Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1205/2010 | 2011-01-01 | muutt. 6 luvun 6 § | |
| 1057/2014 | 2015-01-01 | muutt. 6 luvun 2–11 §, lis. 6 luvun 12 ja 13 § | 2 |
| 411/2017 | 2017-07-01 | 6 | |
| 1197/2018 | 2019-01-01 | muutt. 4 luvun 1 §:ää sekä 6 luvun 9 ja 13 §:ää | |
| 85/2020 | 2020-03-01 | kum. 6 luvun 3 §; muutt. 6 luvun 2 ja 4 § | 2 |
| 674/2021 | 2021-07-01 | 139 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 2 luvun 10 §:n, 4 luvun 10 §:n, 5 luvun 7 §:n, 6 luvun 6 §:n, 7 luvun 15 §:n, 9 luvun 8 §:n, 10 luvun 1 §:n 3 momentin, 10 luvun 5 §:n ja 11 luvun 3 §:n nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Asetuksen tarkoitusTällä asetuksella annetaan merenkulun ympäristönsuojelulaissa (1672/2009) tarkoitetut tarkemmat säännökset MARPOL-yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen ja Suomea sitovien muiden kansainvälisten velvoitteiden sekä Euroopan unionin säädösten täytäntöön panemiseksi Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisten alusten osalta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella.
Tällä asetuksella annetaan merenkulun ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut tarkemmat säännökset MARPOL 73/78 -yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen ja Suomea sitovien muiden kansainvälisten velvoitteiden sekä Euroopan unionin säädösten täytäntöön panemiseksi Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisten alusten osalta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella.
1 §
Asetuksen tarkoitusTällä asetuksella annetaan merenkulun ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut tarkemmat säännökset MARPOL 73/78 -yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen ja Suomea sitovien muiden kansainvälisten velvoitteiden sekä Euroopan unionin säädösten täytäntöön panemiseksi Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisten alusten osalta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella.
2 §
Asetuksen soveltaminen Suomen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessäTämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös Suomen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessä. Poikkeuksista asetuksen soveltamiseen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessä säädetään jäljempänä.
2 §
Asetuksen soveltaminen Suomen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessäTämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös Suomen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessä. Poikkeuksista asetuksen soveltamiseen sisävesialueella ja kotimaan liikenteessä säädetään jäljempänä.
2 luku
Aluksista aiheutuvien öljypäästöjen ehkäiseminen
1 §
Öljyn päästörajoitukset aluksen koneistotiloistaMerenkulun ympäristönsuojelulain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti aluksen koneistotiloista saa päästää öljypitoista seosta veteen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sen alueen ulkopuolella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta laskettuna, jos seuraavat MARPOL-yleissopimuksen I liitteessä määrätyt edellytykset täyttyvät:
veteen pumpattavan poistoveden öljypitoisuus on alle 15 miljoonasosaa;
veteen pumpattavan poistoveden öljypitoisuus on alle 15 miljoonasosaa;
veteen pumpattavan poistoveden öljypitoisuus on alle 15 miljoonasosaa;
alus kulkee reitillään;
alus kulkee reitillään;
alus kulkee reitillään;
öljypitoinen seos käsitellään MARPOL-yleissopimuksen I liitteen 14 säännön 7 kohdan mukaisessa öljynsuodatuslaitteessa, jossa on automaattinen hälytys ja automaattinen öljypitoisen seoksen tyhjennyksen pysäytyslaitteisto; ja
öljypitoinen seos käsitellään MARPOL 73/78 –yleissopimuksen I liitteen mukaisissa öljynsuodatuslaitteissa, joissa on automaattinen hälytys ja automaattinen öljypitoisen seoksen tyhjennyksen pysäytyslaitteisto; ja
öljypitoinen seos käsitellään MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteen mukaisessa öljynsuodatuslaitteessa, jossa on automaattinen hälytys ja automaattinen öljypitoisen seoksen tyhjennyksen pysäytyslaitteisto; ja
öljypitoinen seos ei ole peräisin öljysäiliöalusten lastinsiirtopumppujen pilssivesikaivoista.
öljypitoinen seos ei ole peräisin öljysäiliöalusten lastinsiirtopumppujen pilssivesikaivoista.
öljypitoinen seos ei ole peräisin öljysäiliöalusten lastinsiirtopumppujen pilssivesikaivoista.
Merenkulun ympäristönsuojelulain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti alukselta voi päästää öljypitoista seosta veteen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sen alueen ulkopuolella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta laskettuna, jos kaikki seuraavat MARPOL 73/78 yleissopimuksen I liitteessä määrätyt edellytykset täyttyvät:
veteen pumpattavan poistoveden öljypitoisuus on alle 15 miljoonasosaa;
alus kulkee reitillään;
öljypitoinen seos käsitellään MARPOL 73/78 –yleissopimuksen I liitteen mukaisissa öljynsuodatuslaitteissa, joissa on automaattinen hälytys ja automaattinen öljypitoisen seoksen tyhjennyksen pysäytyslaitteisto; ja
öljypitoinen seos ei ole peräisin öljysäiliöalusten lastinsiirtopumppujen pilssivesikaivoista.
Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti alukselta saa päästää öljypitoista seosta veteen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sen alueen ulkopuolella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta laskettuna, jos seuraavat MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä määrätyt edellytykset täyttyvät:
veteen pumpattavan poistoveden öljypitoisuus on alle 15 miljoonasosaa;
alus kulkee reitillään;
öljypitoinen seos käsitellään MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteen mukaisessa öljynsuodatuslaitteessa, jossa on automaattinen hälytys ja automaattinen öljypitoisen seoksen tyhjennyksen pysäytyslaitteisto; ja
öljypitoinen seos ei ole peräisin öljysäiliöalusten lastinsiirtopumppujen pilssivesikaivoista.
Öljysäiliöaluksella edellytyksenä on lisäksi, että öljypitoiseen seokseen ei ole sekoittunut öljylastin jäännöksiä.
Öljysäiliöaluksella edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi, että öljypitoiseen seokseen ei ole sekoittunut öljylastin jäännöksiä.
Öljysäiliöaluksella edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi, että öljypitoiseen seokseen ei ole sekoittunut öljylastin jäännöksiä.
Suomalaiseen alukseen sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella kuitenkin siten, että aluksen purjehtiessa MARPOL-yleissopimuksen I liitteessä mainittujen erityisalueiden ulkopuolella 1 momentin 3 kohdassa säädetyn sijasta vähimmäisvaatimuksena on, että öljypitoinen seos käsitellään yleissopimuksen I liitteen 14 säännön 6 kohdan mukaisessa öljynsuodatuslaitteessa.
Suomalaiseen alukseen sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella kuitenkin siten, että aluksen purjehtiessa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä mainittujen erityisalueiden ulkopuolella 1 momentin 3 kohdan sijasta vähimmäisvaatimuksena on, että öljypitoinen seos käsitellään I liitteen 14 säännön mukaisessa öljynsuodatinlaitteessa.
Suomalaiseen alukseen sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella kuitenkin siten, että aluksen purjehtiessa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä mainittujen erityisalueiden ulkopuolella 1 momentin 3 kohdan sijasta vähimmäisvaatimuksena on, että öljypitoinen seos käsitellään yleissopimuksen I liitteen 14 säännön mukaisessa öljynsuodatinlaitteessa.
1 §
Öljyn päästörajoitukset alukseltaMerenkulun ympäristönsuojelulain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti alukselta voi päästää öljypitoista seosta veteen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sen alueen ulkopuolella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta laskettuna, jos kaikki seuraavat MARPOL 73/78 yleissopimuksen I liitteessä määrätyt edellytykset täyttyvät:
veteen pumpattavan poistoveden öljypitoisuus on alle 15 miljoonasosaa;
alus kulkee reitillään;
öljypitoinen seos käsitellään MARPOL 73/78 –yleissopimuksen I liitteen mukaisissa öljynsuodatuslaitteissa, joissa on automaattinen hälytys ja automaattinen öljypitoisen seoksen tyhjennyksen pysäytyslaitteisto; ja
öljypitoinen seos ei ole peräisin öljysäiliöalusten lastinsiirtopumppujen pilssivesikaivoista.
Öljysäiliöaluksella edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi, että öljypitoiseen seokseen ei ole sekoittunut öljylastin jäännöksiä.
Suomalaiseen alukseen sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella kuitenkin siten, että aluksen purjehtiessa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä mainittujen erityisalueiden ulkopuolella 1 momentin 3 kohdan sijasta vähimmäisvaatimuksena on, että öljypitoinen seos käsitellään I liitteen 14 säännön mukaisessa öljynsuodatinlaitteessa.
1 §
Öljyn päästörajoitukset alukseltaMerenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti alukselta saa päästää öljypitoista seosta veteen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sen alueen ulkopuolella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta laskettuna, jos seuraavat MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä määrätyt edellytykset täyttyvät:
veteen pumpattavan poistoveden öljypitoisuus on alle 15 miljoonasosaa;
alus kulkee reitillään;
öljypitoinen seos käsitellään MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteen mukaisessa öljynsuodatuslaitteessa, jossa on automaattinen hälytys ja automaattinen öljypitoisen seoksen tyhjennyksen pysäytyslaitteisto; ja
öljypitoinen seos ei ole peräisin öljysäiliöalusten lastinsiirtopumppujen pilssivesikaivoista.
Öljysäiliöaluksella edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi, että öljypitoiseen seokseen ei ole sekoittunut öljylastin jäännöksiä.
Suomalaiseen alukseen sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella kuitenkin siten, että aluksen purjehtiessa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä mainittujen erityisalueiden ulkopuolella 1 momentin 3 kohdan sijasta vähimmäisvaatimuksena on, että öljypitoinen seos käsitellään yleissopimuksen I liitteen 14 säännön mukaisessa öljynsuodatinlaitteessa.
2 §
Öljyn päästörajoitukset porauslautalta ja muulta alustaltaMitä 2 luvun 1 §:ssä säädetään, sovelletaan myös kiinteään tai kelluvaan porauslauttaan ja muuhun alustaan.
2 §
Öljyn päästörajoitukset porauslautalta ja muulta alustaltaMitä 2 luvun 1 §:ssä säädetään, sovelletaan myös kiinteään tai kelluvaan porauslauttaan ja muuhun alustaan.
2 a luku
Haitallisten ja vaarallisten lastien ja jätteiden siirtäminen sekä polttoaineen toimittaminen aluksesta toiseen
1 §
Siirron ja toimituksen toteuttamiseen liittyvät järjestelyt ja rajoituksetMerenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen lastien siirtoon tai polttoaineen toimitukseen nimetyllä alueella osallistuvan aluksen liikenteenharjoittajan, omistajan, asiamiehen tai päällikön on järjestettävä paikalle apualus, jolla on käytettävissään riittävä torjuntakalusto. Polttoaineen toimituksen yhteydessä riittäväksi apualukseksi voidaan katsoa aluksen varustukseen kuuluva apualus, kuten työvene. Apualuksen ja torjuntakaluston on oltava koko siirron tai toimituksen ajan jatkuvassa valmiudessa välitöntä käyttöä varten.
Torjuntakaluston on sovelluttava kulloinkin siirrettävälle haitalliselle tai vaaralliselle lastille tai toimitettavalle polttoaineelle, ja sillä on kyettävä varmistamaan, ettei veteen mahdollisesti vuotava polttoaine tai muu haitallinen tai vaarallinen nestemäinen aine pääse leviämään. Merenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 3 §:ssä tarkoitetun STS-siirron yhteydessä molemmat alukset tulee kuitenkin ympäröidä öljyntorjuntapuomilla.
Haitallisen tai vaarallisen lastin siirron yhteydessä kalustolla on voitava torjua sen suuruinen siirrettävän lastin veteen menevä päästö, joka siirtosuunnitelman tai menettelytapaohjeen mukaan siirrettäisiin tai toimitettaisiin alusten välisellä siirtokalustolla maksimisiirtonopeudella viiden minuutin aikana. Lisäksi alusten välisen lastinsiirron torjuntakalustoon kuuluvan aluksen tankkeihin on pystyttävä keräämään siirrettävää haitallista tai vaarallista nestemäistä ainetta vedestä ja aluksella on oltava torjuntakyky vähintään yhden metrin aallokossa.
Torjuntakalustoa operoivalla henkilöstöllä on oltava kyseisen torjuntatehtävän edellyttämä koulutus. Vähintään yhdellä torjuntakalustoa operoivalla henkilöllä on oltava Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) OPRC-mallikurssin 1 taso suoritettuna.
Siirtoon tai toimitukseen osallistuvat osapuolet sopivat, kumpi vastaa torjuntakaluston järjestämisestä. Torjuntakaluston järjestämisestä vastaa kuitenkin siirron tai toimituksen vastaanottavan aluksen liikenteenharjoittaja tai omistaja, jos osapuolet eivät ole sopineet vastuunjaosta.
2 §
STS-siirtoa koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedotMerenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitettuun mainitun luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua STS-siirtoa koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:
siirtoon osallistuvien alusten nimet, lippuvaltiot, radiokutsutunnukset, IMO-numerot ja arvioidut saapumisajat;
suunnitellun siirron alkamisen päivämäärä ja kellonaika sekä maantieteellinen sijainti;
siirrettävän öljyn tyyppi ja määrä;
siirron suunniteltu kesto;
tiedot siirron palveluntarjoajasta tai kokonaisvalvontavastuussa olevasta henkilöstä sekä yhteystiedot;
vahvistus siitä, että aluksella on mainitussa momentissa tarkoitettu Liikenne- ja viestintäviraston tai hyväksytyn luokituslaitoksen hyväksymä STS-siirtosuunnitelma;
tieto tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetuista siirtojen ja toimitusten toteuttamiseen liittyvistä järjestelyistä ja rajoituksista.
3 §
Muuta siirtoa sekä toimitusta koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedotMerenkulun ympäristönsuojelulain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitettuun muuta kuin mainitun luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua STS-siirtoa sekä polttoaineen toimitusta koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:
siirtoon tai toimitukseen osallistuvien alusten nimet, lippuvaltiot, radiokutsutunnukset IMO-numerot ja arvioidut saapumisajat;
suunnitellun siirron tai toimituksen alkamisen päivämäärä ja kellonaika sekä maantieteellinen sijainti;
tieto siitä, suoritetaanko siirto tai toimitus ankkurissa vai kulussa;
siirrettävän lastin tai toimitettavan polttoaineen tyyppi ja määrä;
siirron tai toimituksen suunniteltu kesto;
tiedot siirron tai toimituksen palveluntarjoajasta tai kokonaisvalvontavastuussa olevasta henkilöstä sekä yhteystiedot;
vahvistus siitä, että aluksella on mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettu menettelytapaohje;
tieto tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetuista siirtojen ja toimitusten toteuttamiseen liittyvistä järjestelyistä ja rajoituksista.
3 luku
Aluksista aiheutuvien haitallisten nestemäisten aineiden päästöjen ehkäiseminen
1 §
Haitallisten nestemäisten aineiden luokitusHaitalliset nestemäiset aineet jaetaan ympäristövaarallisuutensa perusteella neljään luokkaan noudattaen, mitä MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 6 säännössä määrätään.
Haitalliset nestemäiset aineet jaetaan ympäristövaarallisuutensa perusteella neljään luokkaan siten kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 6 säännössä määrätään.
Luokkaan X luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat suuren vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle.
Luokkaan Y luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat haittaa viihtyisyydelle tai vesistön laillisille käyttömuodoille.
Luokkaan Z luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vähäisen vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle.
Luokkaan OS luokitellaan aineet, joista on niitä MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 6 säännön mukaisesti arvioitaessa havaittu, että ne eivät kuulu luokkiin X, Y tai Z.
Luokkaan OS luokitellaan aineet, joista on niitä MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 6 säännön mukaisesti arvioitaessa havaittu, että ne eivät kuulu luokkiin X, Y tai Z.
1 §
Haitallisten nestemäisten aineiden luokitusHaitalliset nestemäiset aineet jaetaan ympäristövaarallisuutensa perusteella neljään luokkaan siten kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 6 säännössä määrätään.
Luokkaan X luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat suuren vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle.
Luokkaan Y luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaisivat haittaa viihtyisyydelle tai vesistön laillisille käyttömuodoille.
Luokkaan Z luokitellaan haitalliset nestemäiset aineet, jotka, jos ne lasketaan veteen säiliön puhdistus- tai painolastin vähentämistoimenpiteiden johdosta, aiheuttaisivat vähäisen vaaran joko vesistön luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle.
Luokkaan OS luokitellaan aineet, joista on niitä MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 6 säännön mukaisesti arvioitaessa havaittu, että ne eivät kuulu luokkiin X, Y tai Z.
2 §
Luokkaan X kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetSäiliö, josta on purettu luokkaan X kuuluvaa ainetta, on esipestävä MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.
Säiliö, josta on purettu luokkaan X kuuluvaa ainetta, on esipestävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta. Säiliöön jääneet jätteet on tyhjennettävä vastaanottolaitteistoon, kunnes aineen pitoisuus kyseiseen laitteistoon tyhjennettävässä poistovedessä on enintään 0,1 painoprosenttia, minkä jälkeen säiliö tyhjennetään ja säiliön pesua valvova tarkastaja merkitsee tiedot lastipäiväkirjaan II liitteen 16 säännön mukaisesti.
Säiliö, josta on purettu luokkaan X kuuluvaa ainetta, on esipestävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
2 §
Luokkaan X kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetSäiliö, josta on purettu luokkaan X kuuluvaa ainetta, on esipestävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta. Säiliöön jääneet jätteet on tyhjennettävä vastaanottolaitteistoon, kunnes aineen pitoisuus kyseiseen laitteistoon tyhjennettävässä poistovedessä on enintään 0,1 painoprosenttia, minkä jälkeen säiliö tyhjennetään ja säiliön pesua valvova tarkastaja merkitsee tiedot lastipäiväkirjaan II liitteen 16 säännön mukaisesti.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
2 §
Luokkaan X kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetSäiliö, josta on purettu luokkaan X kuuluvaa ainetta, on esipestävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
3 §
Luokkaan Y kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetSäiliö, josta on purettu luokkaan Y kuuluvaa MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 1 säännön 17 kohdassa tarkoitettua korkeaviskoosista ainetta tai 15 kohdassa tarkoitettua jähmettyvää ainetta, on esipestävä mainitun liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.
Säiliö, josta on purettu luokkaan Y kuuluvaa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 1 säännön 17 kohdassa määriteltyä korkeaviskoosista ainetta tai 15 kohdassa määriteltyä jähmettyvää ainetta, on esipestävä II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta. Säiliöön jääneet jätteet on tyhjennettävä vastaanottolaitteistoon, kunnes aineen pitoisuus kyseiseen laitteistoon tyhjennettävässä poistovedessä on enintään 0,1 painoprosenttia, minkä jälkeen säiliö tyhjennetään ja säiliön pesua valvova tarkastaja merkitsee tiedot lastipäiväkirjaan.
Säiliö, josta on purettu luokkaan Y kuuluvaa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 1 säännön 17 kohdassa tarkoitettua korkeaviskoosista ainetta tai 15 kohdassa tarkoitettua jähmettyvää ainetta, on esipestävä II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
3 §
Luokkaan Y kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetSäiliö, josta on purettu luokkaan Y kuuluvaa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 1 säännön 17 kohdassa määriteltyä korkeaviskoosista ainetta tai 15 kohdassa määriteltyä jähmettyvää ainetta, on esipestävä II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta. Säiliöön jääneet jätteet on tyhjennettävä vastaanottolaitteistoon, kunnes aineen pitoisuus kyseiseen laitteistoon tyhjennettävässä poistovedessä on enintään 0,1 painoprosenttia, minkä jälkeen säiliö tyhjennetään ja säiliön pesua valvova tarkastaja merkitsee tiedot lastipäiväkirjaan.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
3 §
Luokkaan Y kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetSäiliö, josta on purettu luokkaan Y kuuluvaa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 1 säännön 17 kohdassa tarkoitettua korkeaviskoosista ainetta tai 15 kohdassa tarkoitettua jähmettyvää ainetta, on esipestävä II liitteen 13 säännön 6 kohdan mukaisesti ennen kuin alus lähtee purkusatamasta.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
4 §
Luokkaan Y ja Z kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetLuokkaan Y kuuluvat aineet muissa kuin 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä luokkaan Z kuuluvat aineet on tyhjennettävä menettelytapaohjekirjan mukaisesti. Muussa tapauksessa säiliö on esipestävä tai on ryhdyttävä tarkastajan vaatimiin MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 16 säännön 8 kohdassa mainittuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin.
Luokkaan Y kuuluvat aineet muissa kuin 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä luokkaan Z kuuluvat aineet on tyhjennettävä menettelytapaohjekirjan mukaisesti. Muussa tapauksessa säiliö on esipestävä tai on ryhdyttävä tarkastajan vaatimiin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 16 säännön 1 kappaleessa mainittuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin.
Luokkaan Y kuuluvat aineet muissa kuin 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä luokkaan Z kuuluvat aineet on tyhjennettävä menettelytapaohjekirjan mukaisesti. Muussa tapauksessa säiliö on esipestävä tai on ryhdyttävä tarkastajan vaatimiin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 16 säännön 8 kohdassa mainittuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
4 §
Luokkaan Y ja Z kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetLuokkaan Y kuuluvat aineet muissa kuin 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä luokkaan Z kuuluvat aineet on tyhjennettävä menettelytapaohjekirjan mukaisesti. Muussa tapauksessa säiliö on esipestävä tai on ryhdyttävä tarkastajan vaatimiin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 16 säännön 1 kappaleessa mainittuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
4 §
Luokkaan Y ja Z kuuluvien haitallisten nestemäisten aineiden purkamista ja säiliön pesua koskevat vaatimuksetLuokkaan Y kuuluvat aineet muissa kuin 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä luokkaan Z kuuluvat aineet on tyhjennettävä menettelytapaohjekirjan mukaisesti. Muussa tapauksessa säiliö on esipestävä tai on ryhdyttävä tarkastajan vaatimiin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 16 säännön 8 kohdassa mainittuihin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin.
Säiliöön myöhemmin laskettava vesi voidaan tyhjentää veteen MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 2 kohdan mukaisesti.
5 §
Kemikaalisäiliöaluksen rakenteelliset vaatimuksetMerenkulun ympäristönsuojelulain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun kemikaalisäiliöaluksen, joka kuljettaa luokkiin X, Y tai Z kuuluvia aineita, ja öljysäiliöaluksen tai muun säiliöaluksen, joka voi kuljettaa MARPOL-yleissopimuksen II liitteen mukaisesti haitallisia nestemäisiä aineita, on täytettävä ne vaatimukset, jotka kemikaalisäiliöalukselle asetetaan MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 11 ja 12 säännössä:
1 päivänä heinäkuuta 1986 tai sen jälkeen rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä kansainvälisissä merikuljetuksissa sovellettavan IMOn nestemäisten vaarallisten kemikaalien merikuljetussäännöstön vaatimukset (IBC-säännöstö) ja ennen 1 päivänä heinäkuuta 1986 rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä IMO:n kemikaalien irtolastikuljetussäännöstön vaatimukset (BCH-säännöstö);
1 päivänä heinäkuuta 1986 tai sen jälkeen rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä kansainvälisissä merikuljetuksissa sovellettavan Kansainvälisen merenkulkujärjestön, jäljempänä IMO, nestemäisten vaarallisten kemikaalien merikuljetussäännöstön vaatimukset (IBC-säännöstö) ja ennen 1 päivänä heinäkuuta 1986 rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä IMO:n kemikaalien irtolastikuljetussäännöstön vaatimukset (BCH-säännöstö);
aluksen pumppaus-, putkisto- ja purkamisjärjestelyjen ja jätesäiliöiden on täytettävä MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 12 säännön vaatimukset.
aluksen pumppaus-, putkisto- ja purkamisjärjestelyjen ja jätesäiliöiden on täytettävä MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 12 säännön vaatimukset.
Merenkulun ympäristönsuojelulain 1 luvun 2 §:ssä määritellyn kemikaalisäiliöaluksen, joka kuljettaa luokkiin X, Y tai Z kuuluvia aineita, ja öljysäiliöaluksen tai muun säiliöaluksen, joka voi kuljettaa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen mukaisesti haitallisia nestemäisiä aineita, on täytettävä ne vaatimukset, jotka kemikaalisäiliöalukselle asetetaan MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 11 ja 12 säännössä:
1 päivänä heinäkuuta 1986 tai sen jälkeen rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä kansainvälisissä merikuljetuksissa sovellettavan Kansainvälisen merenkulkujärjestön, jäljempänä IMO, nestemäisten vaarallisten kemikaalien merikuljetussäännöstön vaatimukset (IBC-säännöstö) ja ennen 1 päivänä heinäkuuta 1986 rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä IMO:n kemikaalien irtolastikuljetussäännöstön vaatimukset (BCH-säännöstö);
aluksen pumppaus-, putkisto- ja purkamisjärjestelyjen ja jätesäiliöiden on täytettävä MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 12 säännön vaatimukset.
5 §
Kemikaalisäiliöaluksen rakenteelliset vaatimuksetMerenkulun ympäristönsuojelulain 1 luvun 2 §:ssä määritellyn kemikaalisäiliöaluksen, joka kuljettaa luokkiin X, Y tai Z kuuluvia aineita, ja öljysäiliöaluksen tai muun säiliöaluksen, joka voi kuljettaa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen II liitteen mukaisesti haitallisia nestemäisiä aineita, on täytettävä ne vaatimukset, jotka kemikaalisäiliöalukselle asetetaan MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 11 ja 12 säännössä:
1 päivänä heinäkuuta 1986 tai sen jälkeen rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä kansainvälisissä merikuljetuksissa sovellettavan Kansainvälisen merenkulkujärjestön, jäljempänä IMO, nestemäisten vaarallisten kemikaalien merikuljetussäännöstön vaatimukset (IBC-säännöstö) ja ennen 1 päivänä heinäkuuta 1986 rakennetun kemikaalisäiliöaluksen on täytettävä IMO:n kemikaalien irtolastikuljetussäännöstön vaatimukset (BCH-säännöstö);
aluksen pumppaus-, putkisto- ja purkamisjärjestelyjen ja jätesäiliöiden on täytettävä MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 12 säännön vaatimukset.
6 §
Lastin jäännösten tuulettaminenSellaisen lastin jäännösten poistamiseen säiliöstä, joiden höyrynpaine ylittää 5 kilopascalia 20 celsiusasteen lämpötilassa, voidaan käyttää MARPOL-yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 3 kohdan ja II liitteen 7 lisäyksen mukaisia tuuletusmenetelmiä. Tällaisessa tapauksessa säiliöön myöhemmin laskettavaan veteen ei sovelleta MARPOL-yleissopimuksen II liitteen haitallisen nestemäisen aineen tyhjennystä koskevia vaatimuksia.
Sellaisen lastin jäännösten poistamiseen säiliöstä, joiden höyrypaine ylittää 5 kilopascalia 20 celsiusasteen lämpötilassa, voidaan käyttää MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 3 kohdan ja II liitteen 7 lisäyksen mukaisia tuuletusmenetelmiä. Tällaisessa tapauksessa säiliöön myöhemmin laskettavaan veteen ei sovelleta MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen haitallisen nestemäisen aineen tyhjennystä koskevia vaatimuksia.
6 §
Lastin jäännösten tuulettaminenSellaisen lastin jäännösten poistamiseen säiliöstä, joiden höyrypaine ylittää 5 kilopascalia 20 celsiusasteen lämpötilassa, voidaan käyttää MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen 13 säännön 3 kohdan ja II liitteen 7 lisäyksen mukaisia tuuletusmenetelmiä. Tällaisessa tapauksessa säiliöön myöhemmin laskettavaan veteen ei sovelleta MARPOL 73/78 –yleissopimuksen II liitteen haitallisen nestemäisen aineen tyhjennystä koskevia vaatimuksia.
4 luku
Aluksista aiheutuvien käymäläjätevesipäästöjen ehkäiseminen
1 §
Käymäläjäteveden päästökieltoa ja päästörajoitusta koskevat vaatimukset aluksellaKäymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarustelain (1503/2011) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta veteen laivavarusteista ja neuvoston direktiivin 96/98/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/90/EU ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarusteista annetun asetuksen (925/1998) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarustelain (1503/2011) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta veteen laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarustelain (1503/2011) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta veteen laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää veteen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua; kohtuullinen tyhjennysnopeus on laskettava IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti ja Liikenne- ja viestintäviraston tai sen valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen on hyväksyttävä laskelmat.
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua. Kohtuullinen tyhjennysnopeus lasketaan IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto tai sen valtuuttama hyväksytty luokituslaitos hyväksyy laskelmat.
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää veteen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua; kohtuullinen tyhjennysnopeus tulee laskea IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti ja Liikenteen turvallisuusviraston tai sen valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen tulee hyväksyä laskelmat.
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää veteen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua; kohtuullinen tyhjennysnopeus on laskettava IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti ja Liikenne- ja viestintäviraston tai sen valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen on hyväksyttävä laskelmat.
Käymäläjäteveden päästäminen veteen merenkulun ympäristönsuojelulain 1 luvun 2 §:ssä määritellyllä Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarusteista annetun asetuksen (925/1998) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua. Kohtuullinen tyhjennysnopeus lasketaan IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto tai sen valtuuttama hyväksytty luokituslaitos hyväksyy laskelmat.
Käymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarustelain (1503/2011) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta veteen laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää veteen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua; kohtuullinen tyhjennysnopeus tulee laskea IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti ja Liikenteen turvallisuusviraston tai sen valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen tulee hyväksyä laskelmat.
Käymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarustelain (1503/2011) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta veteen laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää veteen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua; kohtuullinen tyhjennysnopeus on laskettava IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti ja Liikenne- ja viestintäviraston tai sen valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen on hyväksyttävä laskelmat.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun laitteiston kautta ei kuitenkaan saa päästää käsiteltyä käymäläjätevettä Itämeren alueella MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa tarkoitetuista uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun laitteiston kautta ei kuitenkaan saa päästää käsiteltyä käymäläjätevettä Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun laitteiston kautta ei kuitenkaan saa päästää käsiteltyä käymäläjätevettä Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, ei saa päästää Itämeren alueella MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa tarkoitetuista uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, ei saa päästää Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, ei saa päästää Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
1 §
Käymäläjäteveden päästökieltoa ja päästörajoitusta koskevat vaatimukset aluksellaKäymäläjäteveden päästäminen veteen merenkulun ympäristönsuojelulain 1 luvun 2 §:ssä määritellyllä Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarusteista annetun asetuksen (925/1998) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua. Kohtuullinen tyhjennysnopeus lasketaan IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto tai sen valtuuttama hyväksytty luokituslaitos hyväksyy laskelmat.
1 §
Käymäläjäteveden päästökieltoa ja päästörajoitusta koskevat vaatimukset aluksellaKäymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarustelain (1503/2011) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta veteen laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää veteen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua; kohtuullinen tyhjennysnopeus tulee laskea IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti ja Liikenteen turvallisuusviraston tai sen valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen tulee hyväksyä laskelmat.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun laitteiston kautta ei kuitenkaan saa päästää käsiteltyä käymäläjätevettä Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, ei saa päästää Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
1 §
Käymäläjäteveden päästökieltoa ja päästörajoitusta koskevat vaatimukset aluksellaKäymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty seuraavin poikkeuksin:
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisesta aluksesta laivavarustelain (1503/2011) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivasta aluksesta veteen laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivasta aluksesta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;
käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää aluksesta veteen vähintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirasto on hyväksynyt laitteiston suomalaisen aluksen osalta ja että muun aluksen osalta aluksen lippuvaltio on hyväksynyt laitteiston;
käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää veteen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella tyhjennysnopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään neljä solmua; kohtuullinen tyhjennysnopeus on laskettava IMO:n päätöslauselmassa MEPC.157(55) annettujen ohjeiden mukaisesti aluskohtaisesti ja Liikenne- ja viestintäviraston tai sen valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen on hyväksyttävä laskelmat.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun laitteiston kautta ei kuitenkaan saa päästää käsiteltyä käymäläjätevettä Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, ei saa päästää Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien eikä olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien.
2 §
Käymäläjäteveden käsittelylaitteistoja koskevat vaatimuksetKäsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää veteen sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.2(VI) esitetyt vaatimukset, jos laitteisto on asennettu alukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2010. Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.159(55) esitetyt vaatimukset.
Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.2(VI) esitetyt vaatimukset, jos laitteisto on asennettu alukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2010. Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.159(55) esitetyt vaatimukset.
Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää veteen Itämeren alueella MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa tarkoitetuista uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien ja olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien vain sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.227(64) ja siihen myöhemmin tehdyissä muutoksissa annetut käsiteltyä käymäläjätevettä koskevat päästömääräykset myös typpeä ja fosforia koskevien päästömääräysten osalta.
Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää veteen Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien ja olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien vain sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.227(64) ja siihen myöhemmin tehdyissä muutoksissa annetut käsiteltyä käymäläjätevettä koskevat päästömääräykset myös typpeä ja fosforia koskevien päästömääräysten osalta.
2 §
Käymäläjäteveden käsittelylaitteistoja koskevat vaatimuksetKäsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.2(VI) esitetyt vaatimukset, jos laitteisto on asennettu alukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2010. Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.159(55) esitetyt vaatimukset.
2 §
Käymäläjäteveden käsittelylaitteistoja koskevat vaatimuksetKäsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää veteen sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.2(VI) esitetyt vaatimukset, jos laitteisto on asennettu alukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2010. Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.159(55) esitetyt vaatimukset.
Käsiteltyä käymäläjätevettä saa rajoituksitta päästää veteen Itämeren alueella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen 1 luvun 1 säännön 10 kappaleessa määritellyistä uusista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2019 lukien ja olemassa olevista matkustaja-aluksista 1 päivästä kesäkuuta 2021 lukien vain sellaisen hyväksytyn käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta, joka täyttää IMO:n päätöslauselmassa MEPC.227(64) ja siihen myöhemmin tehdyissä muutoksissa annetut käsiteltyä käymäläjätevettä koskevat päästömääräykset myös typpeä ja fosforia koskevien päästömääräysten osalta.
3 §
Huviveneen käymäläjärjestelmälle asetettavat vaatimuksetHuviveneen käymäläjätevesisäiliön tyhjennysputkessa on oltava normilaippa tai liitin, jos huviveneestä tyhjennetään käymäläjärjestelmästä käymäläjätevettä vastaanottolaitteistoon.
Huviveneessä voi vaihtoehtoisesti käyttää kemiallista käymälää, kuivakäymälää tai muuta käymälää.
3 §
Huviveneen käymäläjärjestelmälle asetettavat vaatimuksetHuviveneen käymäläjätevesisäiliön tyhjennysputkessa on oltava normilaippa tai liitin, jos huviveneestä tyhjennetään käymäläjärjestelmästä käymäläjätevettä vastaanottolaitteistoon.
Huviveneessä voi vaihtoehtoisesti käyttää kemiallista käymälää, kuivakäymälää tai muuta käymälää.
5 luku
Aluksista aiheutuvien kiinteän jätteen päästöjen ehkäiseminen
1 §
Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus Itämerellä ja muilla erityisalueillaMuiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 6 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty MARPOL-yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Tiettyjen kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 6 säännön mukaisesti.
Kaikkien muiden kiinteiden jätteiden kuin ruokajätteiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Ruokajätteiden poistaminen veteen tulee tehdä niin etäällä maasta kuin mahdollista, mutta kuitenkin etäämpänä kuin 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta.
Muiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 6 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Tiettyjen kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 6 säännön mukaisesti.
Kaikkien muoviesineiden ja muovia sisältävien esineiden ja aineiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.
Ruokajätteiden poistaminen aluksesta veteen Karibianmerellä tapahtuu kuitenkin MARPOL 73/78 –yleissopimuksen V liitteen 5 säännön 2 C kohdasta ilmeneviä erityissääntöjä noudattaen.
1 §
Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus Itämerellä ja muilla erityisalueillaKaikkien muiden kiinteiden jätteiden kuin ruokajätteiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Ruokajätteiden poistaminen veteen tulee tehdä niin etäällä maasta kuin mahdollista, mutta kuitenkin etäämpänä kuin 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta.
Ruokajätteiden poistaminen aluksesta veteen Karibianmerellä tapahtuu kuitenkin MARPOL 73/78 –yleissopimuksen V liitteen 5 säännön 2 C kohdasta ilmeneviä erityissääntöjä noudattaen.
1 §
Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus Itämerellä ja muilla erityisalueillaMuiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 6 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Tiettyjen kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 6 säännön mukaisesti.
Kaikkien muoviesineiden ja muovia sisältävien esineiden ja aineiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.
2 §
Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus muualla kuin erityisalueillaMuiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 4 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty muualla kuin MARPOL-yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 4 säännön mukaisesti.
Kaikkien muovien ja muovia sisältävien aineiden ja tavaroiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.
Muiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 4 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty muualla kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 4 säännön mukaisesti.
Kaikkien muoviesineiden ja muovia sisältävien esineiden ja aineiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.
Kelluvia sälyspuita sekä vuoraus- ja pakkausaineita saa poistaa veteen MARPOL 73/78 –yleissopimuksen V liitteessä tarkoitettujen erityisalueiden ulkopuolella niin etäällä lähimmästä maasta kuin se on käytännössä mahdollista, ei kuitenkaan 25 meripeninkulmaa lähempänä lähimmästä maasta.
2 §
Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus muualla kuin erityisalueillaKaikkien muovien ja muovia sisältävien aineiden ja tavaroiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.
Kelluvia sälyspuita sekä vuoraus- ja pakkausaineita saa poistaa veteen MARPOL 73/78 –yleissopimuksen V liitteessä tarkoitettujen erityisalueiden ulkopuolella niin etäällä lähimmästä maasta kuin se on käytännössä mahdollista, ei kuitenkaan 25 meripeninkulmaa lähempänä lähimmästä maasta.
Ruokajätteitä ja muita kiinteitä jätteitä kuten paperituotteita, riepuja, lasia, metallia, pulloja, taloustavaraa ja samankaltaisia jätteitä saa poistaa veteen erityisalueiden ulkopuolella niin etäällä lähimmästä maasta kuin se on käytännössä mahdollista, ei kuitenkaan 12 meripeninkulmaa lähempänä lähimmästä maasta.
Jos suomalaisessa aluksessa on käytössä Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä hienonnin tai rouhin, 3 momentissa tarkoitetut jätteet voidaan poistaa mereen erityisalueiden ulkopuolella sillä edellytyksellä, että jätteet kulkevat edellä tarkoitetun laitteen läpi ja veteen poistaminen suoritetaan niin etäällä lähimmästä maasta kuin se käytännössä on mahdollista, mutta kuitenkin etäämpänä kuin kolme meripeninkulmaa lähimmästä maasta. Tällaisten hienonnettujen tai rouhittujen kiinteiden jätteiden tulee pystyä kulkemaan sellaisen verkon lävitse, jonka aukot ovat korkeintaan 25 millimetrin suuruisia.
2 §
Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus muualla kuin erityisalueillaMuiden kiinteiden jätteiden kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 4 säännössä mainittujen kiinteiden jätteiden poistaminen veteen on kielletty muualla kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä tarkoitetuilla erityisalueilla. Kiinteiden jätteiden poistaminen aluksesta veteen on kuitenkin sallittu MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 4 säännön mukaisesti.
Kaikkien muoviesineiden ja muovia sisältävien esineiden ja aineiden poistaminen aluksesta veteen on kielletty.
3 §
Kiinteän jätteen poistaminen veteen kiinteältä tai kelluvalta alustaltaKiinteältä tai kelluvalta alustalta sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat alustojen vieressä tai enintään 500 metrin etäisyydellä niistä, ei saa poistaa kiinteitä jätteitä veteen. Ruokajätteiden poistaminen veteen on kuitenkin sallittu MARPOL-yleissopimuksen V liitteen 5 säännön mukaisesti.
Kiinteältä tai kelluvalta alustalta, joka toimii merenpohjan kivennäisvarojen tutkimuksessa, hyväksikäytössä ja näihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa käsittelyssä, sekä myös kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat näiden alustojen vierellä tai enintään 500 metrin etäisyydellä kiinteästä tai kelluvasta alustasta, ei saa poistaa mitään muita kiinteitä jätteitä veteen kuin ruokajätettä.
Kiinteältä tai kelluvalta alustalta sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat alustojen vieressä tai enintään 500 metrin etäisyydellä niistä, ei saa poistaa kiinteitä jätteitä veteen. Ruokajätteiden poistaminen veteen on kuitenkin sallittu MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 5 säännön mukaisesti.
3 §
Kiinteän jätteen poistaminen veteen kiinteältä tai kelluvalta alustaltaKiinteältä tai kelluvalta alustalta, joka toimii merenpohjan kivennäisvarojen tutkimuksessa, hyväksikäytössä ja näihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa käsittelyssä, sekä myös kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat näiden alustojen vierellä tai enintään 500 metrin etäisyydellä kiinteästä tai kelluvasta alustasta, ei saa poistaa mitään muita kiinteitä jätteitä veteen kuin ruokajätettä.
Kiinteältä tai kelluvalta alustalta saa ruokajätettä poistaa veteen, jos ruokajäte on kulkenut hienontimen tai rouhimen lävitse, jonka verkon aukot ovat enintään 25 millimetrin suuruisia, ja kiinteä tai kelluva alus sijaitsee vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta.
3 §
Kiinteän jätteen poistaminen veteen kiinteältä tai kelluvalta alustaltaKiinteältä tai kelluvalta alustalta sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka ovat alustojen vieressä tai enintään 500 metrin etäisyydellä niistä, ei saa poistaa kiinteitä jätteitä veteen. Ruokajätteiden poistaminen veteen on kuitenkin sallittu MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteen 5 säännön mukaisesti.
6 luku
Aluksista aiheutuvan ilman pilaantumisen ehkäiseminen
1 §
Aluksen päästöjen rajoittaminen hätätilanteessaMerenkulun ympäristönsuojelulain mukaisia aluksen dieselmoottoria sekä pakokaasujen puhdistuslaitteita ja puhdistusmenetelmiä koskevia vaatimuksia ei sovelleta aluksen hätädieselmoottoreihin, pelastusveneisiin asennettuihin dieselmoottoreihin taikka muuhun laitteeseen tai varusteeseen, jota käytetään yksinomaan hätätilanteessa.
1 §
Aluksen päästöjen rajoittaminen hätätilanteessaMerenkulun ympäristönsuojelulain mukaisia aluksen dieselmoottoria sekä pakokaasujen puhdistuslaitteita ja puhdistusmenetelmiä koskevia vaatimuksia ei sovelleta aluksen hätädieselmoottoreihin, pelastusveneisiin asennettuihin dieselmoottoreihin taikka muuhun laitteeseen tai varusteeseen, jota käytetään yksinomaan hätätilanteessa.
2 §
Polttoaineen laatuvaatimukset ja rikin oksidipäästöjen rajoittaminenSuomalaisen aluksen purjehtiessa muilla alueilla kuin MARPOL-yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,50 painoprosenttia. Rajoitus koskee myös aluksella kuljetettavaa polttoainetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella.
Aluksella käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus ei saa ylittää 4,5 painoprosenttia.
Aluksella käytettävän polttoaineen on täytettävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaiset vaatimukset.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa muilla alueilla kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,50 painoprosenttia. Rajoitus koskee myös aluksella kuljetettavaa polttoainetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla MARPOL-yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä ulkomaisen aluksen purjehtiessa Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Aluksella kuljetettavan polttoaineen, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella, rikkipitoisuus saa kuitenkin olla enintään 0,50 painoprosenttia.
Aluksella käytettävän polttoöljyn on lisäksi täytettävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaiset vaatimukset.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa muilla alueilla kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla noudatetaan seuraavia vaatimuksia:
aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 3,50 painoprosenttia 31 päivään joulukuuta 2019 asti;
aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,50 painoprosenttia 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen aluksen purjehtiessa Euroopan unionin jäsenvaltioiden aluemerien, talousvyöhykkeiden ja epäpuhtauksien valvontavyöhykkeiden alueilla.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä ulkomaisen aluksen purjehtiessa Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Aluksella kuljetettavan polttoaineen, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella, rikkipitoisuus saa kuitenkin olla enintään 0,50 painoprosenttia.
2 §
Rikin oksidipäästöjen rajoittaminenAluksella käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus ei saa ylittää 4,5 painoprosenttia.
Aluksella käytettävän polttoöljyn on lisäksi täytettävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaiset vaatimukset.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä ulkomaisen aluksen purjehtiessa Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä noudatetaan seuraavia vaatimuksia:
aluksella käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia; tai
aluksella on käytettävä sellaista pakokaasujen puhdistusjärjestelmää, jolla aluksen rikin oksidipäästöt, mukaan lukien sekä apu- että pääkoneiden aiheuttamat rikin oksidipäästöt, ovat yhteensä enintään 6,0 g SOx/kWh rikkidioksidiksi (SO 2 ) laskettuna; taikka
aluksella on käytettävä muuta hyväksyttyä teknistä menetelmää, jonka voidaan osoittaa vähentävän rikin oksidipäästöt tasolle 6,0 g SOx/kWh tai sen alle.
Suomen lipun alla purjehtivassa aluksessa pakokaasujen puhdistusjärjestelmää tai muuta teknistä menetelmää käytettäessä aluksen päästöjä on seurattava jatkuvin mittauksin.
Merenkulun ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla säädettyjä polttoaineiden rikkipitoisuusvaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta:
tutkimus- ja testaustarkoituksiin tarkoitettuihin polttoaineisiin;
puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen aluksella käytettävään polttoaineeseen, jos tällaisen polttoaineen hankinnasta on haittaa aluksen operatiiviselle toiminnalle;
polttoaineen käyttöön aluksella, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; sekä
sellaiseen polttoaineeseen, jonka käyttö on tarpeen alukselle tai sen laitteelle aiheutuneen vahingon takia, jos kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin päästön ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty vahingoittumisen jälkeen eikä laivanisäntä tai aluksen päällikkö ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai toiminut huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi.
2 §
Polttoaineen laatuvaatimukset ja rikin oksidipäästöjen rajoittaminenAluksella käytettävän polttoaineen on täytettävä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaiset vaatimukset.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa muilla alueilla kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla noudatetaan seuraavia vaatimuksia:
aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 3,50 painoprosenttia 31 päivään joulukuuta 2019 asti;
aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,50 painoprosenttia 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen aluksen purjehtiessa Euroopan unionin jäsenvaltioiden aluemerien, talousvyöhykkeiden ja epäpuhtauksien valvontavyöhykkeiden alueilla.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä ulkomaisen aluksen purjehtiessa Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
2 §
Polttoaineen laatuvaatimukset ja rikin oksidipäästöjen rajoittaminenSuomalaisen aluksen purjehtiessa muilla alueilla kuin MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,50 painoprosenttia. Rajoitus koskee myös aluksella kuljetettavaa polttoainetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella.
Suomalaisen aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä ulkomaisen aluksen purjehtiessa Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä aluksella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Aluksella kuljetettavan polttoaineen, joka on tarkoitettu käytettäväksi aluksella, rikkipitoisuus saa kuitenkin olla enintään 0,50 painoprosenttia.
3 §
Euroopan unionin jäsenvaltion satamaan tai satamasta säännöllisesti liikennöivässä matkustaja-aluksessa käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuusEuroopan unionin jäsenvaltion satamaan tai satamasta säännöllisesti liikennöivässä Suomen lipun alla purjehtivassa matkustaja-aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia.
3 §
Euroopan unionin jäsenvaltion satamaan tai satamasta säännöllisesti liikennöivässä matkustaja-aluksessa käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuusEuroopan unionin jäsenvaltion satamaan tai satamasta säännöllisesti liikennöivässä Suomen lipun alla purjehtivassa matkustaja-aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 1,50 painoprosenttia 1 päivään tammikuuta 2020 asti muualla kuin edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla.
4 §
Euroopan unionin jäsenvaltion satamassa laiturissa olevassa aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuusEuroopan unionin jäsenvaltion satamassa laiturissa olevassa aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Runsasrikkisempää polttoainetta saa käyttää muissa kuin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla olevissa satamissa ainoastaan, jos laivahenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavaa polttoaineen vaihtoa mahdollisimman pian laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polttoaineen vaihtoajankohta on merkittävä aluksella pidettävään päiväkirjaan.
Suomessa markkinoille luovutettavan meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia.
Euroopan unionin jäsenvaltion satamassa laiturissa olevassa aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Runsasrikkisempää polttoainetta saa käyttää muissa kuin 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla olevissa satamissa ainoastaan, jos laivahenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavaa polttoaineen vaihtoa mahdollisimman pian laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polttoaineen vaihtoajankohta on merkittävä aluksella pidettävään päiväkirjaan.
Edellä 1 momentissa säädettyä polttoaineen rikkipitoisuutta koskevaa vaatimusta ei sovelleta:
alukseen, jonka julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla laiturissa alle kaksi tuntia;
alukseen, jonka julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla laiturissa alle kaksi tuntia;
alukseen, joka sammuttaa kaikki moottorinsa ja käyttää maasähköä ollessaan satamassa laiturissa.
alukseen, joka sammuttaa kaikki moottorinsa ja käyttää maasähköä ollessaan satamassa laiturissa.
Edellä 1 momentissa säädettyä polttoaineen rikkipitoisuutta koskevaa vaatimusta ei sovelleta:
alukseen, jonka julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla laiturissa alle kaksi tuntia;
alukseen, joka sammuttaa kaikki moottorinsa ja käyttää maasähköä ollessaan satamassa laiturissa.
4 §
Meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn rikkipitoisuusSuomessa markkinoille luovutettavan meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia.
4 §
Euroopan unionin jäsenvaltion satamassa laiturissa olevassa aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuusEuroopan unionin jäsenvaltion satamassa laiturissa olevassa aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Runsasrikkisempää polttoainetta saa käyttää muissa kuin 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla olevissa satamissa ainoastaan, jos laivahenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavaa polttoaineen vaihtoa mahdollisimman pian laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polttoaineen vaihtoajankohta on merkittävä aluksella pidettävään päiväkirjaan.
Edellä 1 momentissa säädettyä polttoaineen rikkipitoisuutta koskevaa vaatimusta ei sovelleta:
alukseen, jonka julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla laiturissa alle kaksi tuntia;
alukseen, joka sammuttaa kaikki moottorinsa ja käyttää maasähköä ollessaan satamassa laiturissa.
5 §
Poikkeukset polttoaineen rikkipitoisuutta koskeviin vaatimuksiinMitä 2 ja 4 §:ssä säädetään, ei sovelleta:
tutkimus- ja testaustarkoituksiin tarkoitettuihin polttoaineisiin;
tutkimus- ja testaustarkoituksiin tarkoitettuihin polttoaineisiin;
puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen aluksella käytettävään polttoaineeseen, jos tällaisen polttoaineen hankinnasta on haittaa aluksen operatiiviselle toiminnalle;
puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen aluksella käytettävään polttoaineeseen, jos tällaisen polttoaineen hankinnasta on haittaa aluksen operatiiviselle toiminnalle;
sellaiseen aluksella tapahtuvaan polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; eikä
sellaiseen aluksella tapahtuvaan polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; eikä
sellaiseen polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen alukselle tai sen laitteelle aiheutuneen vahingon takia, jos kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin päästön ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty mahdollisimman pian vahingoittumisen jälkeen, eikä laivanisäntä tai aluksen päällikkö ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai toiminut huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi.
sellaiseen polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen alukselle tai sen laitteelle aiheutuneen vahingon takia, jos kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin päästön ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty mahdollisimman pian vahingoittumisen jälkeen, eikä laivanisäntä tai aluksen päällikkö ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai toiminut huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi.
Suomessa markkinoille luovutettavan ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia.
Mitä 2 – 4 §:ssä säädetään, ei sovelleta:
tutkimus- ja testaustarkoituksiin tarkoitettuihin polttoaineisiin;
puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen aluksella käytettävään polttoaineeseen, jos tällaisen polttoaineen hankinnasta on haittaa aluksen operatiiviselle toiminnalle;
sellaiseen aluksella tapahtuvaan polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; eikä
sellaiseen polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen alukselle tai sen laitteelle aiheutuneen vahingon takia, jos kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin päästön ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty mahdollisimman pian vahingoittumisen jälkeen, eikä laivanisäntä tai aluksen päällikkö ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai toiminut huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi.
5 §
Meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuusSuomessa markkinoille luovutettavan ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia.
5 §
Poikkeukset polttoaineen rikkipitoisuutta koskeviin vaatimuksiinMitä 2 – 4 §:ssä säädetään, ei sovelleta:
tutkimus- ja testaustarkoituksiin tarkoitettuihin polttoaineisiin;
puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen aluksella käytettävään polttoaineeseen, jos tällaisen polttoaineen hankinnasta on haittaa aluksen operatiiviselle toiminnalle;
sellaiseen aluksella tapahtuvaan polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen aluksen turvallisuuden varmistamiseksi tai ihmishengen pelastamiseksi merellä; eikä
sellaiseen polttoaineen käyttöön, joka on tarpeen alukselle tai sen laitteelle aiheutuneen vahingon takia, jos kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin päästön ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty mahdollisimman pian vahingoittumisen jälkeen, eikä laivanisäntä tai aluksen päällikkö ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai toiminut huolimattomasti tietäen, että vahinko todennäköisesti seuraisi.
6 §
Sisävesialuksessa ja Euroopan unionin satamassa laiturissa olevassa aluksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuusEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/33/EY direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta mukaan sisävesialuksessa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia.
Satamassa laiturissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. Runsasrikkisempää polttoainetta saa käyttää ainoastaan, jos laivahenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavaa polttoaineen vaihtoa mahdollisimman pian laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polttoaineen vaihtoajankohta on merkittävä aluksella pidettävään päiväkirjaan.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjä rikkipitoisuusvaatimuksia ei sovelleta:
alukseen, jonka julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla satamassa alle kaksi tuntia;
sisävesialukseen, jolla on todistus siitä, että se merellä ollessaan on ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen SOLAS -yleissopimuksen (SopS 11/1981) mukainen, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna voimassa;
alukseen, joka sammuttaa kaikki moottorinsa ja käyttää maasähköä ollessaan laiturissa.
6 §
Meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn rikkipitoisuusSuomessa markkinoille luovutettavan meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,50 painoprosenttia.
7 §
Meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuusSuomessa markkinoille luovutettavan ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
Seuraavien aineiden poltto on kielletty Suomen talousvyöhykkeellä ja suomalaisella aluksella myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella:
MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I, II ja III liitteessä mainittujen öljyisiä tai haitallisia nestemäisiä aineita tai vaarallisia kiinteitä aineita sisältävien lastien jätteet ja niihin liittyvät saastuneet pakkausmateriaalit;
polyklooratut bifenyylit (PCB:t);
MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä määritellyt jätteet, jotka sisältävät raskasmetalleja enemmän kuin vain jälkiä niistä; ja
öljytuotteet, jotka sisältävät halogeeniyhdisteitä.
7 §
Aineet, joiden poltto on kielletty Suomen talousvyöhykkeellä ja suomalaisella aluksellaSeuraavien aineiden poltto on kielletty Suomen talousvyöhykkeellä ja suomalaisella aluksella myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella:
MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I, II ja III liitteessä mainittujen öljyisiä tai haitallisia nestemäisiä aineita tai vaarallisia kiinteitä aineita sisältävien lastien jätteet ja niihin liittyvät saastuneet pakkausmateriaalit;
polyklooratut bifenyylit (PCB:t);
MARPOL 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä määritellyt jätteet, jotka sisältävät raskasmetalleja enemmän kuin vain jälkiä niistä; ja
öljytuotteet, jotka sisältävät halogeeniyhdisteitä.
7 §
Meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuusSuomessa markkinoille luovutettavan ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
8 §
PäästönvähentämismenetelmätAluksella voidaan 2 ja 4 §:n vaatimukset täyttävän polttoaineen sijaan käyttää päästönvähentämismenetelmää, jonka avulla aluksen rikin oksidipäästöt saadaan kokonaisuudessaan ja jatkuvasti laskemaan vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2 ja 4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta.
Päästöjen vähentämisteknologian koekäyttöä koskevaa lupaa on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.
Aluksella voidaan 2–4 §:n vaatimukset täyttävän polttoaineen sijaan käyttää päästönvähentämismenetelmää, jonka avulla aluksen rikin oksidipäästöt saadaan kokonaisuudessaan ja jatkuvasti laskemaan vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta.
Arvioitaessa, onko päästönvähentämismenetelmä riittävän tehokas, käytetään tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/802 liitteessä I tarkoitettuja päästöarvoja. Päästönvähentämisteknologian on lisäksi oltava mainitun direktiivin liitteessä II tarkoitetuissa oikeudellisissa välineissä määriteltyjen kriteerien mukainen.
Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2, 3 ja 6 §:ssä säädettyjä polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
aluksen pakokaasupäästöjä seurataan jatkuvin mittauksin laitteilla, joiden tuloksia ei voi väärentää;
päästöjen vähentämismenetelmien tuottama jäte käsitellään asianmukaisilla jätteenkäsittelymenetelmillä;
koekäytön vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti vaikutuksia ekosysteemeihin suljetuissa satamissa ja suistoissa, arvioidaan; ja
koekäyttöön osallistuvissa aluksissa saavutetaan päästöjen taso, joka vastaa enintään säädettyjä polttoaineiden rikkipitoisuuden raja-arvoja.
8 §
Uuden päästöjenvähentämisteknologian koekäyttöPäästöjen vähentämisteknologian koekäyttöä koskevaa lupaa on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.
Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2, 3 ja 6 §:ssä säädettyjä polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
aluksen pakokaasupäästöjä seurataan jatkuvin mittauksin laitteilla, joiden tuloksia ei voi väärentää;
päästöjen vähentämismenetelmien tuottama jäte käsitellään asianmukaisilla jätteenkäsittelymenetelmillä;
koekäytön vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti vaikutuksia ekosysteemeihin suljetuissa satamissa ja suistoissa, arvioidaan; ja
koekäyttöön osallistuvissa aluksissa saavutetaan päästöjen taso, joka vastaa enintään säädettyjä polttoaineiden rikkipitoisuuden raja-arvoja.
Koekäytön tulokset on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä. Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan unionin komissiolle.
8 §
PäästönvähentämismenetelmätAluksella voidaan 2–4 §:n vaatimukset täyttävän polttoaineen sijaan käyttää päästönvähentämismenetelmää, jonka avulla aluksen rikin oksidipäästöt saadaan kokonaisuudessaan ja jatkuvasti laskemaan vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta.
Arvioitaessa, onko päästönvähentämismenetelmä riittävän tehokas, käytetään tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/802 liitteessä I tarkoitettuja päästöarvoja. Päästönvähentämisteknologian on lisäksi oltava mainitun direktiivin liitteessä II tarkoitetuissa oikeudellisissa välineissä määriteltyjen kriteerien mukainen.
9 §
Uusien päästönvähentämismenetelmien koekäyttöPäästönvähentämismenetelmien koekäyttöä koskevaa lupaa on haettava Liikenne- ja viestintävirastolta vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.
Määritettäessä meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on vertailumenetelmänä käytettävä standardien ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää. Jos menetelmien mukaiset tulokset poikkeavat toisistaan, käytetään standardin PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää.
Päästönvähentämismenetelmien koekäyttöä koskevaa lupaa on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.
Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2 ja 4 §:n vaatimusten mukaisia polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut Euroopan komissiolle ja kaikille asianomaisille satamavaltioille asiasta kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön alkamista;
Liikenteen turvallisuusvirasto on ilmoittanut Euroopan komissiolle ja kaikille asianomaisille satamavaltioille asiasta kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön alkamista;
Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut Euroopan komissiolle ja kaikille asianomaisille satamavaltioille asiasta kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön alkamista;
koekäyttöön osallistuvaan alukseen asennetaan laitteet, joiden tuloksia ei voida väärentää ja joilla mitataan savutorvien kautta johdettavia pakokaasuja jatkuvasti, ja laitteita käytetään koko koekäytön ajan;
koekäyttöön osallistuvaan alukseen asennetaan laitteet, joiden tuloksia ei voida väärentää ja joilla mitataan savutorvien kautta johdettavia pakokaasuja jatkuvasti, ja laitteita käytetään koko koekäytön ajan;
koekäyttöön osallistuvaan alukseen asennetaan laitteet, joiden tuloksia ei voida väärentää ja joilla mitataan savutorvien kautta johdettavia pakokaasuja jatkuvasti, ja laitteita käytetään koko koekäytön ajan;
koekäyttöön osallistuvan aluksen rikin oksidipäästöt vähenevät vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2 ja 4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta;
koekäyttöön osallistuvan aluksen rikin oksidipäästöt vähenevät vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta;
koekäyttöön osallistuvan aluksen rikin oksidipäästöt vähenevät vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta;
päästönvähentämismenetelmien tuottaman jätteen käsittelemiseksi käytetään asianmukaisia jätehuoltojärjestelmiä koko koekäytön ajan;
päästönvähentämismenetelmien tuottaman jätteen käsittelemiseksi käytetään asianmukaisia jätehuoltojärjestelmiä koko koekäytön ajan;
päästönvähentämismenetelmien tuottaman jätteen käsittelemiseksi käytetään asianmukaisia jätehuoltojärjestelmiä koko koekäytön ajan;
koko koekäytön ajan arvioidaan sen vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti suljettujen satama-alueiden, satamien ja suistojen ekosysteemeihin;
koko koekäytön ajan arvioidaan sen vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti suljettujen satama-alueiden, satamien ja suistojen ekosysteemeihin;
koko koekäytön ajan arvioidaan sen vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti suljettujen satama-alueiden, satamien ja suistojen ekosysteemeihin;
koekäytön tulokset toimitetaan kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä; ja
koekäytön tulokset toimitetaan kokonaisuudessaan Liikenteen turvallisuusvirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä; ja
koekäytön tulokset toimitetaan kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä; ja
Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan komissiolle ja saattaa ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.
Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan komissiolle ja saattanut ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.
Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan komissiolle ja saattanut ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.
Määritettäessä sisävesialuksissa ja Euroopan unionin satamissa laiturissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuuksia on vertailumenetelminä käytettävä raskaalle polttoöljylle ja meriliikenteessä käytettävälle kaasuöljylle standardien ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää sekä kevyelle polttoöljylle standardien PrEN ISO 24260 (1987), ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää. Jos menetelmien mukaiset tulokset poikkeavat toisistaan, käytetään standardin PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää.
Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2–4 §:n vaatimusten mukaisia polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liikenteen turvallisuusvirasto on ilmoittanut Euroopan komissiolle ja kaikille asianomaisille satamavaltioille asiasta kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön alkamista;
koekäyttöön osallistuvaan alukseen asennetaan laitteet, joiden tuloksia ei voida väärentää ja joilla mitataan savutorvien kautta johdettavia pakokaasuja jatkuvasti, ja laitteita käytetään koko koekäytön ajan;
koekäyttöön osallistuvan aluksen rikin oksidipäästöt vähenevät vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta;
päästönvähentämismenetelmien tuottaman jätteen käsittelemiseksi käytetään asianmukaisia jätehuoltojärjestelmiä koko koekäytön ajan;
koko koekäytön ajan arvioidaan sen vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti suljettujen satama-alueiden, satamien ja suistojen ekosysteemeihin;
koekäytön tulokset toimitetaan kokonaisuudessaan Liikenteen turvallisuusvirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä; ja
Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan komissiolle ja saattanut ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.
Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2–4 §:n vaatimusten mukaisia polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut Euroopan komissiolle ja kaikille asianomaisille satamavaltioille asiasta kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön alkamista;
koekäyttöön osallistuvaan alukseen asennetaan laitteet, joiden tuloksia ei voida väärentää ja joilla mitataan savutorvien kautta johdettavia pakokaasuja jatkuvasti, ja laitteita käytetään koko koekäytön ajan;
koekäyttöön osallistuvan aluksen rikin oksidipäästöt vähenevät vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta;
päästönvähentämismenetelmien tuottaman jätteen käsittelemiseksi käytetään asianmukaisia jätehuoltojärjestelmiä koko koekäytön ajan;
koko koekäytön ajan arvioidaan sen vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti suljettujen satama-alueiden, satamien ja suistojen ekosysteemeihin;
koekäytön tulokset toimitetaan kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä; ja
Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan komissiolle ja saattanut ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.
9 §
MääritysmenetelmätMääritettäessä meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on vertailumenetelmänä käytettävä standardien ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää. Jos menetelmien mukaiset tulokset poikkeavat toisistaan, käytetään standardin PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää.
Määritettäessä sisävesialuksissa ja Euroopan unionin satamissa laiturissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuuksia on vertailumenetelminä käytettävä raskaalle polttoöljylle ja meriliikenteessä käytettävälle kaasuöljylle standardien ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää sekä kevyelle polttoöljylle standardien PrEN ISO 24260 (1987), ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää. Jos menetelmien mukaiset tulokset poikkeavat toisistaan, käytetään standardin PrEN ISO 14596 (1998) mukaista menetelmää.
Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusmääritysten tilastollinen tulkinta on tehtävä standardin ISO 4259 (2006) mukaisesti.
9 §
Uusien päästönvähentämismenetelmien koekäyttöPäästönvähentämismenetelmien koekäyttöä koskevaa lupaa on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.
Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2–4 §:n vaatimusten mukaisia polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liikenteen turvallisuusvirasto on ilmoittanut Euroopan komissiolle ja kaikille asianomaisille satamavaltioille asiasta kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön alkamista;
koekäyttöön osallistuvaan alukseen asennetaan laitteet, joiden tuloksia ei voida väärentää ja joilla mitataan savutorvien kautta johdettavia pakokaasuja jatkuvasti, ja laitteita käytetään koko koekäytön ajan;
koekäyttöön osallistuvan aluksen rikin oksidipäästöt vähenevät vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta;
päästönvähentämismenetelmien tuottaman jätteen käsittelemiseksi käytetään asianmukaisia jätehuoltojärjestelmiä koko koekäytön ajan;
koko koekäytön ajan arvioidaan sen vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti suljettujen satama-alueiden, satamien ja suistojen ekosysteemeihin;
koekäytön tulokset toimitetaan kokonaisuudessaan Liikenteen turvallisuusvirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä; ja
Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan komissiolle ja saattanut ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.
9 §
Uusien päästönvähentämismenetelmien koekäyttöPäästönvähentämismenetelmien koekäyttöä koskevaa lupaa on haettava Liikenne- ja viestintävirastolta vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.
Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 2–4 §:n vaatimusten mukaisia polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut Euroopan komissiolle ja kaikille asianomaisille satamavaltioille asiasta kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön alkamista;
koekäyttöön osallistuvaan alukseen asennetaan laitteet, joiden tuloksia ei voida väärentää ja joilla mitataan savutorvien kautta johdettavia pakokaasuja jatkuvasti, ja laitteita käytetään koko koekäytön ajan;
koekäyttöön osallistuvan aluksen rikin oksidipäästöt vähenevät vähintään vastaavalle tasolle, kuin ne olisivat, jos aluksella käytettäisiin 2–4 §:n vaatimukset täyttävää polttoainetta;
päästönvähentämismenetelmien tuottaman jätteen käsittelemiseksi käytetään asianmukaisia jätehuoltojärjestelmiä koko koekäytön ajan;
koko koekäytön ajan arvioidaan sen vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti suljettujen satama-alueiden, satamien ja suistojen ekosysteemeihin;
koekäytön tulokset toimitetaan kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastolle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä; ja
Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa tuloksista Euroopan komissiolle ja saattanut ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.
10 §
MääritysmenetelmätMääritettäessä meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on vertailumenetelmänä käytettävä voimassaolevaa standardien ISO 8754 ja PrEN ISO 14596 mukaista menetelmää.
Aluksella olevasta polttoaineen luovutustodistuksesta on käytävä ilmi MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen V lisäyksen mukaiset tiedot. Luovutustodistukseen on liitettävä polttoainenäyte MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti.
Määritettäessä meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on vertailumenetelmänä käytettävä standardien ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (2007) mukaista menetelmää.
Sen määrittämiseksi, onko aluksille toimitetun ja aluksilla käytetyn meriliikenteessä käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus MARPOL-yleissopimuksen VI liitteen ja Euroopan unionin säädösten mukainen, käytetään MARPOL-yleissopimuksen VI liitteessä olevan VI lisäyksen mukaista polttoainenäytteiden todennusmenetelmää.
Polttoaineen luovutustodistus on pidettävä aluksella sellaisessa paikassa, että se on helposti saatavilla tarkastusta varten. Todistus on säilytettävä kolme vuotta siitä, kun polttoöljy on toimitettu alukselle. Luovutustodistukseen liitettyä näytettä toimitetusta polttoaineesta on säilytettävä aluksella kunnes polttoöljyä on merkittävästi kulutettu, mutta joka tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan.
Sen määrittämiseksi, onko aluksille toimitetun ja aluksilla käytetyn meriliikenteessä käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus MARPOL 73/78 – yleissopimuksen VI liitteen ja Euroopan unionin säädösten mukainen, käytetään MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä olevan VI lisäyksen mukaista polttoainenäytteiden todennusmenetelmää.
10 §
Polttoaineen luovutustodistus ja polttoainenäytteetAluksella olevasta polttoaineen luovutustodistuksesta on käytävä ilmi MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen V lisäyksen mukaiset tiedot. Luovutustodistukseen on liitettävä polttoainenäyte MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti.
Polttoaineen luovutustodistus on pidettävä aluksella sellaisessa paikassa, että se on helposti saatavilla tarkastusta varten. Todistus on säilytettävä kolme vuotta siitä, kun polttoöljy on toimitettu alukselle. Luovutustodistukseen liitettyä näytettä toimitetusta polttoaineesta on säilytettävä aluksella kunnes polttoöljyä on merkittävästi kulutettu, mutta joka tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan.
10 §
MääritysmenetelmätMääritettäessä meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuksia on vertailumenetelmänä käytettävä standardien ISO 8754 (2003) ja PrEN ISO 14596 (2007) mukaista menetelmää.
Sen määrittämiseksi, onko aluksille toimitetun ja aluksilla käytetyn meriliikenteessä käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus MARPOL 73/78 – yleissopimuksen VI liitteen ja Euroopan unionin säädösten mukainen, käytetään MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä olevan VI lisäyksen mukaista polttoainenäytteiden todennusmenetelmää.
11 §
Polttoaineen luovutustodistus ja polttoainenäytteetAluksella olevasta polttoaineen luovutustodistuksesta on käytävä ilmi MARPOL-yleissopimuksen VI liitteen V lisäyksen mukaiset tiedot. Luovutustodistukseen on liitettävä polttoainenäyte MARPOL-yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti.
Merenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta selvitystä seuraavana vuonna.
Aluksella olevasta polttoaineen luovutustodistuksesta on käytävä ilmi MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen V lisäyksen mukaiset tiedot. Luovutustodistukseen on liitettävä poltto-ainenäyte MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti.
Polttoaineen luovutustodistus on pidettävä aluksella sellaisessa paikassa, että se on helposti saatavilla tarkastusta varten. Todistus on säilytettävä kolme vuotta siitä, kun polttoaine on toimitettu alukselle. Luovutustodistukseen liitettyä näytettä toimitetusta polttoaineesta on säilytettävä aluksella, kunnes polttoainetta on merkittävästi kulutettu, mutta joka tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan.
Polttoaineen luovutustodistus on pidettävä aluksella sellaisessa paikassa, että se on helposti saatavilla tarkastusta varten. Todistus on säilytettävä kolme vuotta siitä, kun polttoöljy on toimitettu alukselle. Luovutustodistukseen liitettyä näytettä toimitetusta polttoaineesta on säilytettävä aluksella kunnes polttoöljyä on merkittävästi kulutettu, mutta joka tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan.
11 §
Tietojen toimittaminen Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Suomen ympäristökeskukselleMerenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta selvitystä seuraavana vuonna.
11 §
Polttoaineen luovutustodistus ja polttoainenäytteetAluksella olevasta polttoaineen luovutustodistuksesta on käytävä ilmi MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen V lisäyksen mukaiset tiedot. Luovutustodistukseen on liitettävä poltto-ainenäyte MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti.
Polttoaineen luovutustodistus on pidettävä aluksella sellaisessa paikassa, että se on helposti saatavilla tarkastusta varten. Todistus on säilytettävä kolme vuotta siitä, kun polttoöljy on toimitettu alukselle. Luovutustodistukseen liitettyä näytettä toimitetusta polttoaineesta on säilytettävä aluksella kunnes polttoöljyä on merkittävästi kulutettu, mutta joka tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan.
12 §
Näytteiden otto ja analysointiTulli tarkastaa ottamiensa näytteiden perusteella, että meriliikenteen raskaan ja kevyen polttoaineen rikkipitoisuus on tämän asetuksen säännösten mukainen. Näytteidenotto on aloitettava sinä päivänä, jona vastaava polttoaineen enimmäisrikkipitoisuutta koskeva raja-arvo tulee voimaan.
Tulli ottaa edustavan määrän näytteitä aluksella käytettävän polttoaineen varastoilta ja jakeluasemilta näytteiden analysoimiseksi. Näytteiden perusteella on tarkistettava, että meriliikenteen raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on tämän asetuksen säännösten mukainen. Näytteidenotto on aloitettava sinä päivänä, jona vastaava polttoaineen enimmäisrikkipitoisuutta koskeva raja-arvo tulee voimaan. Näytteitä on otettava säännöllisesti riittävän usein ja riittävissä määrin sekä siten, että ne ovat edustavia tutkittavan polttoaineen osalta. Näytteet on tutkittava ilman aiheetonta viivytystä.
Varastoilta ja jakeluasemilta näytteitä on otettava säännöllisesti riittävän usein ja riittävissä määrin sekä siten, että ne ovat edustavia tutkittavan polttoaineen osalta. Näytteet on tutkittava ilman aiheetonta viivytystä.
12 §
Näytteiden otto ja analysointiTulli ottaa edustavan määrän näytteitä aluksella käytettävän polttoaineen varastoilta ja jakeluasemilta näytteiden analysoimiseksi. Näytteiden perusteella on tarkistettava, että meriliikenteen raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on tämän asetuksen säännösten mukainen. Näytteidenotto on aloitettava sinä päivänä, jona vastaava polttoaineen enimmäisrikkipitoisuutta koskeva raja-arvo tulee voimaan. Näytteitä on otettava säännöllisesti riittävän usein ja riittävissä määrin sekä siten, että ne ovat edustavia tutkittavan polttoaineen osalta. Näytteet on tutkittava ilman aiheetonta viivytystä.
13 §
Tietojen raportointi Liikenne- ja viestintävirastolleMerenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot kunkin kalenterivuoden aikana Suomessa markkinoille saatettujen meriliikenteen polttoaineiden saatavuudesta ja laadusta on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.
Merenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot kunkin kalenterivuoden aikana Suomessa markkinoille saatettujen meriliikenteen polttoaineiden määristä ja laadusta on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.
Merenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot kunkin kalenterivuoden aikana Suomessa markkinoille saatettujen meriliikenteen polttoaineiden määristä ja laadusta on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.
13 §
Tietojen toimittaminen Liikenteen turvallisuusvirastolleMerenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot kunkin kalenterivuoden aikana Suomessa markkinoille saatettujen meriliikenteen polttoaineiden määristä ja laadusta on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.
13 §
Tietojen toimittaminen Liikenne- ja viestintävirastolleMerenkulun ympäristönsuojelulain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot kunkin kalenterivuoden aikana Suomessa markkinoille saatettujen meriliikenteen polttoaineiden määristä ja laadusta on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta kyseistä kalenterivuotta seuraavana vuonna.
7 luku
Jätteiden vastaanotto satamassa
1 §
Jätteiden vastaanottojärjestelyt satamassaSatamassa jätteiden vastaanotto voidaan järjestää joko siten, että satamassa on pysyvä vastaanottolaite tai siten, että satamaan tarvittaessa tilataan jätteiden vastaanottopalvelu.
Satamassa ja korjaussatamassa jätteiden vastaanotto voidaan järjestää joko siten, että satamassa on vastaanottolaite pysyvästi tai siten, että satama tarvittaessa tilaa alusjätteiden vastaanottopalvelun.
Satamassa ja korjaussatamassa jätteiden vastaanotto voidaan järjestää joko siten, että satamassa on pysyvä vastaanottolaite tai siten, että satamaan tarvittaessa tilataan jätteiden vastaanottopalvelun.
1 §
Alusjätteiden vastaanottojärjestelyt satamassa ja korjaussatamassaSatamassa ja korjaussatamassa jätteiden vastaanotto voidaan järjestää joko siten, että satamassa on vastaanottolaite pysyvästi tai siten, että satama tarvittaessa tilaa alusjätteiden vastaanottopalvelun.
1 §
Jätteiden vastaanottojärjestelyt satamassa ja korjaussatamassaSatamassa ja korjaussatamassa jätteiden vastaanotto voidaan järjestää joko siten, että satamassa on pysyvä vastaanottolaite tai siten, että satamaan tarvittaessa tilataan jätteiden vastaanottopalvelun.
2 §
Sataman jätehuoltosuunnitelman rakenne ja sisältöSataman jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat tiedot:
sataman nimi, osoite ja sijainti koordinaatteina sekä muut yhteystiedot;
sataman pitäjän yhteyshenkilön yhteystiedot;
mahdollisten muiden kuin 2 kohdassa tarkoitettujen sataman jätehuollosta vastaavien tahojen yhteystiedot;
arvio sataman vastaanottolaitteiden ja -palveluiden tarpeesta satamassa tavallisesti käyvien alusten tarpeiden mukaisesti, mukaan lukien satamassa käyvien alusten alustyypit ja -koot, satamakäyntien määrä, sataman kautta kulkeva lasti ja kaiken tyyppiset kyseisessä satamassa tavallisesti käyvistä aluksista peräisin olevat jätteet sekä sataman koko ja sijainti;
kuvaus jätteiden vastaanottojärjestelyistä satamassa, mukaan lukien vastaanotettavien jätteiden jakeet ja määrät, vastaanottolaitteiden tyypit, kuten kiinteä laite tai erikseen tilattava palvelu, vastaanottolaitteiden kapasiteetit ja laitteiden sijainti satamassa ja saavutettavuus, mukaan lukien laitteiden aukioloajat, ja käytettäessä erikseen tilattavia vastaanottopalveluita, kuvaus niiden tilaamisesta ja saavutettavuudesta mukaan lukien tilaus- ja noutoajankohdat;
aluksilta perittävien jätemaksujen määräytymisen perusteet ja tieto jätejakeista, joista peritään suora maksu;
tieto siitä, koskeeko satamaa merenkulun ympäristönsuojelulain 10 luvun 3 §:n mukainen velvoite antaa alukselle jätteen toimittamista koskeva tosite;
sataman vastaanottolaitteiden puutteellisuudesta ilmoittamista ja ilmoituksen käsittelyä koskeva menettely;
kuvaus sataman jätehuoltosuunnitelmasta kuulemisesta merenkulun ympäristönsuojelulain 9 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesti;
selostus mahdollisesta merenkulun ympäristönsuojelulain 9 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta vastaanottolaitteen käyttöoikeutta koskevasta sopimuksesta toisen sataman tai muun tahon kanssa.
Riittävänä alusjätteiden vastaanottojärjestelynä huvivenesatamassa pidetään huvivenesatamassa, jossa on vähintään 50 venepaikkaa sekä satamassa, jonka yhteydessä on vähintään 50 huviveneen talvitelakointipaikka, käymäläjätteen imutyhjennyslaitteistoa ja öljypitoisten jätteiden ja seosten ja kiinteiden jätteiden, mukaan lukien jätelain (1072/1993) mukaiset ongelmajätteet, vastaanottoa.
Riittävänä jätteiden vastaanottojärjestelynä huvivenesatamassa pidetään huvivenesatamassa, jossa on vähintään 50 venepaikkaa, sekä satamassa, jonka yhteydessä on vähintään 50 huviveneen talvitelakointipaikka, käymäläjätteen imutyhjennyslaitteistoa sekä öljypitoisten jätteiden ja seosten, kiinteiden jätteiden ja jätelain (646/2011) mukaisten vaarallisten jätteiden vastaanottoa.
Jos jätehuoltosuunnitelma tehdään usean sataman yhteisenä, 1 momentin 1–5, 7 ja 10 kohdassa tarkoitetut tiedot tulee ilmoittaa kunkin sataman osalta erikseen.
Sataman pitäjä voi sopia toisen sataman pitäjän kanssa toisen, kohtuullisella etäisyydellä lähialueella olevan vastaanottolaitteen käyttöoikeudesta, jos sataman pitäjä ei itse kokonaan tai osaksi järjestä alusjätteiden vastaanottoa. Sataman jätteiden vastaanottoa mitoitettaessa on myös otettava huomioon toisista satamista tulevat käyttäjät.
Sataman pitäjä voi sopia toisen sataman pitäjän kanssa toisen, kohtuullisella etäisyydellä lähialueella olevan vastaanottolaitteen käyttöoikeudesta, jos sataman pitäjä ei itse kokonaan tai osaksi järjestä jätteiden vastaanottoa. Sataman jätteiden vastaanottoa mitoitettaessa on myös otettava huomioon toisista satamista tulevat käyttäjät.
Sataman jätehuoltosuunnitelmaan voi lisäksi sisällyttää seuraavat tiedot:
yhteenveto asiaan liittyvästä lainsäädännöstä ja jätteiden toimittamiseen liittyvistä muodollisuuksista;
kuvaus menetelmistä, joilla eri jätevirtojen jätehuolto on järjestetty satamassa, satamassa mahdollisesti olevista jätteen esikäsittelylaitteista ja -prosesseista sekä jätteen jatkokäsittelystä;
kuvaus menetelmistä, joilla sataman vastaanottolaitteiden tosiasiallista käyttöä seurataan;
kuvaus aluksella syntyvien jätteiden vastaanotettujen määrien kirjaamismenetelmistä;
karttakuva vastaanottolaitteiden sijainnista satamassa;
jätemaksuhinnasto;
tilastotietoja 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista.
Sataman jätehuoltosuunnitelmassa voidaan poiketa 1 momentin mukaisesta vaatimuksesta sijoittaa jätteen vastaanotto huvivenesatamaan, jos jätteen riittävä vastaanotto on järjestetty lähialueella kohtuullisella etäisyydellä satamasta. Huvivenesatamassa jätteiden vastaanotto voidaan rajoittaa sataman pääasialliseen toiminta-aikaan siten kuin sataman jätehuoltosuunnitelmassa esitetään.
Sataman jätehuoltosuunnitelmassa voidaan poiketa 1 momentin mukaisesta vaatimuksesta sijoittaa jätteen vastaanotto huvivenesatamaan, jos jätteen riittävä vastaanotto on järjestetty lähialueella kohtuullisella etäisyydellä satamasta. Huvivenesatamassa jätteiden vastaanotto voidaan rajoittaa sataman pääasialliseen toiminta-aikaan noudattaen sataman jätehuoltosuunnitelmaa.
Huvivenesataman pitäjän on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kopio 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetusta mahdollisesta sopimuksesta sataman jätehuoltosuunnitelman liitteenä.
2 §
Alusjätteiden vastaanottojärjestelyt huvivenesatamassaRiittävänä alusjätteiden vastaanottojärjestelynä huvivenesatamassa pidetään huvivenesatamassa, jossa on vähintään 50 venepaikkaa sekä satamassa, jonka yhteydessä on vähintään 50 huviveneen talvitelakointipaikka, käymäläjätteen imutyhjennyslaitteistoa ja öljypitoisten jätteiden ja seosten ja kiinteiden jätteiden, mukaan lukien jätelain (1072/1993) mukaiset ongelmajätteet, vastaanottoa.
Sataman pitäjä voi sopia toisen sataman pitäjän kanssa toisen, kohtuullisella etäisyydellä lähialueella olevan vastaanottolaitteen käyttöoikeudesta, jos sataman pitäjä ei itse kokonaan tai osaksi järjestä alusjätteiden vastaanottoa. Sataman jätteiden vastaanottoa mitoitettaessa on myös otettava huomioon toisista satamista tulevat käyttäjät.
Sataman jätehuoltosuunnitelmassa voidaan poiketa 1 momentin mukaisesta vaatimuksesta sijoittaa jätteen vastaanotto huvivenesatamaan, jos jätteen riittävä vastaanotto on järjestetty lähialueella kohtuullisella etäisyydellä satamasta. Huvivenesatamassa jätteiden vastaanotto voidaan rajoittaa sataman pääasialliseen toiminta-aikaan siten kuin sataman jätehuoltosuunnitelmassa esitetään.
2 §
Jätteiden vastaanottojärjestelyt huvivenesatamassaRiittävänä jätteiden vastaanottojärjestelynä huvivenesatamassa pidetään huvivenesatamassa, jossa on vähintään 50 venepaikkaa, sekä satamassa, jonka yhteydessä on vähintään 50 huviveneen talvitelakointipaikka, käymäläjätteen imutyhjennyslaitteistoa sekä öljypitoisten jätteiden ja seosten, kiinteiden jätteiden ja jätelain (646/2011) mukaisten vaarallisten jätteiden vastaanottoa.
Sataman pitäjä voi sopia toisen sataman pitäjän kanssa toisen, kohtuullisella etäisyydellä lähialueella olevan vastaanottolaitteen käyttöoikeudesta, jos sataman pitäjä ei itse kokonaan tai osaksi järjestä jätteiden vastaanottoa. Sataman jätteiden vastaanottoa mitoitettaessa on myös otettava huomioon toisista satamista tulevat käyttäjät.
Sataman jätehuoltosuunnitelmassa voidaan poiketa 1 momentin mukaisesta vaatimuksesta sijoittaa jätteen vastaanotto huvivenesatamaan, jos jätteen riittävä vastaanotto on järjestetty lähialueella kohtuullisella etäisyydellä satamasta. Huvivenesatamassa jätteiden vastaanotto voidaan rajoittaa sataman pääasialliseen toiminta-aikaan noudattaen sataman jätehuoltosuunnitelmaa.
8 luku
Jätteiden jättäminen satamaan (21.6.2017/411)
1 §
Poikkeus velvollisuudesta jättää jätteet satamaanAluksen konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä jätteitä ei tarvitse jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin, jos jätteitä on vain vähäinen määrä. Vähäinen määrä on vähemmän kuin 25 prosenttia aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuudesta tai 5 kuutiometriä sen mukaan, kumpi on suurempi. Jos aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuus on alle 5 kuutiometriä, voidaan tankit tyhjentää vasta kun ne ovat lähes täysiä. Aluksella tulee kuitenkin aina olla riittävästi varastotilaa seuraavan matkan aikana kertyvälle jätteelle.
Aluksen konehuoneesta peräisin olevien öljyisten jätteiden osalta vähäinen jätemäärä, jota ei tarvitse jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin, on suurempi seuraavista: 25 prosenttia aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuudesta tai 5 kuutiometriä. Jos aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuus on alle 5 kuutiometriä, voidaan tankit tyhjentää vasta kun ne ovat lähes täysiä. Aluksella tulee kuitenkin aina olla riittävästi varastotilaa seuraavan matkan aikana kertyvälle jätteelle.
1 §
Vapautus alusjätteen ilmoitusvelvollisuudesta, jättöpakosta ja maksuvelvollisuudesta satamassa alusjätteen vähäisen määrän takiaAluksen konehuoneesta peräisin olevien öljyisten jätteiden osalta vähäinen jätemäärä, jota ei tarvitse jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin, on suurempi seuraavista: 25 prosenttia aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuudesta tai 5 kuutiometriä. Jos aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuus on alle 5 kuutiometriä, voidaan tankit tyhjentää vasta kun ne ovat lähes täysiä. Aluksella tulee kuitenkin aina olla riittävästi varastotilaa seuraavan matkan aikana kertyvälle jätteelle.
Vapautukset alusjätteen ilmoitusvelvollisuudesta, jättöpakosta ja maksuvelvollisuudesta satamassa alusjätteen vähäisen määrän takia eivät koske haitallisia nestemäisiä aineita.
1 §
Poikkeus velvollisuudesta jättää jätteet satamaanAluksen konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä jätteitä ei tarvitse jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin, jos jätteitä on vain vähäinen määrä. Vähäinen määrä on vähemmän kuin 25 prosenttia aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuudesta tai 5 kuutiometriä sen mukaan, kumpi on suurempi. Jos aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuus on alle 5 kuutiometriä, voidaan tankit tyhjentää vasta kun ne ovat lähes täysiä. Aluksella tulee kuitenkin aina olla riittävästi varastotilaa seuraavan matkan aikana kertyvälle jätteelle.
2 §
Maksujen vaihtelu jätteen vaarallisuuden mukaanMerenkulun ympäristönsuojelulain 10 luvun 4 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu maksujen vaihtelu jätteen vaarallisuuden mukaan voi riippua jätteen vaaraominaisuuksista ja jätteen käsittelystä syntyvistä kustannuksista. Vaarallisen jätteen määrä ei kuitenkaan vaikuta jätteen jättämisestä perittäviin maksuihin.
3 §
Aluksilta perittävistä maksuista myönnettävien alennusten perusteetMerenkulun ympäristönsuojelulain 10 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisena lähimerenkulkuun perustuvana alennusperusteena on, että alus osoittaa jättäneensä maksun kohteena olevan jätelajin mukaiset jätteensä mihin tahansa satamaan enintään 48 tuntia aiemmin.
9 luku
Erinäiset säännökset
1 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta 2010.
Tällä asetuksella kumotaan raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta 3 päivänä elokuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) 5 ja 6 §.
Tällä asetuksella kumotaan raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta 3 päivänä elokuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) 5 ja 6 §.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta 2010.
Tällä asetuksella kumotaan raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta 3 päivänä elokuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) 5 ja 6 §.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1205/2010
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY EYVL (32009L0030); EUVL N:o L 140, 5.6.2009, s. 88
1057/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
411/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.
1197/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
85/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2020.
674/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021.