Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 916/2015 | 2016-01-01 | muutt. 16 § | 3 |
| 538/2017 | 2018-01-01 | muutt. 1, 2 ja 8 §:ää sekä 3, 7, 11, 12 ja 15 § | 9 |
| 1227/2020 | 2021-08-01 | muutt. 3 ja 7 §:ää | 6 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Oppilaitoksen tarkoitusSaamelaisalueen koulutuskeskus on opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluva valtion oppilaitos.
Saamelaisalueen koulutuskeskus on opetusministeriön toimialaan kuuluva valtion oppilaitos.
Koulutuskeskuksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisten kotiseutualueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria.
Tarkoituksen toteuttamiseksi koulutuskeskus järjestää ammatillista koulutusta ja saamen kielen ja kulttuurin opetusta sekä tuottaa ja kehittää niihin liittyvää oppimateriaalia, verkko-opetusta ja muita opetuksen tukipalveluja.
1 §
Oppilaitoksen tarkoitusSaamelaisalueen koulutuskeskus on opetusministeriön toimialaan kuuluva valtion oppilaitos.
Koulutuskeskuksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisten kotiseutualueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria.
Tarkoituksen toteuttamiseksi koulutuskeskus järjestää ammatillista koulutusta ja saamen kielen ja kulttuurin opetusta sekä tuottaa ja kehittää niihin liittyvää oppimateriaalia, verkko-opetusta ja muita opetuksen tukipalveluja.
2 §
Oppilaitoksen sijaintipaikka sekä opetus- ja tutkintokielet (11.8.2017/538)Koulutuskeskuksen sijaintipaikka on Inarin kunta.
Koulutuskeskuksen opetus- ja tutkintokielet ovat suomen kieli ja saamen kieli.
Koulutuskeskuksen opetuskielet ovat suomen kieli ja saamen kieli.
2 §
Oppilaitoksen sijaintipaikka ja opetuskieletKoulutuskeskuksen sijaintipaikka on Inarin kunta.
Koulutuskeskuksen opetuskielet ovat suomen kieli ja saamen kieli.
3 §
Ammatillinen koulutusKoulutuskeskuksen järjestämään ammatilliseen koulutukseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (531/2017) ja oppivelvollisuuslakia(1214/2020), jollei tästä laista muuta johdu.
Koulutuskeskuksen järjestämään ammatilliseen peruskoulutukseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (630/1998) ja ammatilliseen lisäkoulutukseen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia (631/1998), jollei tästä laista muuta johdu.
Koulutuskeskuksen järjestämään ammatilliseen koulutukseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (531/2017), jollei tästä laista muuta johdu.
3 §
Ammatillinen koulutusKoulutuskeskuksen järjestämään ammatilliseen peruskoulutukseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (630/1998) ja ammatilliseen lisäkoulutukseen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia (631/1998), jollei tästä laista muuta johdu.
3 §
Ammatillinen koulutusKoulutuskeskuksen järjestämään ammatilliseen koulutukseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (531/2017), jollei tästä laista muuta johdu.
4 §
Saamen kielen ja kulttuurin opetusKoulutuskeskuksen rehtori ja opettajat laativat suunnitelman saamen kielen ja kulttuurin opetuksen opintokokonaisuuksista ja niiden laajuudesta, opetuksen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä, keskeisistä opetusjärjestelyistä sekä opiskelijoiden arvioinnista. Johtokunta hyväksyy suunnitelman.
Opetusta voidaan järjestää tarvittaessa myös koulutuskeskuksen sijaintipaikan ulkopuolella ottaen huomioon saamelaisväestön osaamis- ja sivistystarpeet.
4 §
Saamen kielen ja kulttuurin opetusKoulutuskeskuksen rehtori ja opettajat laativat suunnitelman saamen kielen ja kulttuurin opetuksen opintokokonaisuuksista ja niiden laajuudesta, opetuksen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä, keskeisistä opetusjärjestelyistä sekä opiskelijoiden arvioinnista. Johtokunta hyväksyy suunnitelman.
Opetusta voidaan järjestää tarvittaessa myös koulutuskeskuksen sijaintipaikan ulkopuolella ottaen huomioon saamelaisväestön osaamis- ja sivistystarpeet.
5 §
Kehittämis- ja palvelutoiminta ja oppimateriaalin tuottaminenKoulutuskeskuksessa voidaan järjestää koulutusta tukevaa ja siihen liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen oppimateriaalipalvelujen lisäksi koulutuskeskuksessa voidaan tuottaa ja kehittää myös perusopetuksen tukimateriaalia saamen kielen opetukseen.
Koulutuksesta, kehittämis- ja palvelutoiminnasta sekä oppimateriaalipalveluista voidaan periä maksu. Maksut määrätään noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista.
Koulutuksesta, kehittämis- ja palvelutoiminnasta sekä oppimateriaalipalveluista voidaan periä maksu. Maksut määrätään noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista.
5 §
Kehittämis- ja palvelutoiminta ja oppimateriaalin tuottaminenKoulutuskeskuksessa voidaan järjestää koulutusta tukevaa ja siihen liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen oppimateriaalipalvelujen lisäksi koulutuskeskuksessa voidaan tuottaa ja kehittää myös perusopetuksen tukimateriaalia saamen kielen opetukseen.
Koulutuksesta, kehittämis- ja palvelutoiminnasta sekä oppimateriaalipalveluista voidaan periä maksu. Maksut määrätään noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista.
6 §
YhteistyöKoulutuskeskuksen tulee toimia yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueella toimivien sekä muiden saamelaisväestölle koulutusta tarjoavien koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.
6 §
YhteistyöKoulutuskeskuksen tulee toimia yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueella toimivien sekä muiden saamelaisväestölle koulutusta tarjoavien koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.
7 §
Saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudetSaamen kielen ja kulttuurin opetuksen opiskelijaksi ottamiseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 38 §:n 1 momenttia ja 39 §:ää.
Saamen kielen ja kulttuurin opetuksen opiskelijaksi ottamiseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 1–3 momentin säännöksiä.
Saamen kielen ja kulttuurin opetuksessa sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:ssä säädetään opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Mainitun pykälän 4 ja 5 momentissa tarkoitetut järjestyssäännöt ja muut järjestysmääräykset ovat yhteisiä tämän lain 3 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen ja 4 §:ssä tarkoitettuun opetukseen osallistuville opiskelijoille.
Opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §:ssä. Mainitun pykälän 2–4 momentissa tarkoitetut suunnitelma ja järjestyssäännöt tai muut järjestysmääräykset ovat yhteisiä tämän lain 3 ja 4 §:ssä tarkoitetuille opiskelijoille.
Opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:ssä. Mainitun pykälän 4 ja 5 momentissa tarkoitetut järjestyssäännöt ja muut järjestysmääräykset ovat yhteisiä tämän lain 3 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen ja 4 §:ssä tarkoitettuun opetukseen osallistuville opiskelijoille.
Oppivelvollisuutta suorittaviin opiskelijoihin sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85–92 §:ssä säädetään kurinpitotoimista ja niihin liittyvistä menettelyistä sekä mitä mainitussa laissa säädetään kurinpitotoimia koskevien päätösten muutoksenhausta. Oppivelvollisuutta suorittavien opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lisäksi oppivelvollisuuslaissa.
7 §
Saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudetSaamen kielen ja kulttuurin opetuksen opiskelijaksi ottamiseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 1–3 momentin säännöksiä.
Opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §:ssä. Mainitun pykälän 2–4 momentissa tarkoitetut suunnitelma ja järjestyssäännöt tai muut järjestysmääräykset ovat yhteisiä tämän lain 3 ja 4 §:ssä tarkoitetuille opiskelijoille.
7 §
Saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudetSaamen kielen ja kulttuurin opetuksen opiskelijaksi ottamiseen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 38 §:n 1 momenttia ja 39 §:ää.
Opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:ssä. Mainitun pykälän 4 ja 5 momentissa tarkoitetut järjestyssäännöt ja muut järjestysmääräykset ovat yhteisiä tämän lain 3 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen ja 4 §:ssä tarkoitettuun opetukseen osallistuville opiskelijoille.
8 §
Saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden opintososiaaliset edutSaamen kielen ja kulttuurin opetuksessa olevilla opiskelijoilla, jotka opiskelevat vähintään lukukauden pituisessa koulutuksessa, on oikeus maksuttomaan ruokailuun noudattaen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 100 §:ää sekä asumiseen koulutuksen järjestäjän asuntolassa noudattaen mainitun lain 103 §:n 2 momenttia. Muilta opiskelijoilta voidaan periä materiaali-, ruokailu- ja majoitusmaksuja. Opetus on maksutonta. Suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa. Tarkempia säännöksiä annetaan tarvittaessa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
Saamen kielen ja kulttuurin opetuksessa oleville opiskelijoille, jotka opiskelevat vähintään lukukauden pituisessa koulutuksessa, myönnetään opintososiaalisia etuja siten kuin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:ssä säädetään. Muilta opiskelijoilta voidaan periä materiaali-, ruokailu- ja majoitusmaksuja. Opetus on maksutonta. Maksut määrätään noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. Tarkempia säännöksiä annetaan tarvittaessa opetusministeriön asetuksella.
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa(706/2007) säädetään.
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.
Opiskelijalle matkoista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta säädetään erikseen.
8 §
Saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden opintososiaaliset edutSaamen kielen ja kulttuurin opetuksessa oleville opiskelijoille, jotka opiskelevat vähintään lukukauden pituisessa koulutuksessa, myönnetään opintososiaalisia etuja siten kuin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:ssä säädetään. Muilta opiskelijoilta voidaan periä materiaali-, ruokailu- ja majoitusmaksuja. Opetus on maksutonta. Maksut määrätään noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. Tarkempia säännöksiä annetaan tarvittaessa opetusministeriön asetuksella.
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.
Opiskelijalle matkoista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta säädetään erikseen.
9 §
JohtokuntaKoulutuskeskuksella on johtokunta. Opetushallitus nimittää johtokuntaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kahdeksan jäsentä. Kullekin heistä nimitetään henkilökohtainen varajäsen. Päätoimiset opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat valitsevat johtokuntaan kukin keskuudestaan yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen johtokunnan toimikaudeksi. Opiskelijoita edustavien jäsenten toimikausi voi poiketa muiden jäsenten toimikaudesta. Johtokunnan jäsenten enemmistön on edustettava saamelaisväestöä ja heidät nimitetään saamelaiskäräjien esityksestä. Vähintään yhden johtokunnan jäsenen ja hänen varajäsenensä on edustettava saamelaisten kotiseutualueen kuntia.
Koulutuskeskuksen johtokunta vastaa muiden tässä laissa sille säädettyjen tehtävien lisäksi opetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Johtokunnan on seurattava saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisväestön koulutustarpeita ja tehtävä tämän lain mukaista koulutusta, opetusta ja muuta toimintaa koskevia aloitteita. Johtokunnan kokoonpanosta, asettamisesta sekä asioiden käsittelystä johtokunnassa annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Johtokunnan tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset 12 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä.
9 §
JohtokuntaKoulutuskeskuksella on johtokunta. Opetushallitus nimittää johtokuntaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kahdeksan jäsentä. Kullekin heistä nimitetään henkilökohtainen varajäsen. Päätoimiset opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat valitsevat johtokuntaan kukin keskuudestaan yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen johtokunnan toimikaudeksi. Opiskelijoita edustavien jäsenten toimikausi voi poiketa muiden jäsenten toimikaudesta. Johtokunnan jäsenten enemmistön on edustettava saamelaisväestöä ja heidät nimitetään saamelaiskäräjien esityksestä. Vähintään yhden johtokunnan jäsenen ja hänen varajäsenensä on edustettava saamelaisten kotiseutualueen kuntia.
Koulutuskeskuksen johtokunta vastaa muiden tässä laissa sille säädettyjen tehtävien lisäksi opetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Johtokunnan on seurattava saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisväestön koulutustarpeita ja tehtävä tämän lain mukaista koulutusta, opetusta ja muuta toimintaa koskevia aloitteita. Johtokunnan kokoonpanosta, asettamisesta sekä asioiden käsittelystä johtokunnassa annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Johtokunnan tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset 12 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä.
10 §
NeuvottelukuntaAmmatillisen koulutuksen edistämiseksi sekä koulutuskeskuksen ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi koulutuskeskuksella voi olla neuvottelukunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset 12 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä.
10 §
NeuvottelukuntaAmmatillisen koulutuksen edistämiseksi sekä koulutuskeskuksen ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi koulutuskeskuksella voi olla neuvottelukunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset 12 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä.
11 §
OpiskelijakuntaKoulutuskeskuksella on opiskelijakunta, johon voivat kuulua 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijat sekä sellaiset 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen koulutuksen muut opiskelijat ja 4 §:ssä tarkoitetun opetuksen opiskelijat, jotka opiskelevat koulutuskeskuksessa vähintään lukukauden. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa. Opiskelijakunnan toiminnan järjestämisestä päättää johtokunta.
Koulutuskeskuksella on oppilaskunta, johon voivat kuulua 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat sekä sellaiset 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen ja 4 §:ssä tarkoitetun opetuksen opiskelijat, jotka opiskelevat koulutuskeskuksessa vähintään lukukauden. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa. Oppilaskunta käyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitettua opiskelijoiden puhevaltaa. Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää johtokunta.
11 §
OppilaskuntaKoulutuskeskuksella on oppilaskunta, johon voivat kuulua 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat sekä sellaiset 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen ja 4 §:ssä tarkoitetun opetuksen opiskelijat, jotka opiskelevat koulutuskeskuksessa vähintään lukukauden. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa. Oppilaskunta käyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitettua opiskelijoiden puhevaltaa. Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää johtokunta.
11 §
OpiskelijakuntaKoulutuskeskuksella on opiskelijakunta, johon voivat kuulua 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijat sekä sellaiset 3 §:ssä tarkoitetun ammatillisen koulutuksen muut opiskelijat ja 4 §:ssä tarkoitetun opetuksen opiskelijat, jotka opiskelevat koulutuskeskuksessa vähintään lukukauden. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa. Opiskelijakunnan toiminnan järjestämisestä päättää johtokunta.
12 §
JohtosääntöKoulutuskeskuksen johtosäännössä annetaan tarkemmat määräykset koulutuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta sekä toimielinten ja henkilöstön tehtävistä, neuvottelukunnasta, opiskelijakunnasta sekä muusta sisäisestä toiminnasta. Lisäksi johtosäännössä määrätään saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämisen yleisistä perusteista. Johtosäännön hyväksyy koulutuskeskuksen johtokunta.
Koulutuskeskuksen johtosäännössä annetaan tarkemmat määräykset koulutuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta sekä toimielinten ja henkilöstön tehtävistä, neuvottelukunnasta, oppilaskunnasta sekä muusta sisäisestä toiminnasta. Lisäksi johtosäännössä määrätään saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämisen yleisistä perusteista. Johtosäännön hyväksyy koulutuskeskuksen johtokunta.
12 §
JohtosääntöKoulutuskeskuksen johtosäännössä annetaan tarkemmat määräykset koulutuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta sekä toimielinten ja henkilöstön tehtävistä, neuvottelukunnasta, oppilaskunnasta sekä muusta sisäisestä toiminnasta. Lisäksi johtosäännössä määrätään saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämisen yleisistä perusteista. Johtosäännön hyväksyy koulutuskeskuksen johtokunta.
12 §
JohtosääntöKoulutuskeskuksen johtosäännössä annetaan tarkemmat määräykset koulutuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta sekä toimielinten ja henkilöstön tehtävistä, neuvottelukunnasta, opiskelijakunnasta sekä muusta sisäisestä toiminnasta. Lisäksi johtosäännössä määrätään saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämisen yleisistä perusteista. Johtosäännön hyväksyy koulutuskeskuksen johtokunta.
13 §
Rehtori ja muu henkilöstöKoulutuskeskuksella on rehtori, jonka nimittää johtokunta. Rehtori johtaa koulutuskeskuksen toimintaa ja vastaa siitä, että koulutuskeskukselle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja laadukkaasti, sekä hoitaa muut hänelle tässä laissa säädetyt tehtävät. Rehtorin tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset johtosäännössä.
Koulutuskeskuksessa on opettajia ja muuta koulutuskeskuksen toiminnassa tarpeellista henkilöstöä. Henkilöstö on virka- tai työsuhteessa valtioon.
Rehtori nimittää tai ottaa koulutuskeskuksen opettajat ja muun henkilöstön. Toistaiseksi tai vuotta pitemmäksi ajaksi nimitettävän opettajan nimittää kuitenkin koulutuskeskuksen johtokunta.
13 §
Rehtori ja muu henkilöstöKoulutuskeskuksella on rehtori, jonka nimittää johtokunta. Rehtori johtaa koulutuskeskuksen toimintaa ja vastaa siitä, että koulutuskeskukselle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja laadukkaasti, sekä hoitaa muut hänelle tässä laissa säädetyt tehtävät. Rehtorin tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset johtosäännössä.
Koulutuskeskuksessa on opettajia ja muuta koulutuskeskuksen toiminnassa tarpeellista henkilöstöä. Henkilöstö on virka- tai työsuhteessa valtioon.
Rehtori nimittää tai ottaa koulutuskeskuksen opettajat ja muun henkilöstön. Toistaiseksi tai vuotta pitemmäksi ajaksi nimitettävän opettajan nimittää kuitenkin koulutuskeskuksen johtokunta.
14 §
Rehtorin ja opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksetRehtorin ja opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998).
Rehtorin ja opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998).
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rehtorilla tulee olla saamen kielessä vähintään hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Saamen kielen taidon osoittamiseen sovelletaan soveltuvin osin yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia (964/2004) ja suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annettua valtioneuvoston asetusta(481/2003).
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rehtorilla tulee olla saamen kielessä vähintään hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Saamen kielen taidon osoittamiseen sovelletaan soveltuvin osin yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia (964/2004) ja suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annettua valtioneuvoston asetusta (481/2003).
Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
14 §
Rehtorin ja opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksetRehtorin ja opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998).
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rehtorilla tulee olla saamen kielessä vähintään hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Saamen kielen taidon osoittamiseen sovelletaan soveltuvin osin yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia (964/2004) ja suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annettua valtioneuvoston asetusta (481/2003).
Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
15 §
SalassapitoSen lisäksi, mitä 3 §:ssä säädetään, koulutuskeskuksen toimielinten ja henkilöstön salassapitovelvollisuuteen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 108 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 109 §:n 5 momenttia.
Koulutuskeskuksen toimielinten ja henkilöstön salassapitovelvollisuudesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 42 §:ssä.
15 §
SalassapitoKoulutuskeskuksen toimielinten ja henkilöstön salassapitovelvollisuudesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 42 §:ssä.
15 §
SalassapitoSen lisäksi, mitä 3 §:ssä säädetään, koulutuskeskuksen toimielinten ja henkilöstön salassapitovelvollisuuteen sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 108 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 109 §:n 5 momenttia.
16 §
MuutoksenhakuKoulutuskeskuksen johtokunnan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa(586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Koulutuskeskuksen johtokunnan tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muutosta ei kuitenkaan voi hakea henkilöstön nimittämistä koskeviin päätöksiin.
Koulutuskeskuksen johtokunnan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Henkilöstön nimittämistä koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta valittamalla.
16 §
MuutoksenhakuKoulutuskeskuksen johtokunnan tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muutosta ei kuitenkaan voi hakea henkilöstön nimittämistä koskeviin päätöksiin.
16 §
MuutoksenhakuKoulutuskeskuksen johtokunnan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Henkilöstön nimittämistä koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta valittamalla.
17 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.
Tällä lailla kumotaan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta 18 päivänä kesäkuuta 1993 annettu laki (545/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä lailla kumotaan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta 18 päivänä kesäkuuta 1993 annettu laki (545/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
17 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.
Tällä lailla kumotaan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta 18 päivänä kesäkuuta 1993 annettu laki (545/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
18 §
SiirtymäsäännöksetKoulutuskeskuksen opiskelijalla, joka on aloittanut opintonsa ennen tämän lain voimaantuloa, on oikeus vähintään lain voimaan tullessa voimassa olleisiin opintososiaalisiin etuihin.
Koulutuskeskuksen henkilöstö, joka on nimitetty tehtäviinsä ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.
Koulutuskeskuksen johtokunta, joka on nimitetty ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa toimikautensa loppuun tehtävässään.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta johtosääntöä sekä johtokunnan ja viranhaltijoiden toimivaltaa ja tehtäviä koskevia tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan, kunnes johtokunta hyväksyy uuden johtosäännön.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
18 §
SiirtymäsäännöksetKoulutuskeskuksen opiskelijalla, joka on aloittanut opintonsa ennen tämän lain voimaantuloa, on oikeus vähintään lain voimaan tullessa voimassa olleisiin opintososiaalisiin etuihin.
Koulutuskeskuksen henkilöstö, joka on nimitetty tehtäviinsä ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.
Koulutuskeskuksen johtokunta, joka on nimitetty ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa toimikautensa loppuun tehtävässään.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta johtosääntöä sekä johtokunnan ja viranhaltijoiden toimivaltaa ja tehtäviä koskevia tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan, kunnes johtokunta hyväksyy uuden johtosäännön.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
916/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014
538/2017
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
HE 39/2017, SiVM 7/2017, EV 86/2017
1227/2020
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2021.
HE 173/2020, SiVM 15/2020, EV 218/2020