Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 130/2013 | 2013-09-01 | muutt. 21 § | |
| 1404/2016 | 2017-01-01 | muutt. 7 ja 21 §:ää | |
| 1239/2021 | 2022-01-01 | 73 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitusLain tarkoituksena on sähkön toimitusvarmuuden tason turvaaminen sähkönkulutuksen huippujen ja merkittävien sähköntuonnin ja -tuotannon häiriöiden aikana sekä luoda edellytykset sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavan tehoreservin tarpeen arvioinnille ja tehoreservin ylläpitämiselle Suomen sähköjärjestelmässä.
Lain tarkoituksena on sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi luoda edellytykset sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavan tehoreservin ylläpitämiselle Suomen sähköjärjestelmässä.
Tehoreservin hankinta on pyrittävä järjestämään siten, että tehoreservijärjestelmään valikoituvat parhaiten tehoreserviksi soveltuvat voimalaitosyksiköt, energiavarastot ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevät kohteet ja että tehoreservijärjestelmä toteutetaan taloudellisesti ja suunnitelmallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
Tehoreservin hankinta on pyrittävä järjestämään siten, että tehoreservijärjestelmään valikoituvat parhaiten tehoreserviksi soveltuvat voimalaitosyksiköt ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevät kohteet ja että tehoreservijärjestelmä toteutetaan taloudellisesti ja suunnitelmallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
1 §
Lain tarkoitusLain tarkoituksena on sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi luoda edellytykset sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavan tehoreservin ylläpitämiselle Suomen sähköjärjestelmässä.
Tehoreservin hankinta on pyrittävä järjestämään siten, että tehoreservijärjestelmään valikoituvat parhaiten tehoreserviksi soveltuvat voimalaitosyksiköt ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevät kohteet ja että tehoreservijärjestelmä toteutetaan taloudellisesti ja suunnitelmallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
2 §
Tehoreservinä toimivan yksikön käyttövalmiusTehoreservinä toimiva yksikkö tulee pitää tehoreservin käyttösopimuksen voimassaoloaikana valmiudessa, joka mahdollistaa sen käyttöönoton enintään 12 tunnin kuluessa käskyn antamisesta 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana sekä enintään yhden kuukauden kuluessa käskyn antamisesta muuna aikana. Yksiköllä tulee lisäksi olla valmius vähintään 200 tunnin käyttöaikaan täydellä teholla 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana.
2 §
Tehoreservinä toimivan yksikön käyttövalmiusTehoreservinä toimiva yksikkö tulee pitää tehoreservin käyttösopimuksen voimassaoloaikana valmiudessa, joka mahdollistaa sen käyttöönoton enintään 12 tunnin kuluessa käskyn antamisesta 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana sekä enintään yhden kuukauden kuluessa käskyn antamisesta muuna aikana. Yksiköllä tulee lisäksi olla valmius vähintään 200 tunnin käyttöaikaan täydellä teholla 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana.
3 §
Tehoreservin ottaminen ajoon ja käyttösäännötSähkömarkkinalain (588/2013) 8 §:ssä tarkoitettu järjestelmävastaava kantaverkonhaltija määrää tehoreservinä toimivan voimalaitosyksikön, energiavaraston ja sähkönkulutuksen jouston ottamisesta ajoon tehoreservin käyttösääntöjen mukaisesti. Ajoon on määrättävä enintään sähköjärjestelmän tarpeen vaatima määrä yksiköitä. Ajoon määrättävät yksiköt on valittava kokonaistaloudellisesti perustellun ajojärjestyksen mukaisesti.
Tehoreservinä toimivan yksikön tuottama sähkö ja sähkönkulutuksen jousto tulee tarjota markkinoille hinnalla, joka ei saa alittaa raskasta polttoöljyä polttoaineenaan käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen muuttuvia kustannuksia, joihin on lisätty tuotantoon tarvittavien päästöoikeuksien arvo.
Käyttösäännöt tulee asettaa siten, ettei niillä perusteettomasti vaikuteta sähkön tarjontaan ja sähkön hinnan määräytymiseen markkinoilla ja niissä on otettava huomioon sähkön sisämarkkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943, jäljempänä sähkömarkkina-asetus, 21, 22, ja 26 artiklassa säädetyt vaatimukset. Käyttösäännöt tulee julkaista.
3 §
Tehoreservinä toimivan yksikön tuottaman sähkön ja sähkönkulutuksen jouston tarjoaminen markkinoilleTehoreservinä toimivan yksikön tuottama sähkö ja sähkönkulutuksen jousto tulee tarjota markkinoille hinnalla, joka ei saa alittaa raskasta polttoöljyä polttoaineenaan käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen muuttuvia kustannuksia, joihin on lisätty tuotantoon tarvittavien päästöoikeuksien arvo.
1 a luku
Sähköjärjestelmän resurssien riittävyys
3 a §
Sähköjärjestelmän resurssien riittävyysarviointiEnergiaviraston tehtävänä on laatia kansallinen sähköjärjestelmän resurssien riittävyysarviointi sähkömarkkina-asetuksen 24 artiklan mukaisesti vähintään joka toinen vuosi.
3 b §
Päätös sähkön toimitusvarmuuden tavoitetasostaEnergiaviraston tehtävänä on laatia työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotus sähköntoimitusvarmuuden tavoitetasoksi sähköjärjestelmässä.
Valtioneuvosto päättää sähkömarkkina-asetuksen 25 artiklan mukaisesti sähkön toimitusvarmuuden tavoitetasosta sähköjärjestelmässä Energiaviraston ehdotuksen pohjalta. Päätös on julkaistava.
4 §
Tehoreservin tarpeen määrittäminenEnergiaviraston tehtävänä on määrittää tarvittava tehoreservin määrä vähintään kahden vuoden välein.
Tehoreservin määrä on mitoitettava sähköntoimitusvarmuuden tavoitetasosta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tehoreservin määrän mitoittamisessa on otettava huomioon myös sähköjärjestelmän resurssien riittävyysarviointi ja sähkömarkkina-asetuksen 21 artiklan 6 kohdassa säädetyt edellytykset uusien sopimusten tekemiseksi. Lisäksi on otettava huomioon tarjolla olevan, vaatimukset täyttävän kapasiteetin määrä sekä tehoreservin hankintakustannukset.
Tarvittavan tehoreservin määrä sekä sen määrittämisessä käytetyt perusteet on julkaistava.
Kansantaloudellisesti perustellusta, toimitusvarmuuden kustannustehokkaaseen turvaamiseen liittyvästä syystä Energiavirasto voi tehoreservin hankintapäätöstä tehdessään poiketa 1 momentissa tarkoitetusta tehoreservin määrästä. Poikkeaminen ei kuitenkaan saa olla merkittävä.
Tarkentavia säännöksiä 4 momentissa tarkoitetusta kansantaloudellisesti perustellusta, toimitusvarmuuden kustannustehokkaaseen turvaamiseen liittyvästä syystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
2 luku
Tehoreservin hankinta ja ylläpitäminen (22.12.2021/1239)
5 §
Tehoreservin hankintaEnergiavirasto voi hyväksyä tehoreservijärjestelmään viraston määrittämän tehoreservin tarpeen edellyttämän määrän vaatimukset täyttäviä voimalaitosyksiköitä, energiavarastoja ja sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita. Ahvenanmaan maakunnassa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa sijaitseva voimalaitosyksikkö, energiavarasto tai sähkökulutuksen joustoon kykenevä kohde voidaan hyväksyä tehoreserviin, jos Energiavirasto arvioi, että osallistuminen on teknisesti mahdollista ja sähkömarkkina-asetuksen 26 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Tehoreservijärjestelmään voidaan hyväksyä Energiamarkkinaviraston määrittämän tehoreservin tarpeen edellyttämä määrä vaatimukset täyttäviä voimalaitosyksiköitä ja sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita.
Tehoreservin hankinnan on perustuttava tasapuolisten ja julkistettujen perusteiden pohjalta tapahtuvaan avoimeen, läpinäkyvään ja syrjimättömään menettelyyn. Energiaviraston tehtävänä on laatia tehoreservin hankinnan ehdot sekä järjestää tehoreservin hankinta niiden pohjalta vuosittain.
Tehoreservin hankinnan on perustuttava julkistettujen perusteiden pohjalta tapahtuvaan avoimeen menettelyyn. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on laatia tehoreservin hankinnan ehdot sekä järjestää tehoreservin hankinta niiden pohjalta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Hankinnassa voidaan soveltaa eripituisia hankintajaksoja erityyppisen kapasiteetin osalta.
Energiaviraston on tehtävä tehoreservin hankinnasta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Sen on kuultava ennen hankintapäätöksen tekemistä järjestelmävastaavaa kantaverkonhaltijaa hankintamenettelyyn osallistuvien voimalaitosyksiköiden, energiavarastojen ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden soveltuvuudesta toimia tehoreservinä.
Energiamarkkinaviraston on tehtävä tehoreservin hankinnasta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Sen on kuultava ennen hankintapäätöksen tekemistä sähkömarkkinalain (386/1995) 16 §:ssä tarkoitettua järjestelmävastuuseen määrättyä kantaverkonhaltijaa hankintamenettelyyn osallistuvien voimalaitosyksiköiden ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden soveltuvuudesta toimia tehoreservinä.
5 §
Tehoreservin hankintaTehoreservijärjestelmään voidaan hyväksyä Energiamarkkinaviraston määrittämän tehoreservin tarpeen edellyttämä määrä vaatimukset täyttäviä voimalaitosyksiköitä ja sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita.
Tehoreservin hankinnan on perustuttava julkistettujen perusteiden pohjalta tapahtuvaan avoimeen menettelyyn. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on laatia tehoreservin hankinnan ehdot sekä järjestää tehoreservin hankinta niiden pohjalta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Hankinnassa voidaan soveltaa eripituisia hankintajaksoja erityyppisen kapasiteetin osalta.
Energiamarkkinaviraston on tehtävä tehoreservin hankinnasta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Sen on kuultava ennen hankintapäätöksen tekemistä sähkömarkkinalain (386/1995) 16 §:ssä tarkoitettua järjestelmävastuuseen määrättyä kantaverkonhaltijaa hankintamenettelyyn osallistuvien voimalaitosyksiköiden ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden soveltuvuudesta toimia tehoreservinä.
6 §
Tehoreservinä toimivien yksiköiden valintaperusteetHankintamenettelyssä saaduista tarjouksista Energiaviraston on hyväksyttävä ne, jotka ovat tehoreservin hankintaan liittyvien vertailuperusteiden mukaan tehoreservijärjestelmän tavoitteiden kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpia tai ne, jotka ovat hinnaltaan halvimpia. Kokonaistaloudellisesti edullisimpien tarjousten vertailuperusteina käytetään hintaa, teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia tai muita vastaavia perusteita.
Hankintamenettelyssä saaduista tarjouksista on hyväksyttävä ne, jotka ovat tehoreservin hankintaan liittyvien vertailuperusteiden mukaan tehoreservijärjestelmän tavoitteiden kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpia tai ne, jotka ovat hinnaltaan halvimpia. Kokonaistaloudellisesti edullisimpien tarjousten vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi hintaa, teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä ja käyttökustannuksia.
Tarkempia säännöksiä hankintamenettelyssä käytettävistä kokonaistaloudellisesti edullisimpien tarjousten vertailuperusteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Vertailuperusteiden ja painotusten on oltava perusteiltaan selkeitä, läpinäkyviä ja syrjimättömiä.
6 §
Tehoreservinä toimivien yksiköiden valintaperusteetHankintamenettelyssä saaduista tarjouksista on hyväksyttävä ne, jotka ovat tehoreservin hankintaan liittyvien vertailuperusteiden mukaan tehoreservijärjestelmän tavoitteiden kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpia tai ne, jotka ovat hinnaltaan halvimpia. Kokonaistaloudellisesti edullisimpien tarjousten vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi hintaa, teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä ja käyttökustannuksia.
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.
7 §
Tarjouksen hylkääminen hankintamenettelyssäEnergiavirasto saa hylätä hankintamenettelyyn osallistuvan voimalaitoksen, energiavaraston tai sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltijan tekemän tarjouksen, jos:
tarjottu voimalaitosyksikkö, energiavarasto tai sähkönkulutuskohde ei täytä jäljempänä 8 §:ssä asetettuja vaatimuksia;
tarjottu voimalaitosyksikkö tai sähkönkulutuskohde ei täytä asetettuja vaatimuksia;
on syytä epäillä, että tarjotun kapasiteetin hinta johtaa tilanteeseen, jossa voimalaitoksen, varaston tai sähkönkulutuskohteen haltijan saama korvaus ylittäisi tässä laissa tarkoitetun tehoreservijärjestelmästä johtuvan velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset;
on syytä epäillä, että tarjotun kapasiteetin hinta johtaa tilanteeseen, jossa voimalaitoksen tai sähkönkulutuskohteen haltijan saama korvaus ylittäisi tässä laissa tarkoitetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset;
tarjous ei muutoin kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vastaa hankintamenettelyn ehtoja;
tarjous ei muutoin vastaa hankintamenettelyn ehtoja;
tarjoajalle on annettu 12 a §:n mukainen valtiontuen takaisinperintää koskeva päätös, jota tarjoaja ei ole noudattanut, taikka tarjoaja on valtiontukisuuntaviivojen mukainen vaikeuksissa oleva yritys;
Energiamarkkinaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) 50 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttäisi tarjoajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle kyseisen lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa.
Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttää tarjoajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa.
Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttää tarjoajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa.
Hankintamenettelyyn osallistuvan voimalaitoksen tai sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltijan tekemä tarjous voidaan hylätä, jos:
tarjottu voimalaitosyksikkö tai sähkönkulutuskohde ei täytä asetettuja vaatimuksia;
on syytä epäillä, että tarjotun kapasiteetin hinta johtaa tilanteeseen, jossa voimalaitoksen tai sähkönkulutuskohteen haltijan saama korvaus ylittäisi tässä laissa tarkoitetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset;
tarjous ei muutoin vastaa hankintamenettelyn ehtoja;
Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttää tarjoajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa.
7 §
Tarjouksen hylkääminen hankintamenettelyssäHankintamenettelyyn osallistuvan voimalaitoksen tai sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltijan tekemä tarjous voidaan hylätä, jos:
tarjottu voimalaitosyksikkö tai sähkönkulutuskohde ei täytä asetettuja vaatimuksia;
on syytä epäillä, että tarjotun kapasiteetin hinta johtaa tilanteeseen, jossa voimalaitoksen tai sähkönkulutuskohteen haltijan saama korvaus ylittäisi tässä laissa tarkoitetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset;
tarjous ei muutoin vastaa hankintamenettelyn ehtoja;
Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttää tarjoajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa.
8 §
Tehoreserviin osallistuville yksiköille asetettavat vaatimuksetYksikön haltija voi tarjota tehoreservijärjestelmään sellaista erillistä voimalaitosyksikköä, energiavarastoa tai sähkönkulutuksen joustoon kykenevää kohdetta taikka tällaisten kohteiden yhdistelmää, joka täyttää seuraavat vaatimukset:
yksiköllä on valmius ajoon enintään 12 tunnin kuluttua käskyn antamisesta 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana ja yhden kuukauden kuluttua muuna aikana;
yksikön käynnistysaika on enintään 12 tuntia 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana ja enintään yksi kuukausi muuna aikana;
yksikön vähimmäiskapasiteetti on 1 megawatti;
yksikkö kykenee käynnissä ollessaan vähintään 10 megawatin tehonlisäykseen 10 minuutin kuluessa käskyn antamisesta;
yksikkö kykenee ajossa ollessaan käyttösäännöissä kulloinkin määriteltyyn tehonmuutokseen;
yksiköllä on valmius vähintään 200 tunnin käyttöaikaan käyttösopimuksen mukaisella täydellä teholla 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana;
yksiköllä on valmius vähintään 200 tunnin ajoaikaan käyttösopimuksen mukaisella täydellä teholla 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana;
yksikköön kohdistuvat ympäristöluvat ja -vaatimukset eivät estä yksikön käyttämistä tehoreservijärjestelmän mukaisesti käyttösopimuksen voimassaoloaikana.
yksikkö täyttää sähkömarkkina-asetuksen 22 artiklan 4 kohdassa kapasiteettimekanismeille asetetut päästörajat;
yksikköön kohdistuvat ympäristöluvat ja -vaatimukset eivät estä yksikön ottamista ajoon tehoreservijärjestelmän mukaisesti käyttösopimuksen voimassaoloaikana.
Voimalaitoksen haltija voi tarjota tehoreservijärjestelmään Suomen sähköjärjestelmään liitettyä erillistä voimalaitosyksikköä, joka täyttää seuraavat vaatimukset:
yksikön käynnistysaika on enintään 12 tuntia 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana ja enintään yksi kuukausi muuna aikana;
yksikkö kykenee käynnissä ollessaan vähintään 10 megawatin tehonlisäykseen 10 minuutin kuluessa käskyn antamisesta;
yksiköllä on valmius vähintään 200 tunnin käyttöaikaan käyttösopimuksen mukaisella täydellä teholla 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana;
yksikköön kohdistuvat ympäristöluvat ja -vaatimukset eivät estä yksikön käyttämistä tehoreservijärjestelmän mukaisesti käyttösopimuksen voimassaoloaikana.
8 §
Voimalaitosyksiköille asetettavat vaatimuksetVoimalaitoksen haltija voi tarjota tehoreservijärjestelmään Suomen sähköjärjestelmään liitettyä erillistä voimalaitosyksikköä, joka täyttää seuraavat vaatimukset:
yksikön käynnistysaika on enintään 12 tuntia 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana ja enintään yksi kuukausi muuna aikana;
yksikkö kykenee käynnissä ollessaan vähintään 10 megawatin tehonlisäykseen 10 minuutin kuluessa käskyn antamisesta;
yksiköllä on valmius vähintään 200 tunnin käyttöaikaan käyttösopimuksen mukaisella täydellä teholla 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana;
yksikköön kohdistuvat ympäristöluvat ja -vaatimukset eivät estä yksikön käyttämistä tehoreservijärjestelmän mukaisesti käyttösopimuksen voimassaoloaikana.
9 §
Sähkönkulutuksen joustoon kykeneville kohteille asetettavat vaatimuksetSähkönkäyttäjä voi tarjota tehoreservijärjestelmään Suomen sähköjärjestelmään liitettyä sähkönkulutuksen joustoon kykenevää kohdetta tai tällaisten kohteiden yhdistelmää, joka täyttää seuraavat vaatimukset:
kohteella on valmius toteuttaa sähkönkulutuksen joustoja enintään 12 tunnin kuluessa käskyn antamisesta 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana ja enintään yhden kuukauden kuluessa käskyn antamisesta muuna aikana;
kohde kykenee vähintään 10 megawatin sähkönkulutuksen joustoon 10 minuutin kuluessa käskyn antamisesta;
kohteella on valmius vähintään 200 tunnin käyttöaikaan käyttösopimuksen mukaisella täydellä teholla 1 päivän joulukuuta ja 28 päivän helmikuuta välisenä aikana.
10 §
Tehoreservin käyttösopimusJärjestelmävastaava kantaverkonhaltija tekee hankintamenettelyssä tehoreservijärjestelmään hyväksytyn voimalaitosyksikön, energiavaraston ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltijan kanssa sopimuksen yksikön käytöstä Energiaviraston tekemän tehoreservin hankintapäätöksen mukaisesti. Tehoreservin käyttösopimukseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään julkisista asiakirjoista.
Järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija tekee hankintamenettelyssä tehoreservijärjestelmään hyväksytyn voimalaitosyksikön ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltijan kanssa sopimuksen yksikön käytöstä Energiamarkkinaviraston tekemän tehoreservin hankintapäätöksen mukaisesti. Tehoreservin käyttösopimukseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään julkisista asiakirjoista.
Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija asettaa tehoreservin käyttösopimuksessa säännöt tehoreservinä toimivan yksikön käyttövalmiuden ylläpidolle, yksikön käytölle sekä sen tuottaman tai luovuttaman sähkön tai sähkönkulutuksen jouston ajoon ottamiselle.
Järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija asettaa tehoreservin käyttösopimuksessa säännöt tehoreservinä toimivan yksikön käyttövalmiuden ylläpidolle, yksikön käytölle sekä sen tuottaman sähkön tai sähkönkulutuksen jouston tarjoamiseen markkinoille. Säännöt tulee asettaa siten, ettei niillä perusteettomasti vaikuteta sähkön tarjontaan ja sähkön hinnan määräytymiseen markkinoilla. Säännöt tulee julkaista.
Voimalaitosyksikön, energiavaraston ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltija on velvollinen pitämään tehoreservinä toimivan yksikön käyttösopimuksen edellyttämässä käyttövalmiudessa sekä käyttämään yksikköä ja ottamaan yksikön ajoon käyttösopimuksen edellyttämällä tavalla.
Voimalaitoksen ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltija on velvollinen pitämään tehoreservinä toimivan yksikön käyttösopimuksen edellyttämässä käyttövalmiudessa sekä käyttämään yksikköä ja tarjoamaan yksikön tuottaman sähkön tai sähkönkulutuksen jouston markkinoille käyttösopimuksen edellyttämällä tavalla.
10 §
Tehoreservin käyttösopimusJärjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija tekee hankintamenettelyssä tehoreservijärjestelmään hyväksytyn voimalaitosyksikön ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltijan kanssa sopimuksen yksikön käytöstä Energiamarkkinaviraston tekemän tehoreservin hankintapäätöksen mukaisesti. Tehoreservin käyttösopimukseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään julkisista asiakirjoista.
Järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija asettaa tehoreservin käyttösopimuksessa säännöt tehoreservinä toimivan yksikön käyttövalmiuden ylläpidolle, yksikön käytölle sekä sen tuottaman sähkön tai sähkönkulutuksen jouston tarjoamiseen markkinoille. Säännöt tulee asettaa siten, ettei niillä perusteettomasti vaikuteta sähkön tarjontaan ja sähkön hinnan määräytymiseen markkinoilla. Säännöt tulee julkaista.
Voimalaitoksen ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevän kohteen haltija on velvollinen pitämään tehoreservinä toimivan yksikön käyttösopimuksen edellyttämässä käyttövalmiudessa sekä käyttämään yksikköä ja tarjoamaan yksikön tuottaman sähkön tai sähkönkulutuksen jouston markkinoille käyttösopimuksen edellyttämällä tavalla.
11 §
Tehoreservinä toimivan yksikön haltijalle maksettava korvausJärjestelmävastaava kantaverkonhaltija maksaa tehoreservinä toimivan yksikön haltijalle korvauksen tehoreservijärjestelmän mukaisen velvoitteen täyttämisestä. Korvaus määräytyy Energiaviraston tekemän tehoreservin hankintapäätöksen mukaisesti. Korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tehoreservin käyttösopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, kun otetaan huomioon tähän liittyvät tulot ja velvoitteen täyttämisestä saatava kohtuullinen tuotto.
Järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija maksaa tehoreservinä toimivan yksikön haltijalle korvauksen tehoreservijärjestelmän mukaisen julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä. Korvaus määräytyy Energiamarkkinaviraston tekemän tehoreservin hankintapäätöksen mukaisesti. Korvaus ei kuitenkaan saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tehoreservin käyttösopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, kun otetaan huomioon tähän liittyvät tulot ja velvoitteen täyttämisestä saatava kohtuullinen tuotto.
Korvaus maksetaan jälkikäteen tehoreservin käyttösopimuksessa määrätyissä jaksoissa.
11 §
Tehoreservinä toimivan yksikön haltijalle maksettava korvausJärjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija maksaa tehoreservinä toimivan yksikön haltijalle korvauksen tehoreservijärjestelmän mukaisen julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä. Korvaus määräytyy Energiamarkkinaviraston tekemän tehoreservin hankintapäätöksen mukaisesti. Korvaus ei kuitenkaan saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tehoreservin käyttösopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, kun otetaan huomioon tähän liittyvät tulot ja velvoitteen täyttämisestä saatava kohtuullinen tuotto.
Korvaus maksetaan jälkikäteen tehoreservin käyttösopimuksessa määrätyissä jaksoissa.
12 §
Järjestelmän rahoitusTehoreservijärjestelmä rahoitetaan sähköjärjestelmän ja kantaverkon hyödyntämiseen perustuvilla sähkönkulutukselle kohdistettavilla erillisillä maksuilla, joita järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija on oikeutettu keräämään siirtopalveluiden käyttäjiltä. Maksuilla voidaan kattaa järjestelmävastuuseen määrätylle kantaverkonhaltijalle tästä laista johtuvien velvoitteiden hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä kohtuullinen korvaus järjestelmän hoitamisesta. Maksujen määräytymisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä.
Maksujen määräytymisperusteet tulee julkaista.
12 §
Järjestelmän rahoitusTehoreservijärjestelmä rahoitetaan sähköjärjestelmän ja kantaverkon hyödyntämiseen perustuvilla sähkönkulutukselle kohdistettavilla erillisillä maksuilla, joita järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija on oikeutettu keräämään siirtopalveluiden käyttäjiltä. Maksuilla voidaan kattaa järjestelmävastuuseen määrätylle kantaverkonhaltijalle tästä laista johtuvien velvoitteiden hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä kohtuullinen korvaus järjestelmän hoitamisesta. Maksujen määräytymisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä.
Maksujen määräytymisperusteet tulee julkaista.
12 a §
Korvauksen maksamisen erityiset edellytyksetEdellä 11 ja 12 §:n mukaista korvausta ei makseta, jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija tai järjestelmävastaava kantaverkonhaltija ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä taikka jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija on Euroopan unionin valtiontukisääntelyssä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys.
Energiavirasto voi päättää jatkaa maksatusta, jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija tai järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on korjannut puutteen tai laiminlyönnin. Energiavirasto voi pyytää tuen saajalta vakuutuksen, ettei tuen maksamiselle ole 1 momentissa tarkoitettua estettä.
3 luku
Viranomaisille kuuluvat tehtävät ja seuraamukset
13 §
Tehoreservin ylläpitämiseen liittyvät tehtävät ja valvontaTyö- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on lain täytäntöönpanon yleinen ohjaus ja seuranta.
Energiaviraston ja järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtävänä on huolehtia tehoreservin ylläpitoa koskevaan järjestelmään liittyvistä tehtävistä tämän lain mukaisesti. Energiaviraston tehtävänä on lisäksi valvoa lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista, huolehtia tehoreservijärjestelmää ja tukipäätöksiä koskevan ajantasaisen tiedon julkaisusta verkkosivuillaan sekä toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle riittävät tiedot tehoreservistä sen valtiotukia koskevien tehtävien hoitamiseksi.
Energiamarkkinaviraston ja järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan tehtävänä on huolehtia tehoreservin ylläpitoa koskevaan järjestelmään liittyvistä tehtävistä tämän lain mukaisesti. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on lisäksi valvoa lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista.
13 §
Tehoreservin ylläpitämiseen liittyvät tehtävät ja valvontaTyö- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on lain täytäntöönpanon yleinen ohjaus ja seuranta.
Energiamarkkinaviraston ja järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan tehtävänä on huolehtia tehoreservin ylläpitoa koskevaan järjestelmään liittyvistä tehtävistä tämän lain mukaisesti. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on lisäksi valvoa lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista.
14 §
Energiaviraston vahvistamat säännöt ja ehdotEnergiaviraston tulee päätöksellään vahvistaa ennen niiden käyttöönottamista:
säännöt tehoreservijärjestelmään kuuluvien voimalaitosyksiköiden, energiavarastojen ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden käyttövalmiuden ylläpidolle ja niiden käytölle;
säännöt tehoreservijärjestelmään kuuluvien voimalaitosyksiköiden ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden käyttövalmiuden ylläpidolle, niiden käytölle sekä tuotetun sähkön ja sähkönkulutuksen jouston tarjoamiseen markkinoille;
tehoreservin ylläpitoa koskevan järjestelmän rahoittamiseksi perittävien maksujen määräytymisperusteet.
tehoreservin ylläpitoa koskevan järjestelmän rahoittamiseksi perittävien maksujen määräytymisperusteet.
Energiamarkkinaviraston tulee päätöksellään vahvistaa ennen käyttöönottamista:
säännöt tehoreservijärjestelmään kuuluvien voimalaitosyksiköiden ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden käyttövalmiuden ylläpidolle, niiden käytölle sekä tuotetun sähkön ja sähkönkulutuksen jouston tarjoamiseen markkinoille;
tehoreservin ylläpitoa koskevan järjestelmän rahoittamiseksi perittävien maksujen määräytymisperusteet.
14 §
Energiamarkkinaviraston vahvistamat säännöt ja ehdotEnergiamarkkinaviraston tulee päätöksellään vahvistaa ennen käyttöönottamista:
säännöt tehoreservijärjestelmään kuuluvien voimalaitosyksiköiden ja sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden käyttövalmiuden ylläpidolle, niiden käytölle sekä tuotetun sähkön ja sähkönkulutuksen jouston tarjoamiseen markkinoille;
tehoreservin ylläpitoa koskevan järjestelmän rahoittamiseksi perittävien maksujen määräytymisperusteet.
15 §
PakkokeinotJos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädettyjä velvoitteitaan, Energiamarkkinaviraston on velvoitettava hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitepäätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin virhe tai laiminlyönti tulee korjata.
Energiamarkkinavirasto voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun velvoitepäätöksensä taikka tässä laissa säädettyä tietojenantovelvoitetta koskevan päätöksensä tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon asettamisesta ja sen tuomitsemisesta maksettavaksi säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
Energiamarkkinavirasto voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun velvoitepäätöksensä taikka tässä laissa säädettyä tietojenantovelvoitetta koskevan päätöksensä tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon asettamisesta ja sen tuomitsemisesta maksettavaksi säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
15 §
PakkokeinotJos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädettyjä velvoitteitaan, Energiamarkkinaviraston on velvoitettava hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitepäätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin virhe tai laiminlyönti tulee korjata.
Energiamarkkinavirasto voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun velvoitepäätöksensä taikka tässä laissa säädettyä tietojenantovelvoitetta koskevan päätöksensä tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon asettamisesta ja sen tuomitsemisesta maksettavaksi säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
16 §
Tehoreservijärjestelmään liittyvän velvoitteen rikkominenEnergiavirasto voi neljän kuukauden kuluessa rikkomuksen havaitsemisesta määrätä tehoreservin käyttösopimuksen purettavaksi, jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija on tahallaan rikkonut tehoreservijärjestelmään liittyvää velvoitetta, johon hän on sitoutunut tehoreservin käyttösopimuksessa.
Energiamarkkinavirasto voi neljän kuukauden kuluessa rikkomuksen havaitsemisesta määrätä tehoreservin käyttösopimuksen purettavaksi, jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija:
on tahallaan rikkonut julkisen palvelun velvoitetta, johon hän on sitoutunut tehoreservin käyttösopimuksessa;
on julkisen palvelun velvoitetta täyttäessään tarjonnut tehoreservinä toimivan yksikön tuottamaa sähköä tai sähkönkulutuksen joustoa markkinoille sellaisella hinnalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on sähkön markkinahinnan nostaminen kyseisen ajankohdan yleistä hintatasoa selvästi korkeammalle tasolle.
Energiavirasto voi velvoittaa tehoreservinä toimivan yksikön haltijan palauttamaan rikkomuksen vakavuudesta riippuen kokonaan tai osaksi korvaukset, jotka järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on käyttösopimuksen perusteella maksanut tälle, jos tehoreservin käyttösopimus on purettu 1 momentin mukaisesti taikka jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija on muutoin rikkonut tehoreservin käyttösopimusta.
Energiamarkkinavirasto voi velvoittaa tehoreservinä toimivan yksikön haltijan palauttamaan korvaukset, jotka järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija on käyttösopimuksen perusteella maksanut tälle, jos tehoreservin käyttösopimus on purettu 1 momentin mukaisesti tai jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija on muutoin rikkonut tehoreservin käyttösopimusta.
16 §
Julkisen palvelun velvoitteen rikkominenEnergiamarkkinavirasto voi neljän kuukauden kuluessa rikkomuksen havaitsemisesta määrätä tehoreservin käyttösopimuksen purettavaksi, jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija:
on tahallaan rikkonut julkisen palvelun velvoitetta, johon hän on sitoutunut tehoreservin käyttösopimuksessa;
on julkisen palvelun velvoitetta täyttäessään tarjonnut tehoreservinä toimivan yksikön tuottamaa sähköä tai sähkönkulutuksen joustoa markkinoille sellaisella hinnalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on sähkön markkinahinnan nostaminen kyseisen ajankohdan yleistä hintatasoa selvästi korkeammalle tasolle.
Energiamarkkinavirasto voi velvoittaa tehoreservinä toimivan yksikön haltijan palauttamaan korvaukset, jotka järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija on käyttösopimuksen perusteella maksanut tälle, jos tehoreservin käyttösopimus on purettu 1 momentin mukaisesti tai jos tehoreservinä toimivan yksikön haltija on muutoin rikkonut tehoreservin käyttösopimusta.
17 §
Korvauksen palauttaminen ja takaisinperintäVirheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksetun korvauksen johdosta sekä tehoreservin käyttösopimuksen purkamisen tai rikkomisen johdosta tapahtuvaan korvauksen palauttamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään valtionavustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä, ellei tässä laissa toisin säädetä. Palautus ja viivästysseuraamus tuloutetaan tehoreservijärjestelmään.
Virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksetun korvauksen johdosta sekä tehoreservin käyttösopimuksen purkamisen tai rikkomisen johdosta tapahtuvaan korvauksen palauttamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään valtionavustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä, ellei tässä laissa toisin säädetä. Palautus ja viivästysseuraamus tuloutetaan tehoreservijärjestelmään.
Energiamarkkinavirasto hoitaa korvauksen palauttamista ja takaisinperintää koskevissa asioissa valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädettyjä tehtäviä sekä tekee päätöksen korvauksen takaisinperinnästä ja viivästysseuraamuksesta. Palautus ja viivästysseuraamus ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
Energiamarkkinavirasto hoitaa korvauksen palauttamista ja takaisinperintää koskevissa asioissa valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädettyjä tehtäviä sekä tekee päätöksen korvauksen takaisinperinnästä ja viivästysseuraamuksesta. Palautus ja viivästysseuraamus ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
Järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan tehtävänä on huolehtia palautuksen ja viivästysseuraamuksen perimisestä.
17 §
Korvauksen palauttaminen ja takaisinperintäVirheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksetun korvauksen johdosta sekä tehoreservin käyttösopimuksen purkamisen tai rikkomisen johdosta tapahtuvaan korvauksen palauttamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään valtionavustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä, ellei tässä laissa toisin säädetä. Palautus ja viivästysseuraamus tuloutetaan tehoreservijärjestelmään.
Energiamarkkinavirasto hoitaa korvauksen palauttamista ja takaisinperintää koskevissa asioissa valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädettyjä tehtäviä sekä tekee päätöksen korvauksen takaisinperinnästä ja viivästysseuraamuksesta. Palautus ja viivästysseuraamus ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
Järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan tehtävänä on huolehtia palautuksen ja viivästysseuraamuksen perimisestä.
18 §
Tietojen antaminenJärjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan sekä tehoreservinä toimivan yksikön haltijan on annettava Energiavirastolle tässä laissa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Energiavirastolla on oikeus tarkastaa tietojen oikeellisuus valvottavan hallinnassa olevissa tiloissa. Tarkastusta ei saa kuitenkaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Tarkastuksessa on noudatettava hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädettyä.
Järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan sekä tehoreservinä toimivan yksikön haltijan on salassapitosäännösten estämättä annettava Energiamarkkinavirastolle tässä laissa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Energiamarkkinavirastolla on oikeus tarkastaa tietojen oikeellisuus valvottavan hallinnassa olevissa tiloissa. Tarkastusta ei saa kuitenkaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa.
Energiavirastolla on liike- tai ammattisalaisuutta koskevan salassapitosäännöksen estämättä oikeus luovuttaa työ- ja elinkeinoministeriölle sen tehtävien hoitamista varten välttämättömät tiedot.
18 §
Tietojen antaminen EnergiamarkkinavirastolleJärjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan sekä tehoreservinä toimivan yksikön haltijan on salassapitosäännösten estämättä annettava Energiamarkkinavirastolle tässä laissa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Energiamarkkinavirastolla on oikeus tarkastaa tietojen oikeellisuus valvottavan hallinnassa olevissa tiloissa. Tarkastusta ei saa kuitenkaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa.
4 luku
Erinäiset säännökset
19 §
Voimalaitososuuksia koskevat säännöksetMitä tässä laissa säädetään voimalaitosyksiköstä ja voimalaitoksen haltijasta, sovelletaan myös osuuteen osuusvoimalaitoksen yksiköstä ja sen haltijaan.
19 §
Voimalaitososuuksia koskevat säännöksetMitä tässä laissa säädetään voimalaitosyksiköstä ja voimalaitoksen haltijasta, sovelletaan myös osuuteen osuusvoimalaitoksen yksiköstä ja sen haltijaan.
20 §
Järjestelmään liittyvien toimintojen eriyttäminenJärjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tulee eriyttää tehoreservijärjestelmän hoitaminen muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista. Eriyttämiseen sovelletaan sähkömarkkinalain 12 lukua. Järjestelmän hoitaminen voidaan antaa myös järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtäväksi. Järjestelmävastaavalla kantaverkonhaltijalla on oikeus harjoittaa sähkönhankintaa ja -myyntiä järjestelmän hoidon edellyttämässä laajuudessa.
Järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan tulee eriyttää tehoreservijärjestelmän hoitaminen muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista. Eriyttämiseen sovelletaan sähkömarkkinalain 28–34 §:ää. Järjestelmän hoitaminen voidaan antaa myös järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtäväksi. Järjestelmävastuuseen määrätyllä kantaverkonhaltijalla on oikeus harjoittaa sähkönhankintaa ja -myyntiä järjestelmän hoidon edellyttämässä laajuudessa.
Tehoreservinä toimivan yksikön haltijan tehoreservijärjestelmään liittyvien toimintojen eriyttämiseen sovelletaan eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annettua lakia (19/2003).
Tehoreservinä toimivan yksikön haltijan tehoreservijärjestelmään liittyvien toimintojen eriyttämiseen sovelletaan eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annettua lakia (19/2003).
20 §
Järjestelmään liittyvien toimintojen eriyttäminenJärjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan tulee eriyttää tehoreservijärjestelmän hoitaminen muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista. Eriyttämiseen sovelletaan sähkömarkkinalain 28–34 §:ää. Järjestelmän hoitaminen voidaan antaa myös järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtäväksi. Järjestelmävastuuseen määrätyllä kantaverkonhaltijalla on oikeus harjoittaa sähkönhankintaa ja -myyntiä järjestelmän hoidon edellyttämässä laajuudessa.
Tehoreservinä toimivan yksikön haltijan tehoreservijärjestelmään liittyvien toimintojen eriyttämiseen sovelletaan eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annettua lakia (19/2003).
21 §
MuutoksenhakuMuutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Energiamarkkinaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, ellei jäljempänä toisin säädetä.
Energiamarkkinaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, ellei jäljempänä toisin säädetä.
Energiaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan kuitenkin muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Energiaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen ja Energiavirastoon sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 126 ja 127 §:ssä, 145 §:n 1 momentissa, 146 §:n 1 ja 2 momentissa, 147 §:n 1 ja 3 momentissa, 149 ja 151–153 §:ssä, 154 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa, 155, 161–163, 165 ja 167 §:ssä sekä 168 §:n 1 momentissa säädetään valitusosoituksesta, hankintapäätöksen tiedoksiannosta, muutoksenhausta ja seuraamuksista sekä hankintayksiköstä, ellei tässä laissa toisin säädetä.
Energiamarkkinaviraston 5, 7 ja 14 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Energiamarkkinaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen ja Energiamarkkinavirastoon sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 74 ja 75 §:ssä, 85 §:n 1 momentissa, 86 §:n 1 ja 2 momentissa, 87 §:n 1 ja 3 momentissa, 89 §:ssä, 91—93 §:ssä, 94 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa, 95 §:ssä, 100—102 §:ssä, 103 §:n 1 ja 2 momentissa, 105 §:ssä sekä 106 §:n 1 momentissa säädetään valitusosoituksesta, hankintapäätöksen tiedoksiannosta, muutoksenhausta ja seuraamuksista sekä hankintayksiköstä, ellei tässä laissa toisin säädetä.
Energiaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Energiaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen ja Energiavirastoon sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 126 ja 127 §:ssä, 145 §:n 1 momentissa, 146 §:n 1 ja 2 momentissa, 147 §:n 1 ja 3 momentissa, 149 ja 151–153 §:ssä, 154 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa, 155, 161–163, 165 ja 167 §:ssä sekä 168 §:n 1 momentissa säädetään valitusosoituksesta, hankintapäätöksen tiedoksiannosta, muutoksenhausta ja seuraamuksista sekä hankintayksiköstä, ellei tässä laissa toisin säädetä.
Energiaviraston 14 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). Markkinaoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Energiamarkkinaviraston 5 ja 7 §:n nojalla tekemää päätöstä koskeva muutoksenhakuasia on käsiteltävä kiireellisenä. Energiamarkkinaviraston 5, 7 ja 14 §:n nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei valituksen tai hakemuksen käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.
Energiamarkkinaviraston 14 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). Markkinaoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Energiaviraston 5, 7 ja 14 §:n nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei valituksen tai hakemuksen käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.
Energiamarkkinaviraston 5, 7 ja 14 §:n nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei valituksen tai hakemuksen käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.
21 §
MuutoksenhakuEnergiamarkkinaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, ellei jäljempänä toisin säädetä.
Energiamarkkinaviraston 5, 7 ja 14 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Energiamarkkinaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen ja Energiamarkkinavirastoon sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 74 ja 75 §:ssä, 85 §:n 1 momentissa, 86 §:n 1 ja 2 momentissa, 87 §:n 1 ja 3 momentissa, 89 §:ssä, 91—93 §:ssä, 94 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa, 95 §:ssä, 100—102 §:ssä, 103 §:n 1 ja 2 momentissa, 105 §:ssä sekä 106 §:n 1 momentissa säädetään valitusosoituksesta, hankintapäätöksen tiedoksiannosta, muutoksenhausta ja seuraamuksista sekä hankintayksiköstä, ellei tässä laissa toisin säädetä.
Energiamarkkinaviraston 5 ja 7 §:n nojalla tekemää päätöstä koskeva muutoksenhakuasia on käsiteltävä kiireellisenä. Energiamarkkinaviraston 5, 7 ja 14 §:n nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei valituksen tai hakemuksen käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.
21 §
MuutoksenhakuEnergiamarkkinaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, ellei jäljempänä toisin säädetä.
Energiaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Energiaviraston 5 ja 7 §:n nojalla antamaan päätökseen ja Energiavirastoon sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 126 ja 127 §:ssä, 145 §:n 1 momentissa, 146 §:n 1 ja 2 momentissa, 147 §:n 1 ja 3 momentissa, 149 ja 151–153 §:ssä, 154 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa, 155, 161–163, 165 ja 167 §:ssä sekä 168 §:n 1 momentissa säädetään valitusosoituksesta, hankintapäätöksen tiedoksiannosta, muutoksenhausta ja seuraamuksista sekä hankintayksiköstä, ellei tässä laissa toisin säädetä.
Energiamarkkinaviraston 14 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). Markkinaoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Energiamarkkinaviraston 5, 7 ja 14 §:n nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei valituksen tai hakemuksen käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.
22 §
AsetuksenantovaltuusTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
22 §
AsetuksenantovaltuusTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
23 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.
Lain 4 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2013. Sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita voidaan hyödyntää tehoreservinä 1 päivästä joulukuuta 2013 alkaen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
23 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.
Lain 4 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2013. Sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita voidaan hyödyntää tehoreservinä 1 päivästä joulukuuta 2013 alkaen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
TaVM 36/2010
EV 278/2010
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/89/EY (32005L0089); EUVL N:o L 33, 4.2.2006, s. 22
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY (32009L0072); EUVL N:o L 211, 14.8.2009, s. 55
130/2013
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012
1404/2016
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 108/2016, TaVM 31/2016, EV 239/2016
1239/2021
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
Tämän lain tultua voimaan ensimmäinen 5 §:ssä tarkoitettu tehoreservin hankinta saadaan tehdä vasta Euroopan komission hyväksyttyä tehoreservijärjestelmän valtiontukena.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin käyttösopimuksiin, jotka on solmittu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ja joiden voimassaolo päättyy viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 199/2021, TaVM 35/2021, EV 201/2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943 (32019L0943); EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54