Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 203/2012 | 2012-06-01 | muutt. 1 §:ää | 1 |
| 1379/2018 | 2019-01-01 | muutt. 1 ja 6 §:ää, lis. 3 a ja 3 b § | 22 |
| 146/2024 | 2024-04-04 | muutt. 4 ja 5 § sekä 8 §:n otsikon suomenkielinen ... | 19 |
| 990/2025 | 2026-01-01 | muutt. 3 a, 4 ja 5 §:ää | 2 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään pelastuslain (379/2011) nojalla:
1 §
Velvollisuus laatia rakennukseen ja muuhun kohteeseen pelastussuunnitelmaPelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:
asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin;
pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin;
kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa(606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
turvetuotantoalueille.
pelastuslain 22 a–22 c §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin.
Pelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:
asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin;
kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
turvetuotantoalueille.
pelastuslain 22 a–22 c §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin.
Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
1 §
Velvollisuus laatia rakennukseen ja muuhun kohteeseen pelastussuunnitelmaPelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:
asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin;
kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
turvetuotantoalueille.
pelastuslain 22 a–22 c §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin.
Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
2 §
Pelastussuunnitelman sisältöPelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.
Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.
Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.
Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.
Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnasta.
2 §
Pelastussuunnitelman sisältöPelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.
Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.
Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnasta.
3 §
Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaPelastuslain 16 §:ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa:
arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä;
arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä;
käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja;
käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja;
tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai
tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai
tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.
tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.
Pelastuslain 16 §:ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa:
arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä;
käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja;
tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai
tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.
Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain 16 §:n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain 16 §:n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman laadinnasta.
3 §
Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaPelastuslain 16 §:ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa:
arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä;
käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja;
tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai
tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.
Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain 16 §:n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman laadinnasta.
3 a §
Suuren öljyvaraston, sataman ja laitoksen torjuntavalmiusPelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetussa öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta tehtävässä suunnitelmassa on oltava:
seuraavat tiedot varaston, sataman ja laitoksen torjuntaorganisaatiosta:
seuraavat tiedot varaston, sataman ja laitoksen torjuntaorganisaatiosta:
selvitys torjunnan johtamisesta, valmiuden ylläpidosta ja vastuun jakautumisesta organisaatiossa sekä torjuntaan liittyvistä järjestelyistä vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot;
suunnitelma torjunnan järjestämisestä, torjuntaan osallistuvista henkilöistä ja torjuntayksiköiden perustamisesta, varustamisesta ja huoltamisesta sekä tiedot hälytys- ja viestintäjärjestelmistä;
selvitys torjuntatilanteen johtamisesta siihen saakka kunnes pelastusviranomainen tai pelastuslain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja ottaa toiminnan johtaakseen;
selvitys yhteistyöstä pelastusviranomaisen kanssa;
seuraavat tiedot torjuntavalmiuden tasoon vaikuttavista tekijöistä:
seuraavat tiedot torjuntavalmiuden tasoon vaikuttavista tekijöistä:
selvitys alueella öljy- ja aluskemikaalivahingon vaaraa aiheuttavista kohteista, niiden sijainnista ja alueen kulkureiteistä;
selvitys tunnistetuista öljy- ja aluskemikaalivahingon onnettomuusriskeistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä;
tiedot muista vahingonvaaraan vaikuttavista seikoista ja erityisesti sataman liikenteen ja siellä käyvien säiliöalusten määrästä;
seuraavat tiedot kalustosta ja muusta torjuntavalmiudesta:
seuraavat tiedot kalustosta ja muusta torjuntavalmiudesta:
selvitys torjuntavalmiuden tason edellyttämästä vahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisesta torjuntakalustosta, -tarvikkeista ja muista vahinkojen torjuntaan soveltuvasta kalustosta ja tarvikkeista sekä niiden varastoinnista ja kunnossapidosta;
suunnitelma koulutuksen ja harjoitusten järjestämisestä;
suunnitelma vahingon torjunnassa syntyvän öljyisen ja muita vahingollisia aineita sisältävän jätteen keräilystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja toimittamisesta käsittelyyn.
Pelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetussa öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta tehtävässä suunnitelmassa on oltava:
seuraavat tiedot varaston, sataman ja laitoksen torjuntaorganisaatiosta:
selvitys torjunnan johtamisesta, valmiuden ylläpidosta ja vastuun jakautumisesta organisaatiossa sekä torjuntaan liittyvistä järjestelyistä vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot;
suunnitelma torjunnan järjestämisestä, torjuntaan osallistuvista henkilöistä ja torjuntayksiköiden perustamisesta, varustamisesta ja huoltamisesta sekä tiedot hälytys- ja viestintäjärjestelmistä;
selvitys torjuntatilanteen johtamisesta siihen saakka kunnes pelastusviranomainen tai pelastuslain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja ottaa toiminnan johtaakseen;
selvitys yhteistyöstä pelastusviranomaisen kanssa;
seuraavat tiedot torjuntavalmiuden tasoon vaikuttavista tekijöistä:
selvitys alueella öljy- ja aluskemikaalivahingon vaaraa aiheuttavista kohteista, niiden sijainnista ja alueen kulkureiteistä;
selvitys tunnistetuista öljy- ja aluskemikaalivahingon onnettomuusriskeistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä;
tiedot muista vahingonvaaraan vaikuttavista seikoista ja erityisesti sataman liikenteen ja siellä käyvien säiliöalusten määrästä;
seuraavat tiedot kalustosta ja muusta torjuntavalmiudesta:
selvitys torjuntavalmiuden tason edellyttämästä vahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisesta torjuntakalustosta, -tarvikkeista ja muista vahinkojen torjuntaan soveltuvasta kalustosta ja tarvikkeista sekä niiden varastoinnista ja kunnossapidosta;
suunnitelma koulutuksen ja harjoitusten järjestämisestä;
suunnitelma vahingon torjunnassa syntyvän öljyisen ja muita vahingollisia aineita sisältävän jätteen keräilystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja toimittamisesta käsittelyyn.
Suunnitelmaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota öljyvaraston, sataman ja laitoksen kaluston riittävyyteen ja sopivuuteen vahingon torjunnan ensivaiheessa sekä riittävän henkilökunnan kouluttamiseen torjuntatilanteiden varalle. Suunnitelmaa laadittaessa on varmistettava hyvä ja joustava tiedonkulku ja yhteistyö varaston, sataman ja laitoksen ja pelastusviranomaisen kesken.
Pelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetun öljyn varastoijan, sataman ylläpitäjän ja laitoksen toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että suunnitelma saatetaan ajan tasalle vastaamaan alueella tai toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu suunnitelma on viivytyksettä saatettava Lupa- ja valvontaviraston ja alueen pelastustoimen tietoon.
Pelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetun öljyn varastoijan, sataman ylläpitäjän ja laitoksen toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että suunnitelma saatetaan ajan tasalle vastaamaan alueella tai toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu suunnitelma on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon.
3 a §
Suuren öljyvaraston, sataman ja laitoksen torjuntavalmiusPelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetussa öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta tehtävässä suunnitelmassa on oltava:
seuraavat tiedot varaston, sataman ja laitoksen torjuntaorganisaatiosta:
selvitys torjunnan johtamisesta, valmiuden ylläpidosta ja vastuun jakautumisesta organisaatiossa sekä torjuntaan liittyvistä järjestelyistä vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot;
suunnitelma torjunnan järjestämisestä, torjuntaan osallistuvista henkilöistä ja torjuntayksiköiden perustamisesta, varustamisesta ja huoltamisesta sekä tiedot hälytys- ja viestintäjärjestelmistä;
selvitys torjuntatilanteen johtamisesta siihen saakka kunnes pelastusviranomainen tai pelastuslain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja ottaa toiminnan johtaakseen;
selvitys yhteistyöstä pelastusviranomaisen kanssa;
seuraavat tiedot torjuntavalmiuden tasoon vaikuttavista tekijöistä:
selvitys alueella öljy- ja aluskemikaalivahingon vaaraa aiheuttavista kohteista, niiden sijainnista ja alueen kulkureiteistä;
selvitys tunnistetuista öljy- ja aluskemikaalivahingon onnettomuusriskeistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä;
tiedot muista vahingonvaaraan vaikuttavista seikoista ja erityisesti sataman liikenteen ja siellä käyvien säiliöalusten määrästä;
seuraavat tiedot kalustosta ja muusta torjuntavalmiudesta:
selvitys torjuntavalmiuden tason edellyttämästä vahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisesta torjuntakalustosta, -tarvikkeista ja muista vahinkojen torjuntaan soveltuvasta kalustosta ja tarvikkeista sekä niiden varastoinnista ja kunnossapidosta;
suunnitelma koulutuksen ja harjoitusten järjestämisestä;
suunnitelma vahingon torjunnassa syntyvän öljyisen ja muita vahingollisia aineita sisältävän jätteen keräilystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja toimittamisesta käsittelyyn.
Suunnitelmaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota öljyvaraston, sataman ja laitoksen kaluston riittävyyteen ja sopivuuteen vahingon torjunnan ensivaiheessa sekä riittävän henkilökunnan kouluttamiseen torjuntatilanteiden varalle. Suunnitelmaa laadittaessa on varmistettava hyvä ja joustava tiedonkulku ja yhteistyö varaston, sataman ja laitoksen ja pelastusviranomaisen kesken.
Pelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetun öljyn varastoijan, sataman ylläpitäjän ja laitoksen toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että suunnitelma saatetaan ajan tasalle vastaamaan alueella tai toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu suunnitelma on viivytyksettä saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon.
3 b §
Suuren öljyvaraston, sataman ja laitoksen torjuntakalustoPelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetun öljyn varastoijan, sataman ylläpitäjän ja laitoksen toiminnan harjoittajan on vahingon rajoittamiseksi ja ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi pidettävä varaston, sataman ja laitoksen alueella paikallisten olosuhteiden vaatima määrä öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvaa kalustoa ja varusteita. Kalustoon tulee kuulua varusteet torjuntahenkilöstölle, imeytys- ja suojausaineet ja -tarvikkeet, keräily- ja säilytyskalusto, padot ja tarpeellinen kuljetuskalusto.
Satamalla on oltava niin paljon puomi-, poiju- ja ankkurointikalustoa, että sen avulla voidaan estää öljyn ja öljyn tavoin veden pinnalla kelluvan, satamassa käsiteltävän muun vaarallisen aineen leviäminen vesistössä. Myös muulla laitoksella ja varastoalueella on oltava vastaava määrä öljypuomia, jos alue sijaitsee siten, että sieltä voi öljyvuodon yhteydessä joutua öljyä vesistöön. Satamalla, varastolla ja laitoksella on oltava tarpeellinen kalusto puomin levitykseen ja vesialueella tehtävään keräilyyn.
3 b §
Suuren öljyvaraston, sataman ja laitoksen torjuntakalustoPelastuslain 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetun öljyn varastoijan, sataman ylläpitäjän ja laitoksen toiminnan harjoittajan on vahingon rajoittamiseksi ja ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi pidettävä varaston, sataman ja laitoksen alueella paikallisten olosuhteiden vaatima määrä öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvaa kalustoa ja varusteita. Kalustoon tulee kuulua varusteet torjuntahenkilöstölle, imeytys- ja suojausaineet ja -tarvikkeet, keräily- ja säilytyskalusto, padot ja tarpeellinen kuljetuskalusto.
Satamalla on oltava niin paljon puomi-, poiju- ja ankkurointikalustoa, että sen avulla voidaan estää öljyn ja öljyn tavoin veden pinnalla kelluvan, satamassa käsiteltävän muun vaarallisen aineen leviäminen vesistössä. Myös muulla laitoksella ja varastoalueella on oltava vastaava määrä öljypuomia, jos alue sijaitsee siten, että sieltä voi öljyvuodon yhteydessä joutua öljyä vesistöön. Satamalla, varastolla ja laitoksella on oltava tarpeellinen kalusto puomin levitykseen ja vesialueella tehtävään keräilyyn.
4 §
Sisäministeriön tehtävätSisäministeriön tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään huolehtia:
pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta strategisesta suunnittelusta;
pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta strategisesta suunnittelusta;
pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta strategisesta suunnittelusta;
pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisvalmiuden ylläpitämisestä;
pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisvalmiuden ylläpitämisestä;
pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisvalmiuden ylläpitämisestä;
pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta;
pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta;
pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta;
varautumisesta pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun avun antamiseen ulkomaille sekä avun vastaanottamiseen ulkomailta;
varautumisesta pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun avun antamiseen ulkomaille sekä avun vastaanottamiseen ulkomailta;
varautumisesta pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun avun antamiseen ulkomaille sekä avun vastaanottamiseen ulkomailta;
pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.
pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.
pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.
Sisäasiainministeriön tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään huolehtia:
pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta strategisesta suunnittelusta;
pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisvalmiuden ylläpitämisestä;
pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta;
varautumisesta pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun avun antamiseen ulkomaille sekä avun vastaanottamiseen ulkomailta;
pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.
Sisäministeriön tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään huolehtia:
pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta strategisesta suunnittelusta;
pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisvalmiuden ylläpitämisestä;
pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta;
varautumisesta pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun avun antamiseen ulkomaille sekä avun vastaanottamiseen ulkomailta;
pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.
Sisäministeriön tehtävänä on huolehtia pelastuslain 31 a §:n 2 momentissa tarkoitetun valtakunnallisen tilannekuvan järjestämisessä:
pelastustoimintaan osallistuvien ja pelastustoimen palvelujen tuottamiseen vaikuttavien muiden viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
pelastustoimintaan osallistuvien ja pelastustoimen palvelujen tuottamiseen vaikuttavien muiden viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisissa poikkeusoloissa pelastustoimen viranomaisille kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitoon vaikuttavien muiden hallinnonalojen ja viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisissa poikkeusoloissa pelastustoimen viranomaisille kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitoon vaikuttavien muiden hallinnonalojen ja viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
aluehallintovirastojen tuottamien tietojen yhdistämisestä;
kansainvälisten tietojen kokoamisesta ja yhdistämisestä; sekä
kansainvälisten tietojen kokoamisesta ja yhdistämisestä; sekä
sellaisten valtakunnalliseen tilannekuvaan kuuluvien tietojen jakamisesta pelastustoimen viranomaisille ja muille julkishallinnon viranomaisille, joiden jakaminen on välttämätöntä niiden omien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
sellaisten valtakunnalliseen tilannekuvaan kuuluvien tietojen jakamisesta pelastustoimen viranomaisille ja muille julkishallinnon viranomaisille, joiden jakaminen on välttämätöntä niiden omien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Sisäministeriön tehtävänä on huolehtia pelastuslain 31 a §:n 2 momentissa tarkoitetun valtakunnallisen tilannekuvan järjestämisessä:
pelastustoimintaan osallistuvien ja pelastustoimen palvelujen tuottamiseen vaikuttavien muiden viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisissa poikkeusoloissa pelastustoimen viranomaisille kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitoon vaikuttavien muiden hallinnonalojen ja viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
aluehallintovirastojen tuottamien tietojen yhdistämisestä;
kansainvälisten tietojen kokoamisesta ja yhdistämisestä; sekä
sellaisten valtakunnalliseen tilannekuvaan kuuluvien tietojen jakamisesta pelastustoimen viranomaisille ja muille julkishallinnon viranomaisille, joiden jakaminen on välttämätöntä niiden omien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Tilannekuvaa koottaessa ja jaettaessa tulee noudattaa, mitä salassapidosta ja tiedonsaantioikeudesta on erikseen säädetty.
4 §
Sisäasiainministeriön tehtävätSisäasiainministeriön tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään huolehtia:
pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta strategisesta suunnittelusta;
pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisvalmiuden ylläpitämisestä;
pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta;
varautumisesta pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun avun antamiseen ulkomaille sekä avun vastaanottamiseen ulkomailta;
pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.
4 §
Sisäministeriön tehtävätSisäministeriön tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään huolehtia:
pelastustoimen yleisestä kehittämisestä ja valtakunnallisesta strategisesta suunnittelusta;
pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisvalmiuden ylläpitämisestä;
pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta;
varautumisesta pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun avun antamiseen ulkomaille sekä avun vastaanottamiseen ulkomailta;
pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetun erityiskaluston hankkimisesta ja toiminnan rahoittamisesta.
Sisäministeriön tehtävänä on huolehtia pelastuslain 31 a §:n 2 momentissa tarkoitetun valtakunnallisen tilannekuvan järjestämisessä:
pelastustoimintaan osallistuvien ja pelastustoimen palvelujen tuottamiseen vaikuttavien muiden viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisissa poikkeusoloissa pelastustoimen viranomaisille kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitoon vaikuttavien muiden hallinnonalojen ja viranomaisten valtakunnallisten tietojen yhdistämisestä;
aluehallintovirastojen tuottamien tietojen yhdistämisestä;
kansainvälisten tietojen kokoamisesta ja yhdistämisestä; sekä
sellaisten valtakunnalliseen tilannekuvaan kuuluvien tietojen jakamisesta pelastustoimen viranomaisille ja muille julkishallinnon viranomaisille, joiden jakaminen on välttämätöntä niiden omien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Tilannekuvaa koottaessa ja jaettaessa tulee noudattaa, mitä salassapidosta ja tiedonsaantioikeudesta on erikseen säädetty.
5 §
Lupa- ja valvontaviraston tehtävät (13.11.2025/990)Lupa- ja valvontaviraston tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään:
huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäministeriölle;
huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäasiainministeriölle;
huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäministeriölle;
tukea sisäministeriötä pelastustoiminnan ja poikkeusolojen aikana pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja valtakunnallisen tilannekuvan kokoamisessa, analysoinnissa, ylläpitämisessä ja jakamisessa;
avustaa sisäasiainministeriötä pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä;
tukea sisäministeriötä pelastustoiminnan ja poikkeusolojen aikana pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja valtakunnallisen tilannekuvan kokoamisessa, analysoinnissa, ylläpitämisessä ja jakamisessa;
osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen;
osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen;
osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen;
edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan.
edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan.
edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan.
Aluehallintoviraston tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään:
huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäasiainministeriölle;
avustaa sisäasiainministeriötä pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä;
osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen;
edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan.
Aluehallintoviraston tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään:
huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäministeriölle;
tukea sisäministeriötä pelastustoiminnan ja poikkeusolojen aikana pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja valtakunnallisen tilannekuvan kokoamisessa, analysoinnissa, ylläpitämisessä ja jakamisessa;
osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen;
edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan.
5 §
Aluehallintoviraston tehtävätAluehallintoviraston tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään:
huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäasiainministeriölle;
avustaa sisäasiainministeriötä pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä;
osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen;
edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan.
5 §
Aluehallintoviraston tehtävätAluehallintoviraston tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään:
huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäministeriölle;
tukea sisäministeriötä pelastustoiminnan ja poikkeusolojen aikana pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja valtakunnallisen tilannekuvan kokoamisessa, analysoinnissa, ylläpitämisessä ja jakamisessa;
osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen;
edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan.
6 §
Pelastustoimintaan osallistuvan päätoimisen henkilöstön kelpoisuusPelastuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetulta pelastuslaitoksen päätoimiselta pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan, että:
miehistöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa miehistötutkinnon pelastajalinjalla tai tehtävää vastaavan miehistön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
miehistöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa miehistötutkinnon pelastajalinjalla tai tehtävää vastaavan miehistön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
alipäällystöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa alipäällystötutkinnon tai 3 kohdassa tarkoitetun päällystön kelpoisuuden tuottaneen tutkinnon taikka alipäällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
alipäällystöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa alipäällystötutkinnon tai 3 kohdassa tarkoitetun päällystön kelpoisuuden tuottaneen tutkinnon taikka alipäällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
päällystöön kuuluva on suorittanut pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tai päällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa.
päällystöön kuuluva on suorittanut Pelastusopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttaman palopäällystön koulutusohjelman ja siihen sisältyvän insinööri (AMK) -tutkinnon tai päällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa.
päällystöön kuuluva on suorittanut pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tai päällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa.
Pelastuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetulta pelastuslaitoksen päätoimiselta pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan, että:
miehistöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa miehistötutkinnon pelastajalinjalla tai tehtävää vastaavan miehistön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
alipäällystöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa alipäällystötutkinnon tai 3 kohdassa tarkoitetun päällystön kelpoisuuden tuottaneen tutkinnon taikka alipäällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
päällystöön kuuluva on suorittanut pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tai päällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa.
6 §
Pelastustoimintaan osallistuvan päätoimisen henkilöstön kelpoisuusPelastuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetulta pelastuslaitoksen päätoimiselta pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan, että:
miehistöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa miehistötutkinnon pelastajalinjalla tai tehtävää vastaavan miehistön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
alipäällystöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa alipäällystötutkinnon tai 3 kohdassa tarkoitetun päällystön kelpoisuuden tuottaneen tutkinnon taikka alipäällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa;
päällystöön kuuluva on suorittanut pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tai päällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa.
7 §
Pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön kelpoisuusPelastuslain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetulta sivutoimiselta henkilöltä ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaaditaan, että:
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen sammutustyökurssin;
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen sammutustyökurssin;
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon;
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon;
palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon.
palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon.
Pelastuslain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetulta sivutoimiselta henkilöltä ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaaditaan, että:
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen sammutustyökurssin;
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon;
palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon.
Pelastussukellustehtävään osallistuvalta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut tehtävän edellyttämän Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen kurssin.
7 §
Pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön kelpoisuusPelastuslain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetulta sivutoimiselta henkilöltä ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaaditaan, että:
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen sammutustyökurssin;
sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon;
palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon.
Pelastussukellustehtävään osallistuvalta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut tehtävän edellyttämän Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen kurssin.
8 §
Sisäministeriön hyväksymän oppilaitoksen oikaisu- ja kurinpitolautakunta (27.3.2024/146)Pelastuslain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettu oppilaitos määrää mainitun lain 55 §:n 4 momentissa tarkoitettuun oikaisu- ja kurinpitolautakuntaan oppilaitoksen henkilöstöstä puheenjohtajan ja jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä vähintään kahden samoin kuin heidän henkilökohtaisten varajäsentensä tulee olla asianomaisen oppilaitoksen opetushenkilöstöä.
Pelastuslain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettu oppilaitos määrää mainitun lain 55 §:n 4 momentissa tarkoitettuun oikaisu- ja kurinpitolautakuntaan oppilaitoksen henkilöstöstä puheenjohtajan ja jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä vähintään kahden samoin kuin heidän henkilökohtaisten varajäsentensä tulee olla asianomaisen oppilaitoksen opetushenkilöstöä.
8 §
Sisäasiainministeriön hyväksymän oppilaitoksen oikaisu- ja kurinpitolautakuntaPelastuslain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettu oppilaitos määrää mainitun lain 55 §:n 4 momentissa tarkoitettuun oikaisu- ja kurinpitolautakuntaan oppilaitoksen henkilöstöstä puheenjohtajan ja jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä vähintään kahden samoin kuin heidän henkilökohtaisten varajäsentensä tulee olla asianomaisen oppilaitoksen opetushenkilöstöä.
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
10 §
SiirtymäsäännösPelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaadittava riittävä koulutus on sillä, joka tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai ennen tämän asetuksen voimaantuloa kumottujen säännösten mukaisesti on saanut kelpoisuuden pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön tai sopimuspalokunnan henkilöstön tehtäviin.
10 §
SiirtymäsäännösPelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaadittava riittävä koulutus on sillä, joka tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai ennen tämän asetuksen voimaantuloa kumottujen säännösten mukaisesti on saanut kelpoisuuden pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön tai sopimuspalokunnan henkilöstön tehtäviin.
203/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2012. Pelastussuunnitelma tulee olla laadittuna viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2013.
1379/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
Tämän asetuksen 1 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettu pelastussuunnitelma tulee olla laadittuna viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020.
Suuren öljyvaraston, sataman ja laitoksen 3 a §:ssä tarkoitettu suunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja alueen pelastustoimen tietoon vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
146/2024
Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2024.
990/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.