Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1300/2016 | 2017-01-01 | muutt. 11 § | |
| 1084/2020 | 2021-01-01 | muutt. 8 §:ää | 5 |
| 321/2023 | 2024-01-01 | kum. 11 § | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Taiteen edistämiskeskusTaiteen edistämistä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto Taiteen edistämiskeskus, jolla on aluetoimipisteitä.
Keskuksen tehtävänä on myös kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään. Keskuksen toiminnan järjestämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
1 §
Taiteen edistämiskeskusTaiteen edistämistä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto Taiteen edistämiskeskus, jolla on aluetoimipisteitä.
Keskuksen tehtävänä on myös kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään. Keskuksen toiminnan järjestämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
2 §
AsiantuntijaelimetTaiteen edistämistä varten on keskuksen yhteydessä taideneuvosto, valtion taidetoimikuntia, alueellisia taidetoimikuntia sekä erillislautakuntia.
2 §
AsiantuntijaelimetTaiteen edistämistä varten on keskuksen yhteydessä taideneuvosto, valtion taidetoimikuntia, alueellisia taidetoimikuntia sekä erillislautakuntia.
3 §
TehtävätKeskuksen tehtävänä on:
edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti;
edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti;
edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään;
edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään;
edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä;
edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä;
osallistua taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen;
osallistua taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen;
vastata yhteydessään olevien valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta;
vastata yhteydessään olevien valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan;
laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista;
laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista;
huolehtia muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
huolehtia muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Keskuksen tehtävänä on:
edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti;
edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään;
edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä;
osallistua taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen;
vastata yhteydessään olevien valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan;
laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista;
huolehtia muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Aluetoimipisteet huolehtivat 1 momentin 1–3 ja 5 kohdassa mainituista tehtävistä alueillaan. Lisäksi keskus voi antaa alueellisille toimipisteille hoidettaviksi taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä valtakunnallisia erityistehtäviä.
Aluetoimipisteet huolehtivat 1 momentin 1—3 ja 5 kohdassa mainituista tehtävistä alueillaan. Lisäksi keskus voi antaa alueellisille toimipisteille hoidettaviksi taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä valtakunnallisia erityistehtäviä.
Keskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
3 §
TehtävätKeskuksen tehtävänä on:
edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti;
edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään;
edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä;
osallistua taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen;
vastata yhteydessään olevien valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan;
laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista;
huolehtia muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Aluetoimipisteet huolehtivat 1 momentin 1–3 ja 5 kohdassa mainituista tehtävistä alueillaan. Lisäksi keskus voi antaa alueellisille toimipisteille hoidettaviksi taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä valtakunnallisia erityistehtäviä.
Keskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Johtaminen ja ratkaisuvaltaKeskusta johtaa johtaja. Keskuksella on työjärjestys, jonka johtaja vahvistaa.
Johtaja ratkaisee ne keskuksen asiat, joita ei ole säädetty taideneuvoston, valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien taikka erillislautakuntien ratkaistaviksi tai työjärjestyksessä määrätty keskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Johtajan viran tehtävistä ja asioiden ratkaisemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Johtaminen ja ratkaisuvaltaKeskusta johtaa johtaja. Keskuksella on työjärjestys, jonka johtaja vahvistaa.
Johtaja ratkaisee ne keskuksen asiat, joita ei ole säädetty taideneuvoston, valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien taikka erillislautakuntien ratkaistaviksi tai työjärjestyksessä määrätty keskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Johtajan viran tehtävistä ja asioiden ratkaisemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
5 §
TaideneuvostoTaideneuvoston tehtävänä on:
päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä;
päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä;
nimetä valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet;
nimetä valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet;
asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja;
asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja;
antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta;
antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta;
päättää taideneuvostolle osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta tai apurahoja;
päättää taideneuvostolle osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta tai apurahoja;
esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaista akateemikon arvonimeä;
esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaista akateemikon arvonimeä;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa;
huolehtia muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
huolehtia muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Taideneuvoston tehtävänä on:
päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä;
nimetä valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet;
asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja;
antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta;
päättää taideneuvostolle osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta tai apurahoja;
esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaista akateemikon arvonimeä;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa;
huolehtia muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Taideneuvostossa on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä puheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Taideneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Taideneuvoston jäsenen tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö.
Taideneuvoston toimikausi on kolme vuotta.
Ennen taideneuvoston asettamista ministeriö kuulee taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja. Taideneuvostoa asetettaessa on huolehdittava, että neuvoston taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Taideneuvoston nimeämisajankohdasta, kokoonpanon täydentämisestä, kokoontumisesta, asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
5 §
TaideneuvostoTaideneuvoston tehtävänä on:
päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä;
nimetä valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet;
asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja;
antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta;
päättää taideneuvostolle osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta tai apurahoja;
esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaista akateemikon arvonimeä;
toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa;
huolehtia muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Taideneuvostossa on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä puheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Taideneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Taideneuvoston jäsenen tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö.
Taideneuvoston toimikausi on kolme vuotta.
Ennen taideneuvoston asettamista ministeriö kuulee taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja. Taideneuvostoa asetettaessa on huolehdittava, että neuvoston taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Taideneuvoston nimeämisajankohdasta, kokoonpanon täydentämisestä, kokoontumisesta, asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
6 §
Valtion taidetoimikunnatValtion taidetoimikuntien tehtävänä on:
päättää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista;
päättää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista;
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla toimialallaan;
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla toimialallaan;
antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista;
antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista;
osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa valtakunnallista erityistehtävää hoitavalle aluetoimipisteelle.
toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa valtakunnallista erityistehtävää hoitavalle aluetoimipisteelle.
Valtion taidetoimikuntien tehtävänä on:
päättää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista;
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla toimialallaan;
antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista;
osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa valtakunnallista erityistehtävää hoitavalle aluetoimipisteelle.
Valtion taidetoimikuntia on vähintään seitsemän ja enintään kymmenen.
Valtion taidetoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään yksitoista muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus.
Valtion taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen. Ennen toimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittäviä tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Valtion taidetoimikuntien nimeämisajankohdasta, kokoonpanon täydentämisestä, kokoontumisesta, asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Toimikuntien muusta hallinnon järjestelystä määrätään keskuksen työjärjestyksellä.
6 §
Valtion taidetoimikunnatValtion taidetoimikuntien tehtävänä on:
päättää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista;
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla toimialallaan;
antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista;
osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa valtakunnallista erityistehtävää hoitavalle aluetoimipisteelle.
Valtion taidetoimikuntia on vähintään seitsemän ja enintään kymmenen.
Valtion taidetoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään yksitoista muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus.
Valtion taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen. Ennen toimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittäviä tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Valtion taidetoimikuntien nimeämisajankohdasta, kokoonpanon täydentämisestä, kokoontumisesta, asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Toimikuntien muusta hallinnon järjestelystä määrätään keskuksen työjärjestyksellä.
7 §
Alueelliset taidetoimikunnatAlueellisten taidetoimikuntien tehtävänä on:
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan;
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan;
osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
antaa asiantuntijalausuntoja.
antaa asiantuntijalausuntoja.
Alueellisten taidetoimikuntien tehtävänä on:
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan;
osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
antaa asiantuntijalausuntoja.
Alueellisia taidetoimikuntia on kolmetoista.
Alueellisessa taidetoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään yksitoista muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus.
Alueellisen taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen.
Ennen alueellisen taidetoimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen aseman kannalta merkittäviä alueellisia tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan asiantuntemus on monipuolinen ja että toimialueen kielelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Alueellisten taidetoimikuntien toimialueista, nimeämisajankohdasta, kokoonpanon täydentämisestä, kokoontumisesta, asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Toimikuntien muusta hallinnon järjestelystä määrätään keskuksen työjärjestyksellä.
7 §
Alueelliset taidetoimikunnatAlueellisten taidetoimikuntien tehtävänä on:
päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan;
osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
antaa asiantuntijalausuntoja.
Alueellisia taidetoimikuntia on kolmetoista.
Alueellisessa taidetoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään yksitoista muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus.
Alueellisen taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen.
Ennen alueellisen taidetoimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen aseman kannalta merkittäviä alueellisia tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan asiantuntemus on monipuolinen ja että toimialueen kielelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Alueellisten taidetoimikuntien toimialueista, nimeämisajankohdasta, kokoonpanon täydentämisestä, kokoontumisesta, asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Toimikuntien muusta hallinnon järjestelystä määrätään keskuksen työjärjestyksellä.
8 §
ErillislautakunnatKeskuksen yhteydessä on seuraavat erillislautakunnat:
apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997);
apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997).
apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997);
esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, josta säädetään esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa (1082/2020).
esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, josta säädetään esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa (1082/2020).
Keskuksen yhteydessä on seuraavat erillislautakunnat:
apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997).
Keskuksen yhteydessä on seuraavat erillislautakunnat:
apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997);
esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, josta säädetään esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa (1082/2020).
8 §
ErillislautakunnatKeskuksen yhteydessä on seuraavat erillislautakunnat:
apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997).
8 §
ErillislautakunnatKeskuksen yhteydessä on seuraavat erillislautakunnat:
apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997);
esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, josta säädetään esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa (1082/2020).
9 §
Lahjoitus- ja testamenttivaratKeskus voi ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja.
9 §
Lahjoitus- ja testamenttivaratKeskus voi ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja.
10 §
MaksutKeskuksen suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
Keskuksen suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
10 §
MaksutKeskuksen suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
11 §
Taiteen edistämisen rahoitusTässä laissa tarkoitettujen taiteen edistämistoimenpiteiden rahoittamiseen tarvittavat määrärahat osoitetaan keskukselle ensisijaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien voittovaroista.
11 §
Taiteen edistämisen rahoitusTässä laissa tarkoitettujen taiteen edistämistoimenpiteiden rahoittamiseen tarvittavat määrärahat osoitetaan keskukselle ensisijaisesti arpajaislain (1047/2001) 17 §:ssä tarkoitetusta rahapeliyhtiön tuotosta.
12 §
Valtionavustuslain soveltaminenTässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin ja avustuksiin sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.
Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin ja avustuksiin sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.
12 §
Valtionavustuslain soveltaminenTässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin ja avustuksiin sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.
13 §
MuutoksenhakuApurahan tai avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tekijältä siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Apurahan tai avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tekijältä siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituksen saa tehdä vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituksen saa tehdä vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Apurahaa tai avustusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoon sovelletaan valtionavustuslain 35 §:ää.
Taidetoimikunnan palkinnon myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
13 §
MuutoksenhakuApurahan tai avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tekijältä siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituksen saa tehdä vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Apurahaa tai avustusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoon sovelletaan valtionavustuslain 35 §:ää.
Taidetoimikunnan palkinnon myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
14 §
Tarkemmat säännökset ja määräyksetKeskuksen henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä, virkavapauksista ja sijaisuuksista sekä valtion edustamisesta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tarkempia määräyksiä keskuksen työn organisoinnista, virkamiesten tehtävistä sekä muusta hallinnon järjestelystä määrätään keskuksen työjärjestyksellä.
14 §
Tarkemmat säännökset ja määräyksetKeskuksen henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä, virkavapauksista ja sijaisuuksista sekä valtion edustamisesta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tarkempia määräyksiä keskuksen työn organisoinnista, virkamiesten tehtävistä sekä muusta hallinnon järjestelystä määrätään keskuksen työjärjestyksellä.
15 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännöksetTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Tällä lailla kumotaan taiteen edistämisen järjestelystä annettu laki (328/1967).
Tällä lailla kumotaan taiteen edistämisen järjestelystä annettu laki (328/1967).
Tämän lain voimaan tullessa toimikautensa aloittavan taideneuvoston toimikausi jatkuu 5 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen 31 päivään elokuuta 2016.
Ennen tämän lain voimaantuloa asetetut valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat jatkavat tässä laissa tarkoitettujen valtion taidetoimikunnille ja alueellisille taidetoimikunnille säädettyjen tehtävien hoitamista siihen saakka, kunnes taideneuvosto on nimennyt valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat.
Taiteen keskustoimikunnan virkamiesten siirtymisessä keskuksen palvelukseen sovelletaan valtion virkamieslain (750/1994) säännöksiä.
Taiteen keskustoimikunnan virkamiesten siirtymisessä keskuksen palvelukseen sovelletaan valtion virkamieslain (750/1994) säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
15 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännöksetTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Tällä lailla kumotaan taiteen edistämisen järjestelystä annettu laki (328/1967).
Tämän lain voimaan tullessa toimikautensa aloittavan taideneuvoston toimikausi jatkuu 5 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen 31 päivään elokuuta 2016.
Ennen tämän lain voimaantuloa asetetut valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat jatkavat tässä laissa tarkoitettujen valtion taidetoimikunnille ja alueellisille taidetoimikunnille säädettyjen tehtävien hoitamista siihen saakka, kunnes taideneuvosto on nimennyt valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat.
Taiteen keskustoimikunnan virkamiesten siirtymisessä keskuksen palvelukseen sovelletaan valtion virkamieslain (750/1994) säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1300/2016
Tämä laki tulee voimaan 1päivänä tammikuuta 2017.
HE 132/2016, HaVM 25/2016, EV 240/2016
1084/2020
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
HE 132/2020, SiVM 10/2020, EV 164/2020
321/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
HE 282/2022, SiVM 21/2022, EV 271/2022