Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 560/2013 | 2013-08-12 | muutt. 3 ja 4 §:ää | |
| 33/2016 | 2016-01-25 | muutt. 3 ja 4 §:ää | 1 |
| 139/2018 | 2018-02-19 | muutt. 3 §:ää | |
| 10/2021 | 2021-01-18 | muutt. 3 §:ää | |
| 72/2024 | 2024-02-15 | muutt. 3 §:ää | |
| 869/2025 | 2025-09-02 | muutt. 3 §:ää | 2 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään:
1 §
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaMaa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimii tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, jonka tavoitteena on edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.
1 §
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaMaa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimii tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, jonka tavoitteena on edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.
2 §
Neuvottelukunnan tehtävätNeuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä ja tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja merkittävistä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä;
seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä ja tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja merkittävistä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä;
tukea ja edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi;
tukea ja edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi;
edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa; sekä
edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa; sekä
suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät.
suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät.
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä ja tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja merkittävistä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä;
tukea ja edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi;
edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa; sekä
suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät.
2 §
Neuvottelukunnan tehtävätNeuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä ja tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja merkittävistä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä;
tukea ja edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi;
edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa; sekä
suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät.
3 §
Neuvottelukunnan asettaminen ja kokoonpanoValtioneuvosto asettaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 15 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Lisäksi neuvottelukunnassa on pysyvä asiantuntija.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 15 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 15 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 14 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Lisäksi neuvottelukunnassa on pysyvä asiantuntija.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 14 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Lisäksi neuvottelukunnassa on kaksi pysyvää asiantuntijaa.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 14 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Lisäksi neuvottelukunnassa on pysyvä asiantuntija.
Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla tunnetusti kokeneita tuotantoeläinten hyvinvointia ja erilaisia tuotantoeläinten pitomuotoja tuntevia henkilöitä. Muiden jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa tuotantoeläimiin ja niiden hyvinvointiin ja erilaisiin tuotantoeläimillä harjoitettaviin toimintoihin ja tuotantoeläimistä saatavien tuotteiden käyttöön liittyviä keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä kolmen tulee edustaa maataloustuotantoa, yhden yhteiskuntatieteellistä, yhden taloudellista ja yhden tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta, yhden tuotantoeläinten pitoon liittyvää etiikkaa, yhden Ruokavirastoa, yhden käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevää viranomaista, kahden vapaaehtoista eläinsuojelutyötä, yhden maataloustuottajille annettavaa neuvontaa, yhden elintarviketeollisuutta, yhden vähittäiskauppaa ja yhden kuluttajia. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja toimii neuvottelukunnassa pysyvänä asiantuntijana.
Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla tunnetusti kokeneita tuotantoeläimien hyvinvointia ja erilaisia tuotantoeläinten pitomuotoja tuntevia. Muiden jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa tuotantoeläimiin ja niiden hyvinvointiin ja erilaisiin tuotantoeläimillä harjoitettaviin toimintoihin ja tuotantoeläimistä saatavien tuotteiden käyttöön liittyviä keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä kahden tulee edustaa maataloustuotantoa, yhden yhteiskuntatieteellistä, yhden taloudellista ja yhden tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta, yhden tuotantoeläinten pitoon liittyvää etiikkaa, yhden maa- ja metsätalousministeriötä, yhden Elintarviketurvallisuusvirastoa, yhden käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevää viranomaista, kahden vapaaehtoista eläinsuojelutyötä, yhden maataloustuottajille annettavaa neuvontaa, yhden elintarviketeollisuutta, yhden vähittäiskauppaa ja yhden kuluttajia.
Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla tunnetusti kokeneita tuotantoeläinten hyvinvointia ja erilaisia tuotantoeläinten pitomuotoja tuntevia henkilöitä. Muiden jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa tuotantoeläimiin ja niiden hyvinvointiin ja erilaisiin tuotantoeläimillä harjoitettaviin toimintoihin ja tuotantoeläimistä saatavien tuotteiden käyttöön liittyviä keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä kahden tulee edustaa maataloustuotantoa, yhden yhteiskuntatieteellistä, yhden taloudellista ja yhden tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta, yhden tuotantoeläinten pitoon liittyvää etiikkaa, yhden Elintarviketurvallisuusvirastoa, yhden käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevää viranomaista, kahden vapaaehtoista eläinsuojelutyötä, yhden maataloustuottajille annettavaa neuvontaa, yhden elintarviketeollisuutta, yhden vähittäiskauppaa ja yhden kuluttajia. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja toimii neuvottelukunnassa pysyvänä asiantuntijana.
Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla tunnetusti kokeneita tuotantoeläinten hyvinvointia ja erilaisia tuotantoeläinten pitomuotoja tuntevia henkilöitä. Muiden jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa tuotantoeläimiin ja niiden hyvinvointiin ja erilaisiin tuotantoeläimillä harjoitettaviin toimintoihin ja tuotantoeläimistä saatavien tuotteiden käyttöön liittyviä keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä kahden tulee edustaa maataloustuotantoa, yhden yhteiskuntatieteellistä, yhden taloudellista ja yhden tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta, yhden tuotantoeläinten pitoon liittyvää etiikkaa, yhden Ruokavirastoa, yhden käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevää viranomaista, kahden vapaaehtoista eläinsuojelutyötä, yhden maataloustuottajille annettavaa neuvontaa, yhden elintarviketeollisuutta, yhden vähittäiskauppaa ja yhden kuluttajia. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja eläinsuojeluasiamies toimivat neuvottelukunnassa pysyvinä asiantuntijoina.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla tunnetusta kokeneita tuotantoeläinten hyvinvointia ja erilaisia tuotantoeläinten pitomuotoja tuntevia henkilöitä. Muiden jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa tuotantoeläimiin ja niiden hyvinvointiin ja erilaisiin tuotantoeläimillä harjoitettaviin toimintoihin ja tuotantoeläimistä saatavien tuotteiden käyttöön liittyviä keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä kahden tulee edustaa maataloustuotantoa, yhden yhteiskuntatieteellistä, yhden taloudellista ja yhden tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta, yhden tuotantoeläinten pitoon liittyvää etiikkaa, yhden Ruokavirastoa, yhden käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevää viranomaista, kahden vapaaehtoista eläinsuojelutyötä, yhden maataloustuottajille annettavaa neuvontaa, yhden elintarviketeollisuutta, yhden vähittäiskauppaa ja yhden kuluttajia. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja toimii neuvottelukunnassa pysyvänä asiantuntijana.
Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka muu jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, maa- ja metsätalousministeriö kutsuu hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
3 §
Neuvottelukunnan asettaminen ja kokoonpanoValtioneuvosto asettaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 15 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla tunnetusti kokeneita tuotantoeläimien hyvinvointia ja erilaisia tuotantoeläinten pitomuotoja tuntevia. Muiden jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa tuotantoeläimiin ja niiden hyvinvointiin ja erilaisiin tuotantoeläimillä harjoitettaviin toimintoihin ja tuotantoeläimistä saatavien tuotteiden käyttöön liittyviä keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä kahden tulee edustaa maataloustuotantoa, yhden yhteiskuntatieteellistä, yhden taloudellista ja yhden tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta, yhden tuotantoeläinten pitoon liittyvää etiikkaa, yhden maa- ja metsätalousministeriötä, yhden Elintarviketurvallisuusvirastoa, yhden käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevää viranomaista, kahden vapaaehtoista eläinsuojelutyötä, yhden maataloustuottajille annettavaa neuvontaa, yhden elintarviketeollisuutta, yhden vähittäiskauppaa ja yhden kuluttajia.
Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka muu jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, maa- ja metsätalousministeriö kutsuu hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
4 §
Toiminnan järjestelyNeuvottelukunta voi kuulla työssään ulkopuolisia asiantuntijoita.
Maa- ja metsätalousministeriö määrää neuvottelukunnalle sihteerin.
Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille, varajäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille suoritetaan matkakustannusten korvausta valtion matkustussäännön mukaan.
Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille, varajäsenille ja sihteerille sekä asiantuntijoille voidaan suorittaa matkakustannusten korvausta valtion matkustussäännön mukaan.
4 §
Toiminnan järjestelyNeuvottelukunta voi kuulla työssään ulkopuolisia asiantuntijoita.
Maa- ja metsätalousministeriö määrää neuvottelukunnalle sihteerin.
Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille, varajäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille suoritetaan matkakustannusten korvausta valtion matkustussäännön mukaan.
5 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
560/2013
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä elokuuta 2013.
33/2016
Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä tammikuuta 2016.
139/2018
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2018.
10/2021
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta 2021.
72/2024
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2024.
869/2025
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä syyskuuta 2025.