Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 994/2014 | 2015-01-01 | muutt. 4, 7 ja 8 § | 11 |
| 975/2018 | 2019-01-01 | muutt. 3 ja 19 §:ää | 7 |
| 448/2018 | 2019-01-08 | muutt. 8 §:ää | 7 |
| 1222/2019 | 2019-12-10 | muutt. 2 ja 11 §:ää | 8 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitusTämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen työ- ja asuinympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä mahdollisuus asianmukaiseen ravintoon, virkistykseen ja vapaa-ajanviettoon aluksella.
1 §
Lain tarkoitusTämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen työ- ja asuinympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä mahdollisuus asianmukaiseen ravintoon, virkistykseen ja vapaa-ajanviettoon aluksella.
2 §
Lain soveltamisalaTätä lakia sovelletaan suomalaisiin aluksiin, joilla työskentelee laivaväkeä.
Tätä lakia sovelletaan suomalaiseen alukseen, jolla työskentelee laivaväkeä.
Tätä lakia ei sovelleta:
puolustus- tai merivartiotehtäviin käytettävään valtion alukseen;
puolustus- ja merivartiotehtäviin käytettävään valtion alukseen;
kantosiipi-, ilmatyyny- eikä perinnealukseen.
kantosiipi-, ilmatyyny- ja perinnealukseen;
Tätä lakia ei sovelleta:
puolustus- ja merivartiotehtäviin käytettävään valtion alukseen;
kantosiipi-, ilmatyyny- ja perinnealukseen;
kalastusalukseen, jonka pituus on alle 24 metriä.
Kalastusalukseen, jonka pituus on alle 24 metriä, sovelletaan vain 11 §:n 1 ja 5 momenttia sekä 14 ja 15 §:ää.
Ulkomaiseen alukseen, joka on Suomen vesialueella, sovelletaan merityöyleissopimuksen määräyksiä.
Ulkomaiseen alukseen, joka on Suomen vesialueella, sovelletaan merityöyleissopimuksen määräyksiä.
2 §
Lain soveltamisalaTätä lakia sovelletaan suomalaiseen alukseen, jolla työskentelee laivaväkeä.
Tätä lakia ei sovelleta:
puolustus- ja merivartiotehtäviin käytettävään valtion alukseen;
kantosiipi-, ilmatyyny- ja perinnealukseen;
kalastusalukseen, jonka pituus on alle 24 metriä.
Ulkomaiseen alukseen, joka on Suomen vesialueella, sovelletaan merityöyleissopimuksen määräyksiä.
3 §
Lain suhde muuhun lainsäädäntöönTämän lain lisäksi on noudatettava, mitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.
Tämän lain lisäksi on noudatettava, mitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.
Tämän lain lisäksi on noudatettava, mitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.
Aluksen meriturvallisuudesta ja Liikenne- ja viestintäviraston suorittamasta valvonnasta säädetään erikseen.
Aluksen meriturvallisuudesta ja Liikenteen turvallisuusviraston suorittamasta valvonnasta säädetään erikseen.
3 §
Lain suhde muuhun lainsäädäntöönTämän lain lisäksi on noudatettava, mitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.
Aluksen meriturvallisuudesta ja Liikenteen turvallisuusviraston suorittamasta valvonnasta säädetään erikseen.
3 §
Lain suhde muuhun lainsäädäntöönTämän lain lisäksi on noudatettava, mitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.
Aluksen meriturvallisuudesta ja Liikenne- ja viestintäviraston suorittamasta valvonnasta säädetään erikseen.
4 §
MääritelmätTässä laissa tarkoitetaan:
bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteen I säännön 3 mukaista bruttovetoisuutta; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteen I säännön 3 mukaista bruttovetoisuutta; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteen I säännön 3 mukaista bruttovetoisuutta; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
laivaväellä aluksella säännöllisesti työskenteleviä;
laivaväellä aluksella säännöllisesti työskenteleviä;
laivaväellä aluksella säännöllisesti työskenteleviä;
laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella;
laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella;
laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella;
työympäristöllä aluksessa sisällä ja ulkona olevia työtiloja, henkilöstötiloja ja kulkuteitä sekä niiden fysikaalisia olosuhteita ja varustusta;
työympäristöllä aluksessa sisällä ja ulkona olevia työtiloja, henkilöstötiloja ja kulkuteitä sekä niiden fysikaalisia olosuhteita ja varustusta;
työympäristöllä aluksessa sisällä ja ulkona olevia työtiloja, henkilöstötiloja ja kulkuteitä sekä niiden fysikaalisia olosuhteita ja varustusta;
asuintiloilla makuuhyttejä, päivähyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistys- ja vapaa-ajanviettotiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä;
asuintiloilla makuuhyttejä, päivähyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistys- ja vapaa-ajanviettotiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä;
asuintiloilla makuuhyttejä, päivähyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistys- ja vapaa-ajanviettotiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä;
merityöyleissopimuksella kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta (SopS 52/2013);
merityöyleissopimuksella kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta;
merityöyleissopimuksella kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta (SopS 52/2013);
päällystöllä aluksen päällikköä, konepäällikköä, perämiestä, konemestaria, talousosaston esimiestä ja muuta esimiesasemassa olevaa henkilöä.
päällystöllä aluksen päällikköä, konepäällikköä, perämiestä, konemestaria, talousosaston esimiestä ja muuta esimiesasemassa olevaa henkilöä.
päällystöllä aluksen päällikköä, konepäällikköä, perämiestä, konemestaria, talousosaston esimiestä ja muuta esimiesasemassa olevaa henkilöä.
Tässä laissa tarkoitetaan:
bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteen I säännön 3 mukaista bruttovetoisuutta; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
laivaväellä aluksella säännöllisesti työskenteleviä;
laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella;
työympäristöllä aluksessa sisällä ja ulkona olevia työtiloja, henkilöstötiloja ja kulkuteitä sekä niiden fysikaalisia olosuhteita ja varustusta;
asuintiloilla makuuhyttejä, päivähyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistys- ja vapaa-ajanviettotiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä;
merityöyleissopimuksella kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta;
päällystöllä aluksen päällikköä, konepäällikköä, perämiestä, konemestaria, talousosaston esimiestä ja muuta esimiesasemassa olevaa henkilöä.
Tässä laissa tarkoitetaan:
bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteen I säännön 3 mukaista bruttovetoisuutta; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
laivaväellä aluksella säännöllisesti työskenteleviä;
laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella;
työympäristöllä aluksessa sisällä ja ulkona olevia työtiloja, henkilöstötiloja ja kulkuteitä sekä niiden fysikaalisia olosuhteita ja varustusta;
asuintiloilla makuuhyttejä, päivähyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistys- ja vapaa-ajanviettotiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä;
merityöyleissopimuksella kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta (SopS 52/2013);
päällystöllä aluksen päällikköä, konepäällikköä, perämiestä, konemestaria, talousosaston esimiestä ja muuta esimiesasemassa olevaa henkilöä.
4 §
MääritelmätTässä laissa tarkoitetaan:
bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteen I säännön 3 mukaista bruttovetoisuutta; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
laivaväellä aluksella säännöllisesti työskenteleviä;
laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella;
työympäristöllä aluksessa sisällä ja ulkona olevia työtiloja, henkilöstötiloja ja kulkuteitä sekä niiden fysikaalisia olosuhteita ja varustusta;
asuintiloilla makuuhyttejä, päivähyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistys- ja vapaa-ajanviettotiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä;
merityöyleissopimuksella kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta;
päällystöllä aluksen päällikköä, konepäällikköä, perämiestä, konemestaria, talousosaston esimiestä ja muuta esimiesasemassa olevaa henkilöä.
4 §
MääritelmätTässä laissa tarkoitetaan:
bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteen I säännön 3 mukaista bruttovetoisuutta; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
laivaväellä aluksella säännöllisesti työskenteleviä;
laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella;
työympäristöllä aluksessa sisällä ja ulkona olevia työtiloja, henkilöstötiloja ja kulkuteitä sekä niiden fysikaalisia olosuhteita ja varustusta;
asuintiloilla makuuhyttejä, päivähyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistys- ja vapaa-ajanviettotiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä;
merityöyleissopimuksella kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta (SopS 52/2013);
päällystöllä aluksen päällikköä, konepäällikköä, perämiestä, konemestaria, talousosaston esimiestä ja muuta esimiesasemassa olevaa henkilöä.
2 luku
Aluksen suunnittelu sekä alusta koskevat tarkastukset ja lausunnot
5 §
Työ- ja asuintilojen suunnittelu ja rakentaminenLaivanisännän on huolehdittava siitä, että Suomen lipun alle tilattavan uuden aluksen työ- ja asuintilat sekä tiloissa käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet suunnitellaan ja rakennetaan sellaisiksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa laivaväen turvallisuudelle ja terveydelle. Laivanisännällä on vastaava huolehtimisvelvollisuus, jos aluksella tehdään olennaisia muutostöitä.
5 §
Työ- ja asuintilojen suunnittelu ja rakentaminenLaivanisännän on huolehdittava siitä, että Suomen lipun alle tilattavan uuden aluksen työ- ja asuintilat sekä tiloissa käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet suunnitellaan ja rakennetaan sellaisiksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa laivaväen turvallisuudelle ja terveydelle. Laivanisännällä on vastaava huolehtimisvelvollisuus, jos aluksella tehdään olennaisia muutostöitä.
6 §
KäyttöönottotarkastusLaivanisännän on huolehdittava siitä, että uudella tai Suomen lipun alle siirtyvällä aluksella tehdään käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksessa työsuojeluviranomainen varmistaa, että aluksen työ- ja asuintilat ovat säännösten ja määräysten mukaiset. Käyttöönottotarkastus on tehtävä jos mahdollista ennen aluksen käyttöön ottamista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa käyttöönottamisesta. Vastaavasti on meneteltävä, jos aluksella tehdään olennaisia muutostöitä.
6 §
KäyttöönottotarkastusLaivanisännän on huolehdittava siitä, että uudella tai Suomen lipun alle siirtyvällä aluksella tehdään käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksessa työsuojeluviranomainen varmistaa, että aluksen työ- ja asuintilat ovat säännösten ja määräysten mukaiset. Käyttöönottotarkastus on tehtävä jos mahdollista ennen aluksen käyttöön ottamista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa käyttöönottamisesta. Vastaavasti on meneteltävä, jos aluksella tehdään olennaisia muutostöitä.
7 §
MääräaikaistarkastusTyösuojeluviranomaisen on vähintään kolmen vuoden välein käyttöönotosta tarkastettava alus, jota käytetään kansainvälisessä liikenteessä, ja bruttovetoisuudeltaan yli 199 alus, jota käytetään kotimaan liikenteessä.
Työsuojeluviranomaisen on tarkastettava alus, jonka bruttovetoisuus on yli 200, vähintään kolmen vuoden välein käyttöönotosta.
7 §
MääräaikaistarkastusTyösuojeluviranomaisen on tarkastettava alus, jonka bruttovetoisuus on yli 200, vähintään kolmen vuoden välein käyttöönotosta.
7 §
MääräaikaistarkastusTyösuojeluviranomaisen on vähintään kolmen vuoden välein käyttöönotosta tarkastettava alus, jota käytetään kansainvälisessä liikenteessä, ja bruttovetoisuudeltaan yli 199 alus, jota käytetään kotimaan liikenteessä.
8 §
Merityösertifikaattiin liittyvät tarkastukset ja lausunnotTyösuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle merityöyleissopimuksessa tarkoitetun merityösertifikaatin myöntämistä varten lausunnon sopimuksen liitteessä A5-1 mainituista asioista.
Työsuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle merityöyleissopimuksessa tarkoitetun merityösertifikaatin myöntämistä varten lausunnon sopimuksen liitteessä A5-1 mainituista asioista.
Työsuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle merityöyleissopimuksessa tarkoitetun merityösertifikaatin myöntämistä varten lausunnon sopimuksen liitteessä A5-1 mainituista asioista.
Työsuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle merityöyleissopimuksessa tarkoitetun merityösertifikaatin myöntämistä varten lausunnon sopimuksen liitteessä A5-1 mainituista asioista.
Työsuojeluviranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun lausunnon antamista suoritettava aluksella toimivaltaansa kuuluvat merityöyleissopimuksessa tarkoitetut väliaikaisen ja varsinaisen merityösertifikaatin myöntämisen, voimassa pitämisen tai uusimisen kannalta tarpeelliset tarkastukset. Laivanisännän on haettava edellä mainittuja tarkastuksia kirjallisesti hyvissä ajoin ennen tarkastuksen ajankohtaa. Työsuojeluviranomaisen on tehtävä hyväksytystä merityösertifikaatin voimassa pitämiseksi tarkoitetusta välitarkastuksesta asianmukainen merkintä merityösertifikaattiin.
Merityösertifikaatista ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 57 §:n 3 momentissa.
Jos työsuojeluviranomainen ennen merityösertifikaatin voimassaolon päättymistä tehdyn uusintatarkastuksen jälkeen toteaa aluksen edelleen täyttävän merityösertifikaatin myöntämiselle säädetyt vaatimukset, mutta alukselle ei voida välittömästi myöntää uutta sertifikaattia tai sitä ei voida toimittaa alukselle ennen sertifikaatin voimassaoloajan päättymistä, työsuojeluviranomainen voi jatkaa merityösertifikaatin voimassaoloa enintään viidellä kuukaudella.
Työsuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle lausunnon väliaikaisen sertifikaatin myöntämistä varten. Lausunto on annettava viivytyksettä. Lausunnon antamisen edellytyksenä on, että laivanisäntä on osoittanut työsuojeluviranomaiselle noudattavansa merityöyleissopimuksen vaatimuksia ja että työsuojeluviranomainen on tarkastanut aluksen. Tarkastus aluksella voidaan jättää tekemättä, jos se arvioidaan tarpeettomaksi.
Työsuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle lausunnon väliaikaisen sertifikaatin myöntämistä varten. Lausunto on annettava viivytyksettä. Lausunnon antamisen edellytyksenä on, että laivanisäntä on osoittanut työsuojeluviranomaiselle noudattavansa merityöyleissopimuksen vaatimuksia ja että työsuojeluviranomainen on tarkastanut aluksen. Tarkastus aluksella voidaan jättää tekemättä, jos se arvioidaan tarpeettomaksi.
Merityösertifikaatista ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 57 ja 58 §:ssä.
Merityösertifikaatista ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 57 ja 58 §:ssä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastuksen vireille saattamisesta, tarkastuksen ajankohdasta ja suorittamisesta sekä tarkastuksen johdosta merityösertifikaattiin tehtävistä merkinnöistä.
Merityösertifikaatista ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 57 ja 58 §:ssä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastuksen vireille saattamisesta, tarkastuksen ajankohdasta ja suorittamisesta sekä tarkastuksen johdosta merityösertifikaattiin tehtävistä merkinnöistä.
8 §
Liikenteen turvallisuusvirastolle merityösertifikaatin myöntämistä varten annettava lausuntoTyösuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle merityöyleissopimuksessa tarkoitetun merityösertifikaatin myöntämistä varten lausunnon sopimuksen liitteessä A5-1 mainituista asioista.
Merityösertifikaatista ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 57 §:n 3 momentissa.
8 §
Merityösertifikaattiin liittyvät tarkastukset ja lausunnotTyösuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle merityöyleissopimuksessa tarkoitetun merityösertifikaatin myöntämistä varten lausunnon sopimuksen liitteessä A5-1 mainituista asioista.
Työsuojeluviranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun lausunnon antamista suoritettava aluksella toimivaltaansa kuuluvat merityöyleissopimuksessa tarkoitetut väliaikaisen ja varsinaisen merityösertifikaatin myöntämisen, voimassa pitämisen tai uusimisen kannalta tarpeelliset tarkastukset. Laivanisännän on haettava edellä mainittuja tarkastuksia kirjallisesti hyvissä ajoin ennen tarkastuksen ajankohtaa. Työsuojeluviranomaisen on tehtävä hyväksytystä merityösertifikaatin voimassa pitämiseksi tarkoitetusta välitarkastuksesta asianmukainen merkintä merityösertifikaattiin.
Työsuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle lausunnon väliaikaisen sertifikaatin myöntämistä varten. Lausunto on annettava viivytyksettä. Lausunnon antamisen edellytyksenä on, että laivanisäntä on osoittanut työsuojeluviranomaiselle noudattavansa merityöyleissopimuksen vaatimuksia ja että työsuojeluviranomainen on tarkastanut aluksen. Tarkastus aluksella voidaan jättää tekemättä, jos se arvioidaan tarpeettomaksi.
Merityösertifikaatista ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 57 ja 58 §:ssä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastuksen vireille saattamisesta, tarkastuksen ajankohdasta ja suorittamisesta sekä tarkastuksen johdosta merityösertifikaattiin tehtävistä merkinnöistä.
8 §
Merityösertifikaattiin liittyvät tarkastukset ja lausunnotTyösuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle merityöyleissopimuksessa tarkoitetun merityösertifikaatin myöntämistä varten lausunnon sopimuksen liitteessä A5-1 mainituista asioista.
Työsuojeluviranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun lausunnon antamista suoritettava aluksella toimivaltaansa kuuluvat merityöyleissopimuksessa tarkoitetut väliaikaisen ja varsinaisen merityösertifikaatin myöntämisen, voimassa pitämisen tai uusimisen kannalta tarpeelliset tarkastukset. Laivanisännän on haettava edellä mainittuja tarkastuksia kirjallisesti hyvissä ajoin ennen tarkastuksen ajankohtaa. Työsuojeluviranomaisen on tehtävä hyväksytystä merityösertifikaatin voimassa pitämiseksi tarkoitetusta välitarkastuksesta asianmukainen merkintä merityösertifikaattiin.
Jos työsuojeluviranomainen ennen merityösertifikaatin voimassaolon päättymistä tehdyn uusintatarkastuksen jälkeen toteaa aluksen edelleen täyttävän merityösertifikaatin myöntämiselle säädetyt vaatimukset, mutta alukselle ei voida välittömästi myöntää uutta sertifikaattia tai sitä ei voida toimittaa alukselle ennen sertifikaatin voimassaoloajan päättymistä, työsuojeluviranomainen voi jatkaa merityösertifikaatin voimassaoloa enintään viidellä kuukaudella.
Työsuojeluviranomainen antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle lausunnon väliaikaisen sertifikaatin myöntämistä varten. Lausunto on annettava viivytyksettä. Lausunnon antamisen edellytyksenä on, että laivanisäntä on osoittanut työsuojeluviranomaiselle noudattavansa merityöyleissopimuksen vaatimuksia ja että työsuojeluviranomainen on tarkastanut aluksen. Tarkastus aluksella voidaan jättää tekemättä, jos se arvioidaan tarpeettomaksi.
Merityösertifikaatista ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 57 ja 58 §:ssä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastuksen vireille saattamisesta, tarkastuksen ajankohdasta ja suorittamisesta sekä tarkastuksen johdosta merityösertifikaattiin tehtävistä merkinnöistä.
9 §
Käyttöönottotarkastuksen maksullisuus ja matkakulutTyösuojeluviranomaisen tekemästä käyttöönottotarkastuksesta peritään hakijalta maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
Työsuojeluviranomaisen tekemästä käyttöönottotarkastuksesta peritään hakijalta maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
Ulkomailla tehtävän käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen matkakulut peritään laivanisännältä.
9 §
Käyttöönottotarkastuksen maksullisuus ja matkakulutTyösuojeluviranomaisen tekemästä käyttöönottotarkastuksesta peritään hakijalta maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
Ulkomailla tehtävän käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen matkakulut peritään laivanisännältä.
3 luku
Työympäristö
10 §
TyöympäristöLaivanisännän on huolehdittava siitä, että aluksen työympäristö on turvallinen eikä aiheuta vaaraa laivaväen terveydelle.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aluksen työympäristöstä, työtilojen sijoittelusta, fysikaalisista ominaisuuksista, kulkuteistä, varustuksesta, kunnossapidosta ja muista työtilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
10 §
TyöympäristöLaivanisännän on huolehdittava siitä, että aluksen työympäristö on turvallinen eikä aiheuta vaaraa laivaväen terveydelle.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aluksen työympäristöstä, työtilojen sijoittelusta, fysikaalisista ominaisuuksista, kulkuteistä, varustuksesta, kunnossapidosta ja muista työtilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
4 luku
Asuintilat ja virkistysmahdollisuudet
11 §
AsuintilatLaivanisännän on huolehdittava siitä, että laivaväen asuintilat ovat asianmukaiset ja turvalliset. Tämän säännöksen soveltamisessa on otettava huomioon ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/1981) ja IMO:n yleiskokouksen 17 päivänä marraskuuta 1983 antamaan päätöslauselmaan A.534(13) sekä IMO:n meriturvallisuuskomitean 13 päivänä toukokuuta 2008 antamaan päätöslauselmaan MSC.266(84) sisältyvät erikoisaluksia koskevat määräykset.
Laivanisännän on huolehdittava siitä, että laivaväen asuintilat ovat asiamukaiset ja turvalliset. Tämän säännöksen soveltamisessa on otettava huomioon ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/1981) ja IMO:n yleiskokouksen 17 päivänä marraskuuta 1983 antamaan päätöslauselmaan A.534(13) sisältyvät erikoisaluksia koskevat määräykset.
Jos aluksella asutaan, aluksella on oltava yhden hengen makuuhytti jokaista laivaväkeen kuuluvaa kohden lukuun ottamatta aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain 2 §:n 19 kohdassa tarkoitettua alusta (matkustaja-alus). Työsuojeluviranomainen voi hakemuksesta ja asianomaisia merenkulkualan järjestöjä kuultuaan myöntää makuuhyttien vähimmäismäärästä poikkeuksen erityisistä syistä sellaisen mekaanisesti omalla käyttövoimalla liikkuvan aluksen osalta, joka kuljettaa miehistöön kuuluvien lisäksi enemmän kuin 12 erityistehtävissä aluksella toimivaa ja jota käytetään tieteelliseen tutkimukseen, merihenkilöstön koulutukseen, kaapelinlaskuun, aluksiin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvaan meripelastukseen tai muuhun vastaavaan erikoistarkoitukseen sekä bruttovetoisuudeltaan alle 1 000 alusten osalta.
Jos aluksella asutaan, aluksella on oltava yhden hengen makuuhytti jokaista laivaväkeen kuuluvaa kohden lukuun ottamatta aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 2 §:n 19 kohdassa tarkoitettua alusta (matkustaja-alus). Työsuojeluviranomainen voi hakemuksesta ja asianomaisia merenkulkualan järjestöjä kuultuaan myöntää makuuhyttien vähimmäismäärästä poikkeuksen erityisistä syistä sellaisen mekaanisesti omalla käyttövoimalla liikkuvan aluksen osalta, joka kuljettaa miehistöön kuuluvien lisäksi enemmän kuin 12 erityistehtävissä aluksella toimivaa ja jota käytetään tieteelliseen tutkimukseen, merihenkilöstön koulutukseen, kaapelinlaskuun, aluksiin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvaan meripelastukseen tai muuhun vastaavaan erikoistarkoitukseen sekä bruttovetoisuudeltaan alle 1 000 alusten osalta.
Muutoksenhausta tässä pykälässä tarkoitettua poikkeuslupaa koskevaan päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Poikkeuslupaa koskevaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Makuuhyttien lukumäärää arvioitaessa on otettava huomioon myös alukselle säännöllisesti tulevat harjoittelijat.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuintilojen sijoittelusta, koosta, rakenteesta, varustuksesta, fysikaalisista ominaisuuksista, kunnossapidosta ja muista asuintilojen asianmukaisuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja poikkeuslupaan liittyvistä menettelyistä.
11 §
AsuintilatLaivanisännän on huolehdittava siitä, että laivaväen asuintilat ovat asianmukaiset ja turvalliset. Tämän säännöksen soveltamisessa on otettava huomioon ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/1981) ja IMO:n yleiskokouksen 17 päivänä marraskuuta 1983 antamaan päätöslauselmaan A.534(13) sekä IMO:n meriturvallisuuskomitean 13 päivänä toukokuuta 2008 antamaan päätöslauselmaan MSC.266(84) sisältyvät erikoisaluksia koskevat määräykset.
Jos aluksella asutaan, aluksella on oltava yhden hengen makuuhytti jokaista laivaväkeen kuuluvaa kohden lukuun ottamatta aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain 2 §:n 19 kohdassa tarkoitettua alusta (matkustaja-alus). Työsuojeluviranomainen voi hakemuksesta ja asianomaisia merenkulkualan järjestöjä kuultuaan myöntää makuuhyttien vähimmäismäärästä poikkeuksen erityisistä syistä sellaisen mekaanisesti omalla käyttövoimalla liikkuvan aluksen osalta, joka kuljettaa miehistöön kuuluvien lisäksi enemmän kuin 12 erityistehtävissä aluksella toimivaa ja jota käytetään tieteelliseen tutkimukseen, merihenkilöstön koulutukseen, kaapelinlaskuun, aluksiin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvaan meripelastukseen tai muuhun vastaavaan erikoistarkoitukseen sekä bruttovetoisuudeltaan alle 1 000 alusten osalta.
Poikkeuslupaa koskevaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Makuuhyttien lukumäärää arvioitaessa on otettava huomioon myös alukselle säännöllisesti tulevat harjoittelijat.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuintilojen sijoittelusta, koosta, rakenteesta, varustuksesta, fysikaalisista ominaisuuksista, kunnossapidosta ja muista asuintilojen asianmukaisuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja poikkeuslupaan liittyvistä menettelyistä.
12 §
Asuintilojen tarkastusAluksen päälliköllä on oikeus tarkastaa laivaväen hallussa olevat asuintilat, jos on syytä epäillä, että asuintilat eivät täytä terveyttä ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia tai jos tarkastus on välttämätön asuintilojen asuinkelpoisuuden varmistamiseksi. Ainakin yhden miehistön edustajan on oltava läsnä tarkastuksessa. Tarkastuksesta on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan.
12 §
Asuintilojen tarkastusAluksen päälliköllä on oikeus tarkastaa laivaväen hallussa olevat asuintilat, jos on syytä epäillä, että asuintilat eivät täytä terveyttä ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia tai jos tarkastus on välttämätön asuintilojen asuinkelpoisuuden varmistamiseksi. Ainakin yhden miehistön edustajan on oltava läsnä tarkastuksessa. Tarkastuksesta on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan.
13 §
VirkistystilatLaivanisännän on huolehdittava siitä, että aluksella on asianmukaiset tilat ja välineet laivaväen virkistäytymistä ja vapaa-ajan viettoa varten.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aluksen virkistystilojen sijoittelusta, koosta, rakenteesta, lukumäärästä, varustuksesta, fysikaalisista ominaisuuksista, kunnossapidosta ja muista virkistystilojen ja virkistäytymisen asianmukaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aluksen virkistystilojen sijoittelusta, koosta, rakenteesta, lukumäärästä, varustuksesta, fysikaalisista ominaisuuksista, kunnossapidosta ja muista virkistystilojen ja virkistystäytymisen asianmukaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
13 §
VirkistystilatLaivanisännän on huolehdittava siitä, että aluksella on asianmukaiset tilat ja välineet laivaväen virkistäytymistä ja vapaa-ajan viettoa varten.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aluksen virkistystilojen sijoittelusta, koosta, rakenteesta, lukumäärästä, varustuksesta, fysikaalisista ominaisuuksista, kunnossapidosta ja muista virkistystilojen ja virkistäytymisen asianmukaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
5 luku
Ruoka ja ruokahuolto
14 §
RuokaLaivanisäntä huolehtii siitä, että laivaväellä on työjakson aikana mahdollisuus maksuttomaan ruokailuun ja että asianmukaista ruokaa ja juomavettä on laivaväen erilaiset kulttuuriset ja uskonnolliset taustat sekä terveydelliset seikat huomioon ottaen riittävästi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia ruokaa ja juomavettä koskevia säännöksiä.
14 §
RuokaLaivanisäntä huolehtii siitä, että laivaväellä on työjakson aikana mahdollisuus maksuttomaan ruokailuun ja että asianmukaista ruokaa ja juomavettä on laivaväen erilaiset kulttuuriset ja uskonnolliset taustat sekä terveydelliset seikat huomioon ottaen riittävästi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia ruokaa ja juomavettä koskevia säännöksiä.
15§
RuokahuoltoLaivanisäntä huolehtii siitä, että aluksella on ruoan valmistukseen, tarjoiluun ja säilyttämiseen riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat ja että ruokaa ja juomaa käsitellään siten, ettei niistä aiheudu vaaraa laivaväen terveydelle.
Ruoanvalmistuksesta vastaavalla henkilökunnalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ruokahuollosta aluksella.
15§
RuokahuoltoLaivanisäntä huolehtii siitä, että aluksella on ruoan valmistukseen, tarjoiluun ja säilyttämiseen riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat ja että ruokaa ja juomaa käsitellään siten, ettei niistä aiheudu vaaraa laivaväen terveydelle.
Ruoanvalmistuksesta vastaavalla henkilökunnalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ruokahuollosta aluksella.
16 §
RuokapäiväkirjaAluksen päällikön tai muun päällystöön kuuluvan henkilön on pidettävä ruokapäiväkirjaa. Matkustaja-aluksilla, joilla matkustajilla ja laivaväellä on yhteinen ruokahuolto, ei erillistä ruokapäiväkirjaa tarvitse pitää.
16 §
RuokapäiväkirjaAluksen päällikön tai muun päällystöön kuuluvan henkilön on pidettävä ruokapäiväkirjaa. Matkustaja-aluksilla, joilla matkustajilla ja laivaväellä on yhteinen ruokahuolto, ei erillistä ruokapäiväkirjaa tarvitse pitää.
17 §
Ruokahuollon tarkastusAluksen päällikön tai muun päällystöön kuuluvan on tarkastettava säännöllisesti yhdessä ruokahuollosta vastaavan henkilön kanssa aluksen:
ruoka- ja juomavarasto;
ruoka- ja juomavarasto;
ruoan ja juomaveden varastointiin ja käsittelyyn käytettävät tilat ja laitteet;
ruoan ja juomaveden varastointiin ja käsittelyyn käytettävät tilat ja laitteet;
ruoan valmistuksessa ja tarjoilussa käytettävät keittiövälineet ja aluksen keittiö.
ruoan valmistuksessa ja tarjoilussa käytettävät keittiövälineet ja aluksen keittiö.
Aluksen päällikön tai muun päällystöön kuuluvan on tarkastettava säännöllisesti yhdessä ruokahuollosta vastaavan henkilön kanssa aluksen:
ruoka- ja juomavarasto;
ruoan ja juomaveden varastointiin ja käsittelyyn käytettävät tilat ja laitteet;
ruoan valmistuksessa ja tarjoilussa käytettävät keittiövälineet ja aluksen keittiö.
Miehistön edustajille on varattava näiden pyynnöstä tilaisuus osallistua 1 momentissa tarkoitettuun tarkastukseen.
Tarkastuksesta on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan.
17 §
Ruokahuollon tarkastusAluksen päällikön tai muun päällystöön kuuluvan on tarkastettava säännöllisesti yhdessä ruokahuollosta vastaavan henkilön kanssa aluksen:
ruoka- ja juomavarasto;
ruoan ja juomaveden varastointiin ja käsittelyyn käytettävät tilat ja laitteet;
ruoan valmistuksessa ja tarjoilussa käytettävät keittiövälineet ja aluksen keittiö.
Miehistön edustajille on varattava näiden pyynnöstä tilaisuus osallistua 1 momentissa tarkoitettuun tarkastukseen.
Tarkastuksesta on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan.
6 luku
Valvonta ja viranomaisyhteistyö
18 §
Lain noudattamisen valvontaTyösuojeluviranomainen valvoo tämän lain noudattamista siten kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään.
Työsuojeluviranomainen valvoo tämän lain noudattamista siten kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään.
Ulkomaalaisen aluksen osalta työsuojeluviranomainen valvoo sitä, että merityöyleissopimuksen vaatimukset työsuhteen ehdoista, aluksen työ- ja asuintilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä oikeudesta asianmukaiseen ravintoon, virkistäytymiseen ja vapaa-ajan viettoon täyttyvät.
18 §
Lain noudattamisen valvontaTyösuojeluviranomainen valvoo tämän lain noudattamista siten kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään.
Ulkomaalaisen aluksen osalta työsuojeluviranomainen valvoo sitä, että merityöyleissopimuksen vaatimukset työsuhteen ehdoista, aluksen työ- ja asuintilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä oikeudesta asianmukaiseen ravintoon, virkistäytymiseen ja vapaa-ajan viettoon täyttyvät.
19 §
Yhteistoiminta ja virka-apuTyösuojeluviranomaisen ja Liikenne- ja viestintäviraston on annettava pyynnöstä virka-apua toisilleen aluksia koskevien säännösten noudattamisen valvonnassa. Työsuojeluviranomaisella ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä alukseen kohdistuvaa valvontaa varten välttämättömiä tietoja toisiltaan.
Työsuojeluviranomaisen ja Liikenteen turvallisuusviraston on annettava pyynnöstä virka-apua toisilleen aluksia koskevien säännösten noudattamisen valvonnassa. Työsuojeluviranomaisella ja Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä alukseen kohdistuvaa valvontaa varten välttämättömiä tietoja toisiltaan.
Työsuojeluviranomainen ja Liikenne- ja viestintävirasto tekevät tarvittaessa yhteisiä tarkastuksia, jotka liittyvät merityösertifikaatin myöntämiseen tai ulkomaalaisten alusten valvontaan.
Työsuojeluviranomainen ja Liikenteen turvallisuusvirasto tekevät tarvittaessa yhteisiä tarkastuksia, jotka liittyvät merityösertifikaatin myöntämiseen tai ulkomaalaisten alusten valvontaan.
Työsuojeluviranomaisen tai Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava tarvittaessa toisilleen laiminlyönnistä tai epäkohdasta, jonka se on havainnut oman valvontansa yhteydessä, mutta joka kuuluu toisen viranomaisen valvottaviin asioihin. Kun Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut työsuojeluviranomaiselle ulkomaalaisen aluksen työ- tai asuintilojen tarkastuksen tarpeellisuudesta, työsuojeluviranomaisen on toimittava viipymättä, jollei ilmoituksesta muuta johdu.
Työsuojeluviranomaisen tai Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava tarvittaessa toisilleen laiminlyönnistä tai epäkohdasta, jonka se on havainnut oman valvontansa yhteydessä, mutta joka kuuluu toisen viranomaisen valvottaviin asioihin. Kun Liikenteen turvallisuusvirasto on ilmoittanut työsuojeluviranomaiselle ulkomaalaisen aluksen työ- tai asuintilojen tarkastuksen tarpeellisuudesta, työsuojeluviranomaisen on toimittava viipymättä, jollei ilmoituksesta muuta johdu.
19 §
Yhteistoiminta ja virka-apuTyösuojeluviranomaisen ja Liikenteen turvallisuusviraston on annettava pyynnöstä virka-apua toisilleen aluksia koskevien säännösten noudattamisen valvonnassa. Työsuojeluviranomaisella ja Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä alukseen kohdistuvaa valvontaa varten välttämättömiä tietoja toisiltaan.
Työsuojeluviranomainen ja Liikenteen turvallisuusvirasto tekevät tarvittaessa yhteisiä tarkastuksia, jotka liittyvät merityösertifikaatin myöntämiseen tai ulkomaalaisten alusten valvontaan.
Työsuojeluviranomaisen tai Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava tarvittaessa toisilleen laiminlyönnistä tai epäkohdasta, jonka se on havainnut oman valvontansa yhteydessä, mutta joka kuuluu toisen viranomaisen valvottaviin asioihin. Kun Liikenteen turvallisuusvirasto on ilmoittanut työsuojeluviranomaiselle ulkomaalaisen aluksen työ- tai asuintilojen tarkastuksen tarpeellisuudesta, työsuojeluviranomaisen on toimittava viipymättä, jollei ilmoituksesta muuta johdu.
19 §
Yhteistoiminta ja virka-apuTyösuojeluviranomaisen ja Liikenne- ja viestintäviraston on annettava pyynnöstä virka-apua toisilleen aluksia koskevien säännösten noudattamisen valvonnassa. Työsuojeluviranomaisella ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä alukseen kohdistuvaa valvontaa varten välttämättömiä tietoja toisiltaan.
Työsuojeluviranomainen ja Liikenne- ja viestintävirasto tekevät tarvittaessa yhteisiä tarkastuksia, jotka liittyvät merityösertifikaatin myöntämiseen tai ulkomaalaisten alusten valvontaan.
Työsuojeluviranomaisen tai Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava tarvittaessa toisilleen laiminlyönnistä tai epäkohdasta, jonka se on havainnut oman valvontansa yhteydessä, mutta joka kuuluu toisen viranomaisen valvottaviin asioihin. Kun Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut työsuojeluviranomaiselle ulkomaalaisen aluksen työ- tai asuintilojen tarkastuksen tarpeellisuudesta, työsuojeluviranomaisen on toimittava viipymättä, jollei ilmoituksesta muuta johdu.
7 luku
Rangaistussäännökset ja toimivaltainen tuomioistuin
20 §
MerityörikkomusLaivanisäntä tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tässä laissa säädetyn velvollisuuden
ilmoittaa alus käyttöönottotarkastettavaksi 6 §:n mukaisesti,
ilmoittaa alus käyttöönottotarkastettavaksi 6 §:n mukaisesti,
pitää ruokapäiväkirjaa 16 §:n mukaisesti tai
pitää ruokapäiväkirjaa 16 §:n mukaisesti tai
pitää säädökset ja sopimukset nähtävänä 22 §:n mukaisesti,
pitää säädökset ja sopimukset nähtävänä 22 §:n mukaisesti,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, merityörikkomuksesta sakkoon.
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, merityörikkomuksesta sakkoon.
Laivanisäntä tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tässä laissa säädetyn velvollisuuden
ilmoittaa alus käyttöönottotarkastettavaksi 6 §:n mukaisesti,
pitää ruokapäiväkirjaa 16 §:n mukaisesti tai
pitää säädökset ja sopimukset nähtävänä 22 §:n mukaisesti,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, merityörikkomuksesta sakkoon.
Rangaistus työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 1 §:ssä.
Rangaistus työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 1 §:ssä.
20 §
MerityörikkomusLaivanisäntä tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tässä laissa säädetyn velvollisuuden
ilmoittaa alus käyttöönottotarkastettavaksi 6 §:n mukaisesti,
pitää ruokapäiväkirjaa 16 §:n mukaisesti tai
pitää säädökset ja sopimukset nähtävänä 22 §:n mukaisesti,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, merityörikkomuksesta sakkoon.
Rangaistus työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 1 §:ssä.
21 §
Toimivaltainen tuomioistuinToimivaltaisesta tuomioistuimesta tähän lakiin perustuvassa riita- tai rikosasiassa säädetään merilain (674/1994) 21 luvussa.
Toimivaltaisesta tuomioistuimesta tähän lakiin perustuvassa riita- tai rikosasiassa säädetään merilain (674/1994) 21 luvussa.
21 §
Toimivaltainen tuomioistuinToimivaltaisesta tuomioistuimesta tähän lakiin perustuvassa riita- tai rikosasiassa säädetään merilain (674/1994) 21 luvussa.
8 luku
Erinäiset säännökset
22 §
Lain nähtävänä pitäminen työpaikallaTämä laki ja sen nojalla annetut säädökset sekä merityöyleissopimus on pidettävä laivaväen nähtävinä työpaikalla.
22 §
Lain nähtävänä pitäminen työpaikallaTämä laki ja sen nojalla annetut säädökset sekä merityöyleissopimus on pidettävä laivaväen nähtävinä työpaikalla.
23 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2012. Lain 2 §:n 3 momentti ja 18 §:n 2 momentti tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana.
Lain 11 §:n 2 ja 4 momentin säännöksiä laivaväen ja alukselle tulevien harjoittelijoiden asuinhyteistä sovelletaan aluksiin, joiden köli on laskettu kuusi kuukautta lain voimaantulon jälkeen.
23 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2012. Lain 2 §:n 3 momentti ja 18 §:n 2 momentti tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana.
Lain 11 §:n 2 ja 4 momentin säännöksiä laivaväen ja alukselle tulevien harjoittelijoiden asuinhyteistä sovelletaan aluksiin, joiden köli on laskettu kuusi kuukautta lain voimaantulon jälkeen.
994/2014
Tämä laki tulee voiman 1 päivänä tammikuuta 2015.
HE 90/2014, TyVM 6/2014, EV 117/2014
448/2018
Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä tammikuuta 2019.
HE 48/2018, TyVM 5/2018, EV 52/2018
975/2018
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
HE 61/2018,HE 104/2018, LiVM 21/2018, EV 102/2018
1222/2019
Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta 2019. Lain 11 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 52/2019, TyVM 2/2019, EV 24/2019