Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (1)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 454/2013 | 2014-01-01 | muutt. 1 §, 4 §.ää ja 9 § | 16 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) nojalla:
1 luku
Valtakunnansyyttäjänvirasto
1 §
Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatioValtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköinä toimivat virkamiehet.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköinä toimivat valtionsyyttäjät.
1 §
Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatioValtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköinä toimivat valtionsyyttäjät.
2 §
HenkilöstöValtakunnansyyttäjänvirastossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virka sekä valtionsyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla kihlakunnansyyttäjän virkoja ja muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.
3 §
Valtionsyyttäjän hallinnolliset tehtävätSen lisäksi, mitä muualla säädetään valtionsyyttäjän tehtävistä, valtionsyyttäjä avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa.
4 §
KelpoisuusvaatimuksetSyyttäjien kelpoisuusvaatimuksista säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa (439/2011).
Neuvottelevan virkamiehen, lakimiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.
Neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.
Henkilöstöpäällikön, koulutuspäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.
5 §
NimittäminenSyyttäjien nimittämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittää Valtakunnansyyttäjänvirasto.
6 §
Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseenValtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:ssä ja valtion virkamiesasetuksen(971/1994) 20 §:ssä. Valtionsyyttäjän nimittää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen kuitenkin Valtakunnansyyttäjänviraston esityksestä oikeusministeriö.
7 §
VirkavapausVirkavapauden valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle myöntää oikeusministeriö.
Virkavapauden muulle Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehelle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto.
2 luku
Syyttäjänvirastot
8 §
TulosohjausSyyttäjänviraston tulosohjauksesta vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto.
9 §
Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikatSyyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat:
Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä;
Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä;
Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa;
Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa;
Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo, Tuusula ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla;
Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla;
Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa;
Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialueena ovat Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Järvenpäässä;
Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa;
Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa;
Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella;
Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa;
Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa;
Pirkanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella;
Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä;
Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa;
Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä
Keski-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä;
Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä.
Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä;
Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat:
Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä;
Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa;
Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla;
Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialueena ovat Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Järvenpäässä;
Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa;
Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa;
Pirkanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella;
Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa;
Keski-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä;
Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä;
Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä
Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä.
Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 §:ssä.
Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 §:ssä.
9 §
Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikatSyyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat:
Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä;
Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa;
Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla;
Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialueena ovat Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Järvenpäässä;
Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa;
Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa;
Pirkanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella;
Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa;
Keski-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä;
Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä;
Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä
Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä.
Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 §:ssä.
10 §
HenkilöstöSyyttäjänvirastossa on johtavan kihlakunnansyyttäjän virka ja kihlakunnansyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.
11 §
ApulaispäällikköValtakunnansyyttäjänvirasto määrää syyttäjänviraston esityksestä kihlakunnansyyttäjän toimimaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.
12 §
Kihlakunnansyyttäjän hallinnolliset tehtävätSen lisäksi, mitä muualla säädetään kihlakunnansyyttäjän tehtävistä, kihlakunnansyyttäjä hoitaa hallinnolliset tehtävät, jotka hänelle erikseen määrätään.
13 §
Erikois- ja avainsyyttäjätehtävätValtakunnansyyttäjänvirasto voi syyttäjänviraston esityksestä nimetä syyttäjän toimimaan oman erikoistumisalueensa erikois- tai avainsyyttäjätehtävissä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Erikois- tai avainsyyttäjätehtäviin nimetyn syyttäjän tehtävänä on syyttäjätehtäviensä lisäksi osallistua syyttäjien kouluttamiseen ja muutenkin oman erikoistumisalueensa valtakunnalliseen koordinointiin ja ohjaukseen.
14 §
ApulaissyyttäjäSyyttäjänvirastossa voi olla määräaikaisessa virkasuhteessa syyttäjäntehtäviin koulutettavia apulaissyyttäjiä. Apulaissyyttäjän hoidettavaksi annettavat rikosasiat määrätään harjoittelujakson vaiheen ja asian vaativuuden mukaan.
Apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen.
15 §
Kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimuksetSiitä poiketen, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa säädetään:
Helsingin syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;
Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;
Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kahteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; sekä
Pohjanmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena viiteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
Täytettäessä edellä mainituissa virastoissa apulaissyyttäjän määräaikaisia virkasuhteita otetaan riittävässä määrin huomioon edellä mainitut kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset.
16 §
NimittäminenSyyttäjien nimittämisestä syyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittää syyttäjänvirasto.
17 §
Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseenJohtavan kihlakunnansyyttäjän nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamiesasetuksen 20 §:ssä.
18 §
VirkavapausVirkavapauden johtavalle kihlakunnansyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto.
Virkavapauden muulle syyttäjänviraston virkamiehelle myöntää syyttäjänvirasto.
19 §
Päätösvalta eräissä henkilöstöä koskevissa asioissaJohtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, lomauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä sekä heille annettavasta varoituksesta päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto.
20 §
SivutoimiSivutoimiluvan johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, kihlakunnansyyttäjälle ja apulaissyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjän on tehtävä muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta ilmoitus Valtakunnansyyttäjänvirastolle.
3 luku
Erinäiset säännökset
21 §
Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajan määrääminenValtakunnansyyttäjä määrää syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa.
Valtakunnansyyttäjänvirasto ohjaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavien syyttäjien toimintaa koko maassa.
22 §
VirkamerkkiSyyttäjälle annetaan Valtakunnansyyttäjänviraston vahvistama virkamerkki.
4 luku
Voimaantulo
23 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä sekä tehtävään määräämistä koskevaan asiaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tulleessa voimassa olleita säännöksiä.
454/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.