Finlex →770/2009 — Valtioneuvoston asetus yliopistoista

Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla.

Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.

Hakija voi valita enintään yhdeksän hakukohdetta yliopistolain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetussa yhteishaussa.

Opetusministeriö vahvistaa yhteishaussa noudatettavat aikataulut.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa yliopistolain (558/2009) 43 a §:ää sovelletaan koulutukseen, joka johtaa johonkin seuraavista yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisista tutkinnoista:

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa yliopistolain 43 a §:ää sovelletaan lisäksi sosiaalityön koulutukseen ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (564/1994) tarkoitettuun psykoterapeuttikoulutukseen sekä yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1–5 kohdan mukaisiin opettajankoulutuksen opintoihin.

Ylioppilaskunnan taloutta koskevia asioita voidaan käsitellä edustajiston asettamassa toimielimessä. Toimielimen jäsenistä enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolisista, talouselämään perehtyneistä henkilöistä. Puheenjohtajan tulee kuitenkin olla ylioppilaskunnan jäsen.

Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituksen.

Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.

Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi, jollei ylioppilaskunnan säännöissä erityisestä syystä toisin määrätä.

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin tarkoittamasta perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella.

Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutuksen osuus on 55 prosenttia ja tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen osuus on 45 prosenttia. Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutus- ja tieteenalarakenteen osuus on 75 prosenttia ja strategisen kehittämisen osuus on 25 prosenttia.

Koulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 85 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 15 prosenttia rahoituksesta. Tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 75 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 25 prosenttia.

Yliopistolain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 72 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 28 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella.

Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 39 prosenttia koko perusrahoituksesta, ja tutkimuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 33 prosenttia koko perusrahoituksesta.

Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen, joka on 12 prosenttia koko perusrahoituksesta, alakohtaiseen rahoitusosuuteen, joka on 9 prosenttia koko perusrahoituksesta, ja valtakunnallisten tehtävien perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 7 prosenttia koko perusrahoituksesta.

Yliopistolain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 76 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 24 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella.

Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 42 prosenttia perusrahoituksesta, ja tutkimuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 34 prosenttia perusrahoituksesta.

Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen, joka on 15 prosenttia perusrahoituksesta, ja valtakunnallisten tehtävien perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 9 prosenttia perusrahoituksesta.

Koulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitus perustuu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kehittämisen linjauksiin. Rahoitusperusteiden laskentakriteereistä säädetään erikseen.

Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin tutkintoihin ja opintopisteisiin, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen, yliopistosta valmistuneiden työllisten määrään ja opiskelijapalautteeseen.

Tutkimuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin tohtorintutkintoihin, kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja tiedeyhteisön kansainvälistymiseen.

Rahoitusosuuksien laskentakriteereistä säädetään erikseen.

Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin ja opintopisteisiin, yliopistosta valmistuneiden työllistymiseen ja uraseurantaan sekä opiskelijapalautteeseen.

Tutkimuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin tohtorin tutkintoihin, kilpailtuun tutkimusrahoitukseen sekä yritysrahoitukseen.

Rahoitusosuuksien laskentakriteereistä säädetään erikseen.

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukainen muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella myönnettävä perusrahoitus perustuu koulutus- ja tieteenalarakenteeseen ja yliopistojen strategiseen kehittämiseen siltä osin kuin niitä ei huomioida 6 §:n mukaisissa rahoitusperusteissa.

Koulutus- ja tieteenalarakenteeseen perustuvan rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon yliopistojen alarakenne, valtakunnalliset erityistehtävät, Kansalliskirjasto, harjoittelukoulut ja tutkijakoulut. Yliopistojen alarakenteet ja alojen väliset kustannuserot otetaan huomioon käyttämällä toteutuneita kustannustietoja. Alarakenteen osalta otetaan huomioon myös tutkimusinfrastruktuurit, yliopiston merkittävä laitepainotteisuus ja taidealojen erityispiirteet.

Opetusministeriö päättää sopimuskauden alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisista erityistehtävistä ja niihin osoitettavasta valtion rahoitusosuudesta. Erityistehtävillä on huomattavaa valtakunnallista koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittista merkitystä. Osana erityistehtäviä yliopistokeskuksia koordinoiville yliopistoille osoitetaan rahoitusta yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Valtion tutkijakouluihin kohdentama rahoitusosuus määräytyy Suomen Akatemian tekemien tutkijakoulupäätöksien perusteella.

Strategista kehittämistä koskeva rahoitus perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin, profiloitumiseen, painopistealojen vahvistamiseen ja uudelleen suuntaamiseen sekä rakenteelliseen kehittämiseen, ja siitä sovitaan opetusministeriön ja yliopistojen välillä.

Strategiaperusteinen rahoitusosuus perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin ja vahvuuksiin sekä yliopiston profiloitumiseen. Rahoitusosuuden kohdentamisessa otetaan huomioon työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen, yliopiston toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen yliopiston oman profiilin mukaisesti sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen. Strategiaperusteisesta rahoitusosuudesta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välillä.

Alakohtainen rahoitusosuus perustuu seuraavien alojen erityistarpeisiin:

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää sopimuskauden alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisten tehtävien perusteella määräytyvästä rahoitusosuudesta. Tähän rahoitusosuuteen kuuluvat toiminnot tai infrastruktuurit, joilla on erityistä valtakunnallista koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittista merkitystä, Kansalliskirjaston ja harjoittelukoulujen rahoitus sekä yliopistokeskusten koordinoinnin rahoitus.

Strategiaperusteinen rahoitusosuus jakaantuu yliopiston strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen sekä valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukevaan osuuteen.

Yliopiston strategiaa ja uudistumista tukeva osuus perustuu yliopistokohtaiseen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin ja vahvuuksiin sekä yliopiston profiloitumiseen. Yliopistojen strategiaa toteuttavista toimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä niitä tukevasta strategiaperusteisesta rahoitusosuudesta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välillä.

Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva osuus perustuu mainittuja tavoitteita edistäviin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelmiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää sopimuskauden alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisten tehtävien perusteella määräytyvästä rahoitusosuudesta. Tähän rahoitusosuuteen kuuluvat sellaiset toiminnot ja infrastruktuurit, joilla on erityistä valtakunnallista koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittista merkitystä, Kansalliskirjaston, harjoittelukoulujen ja yliopistokeskusten koordinoinnin rahoitus sekä Taideyliopiston erityisluonteeseen perustuva lisärahoitus.

Yliopistolain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia.

Yliopistoindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

Mitoitettaessa yliopistojen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen yliopistoindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

Kansalliskirjaston johtokunta tekee esityksen kirjaston johtosäännöksi ja talousarvioksi Helsingin yliopistolle. Johtokunta vahvistaa kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelman ja ratkaisee muut kirjaston toiminnan kannalta laajakantoiset asiat.

Svenska social- och kommunalhögskolanin, jäljempänä yksikön, tehtävänä on antaa yhteiskuntatieteiden, erityisesti julkisen hallinnon, journalistiikan sekä sosiaalityön tieteellistä ja ammatillista opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta.

Yksikön monijäseninen hallintoelin tekee ehdotuksen yksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää yksikön talousarviosta, yksikköön otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Yksikön rehtori ottaa yksikön henkilöstön ja opiskelijat.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Asetuksen 8 §:n mukainen kustannustason nousu otetaan ensimmäisen kerran huomioon määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 2011.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.