986);

19)

tartuntatautilaissa (583/1986);

20)

terveydensuojelulaissa (763/1994);

21)

elintarvikelaissa (23/2006);

22)

kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);

23)

kemikaalilaissa (744/1989);

24)

lääkelain (395/1987) 8 luvussa;

25)

kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011);

26)

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);

27)

raittiustyölaissa (828/1982);

28)

tupakkalaissa (693/1976);

29)

eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);

30)

kirjastolaissa (904/1998);

31)

kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992);

32)

taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);

33)

oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).

2020-01-01 1376/2019

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:

perusopetuslaissa (628/1998);

varhaiskasvatuslaissa (540/2018);

perhehoitolaissa (263/2015);

ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012);

omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);

kansanterveyslaissa (66/1972);

erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);

terveydenhuoltolaissa (1326/2010);

10)

sosiaalihuoltolaissa (1301/2014);

11)

toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);

12)

elatustukilaissa (580/2008);

13)

lastensuojelulaissa (417/2007);

14)

kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);

15)

vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);

16)

kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);

17)

mielenterveyslaissa (1116/1990);

18)

päihdehuoltolaissa (41/1986);

19)

tartuntatautilaissa (1227/2016);

20)

terveydensuojelulaissa (763/1994);

21)

elintarvikelaissa (23/2006);

22)

kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);

23)

kemikaalilaissa (599/2013);

24)

lääkelain (395/1987) 8 luvussa;

25)

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);

26)

ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015);

27)

tupakkalaissa (549/2016);

28)

eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);

29)

yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016);

30)

kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019);

31)

taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);

32)

oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).

Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta.

Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa.

2010-01-01

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:

perusopetuslaissa (628/1998);

lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973);

perhehoitajalaissa (312/1992);

ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012);

omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);

kansanterveyslaissa (66/1972);

erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);

terveydenhuoltolaissa (1326/2010);

10)

sosiaalihuoltolaissa (710/1982);

11)

toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);

12)

elatustukilaissa (580/2008);

13)

lastensuojelulaissa (417/2007);

14)

kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);

15)

vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);

16)

kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);

17)

mielenterveyslaissa (1116/1990);

18)

päihdehuoltolaissa (41/1986);

19)

tartuntatautilaissa (583/1986);

20)

terveydensuojelulaissa (763/1994);

21)

elintarvikelaissa (23/2006);

22)

kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);

23)

kemikaalilaissa (744/1989);

24)

lääkelain (395/1987) 8 luvussa;

25)

kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011);

26)

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);

27)

raittiustyölaissa (828/1982);

28)

tupakkalaissa (693/1976);

29)

eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);

30)

kirjastolaissa (904/1998);

31)

kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992);

32)

taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);

33)

oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).

Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

2 §

Poikkeukset soveltamisalasta

Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat:

perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta;

2017-01-011485/2016→ 2022-12-31618/2021

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;

2022-08-011115/2021→ 2022-12-31618/2021

3 kohta on kumottu L:lla 16.12.2021/1115.

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta aikuisten perusopetuksesta;

perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti;

taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta;

kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta;

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta;

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä;

10)

toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta;

2018-01-011126/2017→ 2022-12-31618/2021

10 a)

työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta;

2020-01-011215/2019→ 2022-12-31618/2021

11)

kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta;

2020-01-011215/2019→ 2022-12-31618/2021

12)

terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a, 60, 60 a ja 61 §:n perusteella valtion korvausta;

2020-01-011215/2019→ 2022-12-31618/2021

13)

lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen laatimisesta siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain 68 a §:n perusteella valtion korvausta.

Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla.

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta.

2018-01-011508/2016→ 2022-12-31618/2021

Edellä 1 momentin 3, 5 ja 7 kohdassa, 3 momentissa ja perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa.

2010-01-01

2 §

Poikkeukset soveltamisalasta

Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat:

perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta;

perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;

perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksesta;

perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta;

perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti;

taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta;

kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta;

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta;

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä;

10)

toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta;

11)

kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja

12)

terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59–61 §:n perusteella valtion korvausta.

Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta.

Edellä 1 momentin 3–5 ja 7 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

3 §

Suhde muuhun lainsäädäntöön

Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

4 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä:

varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään;

perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa;

asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa;

kaksikielisellä kunnalla kielilain(423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa;

saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain(974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa;

saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain(494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa;

2017-01-011485/2016→ 2022-12-31618/2021

6 a)

saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä;

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta;

2020-01-011177/2019→ 2022-12-31618/2021

vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain(661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen;

2020-01-011177/2019→ 2022-12-31618/2021

saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen;

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

10)

oppivelvollisella oppilasta, joka suorittaa oppivelvollisuuttaan siten kuin oppivelvollisuuslain 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään;

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

11)

koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta.

2010-01-01

Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä:

varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään;

asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa;

kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa;

saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa;

saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa;

työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta;

vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen;

saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen;

10)

oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitettua oppivelvollista; sekä

11)

koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta.

Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan.

2020-01-011177/2019→ 2022-12-31618/2021

Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevien tietojen mukaan.

2010-01-01

4 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä:

varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään;

asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa;

kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa;

saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa;

saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa;

työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta;

10)

oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitettua oppivelvollista; sekä

11)

koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta.

Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan.

Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietolain 18 §:n mukaisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tilanteen mukaan.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

2 luku

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

5 §

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään:

1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia;

syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat.

Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

3 luku

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

6 §

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille:

0–5-vuotiaat;

6-vuotiaat;

7–12-vuotiaat:

13–15-vuotiaat:

16–18-vuotiaat;

19–64-vuotiaat:

65–74-vuotiaat;

75–84-vuotiaat;

85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

7 §

Sairastavuuskerroin

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat:

Terveydenhuolto	54,84
Vanhustenhuolto	28,00
Sosiaalihuolto	17,16

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat:

Diabetes	0,60
Epilepsia	0,95
Psykoosit	2,62
Reuma	0,90
Keuhkoastma	0,48
Verenpainetaudit	0,39
Sepelvaltimotauti	0,75
Crohnin tauti	0,83
Dementia	0,75
Syövät	3,40
Neurologiset taudit	1,30
Sydämen rytmihäiriöt	1,37
Työkyvytön, alle 55-vuotias	2,30

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat:

Diabetes	0,17
Epilepsia	1,69
Psykoosit	2,13
Dementia	5,40
Neurologiset taudit	1,71

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on:

Työkyvytön, alle 55-vuotias

15,86

Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein.

Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella.

Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

8 §

Työttömyyskerroin

Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta.

Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

9 §

Vieraskielisyyskerroin

Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

10 §

Kaksikielisyys

Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

11 §

Saaristoisuus

Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä.

Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3.

2017-01-011485/2016→ 2022-12-31618/2021

Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

4 luku

Otsikko on kumottu L:lla. (22.8.2014/676)

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

12 §

Asukastiheyskerroin

Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta.

Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

13 §

Koulutustaustakerroin

Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella.

2010-01-01

13 §

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset

Kunnan sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla sosiaalihuollon ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrillä. Kunnan 0―6-vuotiaiden osalta saatu tulo kerrotaan päivähoitokertoimella. Näin saatuun summaan lisätään kunnan työttömyyden, vammaisuuden ja lastensuojelun perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.

Sosiaalihuollon perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille:

0―6-vuotiaat;

7―64-vuotiaat;

65―74-vuotiaat;

75―84-vuotiaat; ja

85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat.

Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella ja lisäämällä näin saatuun tuloon tulo, joka saadaan kertomalla kunnan työttömien lukumäärä työttömien määrän perushinnalla.

Lastensuojelun tarpeen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla lastensuojelun perushinta kunnan asukasmäärällä ja lastensuojelukertoimella.

Vammaisten henkilöiden lukumäärän perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla vammaisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vammaiskertoimella.

2015-01-01 676/2014

13 §

Koulutustaustakerroin

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

14 §

14 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

15 §

15 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

16 §

16 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

17 §

17 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

18 §

18 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

19 §

19 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

20 §

20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

21 §

Kertoimien ja määräytymistekijöiden laskenta eräissä tapauksissa

Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

5 luku

5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

6 luku

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

26 §

Syrjäisyyden lisäosa

Kunnalle myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen.

Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen.

Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

27 §

Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa

Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella.

Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin.

Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

28 §

Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa

Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

7 luku

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

29 §

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi.

Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri.

Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain(654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

2010-01-01

29 §

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus

Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä.

Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

30 §

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.

Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu.

Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

31 §

31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

2017-01-011485/2016→ 2022-12-31618/2021

32 §

Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan rahoituksen vähentäminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

33 §

Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.

Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kuntien valtionosuuslain(1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain(733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain(635/1998) mukaisesti.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta.

L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 13–15 § on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta1486/2016.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

33 a §

Siirtymätasaus vuosina 2015–2019

Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden.

Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta.

Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019.

2015-12-011339/2015→ 2022-12-31618/2021

Siirtymätasaus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymätasausta vastaavasti kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

34 §

Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa

Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa.

Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä.

Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003.

2015-01-011406/2014→ 2022-12-31618/2021

34 a §

Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirrosta aiheutuvien kustannusten kasvun tasaus

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti.

2017-01-01816/2015→ 2022-12-31618/2021

34 b §

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulotuen määrällä

Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella.

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

35 §

35 § on kumottu L:lla 19.12.2019/1376.

2010-01-01

35 §

Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2010 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvat verotulomenetykset korvataan kunnille lisäämällä kuntien valtionosuutta 71 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 71 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 71 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 71 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 71 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2008 verotustietoja sekä vuoden 2009 veroprosenttia ja asukaslukua.

2015-01-01 1406/2014

35 §

Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2015 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 24,16 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 24,16 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 24,16 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 24,16 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 24,16 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2013 verotustietoja ja vuoden 2014 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa.

2016-01-01 1701/2015

35 §

Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2016 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 48,14 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 48,14 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 48,14 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 48,14 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 48,14 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2014 verotustietoja ja vuoden 2015 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa.

2017-01-01 1485/2016

35 §

Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 72,37 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 72,37 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 72,37 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 72,37 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 72,37 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2015 verotustietoja ja vuoden 2016 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa.

2018-01-01 1126/2017

35 §

Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2018 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 23,93 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 23,93 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 23,93 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 23,93 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 23,93 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2016 verotustietoja ja vuoden 2017 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa.

2019-01-01 1236/2018

35 §

Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2019 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 40,85 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 40,85 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 40,85 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 40,85 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 40,85 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2017 verotustietoja ja vuoden 2018 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa.

2020-01-01 1376/2019

35 §

35 § on kumottu L:lla 19.12.2019/1376.

2015-01-011406/2014→ 2022-12-31618/2021

35 a §

35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406.

2022-01-011291/2021→ 2022-12-31618/2021

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,27 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,82 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.

Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 0,36 euroa asukasta kohden liittyen kuntien velvollisuuteen osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun.

2010-01-01

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuosina 2015–2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 0,88 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi.

2 momentti on kumottu L:lla 29.12.2011/1510.

3 momentti on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

4 momentti on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

5 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1406.

Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,37 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.

Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa sekä vuosina 2015 ja 2016 3,02 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

2017-01-01 1485/2016

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuosina 2016–2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2016 indeksikorotusta vastaava määrä on 6,32 euroa asukasta kohden.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 63,99 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 2,77 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,31 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,07 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,11 euroa asukasta kohden kiinteistöverotuksen kehittämisen rahoittamiseksi.

2018-01-01 1126/2017

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuosina 2016–2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2018 indeksikorotusta vastaava määrä on 7,72 euroa asukasta kohden.

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 85,47 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,40 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,28 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,03 euroa asukasta kohden oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköisen käsittelyjärjestelmän rahoittamiseksi.

2019-01-01 1236/2018

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuosina 2016–2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2019 indeksikorotusta vastaava määrä on 16,68 euroa asukasta kohden.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 90,69 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 3,81 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,28 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,05 euroa asukasta kohden oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköisen käsittelyjärjestelmän rahoittamiseksi.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 5,47 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 43,22 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta aiheutuvan kaksinkertaisen vähennyksen huomioon ottamiseen.

2020-01-01 1376/2019

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 42,56 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.

Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,12 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 7,29 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.

2021-01-01 1253/2020

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuonna 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 2,47 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

Vuonna 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

Vuonna 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,82 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.

Vuonna 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 2,80 euroa asukasta kohden koronavirusepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta.

Vuonna 2021 kunnille maksetaan yhteensä 31 miljoonaa euroa koronavirusepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta. Korvaus maksetaan kunnille verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa.

Vuonna 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 0,16 euroa asukasta kohden liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistuksen toimeenpanoon.

Vuonna 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 3,64 euroa asukasta kohden harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lisäyksen rahoittamiseksi.

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

7 a luku

Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

36 a §

Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaus

Varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomuutoksia vastaava euromäärä maksetaan kunnille valtionosuuden yhteydessä. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä.

Kunnan kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa.

Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten hallinnointiin ja maksamiseen sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa.

2020-10-05678/2020→ 2022-12-31618/2021

36 b §

Verotulojen viivästymisestä johtuva määräaikainen korvaus

Vuonna 2020 toteutetuista verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista johtuvaa kuntien arvioitua verotulojen viivästymistä vastaava euromäärä maksetaan kunnille vuonna 2020. Vastaava euromäärä lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä vähennetään veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuosina 2021 ja 2022.

Kunnallisverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 98 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Yhteisöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 7 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille yhteisöveron vuoden 2020 jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Kiinteistöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 9 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille vuodelta 2019 toimitetun kiinteistöverotuksen kuntakohtaisten osuuksien suhteessa. Vähennykset vuosina 2021 ja 2022 tehdään vastaavin perustein siten, että kunnallisveron osalta vähennys on yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 23 miljoonaa euroa vuonna 2022, yhteisöveron osalta yhteensä 4 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 miljoona euroa vuonna 2022 sekä kiinteistöveron osalta yhteensä 7 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 2 miljoonaa euroa vuonna 2022. Maksujärjestelyjen muutoksista aiheutuvan viivästyskoron arvioitu määrä on kunnallisveron osalta 2 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 miljoona euroa vuonna 2022.

Tässä pykälässä tarkoitettujen korvausten maksamiseen ja hallinnointiin sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa.

2020-05-01 293/2020

36 b §

Verotulojen viivästymisestä johtuva määräaikainen korvaus

Kunnallisverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 422 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Yhteisöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 45 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille yhteisöveron vuoden 2020 jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Kiinteistöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 80 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille vuodelta 2019 toimitetun kiinteistöverotuksen kuntakohtaisten osuuksien suhteessa. Vähennykset vuonna 2021 tehdään vastaavin perustein. Maksujärjestelyjen muutoksista aiheutuvan viivästyskoron arvioitu määrä on kunnallisveron osalta 20 miljoonaa euroa, yhteisöveron osalta 2 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osalta 3 miljoonaa euroa.

2020-10-05 678/2020

36 b §

Verotulojen viivästymisestä johtuva määräaikainen korvaus

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

8 luku

Kotikuntakorvaus

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

37 §

Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuus

2022-01-011291/2021→ 2022-12-31618/2021

Jos esiopetusta ja perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden joulukuun 15 päivänä muu kuin oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle tämän lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta.

Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoitovuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikuntakorvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle.

Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

38 §

Kotikuntakorvauksen määräytyminen

Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille.

Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason.

Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti:

Ikä	Kerroin
6-vuotias	0,61
7–12-vuotias	1,00
13–15-vuotias	1,60

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

Kotikuntakorvaus määräytyy 16-vuotiaalle perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta suorittavalle oppivelvolliselle 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella.

Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista.

Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta.

2010-01-01

38 §

Kotikuntakorvauksen määräytyminen

Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan kotikunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten perusteella erikseen 6-, 7―12- ja 13―15-vuotiaille.

Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla kunnan 22 §:n perusteella määräytyvät esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset kunnan painotetulla 6―15-vuotiaiden määrällä. Kunnan painotettu 6―15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kunnan 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,91, 7―12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13―15-vuotiaiden määrä luvulla 1,35 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti:

Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy kunnan 13―15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella.

Jos yksityisen opetuksen järjestäjä on saanut perusopetuksen järjestämisluvan heinäkuun 31 päivän 1998 jälkeen, opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaus on 90 prosenttia 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta.

Valtiovarainministeriö päättää kunkin kunnan kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

2015-01-01 676/2014

38 §

Kotikuntakorvauksen määräytyminen

Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille.

Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella.

Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista.

Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

39 §

Kotikuntaa vailla olevan kotikuntakorvaus

Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa.

Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

40 §

Kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnan ollessa Ahvenanmaan maakunnassa

Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään.

Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta.

2014-01-011271/2013→ 2022-12-31618/2021

41 §

Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus

Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle.

Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla.

Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta:

37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta;

2022-08-011115/2021→ 2022-12-31618/2021

oppilaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta;

2017-01-011485/2016→ 2022-12-31618/2021

pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja

2017-01-011485/2016→ 2022-12-31618/2021

koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta.

Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta.

Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta.

2010-01-01

41 §

Sairaalaopetuksen, koulukotiopetuksen ja lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikuntakorvaus

Kunta, joka on sairaalassa perusopetuslain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan sijaintikunnalle kotikuntakorvauksen, joka lasketaan kertomalla hoitopäivien määrä sairaalan sijaintikunnalle opetuksesta hoitopäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla.

Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia kotikuntakorvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla.

Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, kunnalle tai opetuksen järjestäjälle opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla.

Edellä 1―3 momentissa tarkoitettua kotikuntakorvausta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta:

37 §:ssä ja 38 §:n 1―5 momentissa tarkoitetusta oppilaasta maksettavasta kotikuntakorvauksesta;

oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta;

pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetuksesta maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja

koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta.

Sen estämättä, mitä edellä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta.

2014-01-01 1271/2013

41 §

Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta:

oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta;

pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja

koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta.

Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta.

2014-08-011294/2013→ 2022-12-31618/2021

41 a §

Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä

Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa(630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta.

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

42 §

Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityiselle opetuksen järjestäjälle maksettavissa kotikuntakorvauksissa

Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

43 §

Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen

Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

44 §

Kotikuntakorvausta koskeva tiedonsaantioikeus

Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen.

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

45 §

Kotikuntakorvausta koskeva riita

Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

9 luku

Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen

2012-01-011510/2011→ 2022-12-31618/2021

46 §

Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen

Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten.

2012-01-011510/2011→ 2022-12-31618/2021

47 §

Valtionosuutta koskeva neuvottelu

Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

48 §

Päätös valtionosuuden myöntämisestä sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta (19.12.2019/1376)

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä korvauksen veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä.

2022-01-011291/2021→ 2022-12-31618/2021

Riippumatta siitä, mitä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään sähköisestä tiedoksiannosta, tässä pykälässä tarkoitettu päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti ilman asianomaisen suostumusta.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

49 §

Valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksen maksaminen (19.12.2019/1376)

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaukset ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään.

2012-01-011510/2011→ 2022-12-31618/2021

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot:

2020-01-011376/2019→ 2022-12-31618/2021

48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista;

7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä;

43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista;

yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista;

2018-01-01547/2017→ 2022-12-31618/2021

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22, 29 ja 32 e §:ssä sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset;

vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset.

2010-01-01

Valtiovarainministeriö ja opetusministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot:

48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset verotuloihin perustuvasta tasauksesta;

7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä;

43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 ja 38 §:n 1―5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 ja 38 §:n 1―5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista;

yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista;

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7 ja 10―22 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; sekä

vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset.

2012-01-01 1510/2011

48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset verotuloihin perustuvasta tasauksesta;

7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä;

yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista;

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7 ja 10–22 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; sekä

vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä.

Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta.

Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta.

2010-01-01

49 §

Valtionosuuksien ja kotikuntakorvauksien maksaminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään.

48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset verotuloihin perustuvasta tasauksesta;

7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä;

yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista;

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7 ja 10–22 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; sekä

vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset.

Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

50 §

Laskuvirheen oikaisu

Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

51 §

Saamatta jääneen etuuden suorittaminen

Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa.

Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta.

Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

52 §

Perusteettoman edun palauttaminen

Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu.

Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi.

Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

53 §

Suoritusvelvollisuuden raukeaminen

Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

10 luku

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjako

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

54 §

Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushinnoista säätäminen (22.8.2014/676)

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat.

Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon:

valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla;

kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla;

2016-01-011701/2015→ 2022-12-31618/2021

3 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701.

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

55 §

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

2022-01-011291/2021→ 2022-12-31618/2021

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 23,59 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 76,41 prosenttia.

2010-01-01

Kunnan 12―23 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset ja 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 34,08 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 65,92 prosenttia.

2015-01-01 1406/2014

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,44 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,56 prosenttia.

2016-01-01 1701/2015

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,47 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,53 prosenttia.

2016-07-01 506/2016

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,61 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,39 prosenttia.

2017-01-01 1485/2016

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,23 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,77 prosenttia.

2018-01-01 1126/2017

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,34 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,66 prosenttia.

2019-01-01 1236/2018

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,37 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,63 prosenttia.

2020-01-01 1376/2019

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,46 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,54 prosenttia.

2020-08-01 561/2020

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,49 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,51 prosenttia.

2021-01-01 1253/2020

Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,67 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,33 prosenttia.

2015-01-011406/2014→ 2022-12-31618/2021

Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä.

2013-01-01982/2012→ 2022-12-31618/2021

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

56 §

Kunnan omarahoitusosuus

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä.

Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

57 §

Valtionosuustehtävän ja kustannustentason muutos

Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta.

Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

2022-01-011291/2021→ 2022-12-31618/2021

58 §

Kustannustenjaon tarkistaminen

Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään.

Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen:

rahoitus lisäopetukseen;

rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen;

rahoitus perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun aikuisten perusopetukseen;

rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja

sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus.

2010-01-01

Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 13, 14, 22 ja 23 §:ssä tarkoitettujen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisen kirjastotoimen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat ja seuraava opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus:

11 §:ssä tarkoitettu rahoitus lisäopetukseen;

13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu rahoitus muille kuin oppivelvolliselle järjestettävään perusopetukseen;

14 §:ssä tarkoitettu rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja

15 §:ssä tarkoitettu sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus.

2015-01-01 676/2014

11 §:ssä tarkoitettu rahoitus lisäopetukseen;

13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu rahoitus muille kuin oppivelvolliselle järjestettävään perusopetukseen;

14 §:ssä tarkoitettu rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja

15 §:ssä tarkoitettu sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus.

2017-01-01 1485/2016

rahoitus lisäopetukseen;

rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen;

rahoitus perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitettuun perusopetukseen;

rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja

sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus.

Kustannustenjaon tarkistus perustuu 60 §:n 2 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään.

Valtio osallistuu 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 4 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain.

2010-01-01→ 2022-12-31618/2021

59 §

Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset

Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat:

perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä;

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; ja

2018-01-011508/2016→ 2022-12-31618/2021

3 kohta on kumottu L:lla 29.12.2016/1508.

perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa.

Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat:

2021-08-011234/2020→ 2022-12-31618/2021

perusopetuslain 46 §:n mukaisesta aikuisten perusopetuksesta, lukuun ottamatta mainitun lain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta;

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

2 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta;

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;

sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta;

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä;

toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta;

2018-01-011126/2017→ 2022-12-31618/2021

7 a)

työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta;

kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja

2011-05-011347/2010→ 2022-12-31618/2021

terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia:

2015-01-01676/2014→ 2022-12-31618/2021

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia;

maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

2017-01-011485/2016→ 2022-12-31618/2021

tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;

lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja;

kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta;

kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia;

esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä

kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuksien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan.

Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

2010-01-01

59 §

Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset

perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä;

perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä;

perusopetuslain 46 §:n mukaisesta muille kuin oppivelvolliselle järjestettävästä perusopetuksesta; ja

perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa.

Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat:

1 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676.