Finlex →1396/2010 — Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Tämän lain tarkoituksena on edistää sähkön tuottamista uusiutuvilla energialähteillä ja näiden energialähteiden kilpailukykyä sekä monipuolistaa sähkön tuotantoa ja parantaa omavaraisuutta sähkön tuotannossa.

Tässä laissa säädetään valtion varoista tuulivoimalla, biokaasulla, puupolttoaineella ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä maksettavasta tuotantotuesta.

Tässä laissa säädetään valtion varoista tuulivoimalla, biokaasulla ja puupolttoaineella tuotetusta sähköstä maksettavasta tuotantotuesta.

Tässä laissa säädetään valtion varoista uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä maksettavasta syöttötariffista ja tarjouskilpailun perusteella maksettavasta muusta tuotantotuesta.

Tämän lain nojalla maksettavaa tuotantotukea ei pidetä valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuna valtionavustuksena.

Tämän lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Energiamarkkinavirasto valvoo tämän lain noudattamista sekä hoitaa muut tässä laissa sille säädetyt tehtävät.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle, jonka tuulivoimala, biokaasuvoimala, metsähakevoimala tai puupolttoainevoimala on hyväksytty järjestelmään, maksetaan määräajan sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuvaa tukea (syöttötariffi) tukeen oikeuttavasta tuotannosta.

Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä:

Etuoikeus saada voimalaitos hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään on sillä sähkön tuottajalla, joka on ensimmäisenä hakenut hyväksymistä 14 §:ssä säädetyllä tavalla. Jos tuulivoimalalle on kuitenkin 17 b §:n nojalla annetulla päätöksellä vahvistettu kiintiö syöttötariffijärjestelmän tämän pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaisesta enimmäismäärästä (tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti), sovelletaan, mitä etuoikeudesta 17 b §:n 3 momentissa säädetään.

Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimala, biokaasuvoimala, metsähakevoimala ja puupolttoainevoimala, joka sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä ja on liitetty sähköverkkoon siellä sekä jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sähkön tuotannolle.

Voimalaitoskohtaisista edellytyksistä järjestelmään hyväksymiselle säädetään 8–11 §:ssä.

Metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos:

Edellä 1 momentissa tarkoitettu metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään kaasutinpreemiolla korotettuun syöttötariffiin oikeutettuna, jos voimalaitoksen yhteydessä on kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi.

Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos:

Merituulivoimalan kokeiluhanke voidaan kuitenkin hyväksyä syöttötariffijärjestelmään, vaikka siihen investointia varten on myönnetty valtiontukea.

Biokaasuvoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos:

Puupolttoainevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos:

Tarkempia säännöksiä syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on tehtävä kirjallinen ennakkoilmoitus Energiamarkkinavirastolle kuukauden kuluessa päätöksestä rakentaa syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytykset täyttävä tuulivoimala, biokaasuvoimala tai puupolttoainevoimala.

Ennakkoilmoituksessa on oltava tiedot rakennettavan voimalaitoksen generaattoreiden yhteenlasketusta nimellistehosta ja suunnitellusta käyttöönoton ajankohdasta sekä luotettava arvio voimalaitoksen vuosituotannosta. Biokaasuvoimalaa ja puupolttoainevoimalaa koskevassa ennakkoilmoituksessa on oltava tiedot myös lämmön hyötykäytöstä ja voimalaitoksen kokonaishyötysuhteesta.

Jos ennakkoilmoituksessa annetuissa tiedoissa tapahtuu muutos, sähkön tuottajan on viipymättä ilmoitettava asiasta Energiamarkkinavirastolle.

Tarkempia säännöksiä ennakkoilmoituksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on tehtävä syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten hakemus Energiamarkkinavirastolle.

Hakemus on tehtävä ennen kuin tuulivoimala, biokaasuvoimala ja siihen biokaasua tuottava biokaasulaitos tai puupolttoainevoimala otetaan kaupalliseen käyttöön. Metsähakevoimalan hyväksymistä koskeva hakemus voidaan tehdä myös metsähakevoimalan kaupalliseen käyttöön ottamisen jälkeen.

Hakemuksessa on esitettävä viranomaisharkinnan kannalta tarpeelliset selvitykset sähkön tuottajasta, voimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksesta. Tuulivoimalan, biokaasuvoimalan ja puupolttoainevoimalan hyväksymistä koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava myös suunniteltu kaupalliseen käyttöön ottamisen ajankohta.

Hakemukseen on liitettävä suunnitelma tukeen oikeuttavan sähkön tuotannon seurannasta. Hakemukseen on liitettävä myös todentajan varmennus:

Tarkempia säännöksiä hakemuksesta ja sen liitteistä sekä todentajan varmennuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiamarkkinavirasto hyväksyy voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään, jos hakemuksessa on osoitettu, että tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, että ennakkoilmoitus on tehty 13 §:n mukaisesti ja että hyväksymiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

Hyväksymispäätöksessä on oltava tiedot sähkön tuottajasta ja määräykset:

Hyväksymispäätös voidaan 1 momentista poiketen tehdä vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt sähkön tuottajalle maksettavan tuen soveltuvan yhteismarkkinoille, tai sitä ennen ehdollisena, jos kyse on:

Tarkempia säännöksiä 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta sähköenergian tuotantokapasiteetista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Syöttötariffi maksetaan kolmen kuukauden aikana (tariffijakso) tuotetusta sähkön määrästä. Sähkön tuottajan oikeus syöttötariffiin alkaa hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta tariffijaksosta. Jos hyväksymispäätös on 15 §:n 3 momentin nojalla ehdollinen, sähkön tuottajan oikeus syöttötariffiin alkaa Euroopan komission tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille koskevaa hyväksymistä seuraavasta tariffijaksosta.

Sähkön tuottaja voi saada syöttötariffin enintään kahdentoista vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa.

Sähkön tuottajalla ei kuitenkaan ole oikeutta syöttötariffiin:

Tarkempia säännöksiä kalenterivuoden jakaantumisesta tariffijaksoihin ja syöttötariffin maksamisen perusteena olevasta sähkön tuotannon määrästä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiamarkkinavirasto antaa sähkön tuottajan kirjallisesta hakemuksesta tiedon siitä, täyttääkö hanke 7 §:n 1 momentissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset (ennakkotieto). Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Hakemuksessa on esitettävä viranomaisharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys sähkön tuotannon toiminnallisista ja taloudellisista edellytyksistä.

Energiamarkkinaviraston on noudatettava ennakkotietoa sen voimassaolon ajan 15 §:ssä tarkoitettua päätöstä tehdessään.

Tarkempia säännöksiä hakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottaja voi hakea Energiavirastolta suunnitteilla olevalle tuulivoimalalle kiintiön vahvistamista tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetista (kiintiöpäätös). Etuoikeus kiintiöpäätökseen on sillä sähkön tuottajalla, joka on ensimmäisenä tehnyt hakemuksen 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Hakemuksen voi tehdä, kun tuulivoimalan turbiineja koskevat maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetut rakennusluvat tai toimenpideluvat ovat lainvoimaisia ja sähköverkonhaltijan kanssa on tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus. Hakemuksessa on esitettävä selvitykset sähkön tuottajasta, tuulivoimalasta ja sen generaattorien nimellistehosta, investoinnin toteuttamisaikataulusta sekä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat muut tiedot.

Tarkempia säännöksiä kiintiöpäätöstä koskevasta hakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiavirasto tekee kiintiöpäätöksen, jos hakemus täyttää 17 a §:ssä säädetyt edellytykset eikä hyväksymiselle ole tässä laissa säädetty estettä. Kiintiöpäätöksessä on oltava tiedot sähkön tuottajasta, tuulivoimalasta ja sen generaattoreiden yhteenlasketusta nimellistehosta sekä tuulivoimalan sijoituspaikasta.

Energiaviraston on hylättävä kiintiöpäätöstä koskeva hakemus, jos on painavia perusteluita epäillä, että tuulivoimalan tuuliturbiinien suuren määrän takia tai muista syistä sähkön tuottajalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan tehdä hakemusta syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten. Energiaviraston on myös hylättävä hakemus siltä osin kuin se ylittää syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevien hakemusten ja hyväksymistä koskevien päätösten sekä kiintiöpäätösten nojalla käytettävissä olevan nimellistehon tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetista.

Kiintiöpäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 2020. Jos lainvoiman saaneen kiintiöpäätöksen nojalla haetaan sen voimassaoloaikana tuulivoimalan hyväksymistä syöttötariffijärjestelmään 14 §:ssä säädetyllä tavalla, sähkön tuottajalla on etuoikeus saada tuulivoimala hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään.

Sähkön tuottajan on ilmoitettava Energiavirastolle, jos tuulivoimalan generaattorien yhteenlaskettu nimellisteho alenee kiintiöpäätöksen mukaiseen nimellistehoon verrattuna. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tuulivoimalaa koskeva sitova päätös, tilaus tai muu vastaava toimenpide on tehty. Energiaviraston on muutettava kiintiöpäätös vastaamaan alentunutta nimellistehoa.

Jos kiintiöpäätöksessä tarkoitettu tuulivoimala toteutetaan useammassa vaiheessa, Energiaviraston on sähkön tuottajaa kuulematta muutettava kiintiöpäätöstä alentamalla generaattorien yhteenlaskettua nimellistehoa vastaamaan sitä, mitä syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesti hyväksytään syöttötariffijärjestelmään.

Energiaviraston on siirrettävä kiintiöpäätös toiselle sähkön tuottajalle, jos kiintiöpäätöksessä mainittu sähkön tuottaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen sekä toimittaa tarpeelliset tiedot siirron saajasta ja tämän suostumuksen siirtoon Energiavirastolle.

Kiintiöpäätöksen muuttamisesta ja siirrosta tehty päätös on voimassa 17 b §:n nojalla annetun kiintiöpäätöksen voimassaolon mukaisesti.

Tarkempia säännöksiä nimellistehon muutosta ja siirron saajaa koskevista ilmoituksista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiavirasto voi peruuttaa kiintiöpäätöksen, jos:

Energiaviraston on päätettävä, että kiintiöpäätös peruutetaan, jos sähkön tuottaja tekee asiaa koskevan hakemuksen.

Hyväksymispäätös raukeaa, kun sähkön tuottajalla ei enää ole oikeutta syöttötariffiin 16 §:n nojalla.

Energiamarkkinavirasto voi päättää, että hyväksymispäätös raukeaa, jos:

Energiamarkkinaviraston on päätettävä, että hyväksymispäätös raukeaa, jos sähkön tuottaja tekee asiaa koskevan hakemuksen.

Energiamarkkinavirasto voi muuttaa hyväksymispäätöstä, jos päätöksessä annetun määräyksen perusteessa tapahtuu pysyväksi katsottava muutos.

Hakemuksen päätöksessä määrätyn generaattoreiden yhteenlasketun nimellistehon tai sähkön tuotannon kokonaismäärän korottamiseksi taikka lämpöpreemion saamiseksi biokaasuvoimalassa tuotetusta sähköstä tai kaasutinpreemion saamiseksi metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä voi tehdä sähkön tuottaja.

Hakemukseen on liitettävä 14 §:n 4 momentissa tarkoitetut suunnitelma ja varmennukset. Hakemuksesta tehtävään päätökseen sovelletaan, mitä 15 §:ssä säädetään syöttötariffijärjestelmään hyväksymisestä tehtävästä päätöksestä.

Energiamarkkinavirasto voi peruuttaa hyväksymispäätöksen, jos:

Energiamarkkinaviraston on siirrettävä hyväksymispäätös toiselle sähkön tuottajalle, jos päätöksessä mainitun voimalaitoksen hallinta siirtyy toiselle sähkön tuottajalle ja sähkön tuotantoon on edelleen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Siirtämistä varten sähkön tuottajan on kirjallisesti ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle voimalaitoksen hallinnan siirtymisestä sekä toimitettava tarpeelliset tiedot siirron saajasta ja tämän suostumuksesta siirtoon.

Siirron saaja vastaa hallinnassaan olevan voimalaitoksen osalta sähkön tuottajalle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista ja on oikeutettu syöttötariffiin saatuaan tiedon hyväksymispäätöksen siirtämisestä.

Päättäessään hyväksymispäätöksen siirtämisestä Energiamarkkinaviraston on samalla tarkistettava hyväksymispäätöstä 15 §:n 2 momentissa mainittujen seikkojen osalta.

Tarkempia säännöksiä siirtämistä koskevasta ilmoituksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on viipymättä ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle:

Sähkön tuottajan tulee pitää yllä luotettavaa kirjanpitoa voimalaitoksessa käytetyistä polttoaineista ja niiden energiasisällöstä tariffijaksoittain, jos voimalaitoksessa on mahdollista käyttää erilaisia polttoaineita.

Sähkön tuottajan tulee pitää yllä luotettavaa kirjanpitoa puupolttoainevoimalassa tai 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa biokaasuvoimalassa tuotetun lämmön hyötykäytöstä ja mainitun voimalaitoksen kokonaishyötysuhteesta.

Tarkempia säännöksiä ilmoitettavista seikoista sekä 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta kirjanpidosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä tuulivoimalassa, biokaasuvoimalassa ja puupolttoainevoimalassa tuotetun sähkön tavoitehinta on 83,50 euroa megawattitunnilta.

Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä maksetaan muuttuvaa tuotantotukea siten, että metsähakkeen käyttö polttoaineena yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa säilyy kilpailukykyisenä verrattuna turpeeseen.

Tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttavaa sähkön tuotantoa on voimalaitoksen generaattorissa tuotettu sähkö, josta on vähennetty voimalaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttama sähköenergia. Omakäyttölaitteina pidetään niitä voimalaitoksen laitteita ja koneita, jotka voimalaitoksessa tarvitaan sähkön tai sähkön ja lämmön tuottamiseen ja tuotantovalmiuden ylläpitämiseen sekä laitoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen poistamiseen tai pienentämiseen.

Tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttava sähkön tuotanto määräytyy sen verkonhaltijan mittarilukeman perusteella, jonka verkkoon sähkön tuottaja on liittynyt. Sähkön tuotanto voi määräytyä myös sähkön tuottajan tai sähkön käyttäjän mittarilukeman perusteella, kun kyse on muusta kuin jakeluverkkoon syötetystä sähköstä. Sähkön tuotanto ei kuitenkaan oikeuta tavoitehintaan eikä muuttuvaan tuotantotukeen niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen.

Biokaasuvoimalassa tavoitehintaan oikeuttaa vain biokaasulaitoksessa syntyvään biokaasuun perustuva sähkön tuotanto. Puupolttoainevoimalassa tavoitehintaan oikeuttaa vain puupolttoaineeseen perustuva sähkön tuotanto. Metsähakevoimalassa muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttaa vain metsähakkeeseen perustuva sähkön tuotanto.

Tarkempia säännöksiä tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tuulivoimalassa, biokaasuvoimalassa ja puupolttoainevoimalassa tavoitehintaan oikeuttavasta sähkön tuotannosta maksetaan syöttötariffina tavoitehinta vähennettynä voimalaitoksen sijaintipaikan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan keskiarvolla.

Jos sähkön markkinahinnan keskiarvo kolmen kuukauden aikana on alle 30 euroa megawattitunnilta, syöttötariffina maksetaan tavoitehinta vähennettynä 30 eurolla megawattitunnilta.

Metsähakevoimalassa tuotantotukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta maksetaan muuttuvana tuotantotukena syöttötariffia, joka määräytyy seuraavilla perusteilla:

Muuttuva tuotantotuki on 60 prosenttia 3 momentin mukaan määräytyvästä syöttötariffista, jos metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta tukki- tai kuitupuusta.

Tarkempia säännöksiä syöttötariffista, sähkön ja päästöoikeuden markkinahinnoista sekä muuttuvan tuotantotuen laskentakaavasta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tarkempia säännöksiä syöttötariffista, sähkön ja päästöoikeuden markkinahinnoista, muuttuvan tuotantotuen laskentakaavasta sekä metsähakkeesta, josta tuotetusta sähköstä maksetaan alennettua tuotantotukea, voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Syöttötariffin korotuksena maksettava lämpöpreemio on 20 euroa megawattitunnilta puupolttoainevoimalassa tuotetusta sähköstä ja 50 euroa megawattitunnilta biokaasuvoimalassa tuotetusta sähköstä.

Lämpöpreemio maksetaan, jos puupolttoainevoimalassa tai biokaasuvoimalassa sähkön tuotannon yhteydessä tuotetaan lämpöä hyötykäyttöön ja voimalaitoksen kokonaishyötysuhde päättyneellä tariffijaksolla ja sitä edeltäneellä kolmella tariffijaksolla on keskimäärin ollut 11 §:n 5 kohdan mukainen. Lisäksi biokaasuvoimalalta edellytetään, että se on hyväksytty syöttötariffijärjestelmään 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuna voimalaitoksena.

Jos puupolttoainevoimala tai biokaasuvoimala on kuulunut syöttötariffijärjestelmään lyhyemmän aikaa kuin neljän tariffijakson ajan, syöttötariffia korotetaan lämpöpreemiolla, jos voimalaitoksen on hyväksymispäätöksessä todettu täyttävän 10 §:n 2 momentissa taikka 11 §:n 4 ja 5 kohdassa säädetyt edellytykset.

Mitä 24 §:ssä säädetään tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta, koskee myös lämpöpreemioon oikeuttavaa sähkön tuotantoa.

Tarkempia säännöksiä lämpöpreemiosta ja lämpöpreemioon oikeuttavasta sähkön tuotannosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Syöttötariffijärjestelmään 8 §:n 2 momentin nojalla hyväksytyssä metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä maksetaan syöttötariffin korotuksena kaasuttimen kannattavuuden varmistamiseksi turpeen veron mukaan muuttuvaa kaasutinpreemiota siltä osin kuin sähkö on tuotettu pölypolttokattilassa sellaisella metsähakkeella, joka on ensin kaasutettu kaasuttimessa.

Mitä 24 §:ssä säädetään tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta, sovelletaan myös kaasutinpreemioon oikeuttavaan sähkön tuotantoon.

Tarkempia säännöksiä kaasupreemiosta ja kaasupreemioon oikeuttavasta sähkön tuotannosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on laadittava luotettava selvitys 24 §:n nojalla tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen, 26 §:n nojalla lämpöpreemioon ja 26 a §:n nojalla kaasutinpreemioon oikeuttavasta voimalaitoksen sähkön tuotannosta tariffijaksolta.

Tarkempia säännöksiä selvityksen sisällöstä ja sen laatimisen ajankohdasta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan tulee kahden kuukauden kuluessa tariffijakson päättymisestä toimittaa Energiamarkkinavirastolle hakemus syöttötariffin saamiseksi.

Hakemus, joka koskee metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa syöttötariffia, voi koskea samanaikaisesti enintään neljää perättäistä tariffijaksoa. Syöttötariffin saamiseksi sähkön tuottajan on toimitettava hakemus Energiamarkkinavirastolle kahden kuukauden kuluessa viimeisen haettavan tariffijakson päättymisestä.

Hakemuksessa tulee olla 27 §:ssä tarkoitettu selvitys, todentajan varmennus selvityksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuudesta sekä oikeat ja riittävät tiedot syöttötariffin maksamisen kannalta tarpeellisista muista seikoista.

Energiamarkkinavirasto tekee hakemuksen perusteella päätöksen sähkön tuottajalle maksettavan syöttötariffin suuruudesta.

Tarkempia säännöksiä hakemuksen toimittamisesta, hakemuksessa esitettävistä tiedoista ja niiden varmennuksesta sekä syöttötariffin suuruuden määrittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiamarkkinavirasto maksaa sähkön tuottajalle syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä voimalaitoksessa tuotetun sähkön perusteella syöttötariffin tariffijaksolta, jos sähkön tuottaja on toimittanut Energiamarkkinavirastolle hakemuksen 28 §:n mukaisesti.

Kaasutinpreemion maksamisen edellytyksenä on, että Euroopan unionin komissio on arvioinut sähkön tuottajan saamien tukien soveltuvan yhteismarkkinoille.

Tuulivoimalla, metsähakkeella, biokaasulla ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä maksetaan sähkön tuottajalle kiinteää sähkön tuotantotukea, jos 31 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset tuen maksamiselle ovat olemassa.

Tukea maksetaan:

Sähkön tuottaja saa osallistua tarjouskilpailuun uusiutuvan energian voimalaitoksella, jos:

Tarkempia säännöksiä tarjouskilpailuun osallistumisen edellytyksistä ja tarjouskilpailun järjestämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Edellytyksenä kiinteän sähkön tuotantotuen maksamiselle on, että:

Jos sähkö tuotetaan vesivoimalla, tuen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että vesivoimalan generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on enintään 1 megavolttiampeeri.

Tarkempia säännöksiä kiinteän sähkön tuotantotuen saamisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on tehtävä tarjous preemiosta ja sähkön vuosituotannon määrästä sekä ilmoitettava voimalaitos, jolla sähkö on tarkoitus tuottaa, viimeistään Energiaviraston ilmoittamana määräpäivänä. Sähkön tuottaja ei saa muuttaa näitä tietoja eikä peruuttaa tarjoustaan määräpäivän jälkeen.

Tarjouksessa on ilmoitettava tariffijakso, josta tukiaika alkaa kulua. Tariffijakson tulee olla viimeistään se tariffijakso, joka seuraavaksi alkaa, kun kolme vuotta on kulunut voimalaitoksen preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta. Tarjouksessa on lisäksi esitettävä viranomaisharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot sähkön tuottajasta, voimalaitoksesta ja siihen mahdollisesti kuuluvista uusiutuvan energian pienyksiköistä, tarjouskilpailuun osallistumisen edellytysten täyttymisestä ja preemiojärjestelmään hyväksymisen kannalta merkityksellisistä seikoista. Tarjous tulee tehdä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella, ja sen tulee muutoinkin olla tarjouskilpailun vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Sähkön  tuottajan  on  viimeistään 1 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä annettava Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuus, jonka suuruus euroina on summa, joka saadaan kertomalla tarjouksen mukaisen sähkön vuosituotannon määrä megawattitunteina kahdella. Osallistumisvakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Osallistumisvakuuden antajan on oltava luotto- tai vakuutuslaitos tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Osallistumisvakuuden tulee olla voimassa kuusi kuukautta 1 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä.

Tarkempia säännöksiä tarjouksessa esitettävistä tiedoista ja tarjouslomakkeesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on tehtävä Energiamarkkinavirastolle kirjallinen ilmoitus kiinteän sähkön tuotantotuen saajaksi rekisteröitymistä varten. Ilmoituksessa tulee olla ne sähkön tuottajaa ja voimalaitosta koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen tuen maksamiseksi. Ilmoitus tulee tehdä, ennen kuin tukea 36 §:n mukaisesti ensimmäisen kerran haetaan.

Jos sähkön tuottajan ilmoittamissa tiedoissa tapahtuu muutos, siitä on viipymättä tehtävä kirjallinen ilmoitus Energiamarkkinavirastolle.

Tarkempia säännöksiä rekisteröitymisvelvollisuudesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiavirasto voi tarjouskilpailun perusteella hyväksyä preemiojärjestelmään enintään kilpailutettavan sähkön vuosituotannon määrän mukaisesti uusiutuvan energian voimalaitoksia. Tarjouksista hyväksytään ne, joissa preemio on alhaisin, jos myös 30 ja 31 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät eikä hyväksymiselle ole tässä laissa säädettyä estettä. Energiavirasto voi tarvittaessa pyytää sähköverkonhaltijaa vahvistamaan, että voimalaitos on mahdollista liittää sähköverkkoon. Voimalaitosta ei kuitenkaan voida hyväksyä preemiojärjestelmään, jos:

Voimalaitos hyväksytään preemiojärjestelmään siten, että tukiaika on enintään 12 vuotta. Preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevassa päätöksessä tulee olla tiedot ja määräykset sähkön tuottajasta, voimalaitoksesta ja siinä käytetystä uusiutuvasta energialähteestä, tarjouksen mukaisesta sähkön vuosituotannon määrästä ja preemiosta sekä ajanjaksosta, jolloin voimalaitos kuuluu preemiojärjestelmään, ja tariffijaksosta, josta tukiaika alkaa kulua ja johon tukiaika päättyy. Lisäksi päätöksessä tulee olla tiedot ja määräykset muista, yleisen tai yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja päätöksen edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista.

Päätöksessä, jolla sähkön tuottajan tarjous hylätään, tulee olla tiedot sähkön tuottajasta, voimalaitoksesta sekä muista, yleisen tai yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja päätöksen edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Osallistumisvakuus vapautuu, kun annetaan hylkäävä päätös.

Tarkempia säännöksiä tarjouskilpailun rajahinnasta ja tarjouskilpailussa kilpailutettavan sähkön vuosituotannon määrästä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Kiinteään sähkön tuotantotukeen oikeuttavaan sähkön tuotantoon sovelletaan, mitä 24 §:ssä säädetään tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta. Tukea maksetaan kuitenkin myös niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen.

Sähkön tuottajan, jonka voimalaitos on hyväksytty preemiojärjestelmään, on:

Tarkempia säännöksiä rakentamisvakuudesta, voimalaitoksen sähköverkkoon liittämisestä, sähkön tuottamisesta verkkoon, lämmön hyötykäytöstä ja kokonaishyötysuhteesta, seurantasuunnitelmasta ja polttoainekirjanpidosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Kiinteää sähkön tuotantotukea ei makseta, jos kalenterivuoden aikana tuotetun sähkön määrä on alle 200 megawattituntia.

Kiinteää sähkön tuotantotukea ei myöskään makseta:

Tarkempia säännöksiä sähkön ja päästöoikeuden markkinahinnoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Preemion mukaisen tuen perusteena on voimalaitoksessa 33 §:n 1 momentin 6 kohdan sekä preemiojärjestelmään hyväksymistä ja seurantasuunnitelman hyväksymistä koskevien päätösten mukaisesti tuotettu sähkön määrä, josta on vähennetty voimalaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttama sähköenergia. Omakäyttölaitteista säädetään 24 §:n 1 momentissa. Lisäksi tuen perusteena on biokaasuvoimalassa biokaasuun perustuva sähkön tuotanto ja puupolttoainevoimalassa puupolttoaineeseen perustuva sähkön tuotanto, ei kuitenkaan 25 §:n 4 momentissa tarkoitetulla metsähakkeella tuotettu sähkö. Preemion mukaisen tuen perusteena olevaan sähkön tuotantoon sovelletaan lisäksi, mitä 24 §:n 2 momentissa säädetään tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta. Preemion mukaisen tuen perusteena oleva sähkön tuotannon määrä voi tukijakson aikana kuitenkin olla keskimäärin enintään tarjouksen mukainen sähkön vuosituotanto.

Preemion mukaisen tuen suuruus lasketaan tariffijakson aikana tuotetun, preemion mukaisen tuen perusteena olevan sähkön määrän, hyväksymispäätöksen mukaisen preemion ja sähkön viitehinnan 30 euroa megawattitunnilta mukaan. Tariffijaksoista säädetään 16 §:n 1 momentissa.

Tuki määräytyy preemion mukaisesti, kun voimalaitoksen sijaintipaikan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan keskiarvo on enintään yhtä suuri kuin sähkön viitehinta. Preemion mukaista tukea alennetaan sähkön markkinahinnan keskiarvon ja viitehinnan erotuksella, kun markkinahinta on suurempi kuin viitehinta, mutta pienempi kuin viitehinnan ja preemion summa.

Tarkempia säännöksiä preemion perusteena olevasta sähkön tuotannosta ja preemion mukaisesta tuesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on laadittava luotettava selvitys kiinteään sähkön tuotantotukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta kalenterivuosittain.

Tarkempia säännöksiä selvityksestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan on kahden kuukauden kuluessa tariffijakson päättymisestä toimitettava Energiavirastolle luotettava selvitys 34 §:n mukaisesta sähkön tuotannosta tariffijaksolta, preemion mukaista tukea koskeva hakemus sekä oikeat ja riittävät tiedot preemion mukaisen tuen maksamisen kannalta tarpeellisista muista seikoista. Selvitykseen tulee liittää todentajan varmennus selvityksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuudesta.

Energiavirasto tekee hakemuksen ja selvityksen perusteella päätöksen preemion mukaisesta tuesta. Energiavirasto maksaa sähkön tuottajalle preemion mukaisen tuen tariffijaksolta, jos sähkön tuottaja on toimittanut hakemuksen 1 momentin mukaisesti ja muut tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Energiaviraston tulee kuitenkin hyväksyä seurantasuunnitelma ennen kuin preemion mukaista tukea voidaan maksaa sähkön tuottajalle. Seurantasuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä tulee antaa tiedot ja määräykset yleisen tai yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja päätöksen edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista.

Tarkempia säännöksiä selvityksen sisällöstä, hakemuksen toimittamisesta sekä hakemuksessa esitettävistä tiedoista ja niiden varmennuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle hakemus kiinteän sähkön tuotantotuen saamiseksi viimeistään 30 päivänä huhtikuuta tukeen oikeuttavaa kalenterivuotta seuraavana vuonna.

Energiamarkkinavirasto tekee hakemuksen perusteella päätöksen sähkön tuottajalle maksettavan kiinteän sähkön tuotantotuen suuruudesta.

Hakemukseen sovelletaan, mitä 28 §:n 2 momentissa säädetään syöttötariffin saamista koskevasta hakemuksesta.

Sähkön tuottajan on maksettava Energiavirastolle alituotantokorvausta siitä sähkön tuotannon määrästä, joka alittaa tukijakson aikana 33 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti tuotettavan määrän. Alituotantokorvausta ei kuitenkaan ole maksettava niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen tai vajaus johtuu sähköverkonhaltijasta johtuvasta syystä, jos todentaja on varmentanut kyseessä olevan sähkön määrän ja vajauksen syyn. Alituotantokorvaukseen velvoittavaan sähkön tuotannon määrään sovelletaan muutoin, mitä 34 §:n 1 momentissa säädetään preemion mukaisen tuen perusteena olevasta sähkön tuotannon määrästä.

Alituotantokorvauksen suuruus lasketaan sen perusteena olevan sähkön tuotannon määrän ja preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisen preemion mukaisesti.

Energiavirasto tekee tukijakson päätyttyä päätöksen alituotantokorvauksesta, jos sitä on määrättävä maksettavaksi. Sähkön tuottaja on velvollinen maksamaan alituotantokorvauksen vuoden kuluessa siitä, kun maksuvelvollisuutta koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Energiavirasto voi vapauttaa sähkön tuottajan alituotantokorvausta koskevasta maksuvelvollisuudesta siltä osin kuin 33 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisen velvollisuuden noudattamatta jättäminen on seurausta epätavallisista ja ennalta arvaamattomista olosuhteista, joihin niihin vetoavan sähkön tuottajan ei ole ollut mahdollista vaikuttaa sekä joiden seurauksia ei olisi voitu välttää kaikesta noudatetusta huolellisuudesta ja sähkön tuottajan viipymättä vireille panemista korjaavista toimenpiteistä huolimatta.

Tarkempia säännöksiä alituotantokorvauksesta ja sen maksuvelvollisuudesta vapauttamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiamarkkinavirasto maksaa 32 §:n mukaisesti rekisteröityneelle sähkön tuottajalle kiinteän sähkön tuotantotuen kalenterivuodelta, jos sähkön tuottaja on toimittanut Energiamarkkinavirastolle hakemuksen 36 §:n mukaisesti.

Preemiojärjestelmään hyväksymistä koskeva päätös raukeaa, jos sähkön tuottaja ei anna rakentamisvakuutta 33 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti tai rakenna voimalaitosta 33 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti taikka sähkön tuottajasta johtuvasta syystä voimalaitosta ei ole 33 §:n 1 momentin 3 kohdan b alakohdan mukaisesti liitetty sähköverkkoon siten, että se tuottaa sähköä verkkoon. Hyväksymispäätös raukeaa myös, kun päätöksen mukaisesti tukiaika on päättynyt ja sähkön tuottaja on maksanut alituotantokorvaukset niistä tehtyjen päätösten mukaisesti.

Energiavirasto voi muuttaa preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevaa päätöstä, jos Euroopan unionin oikeudessa tapahtuneen muutoksen seurauksena polttoainetta ei enää hyväksytä uusiutuvaksi energialähteeksi tai sen käytön edistäminen tukijärjestelmän avulla ei ole enää sallittua. Energiavirasto voi myös muuttaa seurantasuunnitelman hyväksymistä koskevaa päätöstä, jos päätöksessä annetun määräyksen perusteessa tapahtuu pysyväksi katsottava muutos.

Energiavirasto voi peruuttaa preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen, jos:

Energiaviraston on siirrettävä hyväksymispäätös toiselle sähkön tuottajalle, jos sähkön tuottaja ilmoittaa kirjallisesti päätöksessä mainitun voimalaitoksen hallinnan siirtymisestä toiselle sähkön tuottajalle sekä toimittaa tarpeelliset tiedot siirron saajasta ja tämän suostumuksesta siirtoon. Siirron saaja vastaa hallinnassaan olevan voimalaitoksen osalta sähkön tuottajalle tässä laissa säädettyjen velvollisuuksien ja hyväksymispäätöksessä annettujen määräysten noudattamisesta sekä on oikeutettu tukeen saatuaan tiedon hyväksymispäätöksen siirtämisestä. Päättäessään hyväksymispäätöksen siirtämisestä Energiaviraston on samalla tarkistettava hyväksymispäätöstä 32 §:n 2 momentissa tarkoitettujen seikkojen osalta ja seurantasuunnitelman hyväksymistä koskevaa päätöstä 35 §:n 2 momentissa tarkoitettujen seikkojen osalta.

Todentajaksi hyväksytään hakija:

Tarkempia säännöksiä todentajaksi hyväksymisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Energiamarkkinavirasto hyväksyy hakemuksesta suomalaisen yhteisön tai säätiön taikka tällaisen osan todentajaksi, jos 38 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyminen on osoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain (920/2005) säännösten mukaisesti.

Hyväksymispäätöksessä määritellään todentajan pätevyysalue sekä annetaan yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset todentajan toimintaa koskevat määräykset. Päätös voidaan antaa määräajaksi.

Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa hyväksytty todentaja rinnastetaan 1 momentissa tarkoitettuun todentajaan, jos todentaja on yhteisö tai säätiö taikka tällaisen osa ja täyttää 38 §:ssä säädetyt edellytykset sekä hyväksymisessä on noudatettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa säädettyä vastaavaa menettelyä.

Tarkempia säännöksiä menettelystä, jossa todentaja hyväksytään, ja hyväksymisen edellytysten arvioinnista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Todentaja antaa 14 ja 28 §:ssä tarkoitetut varmennukset.

Todentajan tulee seurata toimialansa säännösten ja standardien kehittymistä sekä toimia yhteistyössä toimialansa muiden todentajien kanssa siten kuin toimintatapojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen.

Todentajan on ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle muutoksista, joilla voi olla vaikutusta 38 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymiseen.

Todentajan on vuosittain toimitettava Energiamarkkinavirastolle selvitys toiminnastaan ja sen tuloksista.

Tarkempia säännöksiä todentajan tehtävistä ja niiden suorittamisesta sekä selvitysvelvollisuudesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Todentajan on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa (434/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään.

Todentajan palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä.

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Energiamarkkinavirasto voi muuttaa todentajaksi hyväksymistä koskevassa päätöksessä määriteltyä pätevyysaluetta. Pätevyysalueen muuttamiseen sovelletaan, mitä 38 §:ssä ja 39 §:n 1 momentissa säädetään todentajaksi hyväksymisestä ja sen edellytyksistä. Energiamarkkinavirasto voi myös muuttaa päätöksessä annettua määräystä, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että todentajan tehtävät suoritetaan asianmukaisesti. Määräyksen muuttamiseen sovelletaan, mitä 39 §:n 2 momentissa säädetään hyväksymispäätöksen sisällöstä. Pätevyysalueen ja määräyksen muuttamista koskeva asia voi tulla vireille myös todentajan hakemuksesta.

Energiamarkkinavirasto voi peruuttaa todentajaksi hyväksymistä koskevan päätöksen, jos:

Energiamarkkinavirastolla on oikeus saada tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot sähkön tuottajilta ja verkonhaltijoilta.

Energiamarkkinavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muilta viranomaisilta tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömiä tietoja:

Todentajat ovat salassapitosäännösten estämättä velvollisia antamaan todentajien yhteistoiminnan kannalta tarpeellisia tietoja toisilleen sekä valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja Energiamarkkinavirastolle.

Energiavirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan saamiaan tietoja:

Energiamarkkinavirastolla on oikeus päästä voimalaitokseen ja muihin sähkön tuottajan tai todentajan hallinnassa oleviin tiloihin ja alueille sekä verkonhaltijan mittarin sijaintipaikkaan, jos se on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, sekä tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin valvontatoimenpiteet voidaan kuitenkin ulottaa vain, jos on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä taikka 29 luvun 5 tai 6 §:ssä tarkoitettu rikos, ja tarkastus on välttämätön tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi.

Energiamarkkinavirastolla on tarkastusta suorittaessaan oikeus ottaa sähkön tuottajan, todentajan ja verkonhaltijan asiakirjat ja muuta aineistoa haltuunsa, jos se on tarkastuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Aineisto tulee palauttaa viipymättä, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä aineiston hallussapitoa.

Sähkön tuottajan, todentajan ja verkonhaltijan tulee avustaa Energiamarkkinavirastoa tarkastuksen suorittamisessa.

Energiamarkkinavirasto voi:

Energiamarkkinavirasto voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (493/1995) 40 §:ssä. Tulliviranomaiset ovat toimialallaan tarvittaessa velvollisia antamaan virka-apua tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi.

Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä. Tulliviranomaiset ovat toimialallaan tarvittaessa velvollisia antamaan virka-apua tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta teosta ei kuitenkaan tuomita rangaistusta, jos teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Se, joka rikkoo 46 §:n nojalla määrättyä uhkasakolla tehostettua kieltoa tai määräystä, voidaan jättää tuomitsematta rangaistukseen samasta teosta.

Energiamarkkinavirasto voi päätöksellään keskeyttää syöttötariffin maksatuksen, jos:

Energiamarkkinaviraston on keskeytettävä maksatus, jos sähkön tuottaja ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

Maksatuksen keskeyttämiseen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslain 19 §:n 3 kohdassa säädetään valtionavustuksen maksamisen keskeyttämisestä.

Energiamarkkinavirasto voi peruuttaa maksatuksen keskeyttämisestä tekemänsä päätöksen, jos sähkön tuottaja on korjannut puutteen tai laiminlyönnin.

Sähkön tuottajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa syöttötariffi tai kiinteä sähkön tuotantotuki taikka sen osa. Jos palautettava määrä on enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta.

Sähkön tuottajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa syöttötariffi tai sen osa. Jos palautettava määrä olisi enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta.

Sähkön tuottajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tuki tai sen osa. Jos palautettava määrä olisi enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta.

Energiamarkkinaviraston on päätöksellään määrättävä jo maksettu syöttötariffi perittäväksi takaisin, jos sähkön tuottaja:

Energiamarkkinavirasto voi määrätä jo maksetun syöttötariffin tai sen osan perittäväksi takaisin, jos sähkön tuottaja:

Takaisinperintään sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslain 21 §:n 3 kohdassa ja 22 §:n 3 momentissa säädetään valtionavustuksen perimisestä takaisin.

Palautettavalle ja takaisin perittävälle määrälle maksettavaan korkoon ja viivästyskorkoon sovelletaan, mitä valtionavustuslain 24 ja 25 §:ssä säädetään palautettavalle ja takaisin perittävälle valtionavustuksen määrälle maksettavasta korosta ja viivästyskorosta.

Energiamarkkinaviraston on tehtävä takaisinperintää koskeva päätös viipymättä sen jälkeen, kun Energiamarkkinaviraston tietoon on tullut 51 §:ssä tarkoitettu seikka.

Syöttötariffin taikka sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut hyväksymispäätöksen raukeamisesta tai peruuttamisesta. Vastaavasti velvollisuus syöttötariffin palauttamiseen 50 §:n nojalla raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut hyväksymispäätöksen raukeamisesta tai peruuttamisesta.

3 momentti on kumottu L:lla 22.12.2011/1426.

Energiaviraston on tehtävä takaisinperintää koskeva päätös viipymättä sen jälkeen, kun sen tietoon on tullut 51 §:ssä tarkoitettu seikka.

Tuen taikka sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut syöttötariffijärjestelmään tai preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan päätöksen raukeamisesta tai peruuttamisesta. Vastaavasti velvollisuus tuen palauttamiseen 50 §:n nojalla raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut hyväksymispäätöksen raukeamisesta tai peruuttamisesta.

Energiamarkkinavirasto voi päättää, että palautettava tai takaisin perittävä määrä kuitataan. Kuittaukseen sovelletaan, mitä valtionavustuslain 30 §:ssä säädetään palautettavan tai takaisin perittävän valtionavustuksen määrän kuittaamisesta.

Energiamarkkinavirasto voi päättää, että 29 §:n mukaisesti maksettavasta syöttötariffista kuitataan tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain (490/2013) nojalla suoritettavan tuulivoimamaksun erä. Energiamarkkinavirasto ilmoittaa toimitetusta kuittauksesta sähkön tuottajalle.

Energiavirasto voi päättää, että palautettava tai takaisin perittävä määrä kuitataan. Kuittaukseen sovelletaan, mitä valtionavustuslain 30 §:ssä säädetään palautettavan tai takaisin perittävän valtionavustuksen määrän kuittaamisesta.

Energiavirasto voi päättää ilmoitettuaan kuittauksesta asianomaiselle sähkön tuottajalle, että:

Energiamarkkinaviraston 17, 28, 36, 49, 51 tai 54 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään Energiamarkkinavirastolle.

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun Energiamarkkinaviraston päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Energiamarkkinaviraston päätöksestä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Energiaviraston 15, 17 ja 17 b §:ssä, 18 §:n 2 momentissa sekä 28, 39 ja 54 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua Energiavirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun Energiaviraston päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Energiaviraston tämän lain 17 c §:ssä, 17 d §:n 2 momentissa, 18 §:n 3 momentissa, 19 ja 21 §:ssä, 42 §:n 1 momentissa sekä 49 ja 51 §:ssä tarkoitettuun päätökseen sekä päätökseen, jolla Energiavirasto on päättänyt olla antamatta 17 §:ssä tarkoitetun ennakkotiedon tai 17 b §:ssä tarkoitetun kiintiöpäätöksen, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 1 momentissa tarkoitettua Energiaviraston päätöstä, saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Energiaviraston päätöksestä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Sähkön tuottajalla, jonka preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevan tarjouksen Energiavirasto on päätöksellään tämän lain vastaisesti hylännyt, on oikeus saada Energiavirastolta hyvitysmaksua enintään neljä prosenttia siitä sähkön tuottajan tarjouksessa ilmoittaman preemion ja sähkön vuosituotantomäärän perusteella laskettavasta tuesta, joka sähkön tuottajalle olisi voitu maksaa ensimmäisen tukijakson aikana.

Hyvitysmaksua koskeva vaatimus käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Vaatimus on esitettävä hallinto-oikeudelle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun Energiaviraston 1 momentissa tarkoitettu päätös on annettu sähkön tuottajalle tiedoksi.

Todentajan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa hakea oikaisua todentajalta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Todentajan oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Todentajan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta todentajan oikaisuvaatimusmenettelyssä antamaan päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Energiamarkkinaviraston 49 tai 54 §:n nojalla antama päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää.

Energiamarkkinaviraston 42 §:n 2 momentin taikka 46 tai 51 §:n nojalla tekemää päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää.

Energiaviraston on viipymättä vapautettava osallistumisvakuus, jos sähkön tuottaja antaa rakentamisvakuuden 33 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Muutoin Energiaviraston on muutettava osallistumisvakuus rahaksi ja tilitettävä se valtiolle.

Energiaviraston on viipymättä vapautettava rakentamisvakuus, jos sähkön tuottaja on täyttänyt 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa säädetyn velvollisuuden ja niihin liittyvät 4 kohdassa säädetyt velvollisuudet. Rakentamisvakuudesta vapautetaan kuitenkin ainoastaan osuus, joka vastaa voimalaitoksen nimellistehoa siltä osin kuin sähkön tuottaja on täyttänyt 33 §:n 1 momentin 3 kohdan a alakohdassa säädetyn velvollisuuden. Energiaviraston on muutettava rakentamisvakuus rahaksi ja tilitettävä se valtiolle siltä osin kuin sitä ei vapauteta 33 §:n 1 momentin 3 kohdan a alakohdassa säädetyn määrärajan päätyttyä.

Tämän lain mukaisten Energiamarkkinaviraston suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).

Tämän lain mukaiset maksut ja kustannukset saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.

Sähkön tuottaja on velvollinen säilyttämään syöttötariffin maksamista varten laadittavaan selvitykseen liittyvän aineiston, kunnes kymmenen vuotta on kulunut hyväksymispäätöksen raukeamisesta tai peruuttamisesta.

Tarkempia säännöksiä tietojen säilyttämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Sähkön tuottajan tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle 28 §:ssä tarkoitettu hakemus sähköisesti.

Myös muut tässä laissa tarkoitetut tiedot voidaan toimittaa Energiamarkkinavirastolle teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti, jos siitä on sovittu etukäteen Energiamarkkinaviraston kanssa.

Tarkempia säännöksiä tietojen toimittamisesta Energiamarkkinavirastolle sähköisesti voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Preemiojärjestelmään liittyvät tarjousasiakirjat, Energiaviraston täydennyspyynnöt sekä tarjousasian käsittelyä varten laaditut selvitykset ja muut asiakirjat tulevat julkisiksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta muualla laissa toisin säädetä, kun 32 §:ssä tarkoitetut päätökset on tehty.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Edellä 1 momentista poiketen 15 §, 16 §:n 2 momentti, 16 §:n 3 momentin 2 kohta, 23 §, 25 §:n 3 momentti, 26 §:n 1 momentti, 30 §, 34 §:n 2 momentti ja 62 §:n 3 momentti tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tällä lailla kumotaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 8 §, sellaisena kuin se on laeissa 1168/2002, 447/2005 ja 1058/2006.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen lain voimaantuloa tuotetusta sähköstä maksettavaan tukeen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tässä laissa säädetty syöttötariffi maksetaan ensimmäisen kerran vasta, kun kolmas tariffijakso tämän lain voimaantulosta on päättynyt. Sähkön tuottaja voi kuitenkin kahden kuukauden kuluessa mainitun tariffijakson päättymisestä Energiamarkkinavirastolle toimittamallaan hakemuksella saada syöttötariffin myös kahdelta ensimmäiseltä lain voimaantulon jälkeiseltä tariffijaksolta. Tätä koskevassa hakemuksessa on eriteltävä 28 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot tariffijaksoittain.

Tuulivoimalassa tuotetun sähkön tavoitehinta on 23 §:n 1 momentista poiketen 105,30 euroa megawattitunnilta 31 päivään joulukuuta 2015. Mainitun tavoitehinnan perusteella laskettava syöttötariffi maksetaan sähkön tuottajalle kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan.

Sen estämättä, mitä 14 §:n 2 momentissa säädetään, syöttötariffijärjestelmään voidaan tämän lain mukaisesti hyväksyä myös kaupalliseen käyttöön otettu tuulivoimala, biokaasuvoimala tai puupolttoainevoimala, jos hyväksymistä haetaan Energiamarkkinavirastolta yhdeksän kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Edellytyksenä kaupalliseen käyttöön otetun voimalaitoksen hyväksymiselle syöttötariffijärjestelmään on 7 ja 9–11 §:ssä säädetyn lisäksi, että voimalaitos ja biokaasuvoimalaan biokaasua tuottava biokaasulaitos on otettu uutena kaupalliseen käyttöön myöhemmin kuin 1 päivänä tammikuuta 2009. Mainituissa pykälissä säädetystä poiketen voimalaitos voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään, vaikka se on saanut valtiontukea, jos saadut valtiontuet mukaan lukien biokaasuvoimalaan biokaasua toimittavalle biokaasulaitokselle saatu valtiontuki on palautettu niille tuen saamisen ajankohdasta laskettuine korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaisine, kolmella prosenttiyksiköllä korotettuine korkoineen.

Jos voimalaitos on saanut valtiontukea, sähkön tuottajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta tukipäätöksen tehneelle valtionavustuslaissa tarkoitetulle valtionapuviranomaiselle.

Sen lisäksi, mitä 14 §:ssä säädetään hakemuksen sisällöstä ja hakemuksen liitteistä, hakemukseen on liitettävä todentajan varmennus siitä, että tämän pykälän 2 momentissa säädetty käyttöönoton ajankohtaa koskeva vaatimus täyttyy, sekä riittävä ja luotettava selvitys siitä, että saadut valtiontuet on palautettu 2 momentin mukaisesti.

Tämän pykälän nojalla syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen sähkön tuotannosta sähkön tuottajalle maksettavasta syöttötariffista vähennetään määrä, joka vastaa sähkön tuottajalle sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 8 §:n nojalla maksettua määrää.