Finlex →128/2010 — Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä

Rekisteröinnin kohteena olevan henkilön täydellisenä nimenä talletetaan väestötietojärjestelmään:

Rekisteröinnin kohteena olevan henkilön vanhempia, lapsia ja puolisoa koskevina nimitietoina talletetaan heidän 1 momentin 1–4 kohdissa mainitut nimensä.

Väestötietojärjestelmään voidaan tilapäisesti merkitä sukunimen sijasta sukunimetön ja etunimen sijasta etunimetön, jos rekisteröitävällä ei ole nimiä tietoja ensimmäisen kerran talletettaessa.

Henkilötunnus muodostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä mainitussa järjestyksessä.

Syntymäaika merkitään kuudella numerolla, joista ensimmäinen ja toinen ilmaisevat päivän, kolmas ja neljäs kuukauden, viides vuosikymmenen ja kuudes vuoden. Syntymäajan jäljessä on 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen syntyneillä A-kirjain, 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki (-) ja 1800-luvulla syntyneillä plusmerkki (+).

Yksilönumerolla erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Yksilönumeron antamista varten väestötietojärjestelmään talletetaan henkilön sukupuolitiedoksi mies tai nainen. Yksilönumeroksi annetaan kolminumeroinen luku, joka on miespuolisilla pariton ja naispuolisilla parillinen.

Tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen mukaan seuraavasti:

Henkilötunnus muodostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä mainitussa järjestyksessä.

Syntymäaika merkitään kuudella numerolla, joista ensimmäinen ja toinen ilmaisevat päivän, kolmas ja neljäs kuukauden, viides vuosikymmenen ja kuudes vuoden.

Yksilönumerolla erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Yksilönumeron antamista varten väestötietojärjestelmään talletetaan henkilön sukupuolitiedoksi mies tai nainen. Yksilönumero muodostuu välimerkistä ja kolminumeroisesta luvusta, joka on miespuolisilla pariton ja naispuolisilla parillinen. Välimerkkinä on 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen syntyneillä kirjain A, B, C, D, E tai F, 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki (-) tai kirjain Y, X, W, V tai U, ja 1800-luvulla syntyneillä plusmerkki (+).

Tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeroon sisältyvän kolminumeroisen luvun muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen mukaan seuraavasti:

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 63 §:ssä tarkoitetun teknisen tunnistetiedon ja sähköisen asiointitunnuksen tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Tarkistusmerkki saadaan jakamalla kahdeksannumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy siten kuin 2 §:n 4 momentissa säädetään.

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 63 §:ssä tarkoitetun teknisen tunnistetiedon ja sähköisen asiointitunnuksen tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Tarkistusmerkki saadaan jakamalla kahdeksannumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy 2 §:n 4 momentin mukaisesti.

Kotikuntaa ja siellä olevaa asuinpaikkaa sekä tilapäistä asuinpaikkaa yksilöivinä tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään: (30.10.2014/852)

Lisäksi väestötietojärjestelmään talletetaan Suomesta muuttaneen osoite ulkomailla ja tieto siitä, onko oleskelu ulkomailla vakinaista vai tilapäistä.

Siviilisäätytietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Avioliiton solmimista ja purkautumista tai parisuhteen rekisteröintiä ja rekisteröidyn parisuhteen purkautumista koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään vihkipäivä, vihkitapa, rekisteröidyn parisuhteen rekisteröimispäivä, avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen purkautumispäivä sekä purkautumistapa.

Lapsen ja vanhemman perheoikeudellista asemaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään tieto siitä, että:

Lapsen ja vanhemman perheoikeudellista asemaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään tieto siitä, että:

Lapsen ja vanhemman perheoikeudellista asemaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään tieto siitä, että:

Lapsen ja vanhemman perheoikeudellista asemaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään tieto siitä, että:

Lapsen huoltoa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Lapsen huoltoa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Lapsen huoltoa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Vahvistettua ottolapsisuhdetta koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään ottolapsisuhteen alkamispäivä ja mahdollinen päättymispäivä sekä tuomioistuimen ilmoittama tieto siitä, että ennen 1 päivänä tammikuuta 1980 perustettuun ottolapsisuhteeseen on vahvistettu sovellettavaksi lapseksi ottamisesta annetun lain (153/1985) säännöksiä.

Vahvistettua adoptiota koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään adoption alkamispäivä ja mahdollinen päättymispäivä sekä tuomioistuimen ilmoittama tieto siitä, että ennen 1 päivänä tammikuuta 1980 perustettuun ottolapsisuhteeseen on vahvistettu sovellettavaksi lapseksi ottamisesta annetun lain (153/1985 ) tai adoptiolain (22/2012) säännöksiä.

Edunvalvontaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Lapsen huostaanottoa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään huostaanoton alkamispäivä sekä tieto kunnasta, jonka huostassa lapsi on.

Lapsen huostaanottoa koskevan tiedon poistamisesta väestötietojärjestelmästä säädetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 20 §:ssä.

Suomessa syntyneen lapsen syntymäkotikunnaksi väestötietojärjestelmään talletetaan äidin kotikunta, jos lapsen äidillä oli kotikunta Suomessa lapsen syntyessä. Jos lapsi, jonka äidillä oli kotikunta Suomessa lapsen syntyessä, on syntynyt ulkomailla, hänelle voidaan syntymäkotikunnan lisäksi tallettaa tieto syntymävaltiosta ja ulkomaisesta syntymäpaikasta.

Väestötietojärjestelmään rekisteröitävälle ulkomaan kansalaiselle ja lapselle, jonka äidillä ei ollut kotikuntaa Suomessa lapsen syntyessä, talletetaan väestötietojärjestelmään syntymäkotikunnan sijasta tieto syntymävaltiosta ja syntymäpaikasta.

Kansalaisuutta koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään tieto rekisteröinnin kohteena olevan henkilön Suomen ja ulkomaan kansalaisuudesta sekä tieto siitä, onko Suomen kansalainen, jolla on myös vieraan valtion kansalaisuus, säilyttänyt Suomen kansalaisuuden 22 vuotta täyttäessään. Jos henkilö on saanut kansalaisuuden muutoin kuin syntymänsä perusteella, talletetaan myös kansalaisuuden saamispäivä. Jos henkilö menettää väestötietojärjestelmään merkityn kansalaisuutensa, talletetaan väestötietojärjestelmään tieto kansalaisuuden päättymispäivästä.

Kuolinaikaa ja kuolleeksi julistamisaikaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään kuolinpäivä tai kuolleeksi julistamispäätöksen antopäivä ja päätöksessä määrätty kuolinpäivä.

Paikallista rekisteriviranomaista koskevana tietona talletetaan väestötietojärjestelmään tieto siitä maistraatista, jonka toimialueella rekisteröinnin kohteena olevan henkilön kotikunta tai väestökirjanpitokunta on.

Jos rekisteröinnin kohteena olevan henkilön kotikunta tai väestökirjanpitokunta on Manner-Suomessa, Digi- ja väestötietovirasto talletetaan rekisteriviranomaista koskevana tietona väestötietojärjestelmään.

Jos rekisteröinnin kohteena olevan henkilön kotikunta tai väestökirjanpitokunta on Ahvenanmaan maakunnassa, Ahvenanmaan valtionvirastotieto talletetaan rekisterinviranomaista koskevana tietona väestötietojärjestelmään.

Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevana tietona talletetaan väestötietojärjestelmään tieto uskonnonvapauslaissa (453/2003) tarkoitetusta uskonnollisesta yhdyskunnasta tai seurakunnasta, jonka jäsen rekisteröinnin kohteena oleva henkilö on, sekä jäsenyyden alkamispäivä ja päättymispäivä.

Väestötietojärjestelmään talletetaan rekisteröinnin kohteena olevan henkilön ilmoituksen perusteella tiedot äidinkielestä ja asiointikielestä, suomesta tai ruotsista, jos kumpikaan näistä ei ole henkilön äidinkieli.

Väestötietojärjestelmään talletettavat henkilötietojen luovutuksen rajoituksia koskevat luovutuskiellot ovat:

Väestötietojärjestelmään talletettavat henkilötietojen luovutuksen rajoituksia koskevat luovutuskiellot ovat:

Väestötietojärjestelmään talletetaan rekisteröinnin kohteena olevan henkilön ilmoituksen perusteella postiosoite ja sähköpostiosoite sekä tieto ammatista.

Ulkomaan kansalaisesta, joka oleskelee Suomessa tilapäisesti, voidaan tallettaa täydellinen nimi, sukupuoli, henkilötunnus, äidinkieli, kansalaisuus, osoite Suomessa, tilapäisen oleskelun alkamis- ja päättymispäivä sekä ne muut tiedot, jotka hän on ilmoittanut maistraatille.

Ulkomaan kansalaisesta, joka ei asu Suomessa ja jonka tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään viranomaisen aloitteesta, voidaan tallettaa täydellinen nimi, sukupuoli, henkilötunnus sekä ne muut tiedot, jotka viranomainen on ilmoittanut maistraatille.

Ulkomaan kansalaisesta, joka oleskelee Suomessa tilapäisesti, voidaan tallettaa täydellinen nimi, sukupuoli, henkilötunnus, äidinkieli, kansalaisuus, osoite Suomessa, tilapäisen oleskelun alkamis- ja päättymispäivä sekä ne muut tiedot, jotka hän on ilmoittanut maistraatille.

Ulkomaan kansalaisesta, joka ei asu Suomessa ja jonka tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään viranomaisen aloitteesta, voidaan tallettaa täydellinen nimi, sukupuoli, henkilötunnus sekä ne muut tiedot, jotka viranomainen on ilmoittanut maistraatille.

Verohallinto, Maahanmuuttovirasto ja paikallispoliisi saavat tallettaa väestötietojärjestelmään ulkomaan kansalaisesta sukunimen ja etunimet, sukupuolen, henkilötunnuksen, ulkomaisen henkilönumeron, äidinkielen, kansalaisuuden, ammatin, osoitteen ulkomailla, osoitteen Suomessa sekä tilapäisen oleskelun alkamis- ja päättymispäivän.

Ulkomaan kansalaisesta, joka oleskelee Suomessa tilapäisesti, voidaan tallettaa täydellinen nimi, sukupuoli, henkilötunnus, äidinkieli, kansalaisuus, osoite Suomessa, tilapäisen oleskelun alkamis- ja päättymispäivä sekä ne muut tiedot, jotka hän on ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle.

Ulkomaan kansalaisesta, joka ei asu Suomessa ja jonka tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään viranomaisen aloitteesta, voidaan tallettaa täydellinen nimi, sukupuoli, henkilötunnus sekä ne muut tiedot, jotka viranomainen on ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle.

Verohallinto ja Maahanmuuttovirasto saavat tallettaa väestötietojärjestelmään ulkomaan kansalaisesta sukunimen ja etunimet, sukupuolen, henkilötunnuksen, ulkomaisen henkilönumeron, äidinkielen, kansalaisuuden, ammatin, osoitteen ulkomailla, osoitteen Suomessa sekä tilapäisen oleskelun alkamis- ja päättymispäivän.

Väestötietojärjestelmään voidaan tallettaa rekisteröinnin kohteena olevan ulkomaan kansalaisen oleskeluoikeutta koskevina tietoina:

Väestötietojärjestelmään voidaan tallettaa rekisteröinnin kohteena olevan ulkomaan kansalaisen oleskeluoikeutta koskevina tietoina:

Kiinteistötunnuksen ja määräalatunnuksen muodostumisesta säädetään kiinteistörekisteriasetuksessa (970/1996).

Kiinteistön ja muun rekisteriyksikön tunnistetietoina sekä omistamista ja hallintaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Väestötietojärjestelmään talletetaan tietoja rakennuslupaa edellyttävistä rakennuksista sekä niissä olevista asuinhuoneistoista ja toimitiloista lukuun ottamatta seuraavia rakennuksia:

Rakennuksen rakennustunnus muodostuu rakennuksen sijaintikiinteistön kiinteistötunnuksesta, tarkistemerkistä ja rakennusnumerosta.

Rakennuksesta talletetaan väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittujen tietojen lisäksi muina rakennuksen tunnistetietoina tieto kiinteistön tai muun rekisteriyksikön määräalatunnuksesta, jos rakennus sijaitsee kiinteistön määräalalla.

Rakennushankkeen tunnistetietoina voidaan väestötietojärjestelmään tallettaa tieto kunnasta, joka on myöntänyt hanketta koskevan luvan, luvan myöntämisajankohta sekä luvan järjestysnumero.

Kun rakennushankkeen tai rakennuksen tiedot talletetaan ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään, Väestörekisterikeskuksen on annettava sille rakennustunnus. Rakennustunnus muodostuu numerolla yksi alkavasta yhdeksännumeroisesta luvusta ja luvun perään liitettävästä tarkistusmerkistä. Tarkistusmerkki muodostetaan jakamalla luku 31:llä, jolloin saatu jakojäännös osoittaa 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun taulukon mukaisesti tarkistusmerkin. Rakennustunnus on yksilöllinen ja pysyvä.

Kun rakennushankkeen tai rakennuksen tiedot talletetaan ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään, Digi- ja väestötietoviraston on annettava sille rakennustunnus. Rakennustunnus muodostuu numerolla yksi alkavasta yhdeksännumeroisesta luvusta ja luvun perään liitettävästä tarkistusmerkistä. Tarkistusmerkki muodostetaan jakamalla luku 31:llä, jolloin saatu jakojäännös osoittaa 2 §:n 4 momentissa olevan taulukon mukaisesti tarkistusmerkin. Rakennustunnus on yksilöllinen ja pysyvä.

Rakennuksesta talletetaan muina tunnistetietoina rakennuksen sijaintikunta, sijaintikiinteistön tai muun rekisteriyksikön kiinteistötunnus taikka määräalalla sijaitsevasta rakennuksesta määräalatunnus.

Rakennushankkeesta talletetaan tunnistetietoina tieto kunnasta, joka on myöntänyt hanketta koskevan luvan, luvan myöntämisajankohta sekä luvan tunnus. Rakennushankkeen tunnistetietona voidaan lisäksi tallettaa luvan järjestysnumero.

Rakennuksen omistamista ja hallintaa, sijaintia, käyttöä, rakenteita ja ominaisuuksia sekä rakennustietojen ilmoittajaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Rakennuksen omistamista ja hallintaa, sijaintia, käyttöä, rakenteita ja ominaisuuksia sekä rakennustietojen ilmoittajaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Rakennushanketta kuvaavina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Rakennushanketta kuvaavina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Asuinhuoneistolla ja toimitilahuoneistolla, joka sijaitsee useamman kuin yhden huoneiston käsittävässä rakennuksessa, on huoneiston tunniste. Huoneiston tunnisteen muodostavat kirjainosa ja numero-osa tai toinen näistä. Lisäksi huoneiston tunnisteessa voi olla huoneiston jakamista osoittava kirjain.

Asuinhuoneistolla ja toimitilahuoneistolla, joka sijaitsee useamman kuin yhden huoneiston käsittävässä rakennuksessa, on huoneistotunnus. Huoneistotunnuksen muodostavat kirjainosa ja numero-osa tai toinen näistä. Lisäksi huoneistotunnuksessa voi olla huoneiston jakamista osoittava kirjain.

Kun huoneiston tiedot talletetaan ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään, Väestörekisterikeskuksen on annettava huoneistolle ja toimitilahuoneistolle huoneistotunnus. Huoneistotunnus muodostuu numerolla kaksi alkavasta yhdeksännumeroisesta luvusta ja luvun perään liitettävästä tarkistusmerkistä. Tarkistusmerkki muodostetaan jakamalla luku 31:llä, jolloin saatu jakojäännös osoittaa 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun taulukon mukaisesti tarkistusmerkin. Huoneistotunnus on yksilöllinen ja pysyvä.

Kun huoneiston tiedot talletetaan ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään, Digi- ja väestötietoviraston on annettava huoneistolle ja toimitilahuoneistolle huoneistotunnus. Huoneistotunnus muodostuu numerolla kaksi alkavasta yhdeksännumeroisesta luvusta ja luvun perään liitettävästä tarkistusmerkistä. Tarkistusmerkki muodostetaan jakamalla luku 31:llä, jolloin saatu jakojäännös osoittaa 2 §:n 4 momentissa olevan taulukon mukaisesti tarkistusmerkin. Huoneistotunnus on yksilöllinen ja pysyvä.

Huoneiston tunnistetietoina talletetaan väestötietojärjestelmään huoneiston osoitteeseen kuuluva porraskirjain sekä huoneistonumero tai asunnon numero. Lisäksi voidaan tallettaa huoneiston jakamista osoittava kirjain, joka liitetään huoneiston tunnisteeseen jaettaessa alun perin yhteen huoneistoon kuulunut tila kahdeksi tai useammaksi erilliseksi huoneistoyksiköksi.

Asuinhuoneistoa ja sen ominaisuuksia, hallintaperustetta, käytössäoloa sekä tietojen ilmoittajaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Huoneistoa ja sen ominaisuuksia, hallintaperustetta, käytössäoloa sekä tietojen ilmoittajaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Edellä 1 momentin 6 ja 8 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan talleteta huoneistosta, joka on tarkoitettu toimitilakäyttöön.

Toimitilahuoneistoa ja sen ominaisuuksia, omistamista ja hallintaa, käytössäoloa sekä tietojen ilmoittajaa koskevina tietoina talletetaan väestötietojärjestelmään:

Väestötietojärjestelmään talletetaan seuraavat hallinnolliset ja muut vastaavat aluejaot:

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ulkomaan kansalaisen tietojen tarkistamisesta ulkomaalaisrekisteristä voidaan poiketa, jos ulkomaan kansalainen on esittänyt maistraatille:

Tietojen tarkistamisesta ulkomaalaisrekisteristä voidaan poiketa myös, jos kyseessä on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu ulkomaan kansalaista koskevien tietojen tallettaminen.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa maistraatin on tarkistettava ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa (1270/1997) tarkoitetusta ulkomaalaisrekisteristä ainakin seuraavat ulkomaan kansalaisen maistraatille ilmoittamat tiedot:

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 10 §:n 1 momentissa säädetystä ulkomaan kansalaisen tietojen tarkistamisesta ulkomaalaisrekisteristä voidaan poiketa, jos ulkomaan kansalainen on esittänyt Digi- ja väestötietovirastolle:

Tietojen tarkistamisesta ulkomaalaisrekisteristä voidaan poiketa myös, jos tietojen tallettaminen tapahtuu viranomaisen aloitteesta ilman ulkomaan kansalaisen myötävaikutusta.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Digi- ja väestötietoviraston on tarkistettava ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa (1270/1997) tarkoitetusta ulkomaalaisrekisteristä ainakin seuraavat ulkomaan kansalaisen Digi- ja väestötietovirastolle ilmoittamat tiedot:

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 10 §:n 1 momentissa säädetystä ulkomaan kansalaisen tietojen tarkistamisesta henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetussa laissa (615/2020) tarkoitetusta ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmästä voidaan poiketa, jos ulkomaan kansalainen on esittänyt Digi- ja väestötietovirastolle:

Tietojen tarkistamisesta ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmästä voidaan poiketa myös, jos tietojen tallettaminen tapahtuu viranomaisen aloitteesta ilman ulkomaan kansalaisen myötävaikutusta.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Digi- ja väestötietoviraston on tarkistettava ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmästä ainakin seuraavat ulkomaan kansalaisen Digi- ja väestötietovirastolle ilmoittamat tiedot:

Ulkomaan kansalaisen ilmoituksen vastaanottavan viranomaisen on tarkastettava ilmoituksen tehneen ulkomaan kansalaisen henkilöllisyys voimassa olevasta passista tai muusta luotettavasta henkilötodistuksesta ja oleskelun laillisuus voimassa olevasta oleskelun laillisuuden osoittavasta asiakirjasta, jos ulkomaan kansalaisella on ulkomaalaislain mukaan sellainen oltava. Viranomaisen on lisäksi tarkistettava, että ulkomaan kansalaista koskevia tietoja ei ole aikaisemmin talletettu väestötietojärjestelmään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen on liitettävä ulkomaan kansalaisen asuinkunnan maistraatille lähetettävään ulkomaan kansalaisen ilmoitukseen varmentamansa jäljennös ulkomaan kansalaisen esittämästä matkustusasiakirjasta ja oleskelun laillisuuden osoittavasta asiakirjasta.

Ulkomaan kansalaisen tietojen tallettamispyynnön vastaanottavan viranomaisen on tarkastettava ulkomaan kansalaisen henkilöllisyys voimassa olevasta passista tai muusta luotettavasta henkilötodistuksesta sekä Suomessa oleskelun laillisuus voimassa olevasta oleskelun laillisuuden osoittavasta asiakirjasta, jos ulkomaan kansalaisella on ulkomaalaislain mukaan sellainen oltava. Jos tietojen tallettamisen perusteena on tilapäinen työskentely Suomessa, tallettamispyynnön vastaanottavan viranomaisen on tarkastettava työsuhteen olemassaolo työnantajan antamasta työsuhteen osoittavasta asiakirjasta.

Tietojen tallettamispyynnön vastaanottavan viranomaisen on liitettävä tietojen tallettamista varten lähetettävään ilmoitukseen varmentamansa jäljennös 1 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista. Jos ulkomaan kansalainen ei ole esittänyt 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, on viranomaisen liitettävä tietojen tallettamista varten lähetettävään ilmoitukseen selvitys siitä, onko ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä tai muusta tietojen tallettamisen perusteesta voitu varmistautua väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Tietoja tallettavan viranomaisen on tarkastettava, että ulkomaan kansalaista koskevia tietoja ei ole aikaisemmin talletettu väestötietojärjestelmään. Tietoja tallettavan viranomaisen on lisäksi varmistettava, että ulkomaan kansalainen on esittänyt tietojen tallettamispyynnön yhteydessä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat tai näiden puuttuessa selvitettävä, voidaanko tiedot tallettaa väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetun selvityksen perusteella.

Ulkomaan kansalaisen tietojen tallettamispyynnön vastaanottavan viranomaisen on tarkastettava ulkomaan kansalaisen henkilöllisyys voimassa olevasta passista tai muusta luotettavasta henkilötodistuksesta sekä Suomessa oleskelun laillisuus voimassa olevasta oleskelun laillisuuden osoittavasta asiakirjasta, jos ulkomaan kansalaisella on ulkomaalaislain mukaan sellainen oltava. Jos tietojen tallettamisen perusteena on tilapäinen työskentely Suomessa, tallettamispyynnön vastaanottavan viranomaisen on tarkastettava työsuhteen olemassaolo työnantajan antamasta työsuhteen osoittavasta asiakirjasta.

Tietojen tallettamispyynnön vastaanottavan viranomaisen on liitettävä tietojen tallettamista varten lähetettävään ilmoitukseen varmentamansa jäljennös 1 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista. Jos ulkomaan kansalainen ei ole esittänyt 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, on viranomaisen liitettävä tietojen tallettamista varten lähetettävään ilmoitukseen selvitys siitä, onko ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä tai muusta tietojen tallettamisen perusteesta voitu varmistautua väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 19 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Tietoja tallettavan viranomaisen on tarkastettava, että ulkomaan kansalaista koskevia tietoja ei ole aikaisemmin talletettu väestötietojärjestelmään. Tietoja tallettavan viranomaisen on lisäksi varmistettava, että ulkomaan kansalainen on esittänyt tietojen tallettamispyynnön yhteydessä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat tai näiden puuttuessa selvitettävä, voidaanko tiedot tallettaa väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 19 §:n 3 momentissa tarkoitetun selvityksen perusteella.

Ulkomaan kansalaisen tietojen ylläpito väestötietojärjestelmässä voidaan lopettaa, kun tietojen ylläpidon peruste on lakannut maastamuuton tai muun syyn vuoksi.

Terveydenhuollon toimintayksikön, jossa synnytys on tapahtunut, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään.

Lääkärin, kätilön, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön, joka on avustanut äitiä muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä tapahtuneessa synnytyksessä, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään.

Jos lapsi on syntynyt muissa kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa, äidin tai sen, jonka hoidossa lapsi on, on ilmoitettava tieto syntymästä terveydenhuollon toimintayksikölle taikka lääkärille, kätilölle, terveydenhoitajalle tai sairaanhoitajalle, jonka on ilmoitettava syntymästä edelleen väestötietojärjestelmään.

Syntymästä on ilmoitettava väestötietojärjestelmään viimeistään synnytystä seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun tieto lapsen syntymästä on ilmoitettu toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. Jos syntymästä ei ilmoiteta väestötietojärjestelmään teknisen käyttöyhteyden avulla, terveydenhuollon toimintayksikön tai edellä mainitun terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä 1–3 momentissa tarkoitettu ilmoitus lapsen syntymästä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella äidillä on kotikunta. Jos äidillä ei ole kotikuntaa Suomessa tai siitä ei ole tietoa, ilmoitus on tehtävä lapsen syntymäpaikan maistraatille.

Rikosseuraamusviraston sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on ilmoitettava henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan tarkistamista varten tammikuun aikana maistraatille rangaistuslaitoksessa tai toimintayksikössä ilmoitushetkellä yli kolme kuukautta olleet henkilöt. Ilmoitus on toimitettava sille maistraatille, jonka toimialueella henkilöllä on kotikunta. Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, ilmoitus on toimitettava sille maistraatille, jonka toimialueella rangaistuslaitos tai toimintayksikkö sijaitsee.

Rikosseuraamusviraston sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on ilmoitettava henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan tarkistamista varten tammikuun aikana Digi- ja väestötietovirastolle rangaistuslaitoksessa tai toimintayksikössä ilmoitushetkellä yli kolme kuukautta olleet henkilöt.

Suomen kansalaisen toimitettua Suomen ulkomaan edustustolle Suomen kansalaisen ulkomailla tapahtunutta syntymää, avioliittoon vihkimistä tai kuolemaa koskevan ulkomaisen asiakirjan toimitettavaksi Suomeen maistraatille edustuston on varmistuttava, että sille toimitettu ulkomainen asiakirja on alkuperäinen tai luotettavasti oikeaksi todistettu. Asiakirjan on lisäksi oltava laillistettu tai siihen on oltava liitettynä asianomaisen valtion toimivaltaisen viranomaisen todistus sen alkuperästä, jollei Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämisestä muuta johdu.

Jos 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, asiakirjan laillistamista tai asianomaisen valtion toimivaltaisen viranomaisen todistusta asiakirjan alkuperästä ei voi saada, on Suomen ulkomaan edustuston toimitettava maistraatille selvitys siitä, onko tietojen tallettamisen perusteesta voitu varmistautua väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Suomen kansalaisen toimitettua Suomen ulkomaan edustustolle Suomen kansalaisen ulkomailla tapahtunutta syntymää, avioliittoon vihkimistä tai kuolemaa koskevan ulkomaisen asiakirjan toimitettavaksi Suomeen Digi- ja väestötietovirastolle edustuston on varmistuttava, että sille toimitettu ulkomainen asiakirja on alkuperäinen tai luotettavasti oikeaksi todistettu. Asiakirjan on lisäksi oltava laillistettu tai siihen on oltava liitettynä asianomaisen valtion toimivaltaisen viranomaisen todistus sen alkuperästä, jollei Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämisestä muuta johdu.

Jos 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, asiakirjan laillistamista tai asianomaisen valtion toimivaltaisen viranomaisen todistusta asiakirjan alkuperästä ei voi saada, on Suomen ulkomaan edustuston toimitettava Digi- ja väestötietovirastolle selvitys siitä, onko tietojen tallettamisen perusteesta voitu varmistautua väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 19 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Maanmittaustoimiston tai kunnan tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään uudet rakennustunnukset ja rakennustunnusten muutokset.

Maistraatin on toimitettava rakennustunnuksen antamiseksi tarvittavat tiedot, ellei niitä ole saatavissa suoraan väestötietojärjestelmästä.

Kunnan on ilmoitettava myönnetyistä rakennusluvista väestötietojärjestelmään vähintään kerran kuukaudessa 23 a ja 24–27 §:ssä tarkoitetut, kunnan ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvat tiedot, jotka ovat kunnan tiedossa ilmoitusta annettaessa.

Maanmittauslaitoksen tai kunnan tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään niiden ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvat 23 a §:ssä ja 24 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä näiden tietojen muutokset.

Maistraatin on toimitettava Maanmittauslaitokselle tai kunnalle kiinteistötunnukseen perustuvan rakennustunnuksen antamiseksi tarvittavat tiedot.

Kunnan on ilmoitettava vähintään kerran kuukaudessa väestötietojärjestelmään myönnetyistä rakennusluvista 23-27 §:ssä tarkoitetut, kunnan ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvat tiedot, jotka ovat kunnan tiedossa ilmoitusta annettaessa.

Luovutettaessa tietoja väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 32 §:n 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin voidaan henkilötietojen otantaperusteena käyttää edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi tämän asetuksen 21 ja 24–27 §:ssä mainittuja kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotietoja sekä aluejakotietoja.

Luovutettaessa tietoja väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 32 §:n 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin henkilötietojen otantaperusteena voidaan käyttää mainitussa momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi tämän asetuksen 21 ja 24–28 §:ssä tarkoitettuja kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotietoja sekä aluejakotietoja.

Väestötietojärjestelmästä ja väestötietojärjestelmään kuuluvasta tietoaineistosta annettaviin todistuksiin ja otteisiin merkitään niiden käyttötarkoitus ja tarvittavat tiedot väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 4 luvussa säädetyin rajoituksin.

Todistukseen merkitään henkilön aikaisemmat suku- ja etunimet vain hakijan pyynnöstä. Jos nimi on muutettu henkilön täytettyä 15 vuotta, aikaisempi nimi on kuitenkin aina merkittävä todistukseen, joka annetaan:

Aikaisemmat nimet on aina merkittävä todistukseen, joka annetaan liitettäväksi hakemukseen nimen muuttamisesta.

Väestötietojärjestelmästä annettava asiakirja voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Tästä on oltava maininta asiakirjassa. Todistuksessa ei saa olla korjauksia tai lyhenteitä, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä.

Jos lapsen tietoja ei ole merkitty väestötietojärjestelmään, maistraatti, jolle 32 §:n 4 momentissa tarkoitettu ilmoitus lapsen syntymästä on toimitettu, voi pyynnöstä antaa lapsen äidille tai sille, jonka hoidossa lapsi on, ilmoituksen perusteella todistuksen lapsen syntymästä.

Jos lapsen tietoja ei ole merkitty väestötietojärjestelmään, Digi- ja väestötietovirasto voi pyynnöstä antaa lapsen äidille tai sille, jonka hoidossa lapsi on, ilmoituksen perusteella todistuksen lapsen syntymästä.

Sen lisäksi mitä 1 ja 2 luvussa säädetään väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista, voidaan väestötietojärjestelmään tallettaa myös tieto järjestelmään talletettuihin tietoihin ja niitä koskeviin lisäyksiin, muutoksiin ja korjauksiin liittyvistä päivämääristä ja tapahtumalajista.

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 67 §:n 2 momentissa tarkoitetussa varmenteen hakijan tunnistamisessa käytettävistä henkilöllisyyden osoittavista asiakirjoista säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa (617/2009).

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 67 §:n 2 momentissa tarkoitetussa varmenteen hakijan tunnistamisessa käytettävistä henkilöllisyyden osoittavista asiakirjoista säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009).

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 70 §:ssä tarkoitetusta tietojenkäsittelypalvelusta on sovittava kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava ainakin palvelun saajan vastuista ja tehtävistä, sopimukseen kuuluvista henkilötietojen käsittelyn vaiheista ja menettelytavoista, henkilötietojen suojaamisesta ja tietoturvasta, palveluun kuuluvista tiedoista ja niiden ylläpidosta, säilyttämisestä ja hävittämisestä, palvelun hinnoittelusta sekä sopimuksen voimassaolosta.

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 70 §:ssä tarkoitetussa tietojenkäsittelypalvelua koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin palvelun saajan vastuista ja tehtävistä, palveluun kuuluvista tiedoista ja niiden ylläpidosta, säilyttämisestä ja hävittämisestä, palvelun hinnoittelusta sekä sopimuksen voimassaolosta.

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 21 §:n 1 momentista poiketen se maistraatti, jonka toimialueen tiedoista on kysymys, vastaa toimialueellaan sijaitsevaa kiinteistöä, rakennusta ja huoneistoa koskevan, teknisen käyttöyhteyden avulla ilmoitetun tiedon virheselvittelystä sekä virheellisen tiedon korjaamisesta.

Helsingin maistraatti, Kainuun maistraatti, Keski-Suomen maistraatti ja Pohjois-Pohjanmaan maistraatti huolehtivat väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 9 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen ulkomaan kansalaisten tietojen tallettamisesta väestötietojärjestelmään niissä tapauksissa, joissa tiedot talletetaan viranomaisen aloitteesta ilman ulkomaan kansalaisen myötävaikutusta. Tiedot tallettanut maistraatti vastaa tallettamistaan tiedoista.

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 21 §:n 1 momentissa säädetystä maistraatin alueellisesta toimivallasta poiketen:

Alueellisesti toimivaltainen maistraatti käsittelee 1 momentin 3–5 kohdan estämättä yksittäisen, suoraan maistraatille tehdyn ilmoituksen tai selvittely- taikka korjauspyynnön ja tekee tästä aiheutuvat tarvittavat merkinnät väestötietojärjestelmään.

Helsingin maistraatti käsittelee 1 momentin 4 ja 5 kohdan estämättä yksittäisen, suoraan maistraatille tehdyn ilmoituksen tai selvittely- taikka korjauspyynnön ja tekee tästä aiheutuvat tarvittavat merkinnät väestötietojärjestelmään myös niissä tapauksissa, joissa henkilön kotikunta tai väestökirjanpitokunta on muun maistraatin toimialueella.

Tämän pykälän nojalla tiedot väestötietojärjestelmään tallettanut maistraatti vastaa tallettamistaan tiedoista.

Mitä 20 §:n 1 ja 2 momentissa, 29 §:ssä, 32 §:n 4 momentissa sekä 33, 34 ja 39 §:ssä säädetään Digi- ja väestötietovirastosta, sovelletaan Ahvenanmaan valtionvirastoon Ahvenanmaan maakunnassa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.